4. Ryhmistä massapalveluihin
• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat
sosiaalisen median palvelut:
– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)
– Sosiaaliset verkostot
– Verkkoyhteisöt
– Parvet
– Ryhmät
• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi
luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa
yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
6. Ryhmä
• Koostuu vähintään kahdesta ihmisestä
• Ryhmän jäsenet tiedostavat sekä oman jäsenyytensä ja
että muut ryhmän jäsenet.
• Ryhmän toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä
on keskeistä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus
sekä yhteinen tavoite.
• Ryhmässä on vakiintuneita sääntöjä ja toimintatapoja
eli normeja, jotka voivat olla julkilausuttuja normeja ja
piilonormeja.
• Normien rikkomisesta voi seurata sanktioita.
7. ”Ryhmää” ei synny
ilman yhteistä tavoitetta!
Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla,
jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.
8. Ryhmäytyminen
1. Muotoutumisvaihe
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
• Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
3. Normien luomisen vaihe
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
• Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
• Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
10. Yhteisöllinen oppiminen ja työskentely
• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii
tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”
(Dillenbourg, 1999)
• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja
kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä
erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä
yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa
mediassa!)
11. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten
luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden,
luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on
ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen
ongelman ratkaiseminen.
• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään
(ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä
sekä heille itselleen että muille oppijoille.
(Lehtinen, 2003)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen:
ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
14. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.
15. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä,
jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten
älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
16. Verkkoyhteisö
• Yhteisöä yhdistää jokin yhteinen intressi
• Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä:
– Jäsenet ovat pitkäaikaisessa tai jatkuvassa vuorovaikutuksessa
– Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita,
hierarkiaa sekä yhteisön sisäisiä normeja
– Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ”ryhmänä”
– Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys
• Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa
sosiaalisen median palveluissa samaan aikaan
• Verkkoyhteisö-sanaa käytetään myös kokonaisista
verkkopalveluista, mutta yhdessä palvelussa voi olla
samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä
17. Verkkoyhteisössä vain pieni
ydinjoukko osallistuu
yhteisölliseen toimintaan.
Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydin
jopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri)
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
18. Miten verkkoyhteisö syntyy?
• Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin
yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on
yhteisöllinen työskentelytapa.
• On oltava jokin pysyvä yhteinen ”syy” osallistua
yhteisön toimintaan.
• Kukaan ei käytä teknologiaa vain sen itsensä
vuoksi.
• Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä
vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä.
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
20. ” Tietokoneet ja kaiken linkittyminen ja
lähemmäksi tuleminen, sekä tietty
läpinäkyvyys ovat muutosvoiman
keskeisiä mootoreita. Aina kun
historiassa on ollut tuotantomenetelmien
ja -välineiden radikaali muutos, siitä
on seurannut vallankumouksia. Niin nytkin.
Lähde: http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2012/04/oppimisen_vallankumous_taydessa_vauhdissa_3414651.html
21. Sosiaalinen media uudistaa
TOIMINTAKULTTUURIN
• Avoimuus, julkisuus,
jakaminen
• Keskustelun ja yhteistyön
arvostaminen
• Yhteisöjen hyödyntäminen ja
muiden auttaminen
• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt
• Verkkopalvelujen ja
yhteisöllisten menetelmien
luova hyödyntäminen
• Kokeilevuus, oppiminen
22. ” Ehkä suurin wikien hyöty on kuitenkin ollut
se, että ne ovat haastaneet vanhoja
toimintatapoja. Tätä kautta Yritys Oy:ssä on
voitu löytää uusia innovatiivisia tapoja
tehdä yhtäältä samoja asioita aiempaa
tehokkaammin ja joustavammin tai
soveltaa näitä käytänteitä uusiin asioihin.
Monikansallinen suomalainen edelläkävijäyritys
Lähde: Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa (Jani Henriksson ja Teemu Mikkonen, 2008)
Onnistuessaan yhteisöllisellä oppimisella ja tiedonrakentelulla ja päästään lopputulokseen, joka ylittää kaikki odotukset. Luomus tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmaa, teoriaa, innovaatiota, tuotetta tai muuta ryhmän saavuttamaa tulosta, johon päästiin sitä kautta että yhteisöllisen toiminnan kautta opiskelijat ymmärsivät toisiaan entistä paremmin ja pystyivät tukemaan toisiaan tiedonrakentelussa. Uskon, että tämä on se tapa, miten voidaan vastata tulevaisuuden oppimisen haasteisiin.
