Verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmät

10,050 views

Published on

Koulutus OAMK:in liiketalouden yksikön opettajille 23.5.2012 Oulussa, Harto Pönkä / Innowise

Verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmät

  1. 1. Verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmät Harto Pönkä, 23.5.2012
  2. 2. Jokainen opettaja pohtii kaiken aikaa… Miten ihminen oppii?
  3. 3. Näkökulmana opetuksen kehittäminen
  4. 4. Design-tutkimuksen strategia • Design-tutkimuksessa kehitetään jotakin (esim. oppimismallia). • Tutkija luo hypoteesit tai design- periaatteet. • Kehitettävästä asiasta tehdään ”design”, jota testataan eli sovelletaan käytännössä. • Samalla rakennetaan teoriaa, eli etsitään selityksiä. • Tämä muodostaa design-syklin, jota voidaan toistaa useita kertoja.
  5. 5. Design-tutkimuksen rakenne Tutkijat ja Design-periaatteet Tarkentuneet tutkimukseen Design-syklit ja innovaatiot design-periaatteet osallistujat Ongelmien/ Ratkaisujen Ratkaisun Reflektointikehityskohteen testaaminen rakentaminen ja raportointi analysointi ja tarkentaminen Ongelmien, ratkaisujen, menetelmien ja design-periaatteiden tarkentaminen Reeves, 2006
  6. 6. Design-prosessi Paikallinen teoria Reflektointi Reflektointi ReflektointiDesign- Design- Design- Design- sykli sykli sykli sykli Teoriaa kehitetään design-syklien avulla Gravemeijer & Cobb, 2006
  7. 7. Suunnittelun lähtökohtia
  8. 8. Tavoitteiden asettaminen• OPS:n tavoitteet (osaamistavoitteet)• Ydinainesanalyysi – 1) Ydinaines, 2) täydentävä tietous, 3) erityistietämys – A) Tieteellinen osaaminen, B) ammatillinen osaaminen• Laajempi näkökulma: – aihekokonaisuudet ja käsitteet – suhde koulutuksen kokonaisuuteen Opiskelija saavuttaa tavoitteet oppimisella  Tavoite on siis aina tukea oppimista
  9. 9. Lähde: Laadukkaasti verkossa,
  10. 10. Linjakas opetus• Opetuksen suunnitteluvaihe – Yleiset oppimistavoitteet – Kohderyhmä – Oppimisprosessi ja opetusmenetelmät – Resurssit – Oppimisympäristön rakenne – Oppimateriaali – Koordinointi• Opetuksen toteutusvaihe – Yhteiset oppimistavoitteet – Erilaisten oppijoiden oppimisprosessi – Vuorovaikutus – Opiskelijoiden ohjaaminen – Pelisäännöt• Oppimisen arviointivaihe Lähde: Laadukkaasti verkossa,
  11. 11. Verkko-opetuksen muodot1. Ohjattu verkko-opetus, verkkokurssit2. Itseopiskelu verkossa3. Monimuoto-opetus• Toinen näkökulma: – Materiaalikeskeinen – Vuorovaikutuskeskeinen• Älä sekoita: etäopetus
  12. 12. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessi Jos unohdat oppimisentukemisen, unohda koko juttu!
  13. 13. Kun puhutaan yhteisöllisestätyöskentelystä, niin puhutaan ryhmistä.Eli nyt ei puhuta esim. sosiaalisistaverkostoista tai verkkoyhteisöistä.
  14. 14. Ryhmäytyminen1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja• Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.3. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.• Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.• Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
  15. 15. Tehokas ryhmä on sitoutunutyhteisen tavoitteensaavuttamiseen.
  16. 16. Yhteisöllinen oppiminen• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.” (Dillenbourg, 1999)• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
  17. 17. Keskustelujen merkitysKeskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.
  18. 18. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
  19. 19. Yhteisöllisen tiedonrakenteluntuloksena syntyy parhaimmillaanluomus tai innovaatio,joka ylittää sen, mihin ryhmänjäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
  20. 20. Oppimisalustat ja -sovellukset
  21. 21. Opetusympäristön peruspalikoita• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)• Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us)• Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)• Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.)• Jaetut dokumentit (Google Docs)• Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo)• Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive)• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku)• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype, Messenger)
  22. 22. Pedagoginen käytettävyys• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” – RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) – Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa? Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
  23. 23. Käytettävien ohjelmien koordinointi • Mitä välineitä missäkin vaiheessa opintoja? • Mitä laitteita on käytössä? • Voidaanko käyttää myös ei-tuettuja verkkopalveluita (some)? • Missä määrin opiskelijat voivat tehdä valintoja? • Tärkeimmistä välineistä ja ohjelmista kannattaa tehdä suunnitelma koko koulutuksen ajalle
  24. 24. Verkko-oppimisympäristöt
  25. 25. Blogihttp://www.23asiaa.net/
  26. 26. Blogi Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen  Tiedon ja kokemusten jakaminen http://www.23asiaa.net/
  27. 27. Omassa blogissaanoppija voi arvioidaomaa ja ryhmänsätyöskentelyä sekäpohtia oppimisenkannalta keskeisiäaiheita.
  28. 28. http://www.mindmeister.com/
  29. 29. Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen http://www.mindmeister.com/
  30. 30. http://docs.google.com/
  31. 31. Jaetut dokumentit Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla  Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja http://docs.google.com/
  32. 32. Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
  33. 33. https://www.yammer.com/
  34. 34. Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012
  35. 35. LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara
  36. 36. Wikien käyttötarkoituksia• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen – Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus – Palaute-/vuorovaikutuskanava – Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden ohjaamisessa jne. – Kurssin kotisivuna• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen – Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta – Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms. – Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit” • Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit
  37. 37. https://www.facebook.com/Senjaopettaa
  38. 38. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
  39. 39. Pedagogisia malleja
  40. 40. Pedagoginen malli• Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan pohjautuvaan käytännön malliin, jonka mukaisesti opetus toteutetaan tai oppimisprosessin vaiheiden tulisi edetä sekä siitä, kuinka oppiminen tulisi järjestää.
  41. 41. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä,jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsentenälyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
  42. 42. Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia • Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista. • Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting) • Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se jonkin apuvälineen kautta. • Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin. • Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin. Dillenbourg, 2002
  43. 43. Projektioppiminen• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa – Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät – Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet – Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta, aikataulut, resurssit, kustannukset• Keskeistä yhteistoiminnallinen tai yhteisöllinen työskentely projektin aikana: – Ongelmien täsmentäminen – Tiedon kokoaminen ja analysointi – Keskustelut, kysyminen, kriittisyys – Tulosten tulkinta ja johtopäätökset• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen
  44. 44. Palapelimalli 1/2 (jigsaw)• Oppijat jaetaan kotiryhmiin. Lisäksi jokainen ryhmän jäsen saa oman osa-alueensa, eli tavallaan yhden palapelin palan, johon hän tutustuu itsenäisen työskentelyvaiheen aikana.• Opiskelijat kerääntyvät eksperttiryhmiin, joissa he syventävät ymmärrystään muiden saman osa-alueen aiheekseen saaneiden opiskelijoiden kanssa keskustelemalla ja muodostaen siitä eksperttiryhmän yhteisen käsityksen.• Lopuksi opiskelijat palaavat kotiryhmiin, joissa rakennetaan ryhmittäin yhteinen palapeli: jokainen ryhmän jäsen selittää ja opettaa muille oman eksperttiaiheensa. Ryhmä pyrkii keskustelemalla muodostamaan kaikista "palapelin palasista" ehjän kokonaiskuvan.
  45. 45. Palapelimalli 2/2 (jigsaw)1. Kotiryhmissä 2. Eksperttiryhmissä 3. Kotiryhmissä
  46. 46. Tutkivan oppimisen malliHakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen
  47. 47. Tutkiva oppiminen tarkemminKuva: Tarmo Toikkainen, http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-etenemisen-kaavakuva/
  48. 48. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) 1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen 2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely 3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio 4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin rakentaminen, väitteiden perustelu 5. Oppimistavoitteiden muodostaminen 7. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko) 9. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi
  49. 49. Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä • Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen • Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa • Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä • Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa
  50. 50. Ilmiöpohjainen oppiminen• Oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.• Työskentely esim. ongelmalähtöisen oppimisen mukaisesti 7 vaiheessa• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/ Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen
  51. 51. Käänteinen opetus (flipped classroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
  52. 52. Oppimisympäristön rakentaminen
  53. 53. Oppimisaihiot (learning objects) Kurssi Moduuli Moduuli Moduuli Opetuskerta Opetuskerta Opetuskerta OppimisaihioOppimisaihio on yksittäinen ja kompaktimultimedia- tai hypermediapohjainen Oppimisaihio"oppimateriaalipalanen", jota voidaan käyttääerilaisissa oppimisprosesseissa ja Oppimisaihiooppimisprosessien eri vaiheissa.(Silander, 2003)
  54. 54. Pakettiratkaisu vai tähtimalli?Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänkaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista
  55. 55. Tähtimalli• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS- syötteet, widgetit ja linkit• Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm
  56. 56. Esimerkki tähtimallista Vertaistuki ja Kurssin aikataulut keskusteleminen Google Calendar Facebook-ryhmä tai keskustelusivu wikissä Seuranta-/kotisivu, Yhteisöllinen työskentely aikataulut, materiaalit, Ryhmien wiki-työtilatLuentomateriaalien tehtävät ja osallistujat jakaminen Kurssin wiki SlideShare Tiedon prosessointi ja visualisointi Oppimisen reflektointi MindMeister Opiskelijoiden blogit Niina Impiö ja Harto Pönkä, 24.05.12 etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com
  57. 57. Yhteisöresurssit• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
  58. 58. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + Kurssin yhteinen jotain uutta blogi tai wiki Vastuu opettajalla3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen Sosiaalisen median sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristö oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
  59. 59. Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
  60. 60. Käytännön suunnittelun avuksi
  61. 61. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
