Sosiaalinen media opetuksessa

5,931 views

Published on

1 Comment
5 Likes
Statistics
Notes
  • Katso myös:
    - SlideShare ;)
    - Oulun normaalikoulun kolmosluokkalaisten tekemä upea e-kirja iPadeille http://jarsjo.posterous.com/oulun-normaalikoulun-kolmosluokkalaisten-teke
    - Opeverkostot-ryhmä Facebookissa https://www.facebook.com/groups/269050213188098/
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
No Downloads
Views
Total views
5,931
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2,513
Actions
Shares
0
Downloads
33
Comments
1
Likes
5
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Onnistuessaan yhteisöllisellä oppimisella ja tiedonrakentelulla ja päästään lopputulokseen, joka ylittää kaikki odotukset. Luomus tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmaa, teoriaa, innovaatiota, tuotetta tai muuta ryhmän saavuttamaa tulosta, johon päästiin sitä kautta että yhteisöllisen toiminnan kautta opiskelijat ymmärsivät toisiaan entistä paremmin ja pystyivät tukemaan toisiaan tiedonrakentelussa. Uskon, että tämä on se tapa, miten voidaan vastata tulevaisuuden oppimisen haasteisiin.
  • Tämä on sitä mitä oppimisen tutkija näkee
  • Sosiaalinen media opetuksessa

