Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot

3,450 views

Published on

Koulutus Helsingissä 2.2.2017, Harto Pönkä, Innowise

Published in: Education
  • Be the first to comment

Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot

  1. 1. Harto Pönkä, 2.2.2017 Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot
  2. 2. Some = omaehtoista yhteisöllisyyttä
  3. 3. Mihin tarpeisiin some vastaa? • Henkilökohtaiset tarpeet – Trendikkyys, nautinto, viihde, vuorovaikutteisuus • Sosiaaliset tarpeet – Vaikuttaminen, vuorovaikutus • Todellisuudenpaon/rentoutumisen tarpeet – Yhteenkuulumisen tunne, toveruus, leikkisyys, eskapismi  Mitä paremmin some-palvelun ominaisuudet vastaavat käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin, sitä herkemmin sitä käytetään Lähde: I. A. Zolkepli & Y. Kamarulzaman, 2011, Understanding social media adoption: The role of perceived media needs and technology characteristics , http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563214005731
  4. 4. Twitter-keskustelun visualisointi. Kuva: Socialcollider, v. 2010 Samanmieliset löytävät toisensa
  5. 5. Sosiaalinen objekti = yhdistävä asia Linkki Uutinen Facebook -ryhmä Jaettu dokumenttiBlogi #hashtagi Kuva Video
  6. 6. Jaetut kokemukset ja yhteiset intressit
  7. 7. Verkkoyhteisöllisyyden muodot
  8. 8. • Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut: – Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite) – Sosiaaliset verkostot – Verkkoyhteisöt – Ryhmät • Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa • Jäsenten välinen luottamus ja sitoutuminen on suurinta johtajien ja mielipidevaikuttajien läheisyydessä (”keskiössä”) • Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa Massapalveluista ryhmiin
  9. 9. Esimerkiksi tämä FB-ryhmä on luotu lähinnä lainojen markkinointiin: https://www.facebook.com/etulainaafi/?fref=ts Mikä tahansa FB-ryhmä ei todella ole ryhmä
  10. 10. Ryhmä • Koostuu vähintään kahdesta ihmisestä • Ryhmän jäsenet tiedostavat sekä oman jäsenyytensä ja että muut ryhmän jäsenet • Ryhmän toiminnan ylläpitämisessä on keskeistä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus • Ryhmän jäsenille muodostuu erilaisia rooleja • Ryhmässä on vakiintuneita sääntöjä ja toimintatapoja, normeja ja piilonormeja • Normien rikkomisesta voi seurata sanktioita
  11. 11. Ryhmää ei synny ilman yhteistä tavoitetta Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla, jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.
  12. 12. 1. Muotoutumisvaihe (forming) • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja 2. Kuohuntavaihe (storming) (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista. 3. Normien luomisen vaihe (norming) • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta. 4. Toteuttamisvaihe (performing) (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen. 5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development Ryhmäytymisen vaiheet
  13. 13. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti, kysyvät ja rakentavat uutta tietoa. Keskustelujen merkitys
  14. 14. Verkkoyhteisö • Yhteisön jäseniä yhdistää jokin yhteinen intressi • Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä: – Jäsenet ovat pitkäaikaisessa jatkuvassa vuorovaikutuksessa – Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita, hierarkioita sekä yhteisön sisäisiä normeja – Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ryhmänä – Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys • Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa some-palveluissa (=keskittynyt tai hajautunut yhteisö) • Verkkoyhteisö-sanaa käytetään joskus myös kokonaisista some-palveluista, mutta yhdessä palvelussa voi olla samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä
  15. 15. Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten ja yhteyksien lisääntymisen kautta. Verkkoyhteisön sosiaaliset suhteet
  16. 16. Miten verkkoyhteisö syntyy? • Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa. • On oltava jokin pysyvä yhteinen syy osallistua yhteisön toimintaan. • Kukaan ei käytä teknologiaa vain sen itsensä vuoksi.  Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä. Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
