Verkko-opetuksen ja                           sosiaalisen median                                     perusteet            ...
Jokainen opettaja pohtii kaiken aikaa…            Miten ihminen oppii?               Vertaa:               Millaista on hy...
Parvet ja verkostotOn sanottu, että           tuottavat sisältöjäsosiaalisen median         monipäisesti.yhteisöissä onjou...
OPPIMISEN TUKEMINEN:    • ymmärtävä oppiminen    • yhteisöllinen oppiminen    ja tiedonrakentelu    • oppimisprosessiJos u...
Kun puhutaan yhteisöllisestätyöskentelystä tai oppimisestaverkossa, kyse on    ryhmistä.      (Sosiaaliset verkostot ja ve...
Ryhmäytyminen1.   Muotoutumisvaihe     •    Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit     •    Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ...
Tehokas ryhmä on sitoutunutyhteisen tavoitteensaavuttamiseen.
Keskustelujen merkitysKeskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan,    välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.
Yhteisöllisessä työskentelyssä tarvitaan väline(-et) kumpaankin:      Yhteinen tuotos                         Keskustelu
Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
Yhteisöllisen tiedonrakenteluntuloksena syntyy parhaimmillaanluomus tai innovaatio,joka ylittää sen, mihin ryhmänjäsenet o...
Sosiaalisen median toimintakulttuuri
Oletko avoin ja valmis keskusteluun?
Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/
http://www.patientslikeme.com/
Avoimuudessa on vaihtoehtoja    • Täysin avoin        – Kaikki voivat lukea ja osallistua    • Osittain avoin        – Kai...
”   Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin        vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja    toimintatapoj...
Oppijan valinta?                                                                    Vai sittenkin                         ...
Ennakkoehtoja somen käytölle• Avoimuuden lisääminen  tiedon jakaminen• Kontrollin vähentäminen• Keskeneräisyyden sietämin...
Sosiaalisen median toimintatapoja Nopeutunut tiedonkulku               Toiminnan dokumentointi         Sosiaaliset merkity...
Ihmiset ovat klikkauksen   päässä toisistaan.
Sosiaaliset verkostot ovat                                                                          tehokkaita keskusteluu...
Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla          (Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/ )
Sosiaalisten verkostojen rakenne            Vahvoja sidoksia          Heikot sidokset ovat            syntyy, kun kaveri  ...
Tieto leviää verkoston kautta                          Henkilö A julkaisee jakaa uutta                           sisältöä ...
”Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”,  sillä en koskaan pysty antamaan   enemmän kuin saan muilta.
Sinä/organisaatiosi                   SolmukäyttäjäJos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä      a...
Yhteisöpalvelujen käyttö SuomessaLähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http...
Haluatkosynnyttää elävänverkkoyhteisön?
Miten verkkoyhteisö syntyy?  • Oleellista on, että ihmiset osallistuvat    johonkin yhteiseen toimintaan, jossa    keskeis...
Isossa verkkoyhteisössä                                                           yhteisöllinen toiminta                  ...
Fasilitointi• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja  toteuttamista.• Alun perin facile = helpottaa• Fasi...
Tee ainakin nämä  • Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa  • Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa    mielip...
Uusia menetelmiä somesta• Crowdsourcing/verkostohaastattelu   – Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonki...
Sosiaalisen median palveluita
Opetusympäristön peruspalikoita•   Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)•   Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)•   W...
Verkko-oppimisympäristötÄlä tyydy pakettiratkaisuun, vaan   yhdistele tarpeesi mukaan!
Blogihttp://www.23asiaa.net/
Blogi               Kurssiblogi    Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliaja...
Omassa blogissaanoppija voi arvioidaomaa ja ryhmänsätyöskentelyä sekäpohtia oppimisenkannalta keskeisiäaiheita.
Miksi itse bloggaan?• Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla• Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia   – ajatusten kä...
Blogin etuja projekteissa/hankkeissa• Sivut (pysyvät tiedot)    – Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms.   ...
http://www.mindmeister.com/
Käsite- ja miellekartat        Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen...
http://www.pearltrees.com/
http://docs.google.com/
Jaetut dokumentit          Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla  Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdes...
Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7             TIEKE:n ...
https://www.yammer.com/
Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+...
LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara
Wikien käyttötarkoituksia•   Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen    –   Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus...
https://www.facebook.com/Senjaopettaa
https://www.dropbox.com/
http://www.doodle.com/
http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
http://paper.li/hponka/1307906119
Miten valita sopivat some-palvelut?                                                    Sosiaalisen median                 ...
Sisällöntuotantoa ja saavuttamista  SISÄLLÖNTUOTANTOON     SAAVUTTAMISEEN
Pedagoginen käytettävyys•   Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?•   Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot•   Y...
Käytettävien ohjelmien koordinointi • Mitä välineitä missäkin vaiheessa? • Mitä laitteita on käytössä?    – Pöytäkoneet, l...
Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet         Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
KIITOS!                    Harto Pönkä                    http://twitter.com/hponka/                    http://slideshare....
Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median perusteet
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median perusteet

