Koulutus OAJ Satakunnalle 21.9.2016, Harto Pönkä, Innowise

1. Sosiaalinen media
opetuksessa tutuksi
Harto Pönkä
21.9.2016

2. Kuka: Harto Pönkä
• Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM
2008, jatko-opintoja
• Bloggaaja 2006-, kolumnisti,
tietokirjailija, verkostoanalysoija
• Tärkeimmät some-palvelut: Twitter,
blogi, SlideShare, Facebook, WA
• Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista
mediaa 2008- mm. opettajille,
yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille,
ministeriöille, toimittajille ja
tuomareille
• Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen
ja koulutusteknologian
tutkimusyksikkö, 2007-2009
Blogi: harto.wordpress.com

3. VAIN
MUUTOS
ON PYSYVÄÄ

4. KOULUN
MURROS
so. opetus ja
toimintakulttuuri
Lasten ja nuorten
käyttäytymisen murros
Teknologian/yhteiskunnan murros
Oppimiskäsityksen ja
pedagogiikan murros

5. Diginatiivit haastavat koulun

6. Älypuhelin =
kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu
Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte
BYOD

7. Lähde: Aller, Diginatiivin media-arki 2015 (N=447, 15-29-v.)

8. Kuva: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-ja-
snapchat-kilpasilla/

9. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/ (13-29-v.)

10. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/

11. Lähde: Nuorisobarometri 2015, https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2016/01/Nuorisobarometri_2015_ISSUU.pdf

12. ”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten
koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.” (PISA 2012)

13. 1. Miten Sinä käytät
sosiaalista mediaa?
2. Miten opiskelijasi
käyttävät somea?

14. Tulevaisuuden taidot, OPS ja some

15. Työelämän nykyisiä vaatimuksia
• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen
• Design-ajattelu, protoilu ja testaus
• Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen
• Ideoiden jalostaminen
• Luovuus ja mahdollisuusajattelu
 Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus
(EK:n Oivallus, 2011)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

16. 21. vuosisadan taidot (ATC21S)
Ajattelutavat
1. Luovuus ja innovaatio
2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky
3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot
Työtavat
4. Viestintä
5. Yhteisöllinen työskentely
Työvälineiden hallinta
6. Informaation lukutaito
7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito
Elin- ja osallistumistavat
8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus
9. Elämä ja työura
10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus
http://www.atc21s.org/

17. Uusien opetussuunnitelmien on tarkoitus
muuttaa koulutus vastaamaan muun yhteiskunnan
jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

18. Ajattelu
ja oppi-
maan
oppimi-
nen (L1)
Kulttuurinen
osaaminen,
vuorovai-
kutus ja
ilmaisu (L2)
Itsestä
huolehtimi-
nen ja arjen
taidot (L3)
Moni-
lukuaito
(L4)
Tieto- ja
viestintä-
teknologi-
nen osaa-
minen (L5)
Työelämä-
taidot ja
yrittäjyys
(L6)
Osallistuminen,
vaikuttaminen ja
kestävän tule-
vaisuuden ra-
kentaminen (L7)
1. Luovuus ja
innovaatio
X X X
2. Kriittinen ajattelu,
ongelmanratkaisu ja
päätöksentekokyky
X X X X
3. Oppimaan
oppiminen ja meta-
kognitiiviset taidot
X X
4. Viestintä X X X X X
5. Yhteisöllinen
työskentely
X X X X X
6. Informaation
lukutaito
X X X X
7. Tieto- ja
viestintätekniikan
(TVT) lukutaito
X X X X
8. Paikallinen ja
globaali kansalaisuus
X X
9. Elämä ja työura X X X
10. Henkilökohtainen
ja sosiaalinen vastuu
sekä kulttuurinen
tietoisuus
X X X X
Tulevaisuuden taidot OPS:in laaja-alaisena osaamisena

19. Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf
TIEKE, 2009, Tietoyhteiskunnan kansalaisen osaamisalueet, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422
Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

20. Sosiaalinen media
Oppimissisältönä
(tiedot, taidot, asenteet, tahto)
Oppimisympäristönä
(some-palvelut ja -sovellukset, laitteet, BYOD, PLE)
Toimintakulttuurina ja menetelminä
(avoimuus, yhteisöllisyys, verkostoituminen)
OPS tarjoaa perusteet, jotka täytyy
soveltaa käytäntöön. POPS:in kuvaama tieto-
ja viestintäteknologia (TVT) tarkoittaa
suurelta osin samaa kuin sosiaalinen media.

21. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
Nuorten mielipide

22. • ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.
• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt
materiaalit myös pysyvät siellä.
• Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä
toimitaan myös koulun ulkopuolella.
• Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median
palveluja käytettäessä.
• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää
tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa
itsestä ja muista kannattaa jakaa.
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
Mitä koulun pitäisi nuorten
mielestä opettaa somesta?

23. Some oppimissisältönä

24. Tiedon omaksumisen tasot
(Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008,
http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008)
Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa
(Li ja Owyang, 2010, kuva:
https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen-
toiminta/ )
Kaksi kärkeä: tieto ja taito

25. Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349)
Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan,
jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.

26. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

27. Keskeistä: kriittinen ajattelu ja viestintätaidot

28. E-kansalais- ja vaikuttamistaidot
Hyvät verkosto- ja
vuorovaikutustaidot antavat
etua yhteiskunnallisessa
vaikuttamisessaEsimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:
http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-
ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

29. • Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti
– Yksin ja yhdessä
– Erilaisilla välineillä
• Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja
• Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on
olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus,
mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen
konteksti ja tekijän asema siinä
• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan
muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös
tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta
Monilukutaito
Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,
http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa

31. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

33. • Kuvien tykkäykset ja kommentit ovat fyysisen
kauneuden vertaisarvioinnin mittari
• Kavereiden merkitys:
1. Kaveripiirin mieltymykset vaikuttavat itsestä julkaistaviin
kuviin ”kuviteltuna koeyleisönä”
2. Kaverit ovat yhteisten kauneusnormien tuomareita
3. Kavereilta opitaan mm. valokuvauksesta, editoinnista
sekä tykkäys- ja kommenttimäärien odotuksista ja
kriteereistä
4. Kaverit ovat vertailukohteita itselle
• Vertailu voi olla vahingollista nuoren itsetunnolle,
mutta sitä on vaikea välttää
Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424
Kauneusvertailu Instagramissa (teinitytöt)

34. Yksin, ryhmissä, verkostoissa
• Toiminta itsenäisesti
– Itsensä johtaminen
– Reflektointi
• Toiminta ryhmissä
– Yhteinen tavoite
– Vastuu tavoitteen
saavuttamisesta
– Roolien vaihtelu
– Itsesäätely ja ryhmän toiminnan
säätely
– Osaamisen tuominen ryhmän
käyttöön
– Toisten ryhmän jäsenten
kunnioittaminen ja positiivinen
riippuvuus
– Viestintä- ja sosiaaliset taidot
• Toiminta verkostoissa
– Verkkoidentiteetti
– Tiedon jakaminen
(lisäarvon tuominen
verkostoon)
– Verkostoituminen: omien
tavoitteiden mukaisten
henkilöiden ja heidän
verkostoasemansa
tunnistaminen
– Osallistuminen
keskusteluun, rakentava
dialogi
– Verkoston hyödyntäminen
esim. tiedonhaussa,
vaikuttamiskanavana ja
muun yhteistyön
synnyttäjänä