  62. 62. Verkkokurssin kokonaisuus1. Pedagogisen mallin valinta ja suunnittelu 2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja rakentaminen 3. Työskentelyn tukeminen ja arviointi kurssin aikana 4. Työskentelyn päättäminen ja arviointi
  63. 63. Suunnittelun periaatteita• Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltua ja opetuksen tavoitteisiin sopivaa• Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus• Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet• Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen (monimuoto-op.)• Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus• Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä, opettaja vai vertais?• Palautteen kerääminen ja antaminen
  64. 64. http://www.mindmeister.com/166185090
  65. 65. Suunnittele oppimisprosessi• Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko: – Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö valmista oppimismallia? – Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä ja työskentelytavoilla? – Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa? – Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä? – Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille?
  66. 66. Suunnittele oppimispolku Palaute ja lopetus• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata Tehtävä oppimispolkuna• Opettajan tehtävänä Arviointi on suunnitella, mitä Miten tuet oppimisprosessia vaiheita ja etappeja alusta loppuun? polulla on Tehtävä Aloitus
  67. 67. Esimerkkejä verkkokurssin työtavoista • Opiskelumateriaalien lukeminen, kuunteleminen ja katseleminen • Kirjoittaminen yksin tai yhteisöllisesti • Harjoitusten ja tehtävien tekeminen netissä • Tuotosten palauttaminen tiedostoina • Muiden tuotosten kommentointi • Keskustelua erilaisissa ryhmissä • Muiden työskentelyn seuraaminen ja arviointi • Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne. • Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen
  68. 68. Uusia menetelmiä sosiaalisesta mediasta • Crowdsourcing/verkostohaastattelu – Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonkin kysymykseen tai ongelmaan, joka esitetään esim. mikroblogissa. Hyödynnetään sosiaalista verkostoa ja käyttäjien osaamista. – Lue lisää esim. http://blogit.yle.fi/aalto/uusi-nimi-vanhalle-tiedonhankintametodille-verkosto • Liverapo (-rtointi) – Raportoidaan tapahtumasta/esityksestä verkkoon. Keskusteluun voivat osallistua myös ne, jotka eivät ole paikalla. – Esim. http://www.qaiku.com/channels/show/seminaarikannu/ • Reaaliaikainen palautekanava – Esityksen/luennon aikana osallistujat voivat kirjoittaa verkkoon kommentteja ja keskustella aiheista. • Ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö • Kuratointi
  69. 69. Suunnittelun tarkastuslista• Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa.• Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan yhteiset tavoitteet opiskelijoiden kanssa.• Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia taustatietoja kurssille tulijoilla on.• Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi.• Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi.• Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit.• Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen.• Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet.• Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa.• Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia.• Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen.• Verkko-oppimateriaali on helposti saatavissa.• Työnjako opettajien kesken on selkeä.• Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa. Lähde: Laadukkaasti verkossa,
  70. 70. Learning cafe -ryhmätyöskentely• Pisteiden aiheet: 1. Yhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallit 2. Oppimisympäristön elementit 3. Verkko-opetuksen suunnittelun hyvät käytännöt 4. Verkko-opetuksen arviointi ja palaute• Valitkaa ryhmästänne sihteeri, joka on pisteellä pysyvästi ja tekee muistiinpanot wikiin: http://koulutus.purot.net/verkko-opetus• Pisteiden vaihto n. 5 minuutin välein• Lopuksi yhteinen purku
  71. 71. Verkko-opetuksen arviointi
  72. 72. Arvioinnin näkökulmia• Käytettyjen palvelujen määrä ja käyttötavat• Vuorovaikutuksen arviointi• Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointi – Tentti, ryhmätentti, kotitentti jne. – Ryhmätöiden arviointi – Itsearviointi, vertaisarviointi• Palaute opetuksesta• Lopputuloksen vs. prosessin arviointi
  73. 73. Oppimisen arviointi?• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui – Ryhmien keskustelut – Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista – Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe – Opiskelijoilta saatu palaute ja muu lisätieto – Opettajien havainnot• 1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
  74. 74. Ryhmien tuotosten versiohistoriat
  75. 75. Mitä johtopäätöksiä voit tehdä?• Mitkä havainnot olivat yhteydessä toisiinsa?• Miten keskustelut vaikuttavat ryhmän onnistumiseen tehtävässä?• Miten työ/osallistuminen jakaantui ryhmien jäsenten kesken?• Onnistuiko ryhmien roolitus ja kokoonpanot?• Mitä havaitset ryhmien oppimiskulttuurista?• Mihin opettajan olisi pitänyt reagoida ja miten?
  76. 76. Riittävästi aikaa ja tukea• Ryhmäytyminen vaatii ajan ja paikan• Välineiden täytyy olla hallussa ennen työskentelyä• Oma keskustelualue yleisille ja teknisille kysymyksille• Selkeät ohjeet tukevat työskentelyä• Keskustelua syntyy harvoin itsestään – tarvitaan hyvä tehtävänanto• Opettajan on oltava läsnä• Kannusta vertaistukeen
  77. 77. Tavallisia kompastuskiviä• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)• Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot
  78. 78. Yksilölliset oppimispolut
  79. 79. KIITOS!Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/http://slideshare.com/hponkahttp://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

×