Sosiaalinen media opetuksessa tutuksi

1. Sosiaalinen media opetuksessa tutuksi Harto Pönkä 21.9.2016

2. Kuka: Harto Pönkä • Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM 2008, jatko-opintoja • Bloggaaja 2006-, kolumnisti, tietokirjailija, verkostoanalysoija • Tärkeimmät some-palvelut: Twitter, blogi, SlideShare, Facebook, WA • Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista mediaa 2008- mm. opettajille, yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille, ministeriöille, toimittajille ja tuomareille • Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, 2007-2009 Blogi: harto.wordpress.com

3. VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ

4. KOULUN MURROS so. opetus ja toimintakulttuuri Lasten ja nuorten käyttäytymisen murros Teknologian/yhteiskunnan murros Oppimiskäsityksen ja pedagogiikan murros

5. Diginatiivit haastavat koulun

6. Älypuhelin = kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte BYOD

7. Lähde: Aller, Diginatiivin media-arki 2015 (N=447, 15-29-v.)

8. Kuva: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-ja- snapchat-kilpasilla/

9. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/ (13-29-v.)

10. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/

11. Lähde: Nuorisobarometri 2015, https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2016/01/Nuorisobarometri_2015_ISSUU.pdf

12. ”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.” (PISA 2012)

13. 1. Miten Sinä käytät sosiaalista mediaa? 2. Miten opiskelijasi käyttävät somea?

14. Tulevaisuuden taidot, OPS ja some

15. Työelämän nykyisiä vaatimuksia • Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen • Design-ajattelu, protoilu ja testaus • Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen • Ideoiden jalostaminen • Luovuus ja mahdollisuusajattelu  Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus (EK:n Oivallus, 2011) Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

16. 21. vuosisadan taidot (ATC21S) Ajattelutavat 1. Luovuus ja innovaatio 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky 3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot Työtavat 4. Viestintä 5. Yhteisöllinen työskentely Työvälineiden hallinta 6. Informaation lukutaito 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito Elin- ja osallistumistavat 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus 9. Elämä ja työura 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus http://www.atc21s.org/

17. Uusien opetussuunnitelmien on tarkoitus muuttaa koulutus vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

18. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Itsestä huolehtimi- nen ja arjen taidot (L3) Moni- lukuaito (L4) Tieto- ja viestintä- teknologinen osaaminen (L5) Työelämä- taidot ja yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) 1. Luovuus ja innovaatio X X X 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky X X X X 3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot X X 4. Viestintä X X X X X 5. Yhteisöllinen työskentely X X X X X 6. Informaation lukutaito X X X X 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito X X X X 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus X X 9. Elämä ja työura X X X 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus X X X X Tulevaisuuden taidot OPS:in laaja-alaisena osaamisena

19. Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf TIEKE, 2009, Tietoyhteiskunnan kansalaisen osaamisalueet, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422 Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

20. Sosiaalinen media Oppimissisältönä (tiedot, taidot, asenteet, tahto) Oppimisympäristönä (some-palvelut ja -sovellukset, laitteet, BYOD, PLE) Toimintakulttuurina ja menetelminä (avoimuus, yhteisöllisyys, verkostoituminen) OPS tarjoaa perusteet, jotka täytyy soveltaa käytäntöön. POPS:in kuvaama tietoja viestintäteknologia (TVT) tarkoittaa suurelta osin samaa kuin sosiaalinen media.

21. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.) Nuorten mielipide

22. • ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä. • Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä. • Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä toimitaan myös koulun ulkopuolella. • Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä. • Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa itsestä ja muista kannattaa jakaa. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.) Mitä koulun pitäisi nuorten mielestä opettaa somesta?

23. Some oppimissisältönä

24. Tiedon omaksumisen tasot (Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008, http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008) Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa (Li ja Owyang, 2010, kuva: https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen- toiminta/ ) Kaksi kärkeä: tieto ja taito

25. Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349) Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan, jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.