  17. 17. Sosiaalinen verkosto • Verkoston jäseniä yhdistää yhteiset intressit, niihin liittyvän tiedon jakaminen ja keskustelut • Verkostoa kuvaavia piirteitä: – Vähintään kymmeniä jäseniä, suhteellisen pysyvä – Jäsenet tiedostavat verkoston ja jäsenyytensä, mutta eivät tunne kaikkia sen jäseniä (toisin kuin ryhmässä). – Jäsenten väliset sosiaaliset suhteet ovat syntyneet ensisijaisesti verkostoon liittymisen kautta – Suhteellisen löysä yhteisöllisyys • Verkostojen etuja ovat mm. tehokas tiedonvälitys sekä mahdollisuus keskustella, muodostaa ryhmiä ja tehdä yhteistyötä samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa
  18. 18. Suora yhteys ihmisten ja organisaatioiden välillä
  19. 19. Sosiaalisen verkoston rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia tai suuntaamattomia. Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat osa kokonaisuutta.
  20. 20. Tieto leviää verkoston kautta Käyttäjä julkaisee uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video) 1. Jokainen käyttäjä valitsee, keitä muita käyttäjiä hän seuraa. 2. Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöjä, joita hän jakaa seuraajilleen. 3. Mitä useampi kaveri jakaa saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. 4. Mitä useampi jakaa saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee some-palvelujen algoritmeissa ja TOP-listoilla.
  21. 21. Verkostoanalyysi Kuvan lähde: http://www.innowise.fi/fi/verkostoanalyysit/ (n. 3000 toimijaa, joista suodatettu esiin 50 vaikuttajaa)
  22. 22. Lähde: http://www.connectedaction.net/2008/12/20/distinguishing-social-network-attributes-of-online-social-roles/ Rooleja sosiaalisessa verkostossa
  23. 23. Digitalist-verkoston tilastoja. Lähde: Martti Lindholm, 2016, https://themartti.wordpress.com/2016/10/09/kaksi-vuotta-digitalist-taivaalla/
  24. 24. • Sisäpiiri (joissain verkostoissa ei edes ole sisäpiiriä tai salattuja käsimerkkejä) • Sitoutunut, operatiivinen taso (palkkatyöntekijät, motivoituneet vapaaehtoiset) • Osallistujat (osallistuvat tapahtumiin, maksavat jäsenmaksun tms.) • Fanittajat (eivät osallistu, mutta symppaavat) • Seuraajat (fanittajien lievempi muoto, seuraavat esim. työn puolesta) Organisoidun verkoston toimijoita Lähde: Kari. A. Hintikka, 2010
  25. 25. Verkosto • Hajanainen • Voi olla hyvin laaja • Vaikutusvalta keskittynyt ns. mielipidejohtajille • Ei selvää tavoitetta, vaan jokin yhdistävä asia riittää • Harhaanjohdettavissa mielipidejohtajien kautta • Parhaimmillaan tiedon välittämisessä ja eri näkökulmien keräämisessä Ryhmä • Kiinteä • Rajallinen koko, n. 3-30 • Vaikutusvalta keskittynyt johtaville jäsenille • Voi olla jaettu yhteinen tavoite • Voi vastustaa ulkopuolelta tulevaa ohjausta • Parhaimmillaan yhteisöllisessä työskentelyssä Verkoston ja ryhmän erot
  26. 26. Avoimuuden tasot • Täysin avoin – Kaikki voivat lukea ja osallistua • Osittain avoin – Kaikki voivat lukea – Vain jäsenet voivat osallistua • Suljettu, rekisteröintipakko – Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta kuka tahansa voi rekisteröityä • Suljettu, kutsu vaaditaan – Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun • Suljettu ja salainen – Ei listaudu julkisesti, osoite täytyy tietää
  27. 27. Lähde: Pönkä, 2014, Sosiaalisen median käsikirja
  28. 28. Käytäntöyhteisö (community of practice)
  29. 29. Käytäntöyhteisö Aihealue ToimintaYhteisö • Yhteinen kiinnostava aihealue, jota pitää tutkia ja kehittää • Enemmän kuin yhteinen tehtävä • Aihealue määrittelee yhteiset ratkaistavat ongelmat • Jäsenet ovat aihealueen osaajia • Jäsenillä on tietoa, menetelmiä, työkaluja ym., joita he jakavat ja kehittävät yhdessä • Yhteisön toiminta tuo jäsenille käytännön tietoa aihealueesta • Aihealue on jäsenille tärkeä • Keskeistä Jäsenten välinen vuorovaikutus, tiedon jakaminen ja ongelmien ratkaisu • Syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita, mm. sisä- ja ulkopiiriläiset Lisää aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6yhteis%C3%B6
  30. 30. 1. Yhteisön jäsenten väliset pitkäaikaiset ja vastavuoroiset suhteet, jotka voivat olla joko harmonisia tai ristiriitaisia; 2. Yhteisten toimintatapojen muodostuminen, joiden varassa yhteisö tekee asioita yhdessä; 3. Tiedon nopea virtaaminen ja innovaatioiden leviäminen yhteisön sisällä; 4. Yhteisö ei tarvitse johdantoja ja selittelyjä, koska keskustelut ja vuorovaikutus seuraavat suoraan toinen toisiaan; 5. Tyypillisesti käytännön yhteisön on helppoa hyvin nopeasti asettaa ratkaistavana olevat ongelmat; 6. Osanottajilla on yhteinen käsitys yhteisön jäsenistä, vaikka jäsenyys ei olisikaan muodollista; 7. Yhteisön jäsenet tietävät mitä kukin yhteisön jäsen tietää, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa (heillä on nk. metatietoa yhteisön jäsenten tiedosta); Käytäntöyhteisön piirteitä 1/2 Lähde: Etienne Wenger, 1998, Communities of practice, suom. Kai Hakkarainen
