Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa

4,009 views

Published on

8 Comments
8 Likes
Statistics
Notes
No Downloads
Views
Total views
4,009
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1,657
Actions
Shares
0
Downloads
17
Comments
8
Likes
8
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa

  1. 1. Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa Harto Pönkä, 26.09.2012
  2. 2. Toimintakulttuuri ja vuorovaikutus
  3. 3. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?
  4. 4. ”Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi. Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja
  5. 5. http://www.patientslikeme.com/
  6. 6. Ennakkoehtoja somen käytölle• Avoimuuden lisääminen  tiedon jakaminen• Kontrollin vähentäminen• Keskeneräisyyden sietäminen• Kokeilevuus, oppiminen, virheistäkin• Valmius kuuntelemiseen ja pyrkimys toisten mielipiteiden ymmärtämiseen (edellyttää laskeutumista samalle tasolle)• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen = Toimintakulttuurin muutos!
  7. 7. Sosiaaliset verkostot ovat tehokkaita keskusteluun ja tiedon välittämiseen Lähde: Olli Parviainen, 26.5.2011,http://verkostoanatomia.wordpress.com/2011/05/26/suomi-twitterissa-marginaali-ilmio/
  8. 8. Tieto leviää verkoston kautta Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
  9. 9. Kaupungin edustaja KriitikkoJos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä asioista ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.
  10. 10. Yhdessä tekeminen ja crowdsourcing
  11. 11. Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.
  12. 12. 2010 2011Suurin osa alle 45-vuotiaista käyttää jo yhteisöpalveluja. Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_tau_015_fi.html (2011, N=2815)
  13. 13. Ryhmätyöskentely• Jakaannutaan puolen pöydän ryhmiin• Mitä kokemuksia teillä on sosiaalisen median käytöstä?• Kirjatkaa muistiinpanot Yammeriin
  14. 14. Kuntalaiset sisällöntuottajina
  15. 15. http://www.nopolanews.fi/ - kyyjärveläisten itse itselleen tuottama verkkolehti
  16. 16. http://tiäksää.fi/
  17. 17. http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu
  18. 18. Kunta lähellä verkossa
  19. 19. https://www.facebook.com/KuopioFinland - Suomen tykätyin kunta suhteessa asukaslukuun
  20. 20. https://www.facebook.com/kalasatama
  21. 21. https://twitter.com/Tamperekaupunki
  22. 22. http://twitter.com/ http://www.tweetdeck.com/
  23. 23. Avoimuuden lisääminen
  24. 24. Www-sivujen seuranta kasvussa Kaikki: 11%Lähde: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/heinakuu/Documents/Kuntalaiskyselyn%20tulokset.pdf
  25. 25. https://www.facebook.com/pages/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-kaupungin-sivistyslautakunta/317345309045?ref=ts
  26. 26. https://www.facebook.com/groups/fi.okfn/
  27. 27. http://www.oulunkaupunki.fi/blogi/
  28. 28. Kunnanjohtajat bloggaamaan? Hyvä idea, mutta pitää olla sekä sanottavaa että valmius keskusteluun!
  29. 29. Mitä jos kirjoittaisit blogia ja kävisit lukemassa ja kommentoimassa työkavereidesi blogeja?
  30. 30. Blogin etuja hanketyössä• Sivut - pysyvät tiedot – Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms. – Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin• Blogikirjoitukset - ajankohtainen toiminta – Ajankohtainen tiedotus ja raportointi – Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien kommentointi yms. – Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms.• Kommenttipalsta – Sisäiset keskustelut (jos suojattu blogi) – Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen• RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin verkkopalveluihin Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin
  31. 31. Osallistaminen päätöksentekoon
  32. 32. 1. Avoimuus ja keskustelu verkossa on helpointa tuttujen kesken (vrt. lähidemokratia) 2. Päätöksenteko verkkoyhteisössäedellyttää selvää toimintamallia (esim. äänestys) tai auktoriteettia
  33. 33. Nuoret esittävät ideoitaan aloitekanavalla, mutta kuntien puolelta sen käyttö on heikkoahttp://aloitekanava.fi/ideat/
  34. 34. Miten aloiteoululle.fi-palvelua voisi kehittää vuonna 2012?https://www.aloiteoululle.fi/
  35. 35. http://otakantaa.fi/fi-FI
  36. 36. http://kerrokartalla.hel.fi/node/1065
  37. 37. http://valma.tampere.fi/selaus
  38. 38. http://www.ksv.hel.fi/keskustelut/
