Etäluento LUOTI-oppilaitosjohdon koulutuksessa 17.8.2012, Harto Pönkä, Innowise

1. Yhteisöllisyys ja avoin
toimintakulttuuri
versio 2.0
Harto Pönkä, 17.8.2012
Oppilaitosjohdon LUOTI-koulutus
Twitterissä: #luoti

2. http://internet-map.net/

3. Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5068756112/in/set-72157625134401194/

4. Sosiaalinen media uudistaa
TOIMINTAKULTTUURIN
• Avoimuus, julkisuus,
jakaminen
• Keskustelun ja yhteistyön
arvostaminen
• Yhteisöjen hyödyntäminen ja
muiden auttaminen
• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt
• Verkkopalvelujen ja
yhteisöllisten menetelmien
luova hyödyntäminen
• Kokeilevuus, oppiminen

5. Kuinka sosiaalinen Facebook on?

6. Entäpä Twitter?
https://twitter.com/ http://www.tweetdeck.com/

7. Sosiaaliset verkostot ovat
tehokkaita keskusteluun ja
tiedon välittämiseen, mutta
eivät yhteisölliseen
tiedonrakenteluun
Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010,
http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/

8. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten
luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden,
luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on
ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen
ongelman ratkaiseminen.
• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään
(ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä
sekä heille itselleen että muille oppijoille.
(Lehtinen, 2003)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen:
ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

9. Kun puhutaan yhteisöllisestä
työskentelystä, niin puhutaan
ryhmistä.

10. ”Ryhmää” ei synny
ilman yhteistä tavoitetta!
Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla,
jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.

11. Ryhmäytyminen
1. Muotoutumisvaihe
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
1. Normien luomisen vaihe
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
1. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

12. Tehokas ryhmä on sitoutunut
tavoitteen saavuttamiseen,
joka konkretisoituu esim.
yhteisenä tuotoksena.

13. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

14. Yhteisöllinen prosessi
Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

15. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

16. Voisiko
oppilaitos
kokonaisuutena
muodostaa
verkkoyhteisön?

17. Miten verkkoyhteisö syntyy?
• Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin
yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on
yhteisöllinen työskentelytapa.
• On oltava jokin pysyvä yhteinen ”syy” osallistua
yhteisön toimintaan.
• Kukaan ei käytä teknologiaa vain sen itsensä
vuoksi.
• Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä
vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä.
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

18. Isossa verkkoyhteisössä
yhteisöllinen toiminta
keskittyy sen ytimeen.
Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydin
jopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri)
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

19. Verkkoyhteisö
• Yhteisöä yhdistää jokin yhteinen intressi
• Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä:
– Jäsenet ovat pitkäaikaisessa tai jatkuvassa vuorovaikutuksessa
– Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita,
hierarkiaa sekä yhteisön sisäisiä normeja
– Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ”ryhmänä”
– Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys
• Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa
sosiaalisen median palveluissa samaan aikaan
• Verkkoyhteisö-sanaa käytetään myös kokonaisista
verkkopalveluista, mutta yhdessä palvelussa voi olla
samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä

20. Sosiaalinen media on ennen
muuta vuorovaikutusta:
oma aktiivisuus saa
muutkin osallistumaan!

21. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/