26. Kun totumme saamaan tarvitsemamme helposti Googlesta, voivat muut tavat tuntua liian hankalilta, vaikka tiedämme, että ne voisivat tuottaa parempaa tietoa. Netissä surffailu ja siihen liittyvä audiovisuaalisten ärsykkeiden ja jatkuvien keskeytysten tulva voivat johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen. Netti haastaa syvällisen ajattelun Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

27. Keskeistä: kriittinen ajattelu ja viestintätaidot

28. E-kansalais- ja vaikuttamistaidot Hyvät verkosto- ja vuorovaikutustaidot antavat etua yhteiskunnallisessa vaikuttamisessaEsimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto: http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja- ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

29. • Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti – Yksin ja yhdessä – Erilaisilla välineillä • Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja • Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus, mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti ja tekijän asema siinä • Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta Monilukutaito Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa, http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa

30. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

31. • Kuvien tykkäykset ja kommentit ovat fyysisen kauneuden vertaisarvioinnin mittari • Kavereiden merkitys: 1. Kaveripiirin mieltymykset vaikuttavat itsestä julkaistaviin kuviin ”kuviteltuna koeyleisönä” 2. Kaverit ovat yhteisten kauneusnormien tuomareita 3. Kavereilta opitaan mm. valokuvauksesta, editoinnista sekä tykkäys- ja kommenttimäärien odotuksista ja kriteereistä 4. Kaverit ovat vertailukohteita itselle • Vertailu voi olla vahingollista nuoren itsetunnolle, mutta sitä on vaikea välttää Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424 Kauneusvertailu Instagramissa (teinitytöt)

32. Yksin, ryhmissä, verkostoissa • Toiminta itsenäisesti – Itsensä johtaminen – Reflektointi • Toiminta ryhmissä – Yhteinen tavoite – Vastuu tavoitteen saavuttamisesta – Roolien vaihtelu – Itsesäätely ja ryhmän toiminnan säätely – Osaamisen tuominen ryhmän käyttöön – Toisten ryhmän jäsenten kunnioittaminen ja positiivinen riippuvuus – Viestintä- ja sosiaaliset taidot • Toiminta verkostoissa – Verkkoidentiteetti – Tiedon jakaminen (lisäarvon tuominen verkostoon) – Verkostoituminen: omien tavoitteiden mukaisten henkilöiden ja heidän verkostoasemansa tunnistaminen – Osallistuminen keskusteluun, rakentava dialogi – Verkoston hyödyntäminen esim. tiedonhaussa, vaikuttamiskanavana ja muun yhteistyön synnyttäjänä