  39. 39. http://demokratia.hel.fi/foorumit/keskustelu
  40. 40. Osallistuva budjetointi ”Helsinkiläiset pääsevät lokakuussa päättämään, miten kaupunki käyttää kirjaston kehittämiseen tarkoitettuja 100 000 euroa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Helsinki käyttää niin sanottua osallistuvaa budjetointia. Helsinkiläiset pääsevät siis päättämään suoraan käyttämiensä palveluiden rahoituksesta.” Osallistumissivusto: https://www.strategysignals.com/32666-26348-1053@kir&jasHS:n uutinen: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=501398283206501&set=a.355575284455469.96407.156680074344992
  41. 41. Osallistumiskanavalle näkyvyyttäUutinen Hesarissa Tiedote ja linkki kotisivuilla …ja paikallisverkkolehdessä Twitter-profiilissa Linkki ja kuva Facebookissa asiasta ei kerrottu?
  42. 42. …ja vielä!
  43. 43. https://www.facebook.com/LaakariksiSatakuntaanTiedote: http://www.satshp.fi/portal/page?_pageid=118,152287&_dad=wportal&_schema=WPORTAL
  44. 44. ” Kuraattori on henkilö, joka valikoi japoimii monien mahdollisuuksien joukostajuuri tietyn kokoelman tiettyä tarkoitustavarten. Verkossa aggregointi ja kuratointi vaativat omanlaisiaan työkaluja. Tuija Aalto, YLE Lähde: http://tuhatsanaa.net/kuratointi-tyokaluksi-delicious-tai-storify
  45. 45. http://storify.com/hponka/esimerkkeja-verkkoyhteistyosta
  46. 46. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
  47. 47. http://paper.li/hponka/1307906119
  48. 48. http://www.flickr.com/photos/liveriga/galleries/ - Riika tekee gallerioita Flickr-käyttäjien kuvista
  49. 49. Ryhmätyöskentely• Jakaannutaan puolen pöydän ryhmiin• Miten kaupunki voisi jatkossa käyttää sosiaalista mediaa? Ideat esiin!• Kirjatkaa muistiinpanot Yammeriin
  50. 50. Somen käytön suunnittelu
  51. 51. Sosiaalisen median käyttäminen onstrateginen valinta,joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta.
  52. 52. Organisaatio ”Ihmiset verkostoituvat, eivät brändit” TAVOITTEET? Yhteistyö- verkostot ja -hankkeet Asiakasverkostot
  53. 53. Sosiaalisen median kanavat ja profiilit
  54. 54. Erilaiset profiilit• Organisaatiolla voi olla – brändättyjä profiileja – työntekijöiden nimillä olevia profiileja• Työntekijöille voidaan antaa rooleja – Kuka vastaa mihinkin kysymyksiin – Kysymysten ohjaaminen oikealle vastaajalle – ”En tiedä, otan selvää” -tapaukset• Lisäksi työntekijät ovat sosiaalisessa mediassa henkilökohtaisilla profiileilla• Samassakin sosiaalisen median palvelussa voi olla työprofiili ja henkilökohtainen profiili (palvelun sääntöjen ehdoilla!)
  55. 55. Mitä somessa voi tehdä?• Asiakaspalvelua, neuvontaa• Tuote- ja palvelukehitystä• Päätöksenteon avaamista ja osallistamista• Hanketyötä• Sisällöntuotantoa• Tiedotusta, markkinointia• Koulutusta/opetusta• Nuorisotyötä, vertaistukea, verkkoterapiaa jne.• (Keksi itse lisää!) Keskustelua ja yhteistä toimintaa
  56. 56. http://www.cityofboston.gov/news/socialmedia.asp
  57. 57. Sisällöntuotantoa ja saavuttamista SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN
  58. 58. Sisällön levittäminen ja ansaittu näkyvyys Alkuperäinen sisältö Flickr images: RSS by dannysullivan, newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)
  59. 59. Ansaittu media Ostettu media Tavoittavuus Omistettu media HallintaLähde: Daniel Goodal, http://danielgoodall.com/2009/05/20/owned-bought-and-earned-redux/
  60. 60. Facebook-sivun sisältökarttaLähde: Mikko Manninen, 19.10.2010, http://mopaali.fi/blogi/SisA-ltA-kartta-Facebook-sivun-yllA-pidon-apuna.html
  61. 61. Vuorovaikutuksen suunnittelu
  62. 62. Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5068756112/in/set-72157625134401194/
  63. 63. Madalla kynnystä ja aktivoi!• Suunnittele etukäteen• Hanki aktiivinen isäntä tai emäntä• Voitko mennä sinne, missä kohderyhmä jo on?• Tunnista avainhenkilöt ja heidän roolinsa• Kutsu ensin mukaan ne, jotka saat helpoimmin• Tuota kiinnostavaa sisältöä ja aktivoi jäseniä• Verkostoidu aktiivisesti, ole itse aloitteellinen• Keskustele, kysele, auta, välitä tietoa, kiitä, tee vastapalveluksia
  64. 64. Fasilitointi• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista.• Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen.• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: – Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin – Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa – Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. – Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen – Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. – Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