    1. 1. Sosiaalinen media opetuksessa Harto Pönkä, 18.04.2012
    2. 2. 1. Mitä sosiaalinen media on? 2. Yksin ja yhdessä oppien 3. Vaiheittain opetukseen 4. Haasteita ja ratkaisuja
    3. 3. Kiitokset avusta @HoxBox, @kaaiia, @HeidiTuuliaEk ja @mariarajakallio!
    4. 4. Se on:
    5. 5. Lähde: http://xkcd.com/802/
    6. 6. ”Jättiläinen” muodostuu verkostoosi kuuluvista ihmisistä (esim. Twitter) Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010,http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/
    7. 7. ...tai verkkoyhteisöstä, jonka jäsen olet – tai vaikka et olisikaan! Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydinjopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri) Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
    8. 8. Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5068756112/in/set-72157625134401194/
    9. 9. Sosiaalisten verkostojen rakenne Vahvoja sidoksia Heikot sidokset ovat syntyy, kun kaveri merkittäviä, sillä ne Solmukäyttäjät on myös kaverin muodostavat siltoja välittävät tietoa kaveri. verkoston eri tehokkaasti. He voivat klustereiden välille. myös dominoida verkostoa.Yhteydet voivat olla yksi-tai kaksisuuntaisia.Sosiaalisissa verkostoissaon erilaisia suhteita, kuten: Ulkopuolisilla eikaveruus, seuraaminen, Kiinteät ryhmät ole yhteyksiä muihin, kierrättävät joskustykkääminen, osallistuminen mutta he ovat siltisamoihin keskusteluihin jne. tarpeetontakin tietoa. osa kokonaisuutta.
    10. 10. Tieto leviää verkoston kautta Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
    11. 11. Kyse ei ole enää vain siitä, mitä sinä osaat, vaanmiten tuot osaamisesi JA verkostosi ryhmäsi käyttöön.
    12. 12. Toisenlainen ”jättiläinen”muodostuu, kun jotaintehdään YHDESSÄ.
    13. 13. Parvet ja verkostotOn sanottu, että tuottavat sisältöjäsosiaalisen median monipäisesti.yhteisöissä onjoukkoälyä. Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa. Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
    14. 14. Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.
    15. 15. Sosiaalinen media uudistaa TOIMINTAKULTTUURIN• Avoimuus, julkisuus, jakaminen• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen• Yhteisöjen hyödyntäminen ja muiden auttaminen• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt• Verkkopalvelujen ja yhteisöllisten menetelmien luova hyödyntäminen• Kokeilevuus, oppiminen
    16. 16. 1. Mitä sosiaalinen media on? 2. Yksin ja yhdessä oppien 3. Vaiheittain opetukseen 4. Haasteita ja ratkaisuja
    17. 17. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
    18. 18. Henkilökohtainen oppimisympäristö?
    19. 19. Asiantuntija = asiantuntijayhteisön jäsen • Tunnetko oman alasi verkostoja? Googlaa. • Missä niistä olet jäsenenä, tai voisit liittyä? • Ketkä ovat verkoston keskeisiä henkilöitä? • Onko verkostossa mahdollisia tulevia työnantajia? • Osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan, voit kehittää omaa asiantuntijuuttasi • Lisäksi saat tuoretta tietoa ja tutustut alasi ihmisiin
    20. 20. LinkedIn – ammattilaisverkosto http://www.linkedin.com/
    21. 21. LINKEDININ KÄYTTÄJIEN AMMATTIALATLähde: Amodiovalerio Verde, http://www.slideshare.net/amover/linked-in-demographics-statistics-july-2011
    22. 22. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessi Jos unohdat oppimisentukemisen, unohda koko juttu!
    23. 23. Yhteisöllinen oppiminen• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.” (Dillenbourg, 1999)• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)
    24. 24. Yhteisöllinen tiedonrakentelu• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
    25. 25. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
    26. 26. Yhteisöllisen tiedonrakenteluntuloksena syntyy parhaimmillaanluomus tai innovaatio,joka ylittää sen, mihin ryhmänjäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
    27. 27. 1. Mitä sosiaalinen media on? 2. Yksin ja yhdessä oppien 3. Vaiheittain opetukseen 4. Haasteita ja ratkaisuja
    28. 28. Millaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisesta mediasta? Miten voisit käyttääsosiaalista mediaa opetuksessa?
    29. 29. 1. Vaihe
    30. 30. Aloita jostakin tutusta ja helposta• Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen• Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki• Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja – Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin – Pidä työskentely omissa käsissäsi• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit
    31. 31. https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/
    32. 32. Kurssiblogit• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana.• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena.• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).
    33. 33. 2. Vaihe
    34. 34. Vähän enemmän ja paremmin• Kehitä opetusta aiemman pohjalta• Siirrä lisää vastuuta oppijoille• Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi, seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit• Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn – Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit tai mikroblogi
    35. 35. Omassa blogissaanoppija voi arvioidaomaa ja ryhmänsätyöskentelyä sekäpohtia oppimisenkannalta keskeisiäaiheita.
    36. 36. Blogihttp://www.23asiaa.net/
    37. 37. Blogi Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen  Tiedon ja kokemusten jakaminen http://www.23asiaa.net/
    38. 38. http://www.mindmeister.com/
    39. 39. Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen http://www.mindmeister.com/
    40. 40. http://docs.google.com/
    41. 41. Jaetut dokumentit Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla  Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja Jaettu hakemisto kokoaa yhteiset dokumentit samaan paikkaan http://docs.google.com/
    42. 42. Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
    43. 43. https://www.yammer.com/
    44. 44. Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012
    45. 45. LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara
    46. 46. Wikien käyttötarkoituksia• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen – Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus – Palaute-/vuorovaikutuskanava – Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden ohjaamisessa jne. – Kurssin kotisivuna• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen – Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta – Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms. – Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit” • Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit
    47. 47. 3. Vaihe
    48. 48. Sosiaalisen median oppimisympäristö • Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä • Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti • Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta • Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN!
    49. 49. YKSILÖ YHTEISÖ Kognitiiviset työkalut Yhteisölliset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentelu, jaettu tiedonrakentaminen, asiantuntijuus, vastavuoroinen käsitteellinen muutos ymmärtäminenHenkilökohtainen Yhteisöllinenoppimisympäristö oppimisympäristöajattelun jäsentäminen, Sosiaalinen media oppimisprosessin vaiheistaminen, oppimisen työskentely- ja ryhmäprosessien seuraaminen oppimisympäristönä tukeminen Yhteisöresurssit Sisältöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tiedonhaku, oppimateriaalien tuotettu tieto, vertaistuki, jakaminen verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/
    50. 50. Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys • Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa? • Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot • Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä • Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” – RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) – Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet • Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva • Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?  Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
    51. 51. Ryhmistä massapalveluihin• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut: – Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite) – Sosiaaliset verkostot – Verkkoyhteisöt – Parvet – Ryhmät• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