33. Luokilla 1-2 Luokilla 3-6 Luokilla 7-9 - Osaa käyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa ja ymmärtää niiden tietoturvallisuuden. - Oppilaiden kanssa keskustellaan ja luodaan yhdessä tvt:n turvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja. - Oppilas tietää koulun säännöt kännykän käytöstä kouluaikana. - Oppilas tietää nettiselaamisen turvallisuusriskit ja osaa toimia riskitilanteissa. - Oppilas ymmärtää internetin ja sosiaalisen median ympäristöksi, jossa voi tapahtua kiusaamista, valehtelua ja tahallista harhaanjohtamista. - Oppilas tietää, että internetin ja sosiaalisen median palveluissa on ikärajat ja osaa toimia niiden mukaan. - Oppilas ymmärtää, että sosiaalista mediaa koskevat samat säännöt kuin muuta kanssakäymistä. - Oppilas tietää, milloin voi ottaa kameralla toisesta kuvan ja milloin kuvan voi julkaista. - Saa kokemusta tvt:n käytöstä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. - Osaa tuottaa ja muokata erilaisia dokumentteja yksin ja ryhmässä. - Osaa itsenäisesti jakaa digitaaliset tuotoksensa muille. - Tuntee tekijänoikeuden periaatteet ja osaa käyttää vain luvallista materiaalia omissa tuotoksissaan. Osaa huomioida tekijänoikeudet omien tuotostensa osalta. - Osaa laatia vahvan salasanan ja ymmärtää, miten niitä käsitellään tietoturvan näkökulmasta. - Osaa turvata itsensä ja yksityisyyden suojansa. Ei ilmoita henkilötietojaan sähköisiin palveluihin tai jaa omia kuviaan harkitsemattomasti. Oppilas ymmärtää, että julkaistua materiaalia ei välttämättä saa enää poistettua. - Osallistuu työskentelyyn erilaisissa yhteisöllisissä verkkoympäristöissä - Osaa käyttäytyä hyviä käytöstapoja ja sääntöjä noudattaen verkossa. Ei jaa itsestään tai muista asiatonta materiaalia ja käyttää asiallista kieltä. - Tuntee lähdekritiikin perusteet. - Osaa ottaa vastuuta omasta viestinnästään. - Osaa tarkastella ja arvioida TVT:n roolia vaikuttamiskeinona. - Osaa viestiä kuvan ja videon avulla. - Osaa tuottaa ja muokata erilaisia dokumentteja yksin ja ryhmässä ja osaa jakaa digitaaliset tuotoksensa erilaisille kohderyhmille tarkoituksenmukaisesti. - Osaa tuottaa ja muokata kuvaa, videota, ääntä ja animaatiota sekä julkaista ja jakaa eteenpäin. - Osaa turvata itsensä ja yksityisyydensuojansa. - Osaa luoda ja hallita käyttäjätilejä eri palveluihin. - Osaa käyttäytyä eettisesti sekä hyviä käytöstapoja ja sääntöjä noudattaen verkossa. - Ymmärtää toimintansa seuraukset sekä rikosoikeudellisen vastuun. - Tuntee lähdekritiikin perusteet ja osaa vertailla, valikoida ja hyödyntää eri lähteistä saamaansa tietoa. - Osaa antaa verkossa palautetta ja hyödyntää itse saamaansa palautetta. - Ymmärtää viestinnän erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita ja osaa tulkita verkkoviestintää näistä lähtökohdista käsin. - Osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti erilaisia verkkoviestintäkanavia, kuten sosiaalista mediaa, verkkojulkaisuja, blogeja sekä pilvitallennuspalveluita osana omaa opiskeluaan. - Saa kokemuksia tietoja viestintäteknologian käyttämisestä vuorovaikutuksessa koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa myös kansainvälisissä yhteyksissä. Uuden POPS:in some-tavoitteita Lähde, esimerkkinä: Porin kaupungin TVT-ops 2016, https://peda.net/pori/tvt/pt2l

34. Keskustelu Tavoitteita on paljon, mutta mitkä asiat ovat niitä, joihin oppilaasi tarvitsevat eniten opetusta sosiaalisessa mediassa?

35. Koulun someketti ja käytännön haasteet

36. Lähde: Anne Rongas, OPS-hautomoiden osallistujien (n. 300) kokemuksia, https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10153257412711867/ TVT:n käytännön ongelmat 1) väsyttää ja stressaa, ruudun edessä istutaan, keho jännittyy, silmiä särkee 2) kokeisiin lukeminen on hankalaa ruudulta, koneet temppuilevat 3) kouluissa on ahdasta ja koneille ei ole säilytyspaikkoja, pelottaa, että kone varastetaan tai särkyy ”

37. Koulussa tapahtunutta

38. ”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa.” • Se, mikä kuiskattuna on ilkeätä pilkkaa, muuttuu netissä helposti kunnianloukkaukseksi (=rikos). • Eräässä kyselyssä 1/4 koululaisista kertoi kuvanneensa tai videoineensa kiusaamistilannetta (Pelastakaa lapset ry). • Nettikiusaaja ei ehkä tajua kiusaavansa, sillä netissä ei näe vastapuolen ilmeitä eikä tunnereaktioita. • Nettikiusaaminen liittyy yleensä (>90 %) koulukiusaamiseen (Kiva-koulu) • Kun kiusaaminen tulee esiin netissä, siihen voi olla mahdollista puuttua varhaisessa vaiheessa Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

39. • Järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää mobiililaitteiden tuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana. • Koulu voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana. • Kielto voi tällöin koskea myös kuvan ja äänen lähettämistä suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen liittyvää syytä. • Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta. • Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin puuttua mobiililaitteiden käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa. Oppilaiden kännykät järjestyssäännöissä Lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

40. Keskustele somesta oppilaiden kanssa Mitä luet ja katsot? Mistä tykkäät? Mitä jaat muille? Mitä kerrot? Mistä keskustelet? Mihin ryhmiin liityt? Keitä otat kavereiksi? Missä olet mukana? Kuva: centrifuga @Flickr, CC-BY-NC

41. • Valokuvien tekijänoikeudet ovat kuvaajalla, mutta niiden julkaisu ei ole aina sallittua • Muista otettujen tunnistettavien kuvien julkaisuun on syytä pyytää lupa – lapset erityisasemassa • Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden suoja, henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen tekijänoikeudet • Järjestyssäännöissä esimerkiksi näin: Kuvien julkaisu lyhyesti ”Tiedostan tekijänoikeusasiat käyttäessäni kännykkää koulussa. Kuvaan ainoastaan henkilöitä, joilta olen saanut luvan kuvan ottamiseen. Julkaisen sosiaalisessa mediassa ja muualla ainoastaan sisältöjä, joihin minulla on tekijänoikeudet ja asianmukaiset luvat. Epäillessäni sisältöjeni asiallisuutta tiedustelen aina opettajaltani hänen kantaansa mahdolliseen julkaisemiseen.” Lainauksen lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

42. • Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70 vuotta kuolemasta. • Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua • Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista käyttöä – Pätee myös esim. Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin teoksiin kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin • Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen sekä idean käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on yleensä sallittua • Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain – Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista – Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin – Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa Tekijänoikeudet lyhyesti

43. Creative Commons -lisenssin valinta

44. Reilun somen säännöt 1. Erottele tieto ja mielipide. 2. Perustele väitteesi. 3. Myönnä ja korjaa virheesi. 4. Ole avoin. 5. Älä jankuta. 6. Älä provosoi. 7. Älä johda harhaan. 8. Kunnioita toisten ihmisarvoa. 9. Kunnioita toisten yksityisyyttä. 10. Kunnioita oikeutta. 11. Mieti, kenelle viestisi välittyy. 12. Älä aiheuta harmia. Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

45. Käytön ohjeistuksessa huolehditaan, että • Kaikilla on riittävät tiedot tekijänoikeuksista. Luvattomien aineistojen käyttöä opetuksessa ei hyväksytä ja plagioinnin ja piratismin seuraukset tunnetaan. Opettajien ja oppijoiden tekijänoikeuksia kunnioitetaan. • Luottamuksellista tietoa ei viedä missään tilanteessa sosiaalisen median palveluihin. Tunnetaan henkilöstörekisterien ylläpitoa koskevat määräykset. • Oppilaita opastetaan kirjautumistunnusten tekemisessä ja heille opetetaan turvallisten salasanojen käyttö ja yksityisyyden suojaamiseen liittyvät asiat. • Noudatetaan eri palveluntarjoajien asettamia käyttöehtoja ja käyttäjille asetettuja ikärajoja. • Korostetaan hyvää käytöstä myös sosiaalisessa mediassa, yhteisöllisten toimintatapojen omaksumista ja toisen kunnioittamista. Häiriökäyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. • Sovitaan sääntöjen rikkomisen seuraamuksista. • Sosiaalisen median palveluiden opetuskäytölle tehdään askel askeleelta malli, joka mahdollistaa oppilaiden osaamisen ja taitojen kehittymisen erityyppisten palvelujen käytössä ohjattuna turvallisessa ympäristössä. Somen turvallinen ja eettinen käyttö Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

46. • Google: 13 vuotta – YouTube, Blogger, Google+, Google Drive, Gmail • Facebook: 13 vuotta • WhatsApp: 16 vuotta • Instagram: 13 vuotta • Snapchat: 13 vuotta • Periscope: ei ikärajaa • Ask.fm: 13 vuotta • Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.) • Twitter: 13 vuotta • Tumblr: 13 vuotta • WordPress: 13 vuotta Some-palvelujen ikärajoja Lisäksi lapsi tarvitsee vanhemman luvan sopimuksen tekoon.