35. Luokilla 1-2 Luokilla 3-6 Luokilla 7-9
- Osaa käyttää käyttäjätunnusta ja
salasanaa ja ymmärtää niiden
tietoturvallisuuden.
- Oppilaiden kanssa keskustellaan ja
luodaan yhdessä tvt:n turvallisia
käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja.
- Oppilas tietää koulun säännöt
kännykän käytöstä kouluaikana.
- Oppilas tietää nettiselaamisen
turvallisuusriskit ja osaa toimia
riskitilanteissa.
- Oppilas ymmärtää internetin ja
sosiaalisen median ympäristöksi, jossa
voi tapahtua kiusaamista, valehtelua
ja tahallista harhaanjohtamista.
- Oppilas tietää, että internetin ja
sosiaalisen median palveluissa on
ikärajat ja osaa toimia niiden mukaan.
- Oppilas ymmärtää, että sosiaalista
mediaa koskevat samat säännöt kuin
muuta kanssakäymistä.
- Oppilas tietää, milloin voi ottaa
kameralla toisesta kuvan ja milloin
kuvan voi julkaista.
- Saa kokemusta tvt:n käytöstä
erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
- Osaa tuottaa ja muokata erilaisia
dokumentteja yksin ja ryhmässä.
- Osaa itsenäisesti jakaa digitaaliset
tuotoksensa muille.
- Tuntee tekijänoikeuden periaatteet ja osaa
käyttää vain luvallista materiaalia omissa
tuotoksissaan. Osaa huomioida
tekijänoikeudet omien tuotostensa osalta.
- Osaa laatia vahvan salasanan ja ymmärtää,
miten niitä käsitellään tietoturvan
näkökulmasta.
- Osaa turvata itsensä ja yksityisyyden
suojansa. Ei ilmoita henkilötietojaan
sähköisiin palveluihin tai jaa omia kuviaan
harkitsemattomasti. Oppilas ymmärtää, että
julkaistua materiaalia ei välttämättä saa enää
poistettua.
- Osallistuu työskentelyyn erilaisissa
yhteisöllisissä verkkoympäristöissä
- Osaa käyttäytyä hyviä käytöstapoja ja
sääntöjä noudattaen verkossa. Ei jaa
itsestään tai muista asiatonta materiaalia ja
käyttää asiallista kieltä.
- Tuntee lähdekritiikin perusteet.
- Osaa ottaa vastuuta omasta viestinnästään.
- Osaa tarkastella ja arvioida TVT:n roolia
vaikuttamiskeinona.
- Osaa viestiä kuvan ja videon avulla.
- Osaa tuottaa ja muokata erilaisia dokumentteja
yksin ja ryhmässä ja osaa jakaa digitaaliset
tuotoksensa erilaisille kohderyhmille
tarkoituksenmukaisesti.
- Osaa tuottaa ja muokata kuvaa, videota, ääntä ja
animaatiota sekä julkaista ja jakaa eteenpäin.
- Osaa turvata itsensä ja yksityisyydensuojansa.
- Osaa luoda ja hallita käyttäjätilejä eri palveluihin.
- Osaa käyttäytyä eettisesti sekä hyviä käytöstapoja
ja sääntöjä noudattaen verkossa.
- Ymmärtää toimintansa seuraukset sekä
rikosoikeudellisen vastuun.
- Tuntee lähdekritiikin perusteet ja osaa vertailla,
valikoida ja hyödyntää eri lähteistä saamaansa
tietoa.
- Osaa antaa verkossa palautetta ja hyödyntää itse
saamaansa palautetta.
- Ymmärtää viestinnän erilaisia lähtökohtia ja
tavoitteita ja osaa tulkita verkkoviestintää näistä
lähtökohdista käsin.
- Osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti erilaisia
verkkoviestintäkanavia, kuten sosiaalista mediaa,
verkkojulkaisuja, blogeja sekä
pilvitallennuspalveluita osana omaa opiskeluaan.
- Saa kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian
käyttämisestä vuorovaikutuksessa koulun
ulkopuolisten toimijoiden kanssa myös
kansainvälisissä yhteyksissä.
Uuden POPS:in some-tavoitteita
Lähde, esimerkkinä: Porin kaupungin TVT-ops 2016, https://peda.net/pori/tvt/pt2l

36. Keskustelu
Tavoitteita on paljon,
mutta mitkä asiat ovat
niitä, joihin oppilaasi
tarvitsevat eniten
opetusta sosiaalisessa
mediassa?

37. Koulun someketti ja käytännön haasteet

38. Lähde: Anne Rongas, OPS-hautomoiden osallistujien (n. 300) kokemuksia,
https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10153257412711867/
TVT:n käytännön ongelmat
1) väsyttää ja stressaa, ruudun edessä istutaan,
keho jännittyy, silmiä särkee
2) kokeisiin lukeminen on hankalaa ruudulta,
koneet temppuilevat
3) kouluissa on ahdasta ja koneille ei ole
säilytyspaikkoja, pelottaa, että kone
varastetaan tai särkyy
”

