Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä

3,569 views

Published on

0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
3,569
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2,098
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä

  1. 1. Sosiaalinen media oppilaitos- johtamisessa ja tiimityössä Harto Pönkä, 3.11.2011 Illustration by Gerardo Obieta
  2. 2. ” Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.” - Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja http://www.ustream.tv/recorded/3848950
  3. 3. Uskallatko olla avoin ja keskustella?
  4. 4. Mitä organisaatiot pelkäävät? <ul><li>Avoimuutta </li></ul><ul><li>Keskustelua </li></ul><ul><li>Hallitsemattomuutta </li></ul><ul><li>Kasvotonta ja anonyymiä ”nettiväkeä” </li></ul><ul><li>Yrityksen maineen pilaamista ja omien kasvojen menetystä </li></ul><ul><li>Tuntematonta ympäristöä </li></ul><ul><li>Osaamattomuutta ja virheitä </li></ul><ul><li>Työajan tuhlaamista </li></ul>
  5. 5. Maabrändityöryhmän raportti, 2010, http ://tehtavasuomelle.fi/
  6. 6. Sosiaalinen media oppilaitoksissa on ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos! ” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa
  7. 7. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.
  8. 8. <ul><li>Keskustelu on tärkein yksittäinen ominaisuus! </li></ul><ul><li>Työskentelyä tukevia välineitä ja materiaaleja </li></ul><ul><li>Ensisijaiseksi tiedostuskanavaksi postituslistojen sijasta </li></ul><ul><li>Helposti muokattavissa ja laajennettavissa </li></ul><ul><li>Virtuaaliseen työtilaan voidaan liittää sosiaalisen median sisältöjä ja työkaluja </li></ul><ul><li>Käyttäjien työskentelyä voi seurata ja se jää talteen eli dokumentoituu </li></ul><ul><li>Wiki, ryhmäsivusto, yhteisöpalvelu tms. </li></ul>” Yhteinen tila, paikka tai kanava verkossa”
  9. 9. Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi Jos oppilaitos muodostaisi verkkoyhteisön... Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Avoin yhteistyö Uuden tiedon luominen yhdessä Sosiaaliset merkitykset  Toimintakulttuuri muutos Auttaminen ja yhteinen etu Tietolähteiden jakaminen
  10. 10. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta .
  11. 11. <ul><li>Työntekijän pitää saada jotakin todellista hyötyä asiantuntemuksena jakamisesta </li></ul><ul><li>Blogit, wikit, SlideShare, LinkedIn, Facebook, Diigo, Delicious jne. </li></ul><ul><li>Osaamisalueiden määrittely, esim. https://xtune.fi/ ja sopivien osaajien löytäminen tarvittaessa </li></ul><ul><li>Asiantuntijuuden jakamisesta on hyötyä myös esim. some-palveluiden vertaistukena </li></ul>Asiantuntijuuden jakaminen
  12. 12. Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080) <ul><li>Eniten töissä käytetyt some-palvelu: </li></ul><ul><ul><li>Omat sisäiset palvelut, 82 % </li></ul></ul><ul><ul><li>Tiedostonjakopalvelut kuten Google Docs, SharePoint ja SlideShare, 57 % </li></ul></ul><ul><ul><li>Pikaviestipalvelut kuten Yammer ja Messenger, 54 % </li></ul></ul><ul><li>70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä </li></ul><ul><li>85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä </li></ul><ul><li>Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %) </li></ul>Sosiaalista mediaa käytetään laajasti työelämässä Suomessa
  13. 14. http://xtune.fi/
  14. 15. http://xtune.fi/
  15. 17. <ul><li>Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa . </li></ul><ul><li>On oltava jokin pysyvä yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan. </li></ul><ul><li>Kukaan ei käytä teknologiaa vain sen itsensä vuoksi. </li></ul><ul><li>Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä. </li></ul>Miten verkkoyhteisö syntyy? Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
  16. 18. Yhteistyötä tukevia menetelmiä ja työkaluja
  17. 19. http://aaltoblogi.blogspot.com/ Hieno blogi, mutta... 9 kirjoitusta viimeisin 2009 Ei juurikaan kommentteja.
  18. 20. http://kouluajakasvatusta.blogspot.com/ - rehtori panee itsensä likoon ja näyttää mallia!
  19. 21. Mitä jos kirjoittaisit blogia ja kävisit lukemassa ja kommentoimassa työkavereidesi blogeja?