  65. 65. Haluatkosynnyttää elävänverkkoyhteisön?
  66. 66. Miten verkkoyhteisö syntyy? • Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa. • On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan. • Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä.Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
  67. 67. Ryhmäytyminen1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.1. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.1. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
  68. 68. Lähidemokratia toimii sosiaalisessa mediassa paremmin kuin kokokaupungin laajuiset verkkoyhteisöt.
  69. 69. Isossa verkkoyhteisössä yhteisöllinen toiminta keskittyy sen ytimeen. Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydinjopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri) Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
  70. 70. Tee ainakin nämä • Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa • Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa mielipiteensä, kannusta siihen • Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta ja resursseja • Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta” – Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa – Hyödynnä sosiaaliset verkostot! – Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit • Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua tulee kehittää käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjaltaLisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
  71. 71. Maggien reagointiprotokolla• Selkeä kaavio, miten erilaisiin blogiin tuleviin kommentteihin tulee reagoida – Vastataanko? – Vaatiiko tiedollista oikaisua? – Otetaanko tarkkailuun? – Poistetaanko?• http://www.scribd.com/doc/311 33188/Blogin-kommentointi
  72. 72. Lähde: http://www.flickr.com/photos/harto/5492862152/in/photostream/ (CC-BY)
  73. 73. Ylläpitäjien tehtäviä• Sääntöjen ja keskustelukulttuurin määrääminen• Viestien moderointi – Etukäteen vai jälkikäteen? – Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä?• Ylläpitäjien keskinäinen tiedotus ja keskustelu, esim. suljettu Facebook-ryhmä – Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen – Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa? – Miten vastataan hankaliin viesteihin? – Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta  dokumentointi• Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste
  74. 74. Tehkää omat mittarinne tavoitteidenne pohjalta.Seuratkaa, arvioikaa ja kehittäkää!
  75. 75. Sosiaalisen median strategian tarkistuslista 1. Mitä yritämme saavuttaa? 2. Miksi sosiaalinen media? 3. Millainen sosiaalisen median laji auttaa meitä parhaiten saavuttamaan tavoitteemme? 4. Olemmeko valmiita päästämään irti brändistämme, edes hiukan? 5. Mitä teemme kannustaaksemme osallistumaan? 6. Kuka ylläpitää sosiaalisen median läsnäoloamme? 7. Onko meillä resursseja ylläpitää tätä, vai tuleeko tästä lyhyt kampanja? 8. Kuinka käyttäjien osallistaminen sosiaalisessa mediassa integroituu muuhun markkinointi-/viestintästrategiaamme? 9. Kuinka mittaamme menestystä? Mikä tarkoittaa epäonnistumista? 10. Mitä teemme vähemmän, jos resursseja käytetään sosiaalisen mediaan?Lähde: Sean Carton, 21.12.2009, http://www.clickz.com/clickz/column/1713141/a-social-media-strategy-checklist (via EeroLeppänen, http://mopaali.fi/esittelyt/105-sosiaalisen-median-strategian-tsekkauslista-yrityksille-sean-cartonin-mukaan.html)
  76. 76. Taustatuki somen käytölle• Johdon, esimiesten tuki• Sosiaalisen median suositukset ja yhteiset pelisäännöt• Suunnitelma• Mitä tukipalveluita tarjotaan sosiaalisen median käytölle? – Toimintatavat – Teknologia, some-palvelut – Yhteiset materiaalit ym.• Miten hyviä käytäntöjä voitaisiin levittää organisaation sisällä? – Organisaation sisäiset some-palvelut – Toiminnan dokumentointi ja esittely muille
  77. 77. Sosiaalinen media on ennen muuta vuorovaikutusta: oma aktiivisuus saamuutkin osallistumaan!
  78. 78. KIITOS!Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/http://slideshare.com/hponkahttp://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

×