40. Koulussa tapahtunutta

41. ”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva
tai video voi aiheuttaa.”
• Se, mikä kuiskattuna on ilkeätä pilkkaa, muuttuu netissä
helposti kunnianloukkaukseksi (=rikos).
• Eräässä kyselyssä 1/4 koululaisista kertoi kuvanneensa tai
videoineensa kiusaamistilannetta (Pelastakaa lapset ry).
• Nettikiusaaja ei ehkä tajua kiusaavansa, sillä netissä ei näe
vastapuolen ilmeitä eikä tunnereaktioita.
• Nettikiusaaminen liittyy yleensä (>90 %) koulukiusaamiseen
(Kiva-koulu)
• Kun kiusaaminen tulee esiin netissä, siihen voi olla mahdollista
puuttua varhaisessa vaiheessa
Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

42. • Järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää
mobiililaitteiden tuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä
voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana.
• Koulu voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä
aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana.
• Kielto voi tällöin koskea myös kuvan ja äänen lähettämistä
suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen
liittyvää syytä.
• Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää
välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta.
• Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin puuttua
mobiililaitteiden käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään
esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa.
Oppilaiden kännykät järjestyssäännöissä
Lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

43. Keskustele somesta oppilaiden kanssa
Mitä luet ja katsot?
Mistä tykkäät?
Mitä jaat muille?
Mitä kerrot?
Mistä keskustelet?
Mihin ryhmiin liityt?
Keitä otat kavereiksi?
Missä olet mukana?
Kuva: centrifuga @Flickr, CC-BY-NC

44. • Valokuvien tekijänoikeudet ovat kuvaajalla, mutta
niiden julkaisu ei ole aina sallittua
• Muista otettujen tunnistettavien kuvien julkaisuun on
syytä pyytää lupa – lapset erityisasemassa
• Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden
suoja, henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen
tekijänoikeudet
• Järjestyssäännöissä esimerkiksi näin:
Kuvien julkaisu lyhyesti
”Tiedostan tekijänoikeusasiat käyttäessäni kännykkää koulussa.
Kuvaan ainoastaan henkilöitä, joilta olen saanut luvan kuvan
ottamiseen. Julkaisen sosiaalisessa mediassa ja muualla ainoastaan
sisältöjä, joihin minulla on tekijänoikeudet ja asianmukaiset luvat.
Epäillessäni sisältöjeni asiallisuutta tiedustelen aina opettajaltani
hänen kantaansa mahdolliseen julkaisemiseen.”
Lainauksen lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

45. • Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti
tekijällä, jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70
vuotta kuolemasta.
• Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua
• Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista
käyttöä
– Pätee myös esim. Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin
teoksiin kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin
• Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten,
valokuvaaminen sekä idean käyttäminen apuna uuden
teoksen luomisessa on yleensä sallittua
• Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain
– Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista
– Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin
– Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa
Tekijänoikeudet lyhyesti

46. Creative Commons
-lisenssin valinta

47. Reilun somen säännöt
1. Erottele tieto ja mielipide.
2. Perustele väitteesi.
3. Myönnä ja korjaa virheesi.
4. Ole avoin.
5. Älä jankuta.
6. Älä provosoi.
7. Älä johda harhaan.
8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.
9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.
10. Kunnioita oikeutta.
11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.
12. Älä aiheuta harmia.
Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

49. Käytön ohjeistuksessa huolehditaan, että
• Kaikilla on riittävät tiedot tekijänoikeuksista. Luvattomien aineistojen
käyttöä opetuksessa ei hyväksytä ja plagioinnin ja piratismin seuraukset
tunnetaan. Opettajien ja oppijoiden tekijänoikeuksia kunnioitetaan.
• Luottamuksellista tietoa ei viedä missään tilanteessa sosiaalisen median
palveluihin. Tunnetaan henkilöstörekisterien ylläpitoa koskevat määräykset.
• Oppilaita opastetaan kirjautumistunnusten tekemisessä ja heille opetetaan
turvallisten salasanojen käyttö ja yksityisyyden suojaamiseen liittyvät asiat.
• Noudatetaan eri palveluntarjoajien asettamia käyttöehtoja ja käyttäjille
asetettuja ikärajoja.
• Korostetaan hyvää käytöstä myös sosiaalisessa mediassa, yhteisöllisten
toimintatapojen omaksumista ja toisen kunnioittamista. Häiriökäyttäytymistä ja
kiusaamista ei hyväksytä.
• Sovitaan sääntöjen rikkomisen seuraamuksista.
• Sosiaalisen median palveluiden opetuskäytölle tehdään askel askeleelta malli,
joka mahdollistaa oppilaiden osaamisen ja taitojen kehittymisen erityyppisten
palvelujen käytössä ohjattuna turvallisessa ympäristössä.
Somen turvallinen ja eettinen käyttö
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