  20. 22. <ul><li>Sivut (pysyvät tiedot) </li></ul><ul><ul><li>Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin </li></ul></ul><ul><li>Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta) </li></ul><ul><ul><li>Ajankohtainen tiedotus ja raportointi </li></ul></ul><ul><ul><li>Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien kommentointi yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms. </li></ul></ul><ul><li>Kommenttipalsta </li></ul><ul><ul><li>Sisäiset keskustelut </li></ul></ul><ul><ul><li>Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen </li></ul></ul><ul><li>RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin </li></ul><ul><li>Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta </li></ul><ul><li>Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin </li></ul>Blogin etuja projekti-/hanketyössä
  21. 23. http://docs.google.com/ <ul><li>Jaetut dokumentit </li></ul><ul><li>Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla </li></ul><ul><li>Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja </li></ul>
  22. 24. Yhteiset muistiinpanot
  23. 25. Muistiinpanot kannattaa kirjoittaa suoraan nettiin, niin niitä on helppo jakaa muille ja muokata porukalla.
  24. 26. http://sometime2011.purot.net/
  25. 27. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
  26. 28. http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu  Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen  Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen
  27. 29. <ul><li>Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen </li></ul><ul><ul><li>Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus </li></ul></ul><ul><ul><li>Tutkimus- ja kehityshankkeiden työskentelyalusta </li></ul></ul><ul><ul><li>Palaute-/vuorovaikutuskanava ulospäin </li></ul></ul><ul><ul><li>Opetuskäytössä esim. ryhmätöissä ja kurssin kotisivuna </li></ul></ul><ul><li>Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen </li></ul><ul><ul><li>Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta </li></ul></ul><ul><ul><li>Dokumentaatiot, sanakirjat yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ohjeistukset, perehdytysmateriaalit </li></ul></ul><ul><ul><li>Prosessikuvaukset, laatujärjestelmät </li></ul></ul><ul><ul><li>Usein kysytyt kysymykset, tietämyspankki </li></ul></ul>Wikien käyttötarkoituksia
  28. 30. <ul><li>Ehkä suurin wikien hyöty on kuitenkin ollut se, että ne ovat haastaneet vanhoja toimintatapoja . Tätä kautta Yritys Oy:ssä on voitu löytää uusia innovatiivisia tapoja tehdä yhtäältä samoja asioita aiempaa tehokkaammin ja joustavammin tai soveltaa näitä käytänteitä uusiin asioihin. </li></ul>Lähde: Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa (Jani Henriksson ja Teemu Mikkonen, 2008) ” Monikansallinen suomalainen edelläkävijäyritys
  29. 31. <ul><li>” Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.” </li></ul><ul><li>Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle: </li></ul><ul><ul><li>talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons) </li></ul></ul><ul><ul><li>maine ja kunnia </li></ul></ul><ul><ul><li>avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia) </li></ul></ul><ul><ul><li>pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi </li></ul></ul>Crowdsourcing/talkoistaminen Lähde: Hintikka & Rongas, 2010, http://www.digibusiness.fi/uploads/reports/1272450666_elma_nettiin_1.pdf
  30. 32. Mitä jos ottaisit uudeksi työtavaksi kysymysten esittämisen muille yhteisessä verkkoympäristössä?
  31. 33. http://www.doodle.com/
  32. 35. Ryhmän sisäinen keskustelukanava
  33. 36. http://www.tweetdeck.com/
  34. 37. (Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä) <ul><li>Facebookin ryhmät </li></ul><ul><li>Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat...  Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit  Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa) </li></ul>
  35. 38. Sosiaalisen median käytön strateginen suunnittelu ja johtaminen
  36. 39. Sosiaalisen median käyttäminen on strateginen valinta , joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta. Kyse ei ole vain some-työkaluista tai viestinnästä.