    52. 52. Muutos ”perinteiseen” verratttuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänkaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista Myös perinteinen verkko-oppimisympäristö voi toimia tähtimallin keskuksena.
    53. 53. Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena • Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista • Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit • Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm
    54. 54. Esimerkki tähtimallista Vertaistuki ja Kurssin aikataulut keskusteleminen Google Calendar Facebook-ryhmä tai keskustelusivu wikissä Seuranta-/kotisivu, Yhteisöllinen työskentely aikataulut, materiaalit, Ryhmien wiki-työtilatLuentomateriaalien tehtävät ja osallistujat jakaminen Kurssin wiki SlideShare Tiedon prosessointi ja visualisointi Oppimisen reflektointi MindMeister Opiskelijoiden blogit Niina Impiö ja Harto Pönkä, 18.04.12 etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com
    55. 55. 4. Vaihe ja siitä eteenpäin
    56. 56. Yhteisöresurssit• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
    57. 57. http://twitter.com/hponka
    58. 58. http://www.tweetdeck.com/
    59. 59. Twitterin hyötyjä• Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa• Mitä se on: – yhden tai kahden suuntainen seuraaminen – yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät – osallistun keskusteluihin – saan tietoa – välitän tietoa – jaan tietoa – lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”
    60. 60. http://www.facebook.com/groups/237930856866/
    61. 61. Facebookin ryhmät  Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat... Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit  Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa) http://www.facebook.com/groups/237930856866/
    62. 62. https://www.facebook.com/Senjaopettaa
    63. 63. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
    64. 64. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + Kurssin yhteinen jotain uutta blogi tai wiki Vastuu opettajalla3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen Sosiaalisen median sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristö oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
    65. 65. Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
    66. 66. Suunnittele oppimispolku Palaute ja lopetus• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata Tehtävä oppimispolkuna• Opettajan tehtävänä Arviointi on suunnitella, mitä Miten tuet oppimisprosessia vaiheita ja etappeja alusta loppuun? polulla on Tehtävä Aloitus
    67. 67. Oppimisprosessin arviointi verkossa• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui – Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu) – Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim. wikisivun tai miellekartan versiot) – Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe – Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot – Opettajien havainnot• 1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
    68. 68. Tavallisia kompastuskiviä• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö• Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot
    69. 69. 1. Mitä sosiaalinen media on? 2. Yksin ja yhdessä oppien 3. Vaiheittain opetukseen 4. Haasteita ja ratkaisuja
    70. 70. ” 16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo:Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinämatkan varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle,klikkaa firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi.Sitten kun tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemmaole, kun olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, muttameidän teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oliparempi sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK. Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/
    71. 71. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisestiKaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.
    72. 72. Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?
    73. 73. Nettikiusaaminen• ” Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia. Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa. Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora, sanallinen kiusaaminen. ”• ” Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi korostaa, tekisikö lapsi saman myös oikeassa elämässä. ” Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168
    74. 74. Somen ongelmia opetuksessa• Miten palveluita otetaan käyttöön, kun koululla ei kuitenkaan ole oikeutta velvoittaa oppilasta solmimaan sopimusta jonkin muun organisaation tai yksityisen yrityksen (palveluntarjoajan) kanssa?• Kuka valvoo tai kontrolloi sitä, minkälaisia sopimuksia oppilaat tekevät koulutyössään?• Onko opettajilla oikeus rekisteröityä palveluihin opettajina, työnantajansa edustajina?• Miten tulisi menetellä, kun oppilaat ovat alaikäisiä? Pyydetäänkö huoltajalta tai huoltajilta lupa palveluihin rekisteröitymiseen jokaisessa yksittäisessä tapauksessa?• Miten suhtaudutaan palveluehtojen sisältämiin ikärajoihin, jos opetusryhmässä on sekä vaadittua ikää vanhempia että sitä nuorempia oppilaita?• Mitkä ovat kohtuullisia sopimusehtoja? Mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei missään tapauksessa voida hyväksyä? Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_ kayttoehdot_opetuksessa/suhde_lakiin_normeihin_ja_perinteeseen, Elias Aarnio 17.11.2010
    75. 75. Muista nämä! • Lue käyttöehdot. Yksittäisten käyttäjien kohdalla vastuu jää yksin käyttäjälle itselleen. Opetuskäytössä tulee kuitenkin lukea ehdot, jotta vältytään virheiltä. • Harkitse, kannattaako rekisteröinnissä antaa oikeat henkilötiedot (jos palvelun käyttöehdot eivät edellytä niitä). • Kiinnitä huomiota siihen, että käyttämissäsi palveluissa tekijänoikeuksia ei luovuteta ainakaan yksinoikeudella palveluntarjoajalle. • Valitse EU-maassa sijaitseva palvelu aina kun mahdollista, sillä lainsäädäntömme kieltää henkilötietojen viemisen EU-alueelta muihin kuin luotettaviin maihin. • Oikea sijainti ja noudatettava lainsäädäntö löytyvät käyttöehdoista. Jos käyttöehdot eivät kerro tällaista perusasiaa, pysy kaukana palvelusta. • Ota huomioon, että maksuttomissa palveluissa ei ole palvelusitoumusta, pikemminkin perävalotakuu. Lähde:http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/ota_nama_asiat_huomioo
    76. 76. Miten some-palveluita opetukseen?• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat käyttää huoltajan suostumuksella. – Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko opiskeluajaksi• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se vastaa oppilaiden sijasta.• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita (=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.
    77. 77. Muuta huomioitavaa• ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä oppilaita julkiseen verkkopalveluun”• Kuka omistaa yhdessä tehdyn teoksen tekijänoikeudet?• Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua tarvittaessa?• Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?• Tehdäänkö varmuuskopioita, kuka tekee?• Miten tätä kaikkea suunnitellaan ja ohjeistetaan?
    78. 78. Osa kuvaa, jossa on esitetty tekijänoikeuslain sisäiset viittaukset, http://tkvk.org/tekol.html (public domain)
    79. 79. OPH:n somen opetuskäytön suositukset • Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä työskennellen. • Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa. • Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa. Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun hyödyntämiseen koulun toiminnassa. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
    80. 80. Käytännössä: some osana mediataitojaKäytännön toimenpiteitä:• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista.• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja osallisuuteen verkkokeskusteluissa.• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten: blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja ryhmätyöskentelyalustoja.• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
    81. 81. Some osana kouluyhteisön toimintatapoja Käytännön toimenpiteitä: • Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan. • Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen. • Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
    82. 82. Katse eteenpäin: 1. Mitä voit tehdä itse?2. Mitä voitte tehdä yhdessä?
    83. 83. KIITOS!Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/http://slideshare.com/hponkahttp://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

    ×