50. • Google: 13 vuotta
– YouTube, Blogger, Google+, Google Drive, Gmail
• Facebook: 13 vuotta
• WhatsApp: 16 vuotta
• Instagram: 13 vuotta
• Snapchat: 13 vuotta
• Periscope: ei ikärajaa
• Ask.fm: 13 vuotta
• Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.)
• Twitter: 13 vuotta
• Tumblr: 13 vuotta
• WordPress: 13 vuotta
Some-palvelujen ikärajoja
Lisäksi lapsi tarvitsee
vanhemman luvan
sopimuksen tekoon.

51. Käytännön toimenpiteitä:
• Luodaan yhteistyössä vanhempien, huoltajien ja oppijoiden
kanssa toimintamalli sosiaalisen median hyödyntämisestä kodin
ja koulun yhteistyössä.
• Kehitetään koulun sisäistä ja ulkoista viestintää ja
sidosryhmäyhteistyötä hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan
sosiaalisen median palveluita.
• Kehitetään menetelmiä, joiden avulla vanhemmat ja huoltajat
voivat halutessaan seurata oppijoiden työskentelyä (blogit, wiki-
alueet, kuvapalvelut, videot jne).
• Mitään salassa pidettävää tai yksityisyyden suojaa loukkaavaa
tietoa ei saa laittaa sosiaalisen median palveluihin.
Some kodin ja koulun yhteistyössä
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

52. Keskustelu
Miten opetat somen
turvallista ja vastuullista
käyttöä?
Miten ongelmia voidaan
välttää esimerkiksi
oppilaiden WhatsApp-
ryhmissä?

53. Some merkitsee koulussa yhteisöllistä
tiedonrakentelua, oppimista ja jakamista

54. Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

55. OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen
ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Somen opetuskäytössä
on aina kyse myös
opetuksen kehittämisestä!

56. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista tuetaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

57. Yhteisöllinen työskentely
edellyttää toimivaa
vuorovaikutusta ja
yhteistä tavoitetta.
1. Kirkas
(tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)
2. Saa jäsenet osallistumaan
ja tekemään yhteistyötä

58. 1. Muotoutumisvaihe
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
3. Normien luomisen vaihe
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
5. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Ryhmäytyminen
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

59. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan,
välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,
kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.
Keskustelujen merkitys

60. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

61. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

62. Käsitekarttoja vaiheistettuna
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

63. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka
saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen
sitoutumista ja panosta
• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten
viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä
• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden
jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia
• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä
oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon
• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi
merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin
käytetyllä pedagogisella mallilla
Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

64. Ryhmän työskentelyprosessi
Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?
Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?
Oliko työskentely vastavuoroista?

65. Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus
• Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa
• Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia
– Miten oppijan toiveet otetaan huomioon
– Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma”
– Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan
– Miten pidetään motivaatio yllä
– Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle
 Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan
• Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille yhdellä
kertaa tai ohjata jokaista erikseen.

67. Käytännön toimenpiteitä:
• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri
menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja
oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.
• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien
läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen
lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja
ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.
• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia
kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.
Some osana kouluyhteisön toimintatapoja
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

68. Some oppimisympäristön osana

69. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

70. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.
Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

71. • Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken
laitteilla ja selaimilla
• Mobiili
– Toimii tableteilla ja kännyköillä
– Ei liitetiedostoja
– Ei pitkiä videoita
– Ei selainriippuvuuksia
– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia
• Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp,
LinkedIn, (Google+)
Nykyaikainen some-/verkkopalvelu

72. Lähteet: Yle uutiset,
http://yle.fi/uutiset/digiloikka_taaksepain_koulujen_digitalisoinnin_tyokalut_saavat_opettajilta_huutia_helsingissa/9176889
ja Arno Kotro, http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223056-nyt-jarki-kateen-opetuslautakunta