  37. 40. MIKSI?
  38. 41. Muutosvastarinta saadaan käännettyä vahvuudeksi , jos pystytään riittävän hyvin perustelemaan, MIKSI olemme menossa sosiaaliseen mediaan. ” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa
  39. 42. Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi Jos oppilaitos muodostaisi verkkoyhteisön... Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Avoin yhteistyö Uuden tiedon luominen yhdessä Sosiaaliset merkitykset  Toimintakulttuuri muutos Auttaminen ja yhteinen etu Tietolähteiden jakaminen (kertausta)
  40. 43. Sosiaalisen median käyttöönoton johtaminen <ul><li>on muutosjohtamista (toimintakulttuurin muutos) </li></ul><ul><li>muutosjohtaminen on ennen kaikkea </li></ul><ul><ul><li>1. ihmisten johtamista </li></ul></ul><ul><ul><li>2. strategista johtamista (miten organisaatio reagoi sisäisiin tai ulkoisiin muutoksiin) </li></ul></ul>” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa
  41. 44. <ul><li>Toimintakulttuuriin </li></ul><ul><li>Asenteisiin, ennakkoluuloihin </li></ul><ul><li>Epäonnistumisen pelosta harjoittelun sallimiseen </li></ul><ul><li>Osaamisen ja tiedon omistajuudesta jakamiseen </li></ul><ul><li>Yhteistyön lisääntymiseen </li></ul><ul><li>Jne. </li></ul><ul><li>Jonkun on näytettävä esimerkkiä </li></ul><ul><li>Vahvista toivottua käyttäytymistä, älä korosta epätoivottua </li></ul>Mihin halutaan vaikuttaa?
  42. 45. <ul><li>Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja! </li></ul><ul><li>Tekeminen, rohkeus kokeilla, epäonnistumisista oppiminen </li></ul><ul><li>Sitoutuminen </li></ul><ul><ul><li>Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan </li></ul></ul><ul><ul><li>Johtajien päättäväisyys – TVT:n ja sosiaalisen median käyttö on helppo perustella! </li></ul></ul><ul><li>Crowdsourcing – kaikkien ideat mukaan </li></ul><ul><li>Hyvä suunnitelma auttaa! </li></ul>Keinoja muutoksen johtamiseen
  43. 46. Ohjeista, ohjaa ja kannusta
  44. 47. <ul><li>Joka toinen työntekijä kaipaa pelisääntöjä verkkokirjoitteluun. </li></ul><ul><li>72 prosenttia työntekijöistä kertoi, ettei heille ole annettu mitään ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimisesta. </li></ul><ul><li>Noin 20% työntekijöistä katsoo voivansa keskustella työpaikan asioista sosiaalisessa mediassa kriittisestikin, mutta 73 prosenttia työntekijöistä pohtii miten sanansa asettelee. </li></ul><ul><li>Lähes 40 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että sosiaalisen median ohjeistus voi päteä myös vapaa-ajalla. </li></ul>Lähde: http://www.hillandknowlton.fi/nc/ajankohtaista/news-single/article/tyoentekijaet-kaipaavat-pelisaeaentoejae-verkkokirjoitteluun/?tx_ttnews[backPid]=82 (työntekijät N=700, työnantajat N=500, 12.11.2009)
  45. 48. Rajoitukset ja kontrolli ylhäältä Kannustus, inspirointi, hyödyt, yhteistyö Onko ohjeistuksen painopiste uhkien torjunnassa vai mahdollisuuksien hyödyntämisessä ?
  46. 49. Tehkää koulukohtainen ohjeistus/suunnitelma sosiaalisen median käytöstä, jonka tekemiseen kaikki pääsevät mukaan .
  47. 50. Ohjeistuksen tekeminen – tapaus YLE ” Ryhmä tutustui hyvään pinoon ulkomaisten mediatalojen sosiaalisen median ohjeistuksia, tapasi neljä kertaa, keskusteli vilkkaasti periaatteista, käsitteistä ja pilkkujen paikoista ja päätyi hyvään yhteisymmärrykseen ohjeista. Tuija Aalto keksi ensimmäisessä tapaamisessa iskeä ohjeet jo ensimmäisessä luonnosvaiheessa Yle-wikiin kaikkien yleläisten muokattavaksi . Ohjeista avattiin myös keskustelu intraan. Tästä ei paljon avoimemmaksi pääse. Ohjeista tuli viralliset viime perjantaina. Niiden väsäämisessä oli kolme keskeistä tavoitetta: sosiaalisen median käyttöön pitää rohkaista , absoluuttisia kieltoja pitää välttää ja ohjeiden pitää olla lyhyet .” Lähde: Mika Rahkonen, toimituspäällikkö, YLE Uutiset, 20.12.2010, http ://blogit.yle.fi/aikaleima/ylen-some-ohjeiden-perusajatus-kannattaa-miettia-ennen-kuin-tekee
  48. 51. Kyse on yhteisestä sitoutumisesta valittuihin työskentelyalustoihin ja toimintatapoihin.
  49. 52. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http ://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!

×