4,407 views

Published on

Open Päivitys OAKK, 22.2.2013, Harto Pönkä

1 Comment
4 Likes
Statistics
Notes
  • Katso myös esitykseen liittyvä lista netti-/some-palveluista: http://harto.wordpress.com/2013/02/22/verkko-opetuksen-ja-sosiaalisen-median-perusteet-esitys-lista-some-palveluista/
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
No Downloads
Views
Total views
4,407
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2,754
Actions
Shares
0
Downloads
16
Comments
1
Likes
4
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median perusteet

  1. 1. Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median perusteet Harto Pönkä, 22.2.2013Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi
  2. 2. Jokainen opettaja pohtii kaiken aikaa… Miten ihminen oppii? Vertaa: Millaista on hyvä yhteistyö? Millä toiminnalla on vaikutusta? Miten viesti menee perille?
  3. 3. Parvet ja verkostotOn sanottu, että tuottavat sisältöjäsosiaalisen median monipäisesti.yhteisöissä onjoukkoälyä. Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa. Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
  4. 4. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessiJos unohdat, mihin pyrit, unohda koko juttu!
  5. 5. Kun puhutaan yhteisöllisestätyöskentelystä tai oppimisestaverkossa, kyse on ryhmistä. (Sosiaaliset verkostot ja verkkoyhteisöt tulevat jäljempänä.)
  6. 6. Ryhmäytyminen1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.1. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.1. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
  7. 7. Tehokas ryhmä on sitoutunutyhteisen tavoitteensaavuttamiseen.
  8. 8. Keskustelujen merkitysKeskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.
  9. 9. Yhteisöllisessä työskentelyssä tarvitaan väline(-et) kumpaankin: Yhteinen tuotos Keskustelu
  10. 10. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
  11. 11. Yhteisöllisen tiedonrakenteluntuloksena syntyy parhaimmillaanluomus tai innovaatio,joka ylittää sen, mihin ryhmänjäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
  12. 12. Sosiaalisen median toimintakulttuuri
  13. 13. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?
  14. 14. Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/
  15. 15. http://www.patientslikeme.com/
  16. 16. Avoimuudessa on vaihtoehtoja • Täysin avoin – Kaikki voivat lukea ja osallistua • Osittain avoin – Kaikki voivat lukea – Vain jäsenet voivat osallistua • Suljettu, rekisteröintipakko – Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta kuka tahansa voi rekisteröityä • Suljettu, kutsu vaaditaan – Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun • Suljettu ja salainen – Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää
  17. 17. ” Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa ja osaamista organisatoristen ja maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön tuottavuutta. (EVA:n Suora yhteys) Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin. (EK:n Oivallus)Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
  18. 18. Oppijan valinta? Vai sittenkin opettajan valinta?Kuvat ja lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/01/16/oppimateriaaligate-ja-opettajien-valinen-yhteistyo/
  19. 19. Ennakkoehtoja somen käytölle• Avoimuuden lisääminen  tiedon jakaminen• Kontrollin vähentäminen• Keskeneräisyyden sietäminen• Kokeilevuus, oppiminen, virheistäkin• Valmius kuuntelemiseen ja pyrkimys toisten mielipiteiden ymmärtämiseen (edellyttää laskeutumista samalle tasolle)• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen = Toimintakulttuurin muutos!
  20. 20. Sosiaalisen median toimintatapoja Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi Sosiaaliset merkitykset Avoin yhteistyöHiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Tietolähteiden jakaminen Auttaminen ja Uuden tiedon yhteinen etu luominen yhdessä  Toimintakulttuuri muutos
  21. 21. Ihmiset ovat klikkauksen päässä toisistaan.
  22. 22. Sosiaaliset verkostot ovat tehokkaita keskusteluun ja tiedon välittämiseenKuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)
  23. 23. Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla (Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/ )
  24. 24. Sosiaalisten verkostojen rakenne Vahvoja sidoksia Heikot sidokset ovat syntyy, kun kaveri merkittäviä, sillä ne Solmukäyttäjät on myös kaverin muodostavat siltoja välittävät tietoa kaveri. verkoston eri tehokkaasti. He voivat klustereiden välille. myös dominoida verkostoa.Yhteydet voivat olla yksi-tai kaksisuuntaisia.Sosiaalisen verkoston Ulkopuolisilla eiluomiseen voidaan käyttää Kiinteät ryhmät ole yhteyksiä muihin, kierrättävät joskusmonia erilaisia aineistoja. mutta he ovat silti tarpeetontakin tietoa. osa kokonaisuutta.
  25. 25. Tieto leviää verkoston kautta Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
  26. 26. ”Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.
  27. 27. Sinä/organisaatiosi SolmukäyttäjäJos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä asioista ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.
  28. 28. Yhteisöpalvelujen käyttö SuomessaLähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012) Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/
  29. 29. Haluatkosynnyttää elävänverkkoyhteisön?
  30. 30. Miten verkkoyhteisö syntyy? • Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa. • On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan. • Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä.Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
  31. 31. Isossa verkkoyhteisössä yhteisöllinen toiminta keskittyy sen ytimeen. Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydinjopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri) Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
  32. 32. Fasilitointi• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista.• Alun perin facile = helpottaa• Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen.• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: – Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin – Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa – Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. – Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen – Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. – Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