73. Miten some-palveluita opetukseen?
• Kaupalliset some-palvelut:
– Alaikäiset huoltajan suostumuksella
– Täysi-ikäiset omalla vastuullaan
• Koulu/kunta voi hankkia osto-/sopimuspalveluita
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-
palveluita
• Muista myös oppilaiden oikeudet: jokainen
päättää itse esimerkiksi omien tuotostensa
julkaisemisesta

74. Tarkistuslista:
• Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia.
• Mikä on palvelun ikäraja?
• Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä
tallennetaan?
• Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia?
• Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi
mainontaan?
• Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi
ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla?
• Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee
ongelmia?
• Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille
ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa?
Palvelun käyttöehdot = sopimus

75. Valitse käytettävä some-palvelu ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä:
• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?
• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?
• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?
• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?
Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden
oppimisprosessissa valitsemasi some-palvelun avulla?
1. askel: idea ja some-palvelut

76. Oppimisympäristön peruspalikoita
• Oppimisalustat (Moodle, Google Classroom, Office 365, Eliademy)
• Jaetut tiedostot (Google Drive, OneDrive, Dropbox)
• Blogit (Wordpress, Blogger)
• Wikit (Google-sivustot, MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)
• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet)
• Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)
• Videopalvelut (YouTube, Vimeo)
• Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad)
• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr)
• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)
• Viestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger, Skype)
• Kysely- ja aktivointisovellukset (Kahoot, Socrative, AnswerGarden)
• Verkkokokousohjelmat (Adobe Connect)

77. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

78. Teknologis-pedagoginen sisältötieto
• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja
teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen
opettamiseen ja oppimiseen
• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön
opetuksen ja oppimisen tukena
• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen
ylläpitoa kaikista osatekijöistä:
– Sisältötieto
– Pedagoginen tieto
– Teknologinen tieto

79. Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta:
• Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta?
• Miten some-palvelu muuttaa opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla?
• Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä?
• Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä?
• Miten arvioit oppimista: onko tärkeää lopputulos vai prosessi?
Mistä vaiheista opetus koostuu?
• Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta?
2. askel: työskentelytapa ja vuorovaikutus

80. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

81. Millaisen oppimisympäristön rakennat somen avulla:
• Tapahtuuko työskentely yhdessä vai useissa some-palveluissa?
• Linkittyykö some-palvelut fyysisiin työskentelytiloihin?
• Voivatko oppijat käyttää itse valitsemiaan some-palveluja?
Miten varmistat työskentelyn onnistumisen somessa?
• Miten pidät huolta, että oppijat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa?
• Miten oppijat voivat saada apua työskentelyn aikana opettajalta tai toisiltaan?
• Millaisella tehtävänannolla saat oppijat keskustelemaan ja työskentelemään
yhteisöllisesti?
3. askel: some-ympäristön rakentaminen

83. Et voi koskaan suunnitella kaikkea etukäteen. Jossain vaiheessa
täytyy vain uskaltaa heittäytyä uuden kokeilemiseen!
Opetusjakson aikana:
• Seuraa oppijoiden työskentelyä. Varmista, että se etenee tavoitteiden suuntaisesti.
• Jos työskentely ei näytä etenevän toivotusti, selvitä, mistä kiikastaa. Anna
tarvittaessa lisäohjeita tai esitä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä.
• Anna aikaa ryhmäytymiselle, mutta älä salli myöskään vapaamatkustajia.
• Anna palautetta työskentelystä niin, että oppijat kokevat saaneensa huomiota.
4. askel: tee se!

84. 1 . T u t ust u s o siaaliseen m ediaan m o nipuolisest i
2 . O p et a s o siaalisen m e dian p e rust eet
3 . K ä y t ä s osiaalist a m ediaa o p p imisen t u k ena
4 . K ä y e e t t ist ä k e skustelua j a o p ast a
v a s t uullisuut een
5 . R a k enna ” k a veria e i j ä t e t ä” - k ult t uuria
6 . E n n alt aehkäise k i usaamist a y h t eist yössä
k o t ien k a nssa
7 . K a nnust a o p et t aj akollegasi s o meen
Harto Pönkä 28.10.2015 @ opetin.fi
SOMEKETTI OPETTAJILLE
UUDEN OPS:IN MUKAAN

85. Keskustelu
Miten voisit käyttää
sosiaalista mediaa
opetuksessa?
Mitä otat tästä
koulutuksesta mukaasi?

86. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!