47. Käytännön toimenpiteitä: • Luodaan yhteistyössä vanhempien, huoltajien ja oppijoiden kanssa toimintamalli sosiaalisen median hyödyntämisestä kodin ja koulun yhteistyössä. • Kehitetään koulun sisäistä ja ulkoista viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan sosiaalisen median palveluita. • Kehitetään menetelmiä, joiden avulla vanhemmat ja huoltajat voivat halutessaan seurata oppijoiden työskentelyä (blogit, wiki- alueet, kuvapalvelut, videot jne). • Mitään salassa pidettävää tai yksityisyyden suojaa loukkaavaa tietoa ei saa laittaa sosiaalisen median palveluihin. Some kodin ja koulun yhteistyössä Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

48. Keskustelu Miten opetat somen turvallista ja vastuullista käyttöä? Miten ongelmia voidaan välttää esimerkiksi oppilaiden WhatsApp- ryhmissä?

49. Some merkitsee koulussa yhteisöllistä tiedonrakentelua, oppimista ja jakamista

50. Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

51. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessi Somen opetuskäytössä on aina kyse myös opetuksen kehittämisestä!

52. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

53. Yhteisöllinen työskentely edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistä tavoitetta. 1. Kirkas (tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva) 2. Saa jäsenet osallistumaan ja tekemään yhteistyötä

54. 1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja 2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista. 3. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta. 4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen. 5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Ryhmäytyminen Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

55. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti, kysyvät ja rakentavat uutta tietoa. Keskustelujen merkitys

56. Käänteinen opetus (flipped classroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

57. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

58. Käsitekarttoja vaiheistettuna Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

59. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta • Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä • Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia • Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon • Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

60. Ryhmän työskentelyprosessi Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia? Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen? Oliko työskentely vastavuoroista?

61. Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus • Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa • Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia – Miten oppijan toiveet otetaan huomioon – Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma” – Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan – Miten pidetään motivaatio yllä – Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle  Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan • Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille yhdellä kertaa tai ohjata jokaista erikseen.

62. Käytännön toimenpiteitä: • Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan. • Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen. • Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Some osana kouluyhteisön toimintatapoja Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

63. Some oppimisympäristön osana

64. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799 Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

65. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa. Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

66. • Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla • Mobiili – Toimii tableteilla ja kännyköillä – Ei liitetiedostoja – Ei pitkiä videoita – Ei selainriippuvuuksia – Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia • Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp, LinkedIn, (Google+) Nykyaikainen some-/verkkopalvelu

67. Lähteet: Yle uutiset, http://yle.fi/uutiset/digiloikka_taaksepain_koulujen_digitalisoinnin_tyokalut_saavat_opettajilta_huutia_helsingissa/9176889 ja Arno Kotro, http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223056-nyt-jarki-kateen-opetuslautakunta

68. Miten some-palveluita opetukseen? • Kaupalliset some-palvelut: – Alaikäiset huoltajan suostumuksella – Täysi-ikäiset omalla vastuullaan • Koulu/kunta voi hankkia osto-/sopimuspalveluita • Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some- palveluita • Muista myös oppilaiden oikeudet: jokainen päättää itse esimerkiksi omien tuotostensa julkaisemisesta

69. Tarkistuslista: • Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia. • Mikä on palvelun ikäraja? • Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä tallennetaan? • Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia? • Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi mainontaan? • Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla? • Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee ongelmia? • Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa? Palvelun käyttöehdot = sopimus