  31. 31. 9. Yhteisön jäsenet määrittelevät vastavuoroisesti omia identiteettejään; 10. Osanottajien on helppo arvioida suoritettujen toimintojen ja saavutettujen tulosten hyväksyttävyyttä suhteessa yhteiseen yritykseen; 11. Yhteisö nojautuu toiminnassaan erilaisiin esineellistymisprosessin tuotoksiin, kuten erityiset työvälineet, tietoesitykset ja muut artefaktit; 12. Yhteisö kehittää omaa paikallista tietämystään jaettujen tarinoiden ja sisäpiirin juttujen muodossa; 13. Yhteisön omien kielenkäyttötapojen kehittyminen ja uusien vuorovaikutusta palvelevien ilmausten käyttäminen ja luonteva keksiminen; 14. Yhteisön oman keskustelun ja vuorovaikutuksen tyylin kehittyminen, joka voi palvella jäsenyyden tunnusmerkkinä; 15. Maailmaa jostakin tietystä näkökulmasta tarkastelevan yhteisen keskustelun tai diskurssin syntyminen. Käytäntöyhteisön piirteitä 2/2 Lähde: Etienne Wenger, 1998, Communities of practice, suom. Kai Hakkarainen
  32. 32. Miten luoda verkosto tai yhteisö?
  33. 33. • Sinun on parasta olla aktiivinen osallistuja • Kokoa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita – Tavoitteet ja ns. isot kysymykset • Synnytä pitkäaikaista toimintaa, joka edellyttää jatkuvaa osallistumista ja tarjoaa jäsenille kehittymisen mahdollisuuksia. • Tue jäsenten vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä • Valitse some-palveluita, jotka tukevat yhteisöllistä työskentelyä, etenkin keskustelua. • Älä sokaistu teknologiasta tai kiirehdi, vaan keskity yhteisön ydintarkoituksen ja -toiminnan tukemiseen. Jos haluat luoda yhteisön…
  34. 34. Fasilitaattori / yhteisömanageri • Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. • Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. • Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: – Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin – Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa – Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. – Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen – Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. – Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
  35. 35. • Jäsenten hankkiminen, tiedotus ja osallistaminen • Sääntöjen ja keskustelukulttuurin muodostaminen • Ylläpitäjien/sisäpiirin keskinäinen tiedotus ja keskustelu, esim. suljettu Facebook-ryhmä – Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen – Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa? – Miten vastataan hankaliin viesteihin? – Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta  dokumentointi • Viestien moderointi tarvittaessa – Etukäteen vai jälkikäteen? – Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä? • Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste Ylläpitäjän/yhteisömanagerin tehtäviä
  36. 36. • ”Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.” • Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle: – talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons) – maine ja kunnia – avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia) – pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi Lähde: Hintikka & Rongas, 2010 Crowdsourcing eli joukkoistaminen
  37. 37. • Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa • Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa mielipiteensä, kannusta siihen • Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta ja resursseja • Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta” – Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa – Hyödynnä sosiaaliset verkostot! – Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit • Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua tulee kehittää käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/ Tee ainakin nämä
  38. 38. Sosiaalinen media on ennen muuta vuorovaikutusta: oma aktiivisuus saa muutkin osallistumaan!
  39. 39. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Kiitos!

×