  33. 33. Tee ainakin nämä • Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa • Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa mielipiteensä, kannusta siihen • Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta ja resursseja • Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta” – Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa – Hyödynnä sosiaaliset verkostot! – Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit • Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua/toimintaa tulee kehittää käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjaltaLisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
  34. 34. Uusia menetelmiä somesta• Crowdsourcing/verkostohaastattelu – Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonkin kysymykseen tai ongelmaan, joka esitetään esim. mikroblogissa. Hyödynnetään sosiaalista verkostoa ja käyttäjien osaamista. – Lue lisää esim. http://blogit.yle.fi/aalto/uusi-nimi-vanhalle- tiedonhankintametodille-verkostohaastattelu• Liverapo (-rtointi) – Raportoidaan tapahtumasta/esityksestä verkkoon. Keskusteluun voivat osallistua myös ne, jotka eivät ole paikalla.• Reaaliaikainen palautekanava – Esityksen/luennon aikana osallistujat voivat kirjoittaa verkkoon kommentteja ja keskustella aiheista.• Ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö• Kuratointi
  35. 35. Sosiaalisen median palveluita
  36. 36. Opetusympäristön peruspalikoita• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)• Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us)• Esitystyökalut (SlideShare, Prezi, Google-esitykset)• Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.)• Jaetut dokumentit (Google Docs)• Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo)• Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive, SkyDrive)• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku)• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Twitter, Google+, Ning)• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype, Messenger)
  37. 37. Verkko-oppimisympäristötÄlä tyydy pakettiratkaisuun, vaan yhdistele tarpeesi mukaan!
  38. 38. Blogihttp://www.23asiaa.net/
  39. 39. Blogi Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen  Tiedon ja kokemusten jakaminen http://www.23asiaa.net/
  40. 40. Omassa blogissaanoppija voi arvioidaomaa ja ryhmänsätyöskentelyä sekäpohtia oppimisenkannalta keskeisiäaiheita.
  41. 41. Miksi itse bloggaan?• Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla• Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia – ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista – ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa• Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt• Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla blogin sisältöjä niihin• Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon• Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote”
  42. 42. Blogin etuja projekteissa/hankkeissa• Sivut (pysyvät tiedot) – Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms. – Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin• Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta) – Ajankohtainen tiedotus ja raportointi – Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien kommentointi yms. – Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms.• Kommenttipalsta – Sisäiset keskustelut – Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen• RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin
  43. 43. http://www.mindmeister.com/
  44. 44. Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen http://www.mindmeister.com/
  45. 45. http://www.pearltrees.com/
  46. 46. http://docs.google.com/
  47. 47. Jaetut dokumentit Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla  Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja http://docs.google.com/
  48. 48. Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
  49. 49. https://www.yammer.com/
  50. 50. Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012
  51. 51. LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara
  52. 52. Wikien käyttötarkoituksia• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen – Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus – Palaute-/vuorovaikutuskanava – Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden ohjaamisessa jne. – Kurssin kotisivuna• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen – Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta – Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms. – Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit” • Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit
  53. 53. https://www.facebook.com/Senjaopettaa
  54. 54. https://www.dropbox.com/
  55. 55. http://www.doodle.com/
  56. 56. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
  57. 57. http://paper.li/hponka/1307906119
  58. 58. Miten valita sopivat some-palvelut? Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista). Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmät piirteet. Tässä yksi esimerkki. Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block
  59. 59. Sisällöntuotantoa ja saavuttamista SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN
  60. 60. Pedagoginen käytettävyys• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” – RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) – Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa? Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
  61. 61. Käytettävien ohjelmien koordinointi • Mitä välineitä missäkin vaiheessa? • Mitä laitteita on käytössä? – Pöytäkoneet, läppärit, tabletit, älytaulut, kännykät • Voidaanko käyttää myös ei-tuettuja sosiaalisen median palveluja? • Missä määrin osallistujat voivat valita käytettäviä ohjelmia/palveluita? • Tärkeimmistä välineistä kannattaa tehdä suunnitelma koulutuksen (projektin tms.) ajalle
  62. 62. Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
  63. 63. KIITOS! Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

×