70. Valitse käytettävä some-palvelu ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä: • Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei? • Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi? • Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää? • Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää? Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden oppimisprosessissa valitsemasi some-palvelun avulla? 1. askel: idea ja some-palvelut

71. Oppimisympäristön peruspalikoita • Oppimisalustat (Moodle, Google Classroom, Office 365, Eliademy) • Jaetut tiedostot (Google Drive, OneDrive, Dropbox) • Blogit (Wordpress, Blogger) • Wikit (Google-sivustot, MediaWiki, Wikispaces, Purot.net) • Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet) • Esitystyökalut (SlideShare , Prezi) • Videopalvelut (YouTube, Vimeo) • Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad) • Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr) • Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning) • Viestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger, Skype) • Kysely- ja aktivointisovellukset (Kahoot, Socrative, AnswerGarden) • Verkkokokousohjelmat (Adobe Connect)

72. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/ Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

73. Teknologis-pedagoginen sisältötieto • Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen • Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena • Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä: – Sisältötieto – Pedagoginen tieto – Teknologinen tieto

74. Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta: • Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta? • Miten some-palvelu muuttaa opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla? • Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä? • Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä? • Miten arvioit oppimista: onko tärkeää lopputulos vai prosessi? Mistä vaiheista opetus koostuu? • Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta? 2. askel: työskentelytapa ja vuorovaikutus

75. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

76. Millaisen oppimisympäristön rakennat somen avulla: • Tapahtuuko työskentely yhdessä vai useissa some-palveluissa? • Linkittyykö some-palvelut fyysisiin työskentelytiloihin? • Voivatko oppijat käyttää itse valitsemiaan some-palveluja? Miten varmistat työskentelyn onnistumisen somessa? • Miten pidät huolta, että oppijat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa? • Miten oppijat voivat saada apua työskentelyn aikana opettajalta tai toisiltaan? • Millaisella tehtävänannolla saat oppijat keskustelemaan ja työskentelemään yhteisöllisesti? 3. askel: some-ympäristön rakentaminen

77. Et voi koskaan suunnitella kaikkea etukäteen. Jossain vaiheessa täytyy vain uskaltaa heittäytyä uuden kokeilemiseen! Opetusjakson aikana: • Seuraa oppijoiden työskentelyä. Varmista, että se etenee tavoitteiden suuntaisesti. • Jos työskentely ei näytä etenevän toivotusti, selvitä, mistä kiikastaa. Anna tarvittaessa lisäohjeita tai esitä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä. • Anna aikaa ryhmäytymiselle, mutta älä salli myöskään vapaamatkustajia. • Anna palautetta työskentelystä niin, että oppijat kokevat saaneensa huomiota. 4. askel: tee se!

78. 1 . T u t ust u s o siaaliseen m ediaan m o nipuolisest i 2 . O p et a s o siaalisen m e dian p e rust eet 3 . K ä y t ä s osiaalist a m ediaa o p p imisen t u k ena 4 . K ä y e e t t ist ä k e skustelua j a o p ast a v a s t uullisuut een 5 . R a k enna ” k a veria e i j ä t e t ä” - k ult t uuria 6 . E n n alt aehkäise k i usaamist a y h t eist yössä k o t ien k a nssa 7 . K a nnust a o p et t aj akollegasi s o meen Harto Pönkä 28.10.2015 @ opetin.fi SOMEKETTI OPETTAJILLE UUDEN OPS:IN MUKAAN

79. Keskustelu Miten voisit käyttää sosiaalista mediaa opetuksessa? Mitä otat tästä koulutuksesta mukaasi?

80. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Kiitos!

Sosiaalinen media opetuksessa tutuksi

You are reading a preview.

Check these out next

Sosiaalinen media opetuksessa tutuksi

More Related Content

Slideshows for you (20)

Viewers also liked (14)

Similar to Sosiaalinen media opetuksessa tutuksi (20)

More from Harto Pönkä (20)

Recently uploaded (20)