Download to read offline
Uploaded byMiia Kosonen
Virtuaaliverkostot
Virtuaaliverkostojen johtaminen. Esimerkkejä onnistumistarinoista, sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys, luottamus, sitoutumisen edistäminen.
Virtuaaliverkostot
- 1.
- 2. Tietojohtamisen tutkija 2003- TKI-asiantuntija, Digitalia, Xamk2015- Sosiaalisen median kouluttaja 2006- #Tohtoriverkosto perustaja ja luotsaaja 2015- Innokas hajautuneen tietotyön, parviälyn ja itseorganisoitumisen puolestapuhuja Nettiyhteisöaktiivi 1998- Sitran #Ratkaisu100- innovaatiokilpailun finalisti, team Skillhive, 2017
- 3. SISÄLTÖ “Miten rakentaa mitäänverkossa”: esimerkkejä onnistumisista ja onnistumisen eväistä Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Kuinka tukea jäsenten sitoutumista Lisätiedon lähteitä @MiiaKosonen
- 5. Sosiaalisella medialla onmerkittävä rooli urbaanin yhteisöllisyyden lisäämisessä. Tapahtumista tiedottaminen on helppoa ja nopeaa, ja yhteinen tunnelma alkaa kehittyä jo verkossa. Järjestäytymiseen ei enää tarvita suuria organisaatioita, vaan uudenlaisia tapoja kohdata toisia ihmisiä syntyy spontaanisti ja kevyellä rakenteella. –Verkossa ideoiden ja konseptien kehittäminen eteenpäin on ketterää. On myös hienoa, miten samanmieliset ihmiset voivat somessa verkottua yhdessä yössä tai löytävät toisiaan yli maiden rajojen, Tanja Jänicke sanoo. https://www.pirkka.fi/artikkeli/uusi-yhteisollisyys
- 6.
- 7.
- 9. • GrabCAD.com –verkosto tietokoneavusteisen suunnittelun asiantuntijoille, jaetaan avoimesti CAD–malleja, yli 6,3 M jäsentä ja yli 3,8 M mallipiirustusta • PatientsLikeMe.com – vuonna 2005 perustettu vertaisverkosto, joka on terveydenhoidon alalla maailman suurin, yli 650 000 jäsentä • Kotikokki.net – suomalaisille tuttu kokkaajien tietopankki, jossa lähemmäs 100 000 käyttäjää ja yli 63 000 julkaistua reseptiä @MiiaKosonen
- 10. Mikä yhdistää onnistumistarinoita?1/2 • Selkeä yhteinen nimittäjä • Motivaatio, innostus TARVE • Toimiva infra • Kaikki tarvittava ja vain se TYÖKALUT • Löydetään avainpelurit • Seed users TOIMIJAT @MiiaKosonen Rakenteellinen sosiaalinen pääoma: verkostot
- 11. Mikä yhdistää onnistumistarinoita?2/2 @MiiaKosonen • Tapahtumat ja tarinat • Vuorovaikutus • Luottamus > kontrolli YHTEISÖLLISYYS • Jaetut normit • Pelisäännöt • Yhteinen kieli RUTIINIT Relationaalinen sosiaalinen pääoma: kanssakäyminen Kognitiivinen sosiaalinen pääoma: jaetut käytännöt
- 12. Yhteenveto: aktiivinen verkosto •perustuu erottuvaan ja riittävän selkeästi rajattuun tarpeeseen, joka innostaa ihmisiä toimimaan yhteisen tavoitteen eteen • tunnistaa verkoston tavoitteita parhaiten palvelevat yhteistyöalustat ja viestintäkanavat • omaa verkoston toiminnan kannalta relevanttia sosiaalista pääomaa • esim. avoimen lähdekoodin projektit: jaettu ideologia, normit joilla yhteiskehitystä koordinoidaan • esim. potilasyhteisöt: anonymiteetti luotettavuus, jäsenten reilu ja arvostava kohtelu, myötäeläminen, luottamus @MiiaKosonen
- 13. Kaksi nyrkkisääntöä • Hyväksyttävä,etteivät virtuaaliset(kaan) verkostot ja yhteisöt synny ohjattuina, pakotettuina, käskyttämällä tai lanseeramalla verkkotyökalu. Niiden johtamisessa on ennen kaikkea kyse otollisten olosuhteiden luomisesta. • Yhteisöillä on erilaisia elinkaaria ja ”yhteisökuolema” on luonnollinen muulloinkin kuin kypsyysvaiheen jälkeen. Kts. https://www.slideshare.net/miiak/yhteisojen- elinkaari @MiiaKosonen
- 14. Osallistumisen realiteetit tekijät osallistujat opportunistit lurkkaajat Jakavat tietoa,kommentoivat Jakavat ja yhdistelevät tietoa, tuottavat uusia ratkaisuja Pyytävät apua itselleen Vain seurailevat nukkujatEi-aktiiviset tilit 1 % 9-19 % 80-90 % @MiiaKosonen
- 15. Yhteisöstrategia pähkinänkuoressa • Toimintaympäristönanalyysi: Millaisia muita yhteisöjä ja verkostoja kohderyhmällämme on? Mihin he käyttävät verkkoa, mitä osaavat, mikä heitä motivoi? Mikä on mielekkäin kanava tai kanavapaletti juuri heille? Koulutus? Keiden ja minkä kanssa kilpailemme ajasta ja huomiosta? • Tavoiteanalyysi: Mitkä ovat tavoitteet ja verkkoyhteisön olemassaolon tarkoitus? • Tietotarpeiden analyysi: Millaista tietoa jaetaan? Mitä ihmiset ovat valmiita jakamaan ja miten? Soveltuuko kotipesäksi parhaiten oma alusta, kolmannen osapuolen luotettavat alustat, vai kaupallinen sosiaalinen media? Onko oma toimintakulttuurimme yhteensopiva avoimuuden periaatteen kanssa? • Riskianalyysi: SMRA eli Social Media RiskAssessment mukaisesti organisaatiotason ohjauskäytäntöjen ja –rakenteen määrittely, menettelytavoista sopiminen, palveluihin liittyvät riskit, palkitsemiskäytännöt, mahdolliset sanktiot, perehdytys, seuranta • Resurssianalyysi: Mistä saadaan digikulttuurien osaamista ja teknistä osaamista? Ketkä rakentavat? Keitä ovat yhteisömanagerit ja nettikätilöt, jotka ylläpitävät? Rahoitus? Miten kannustamme ihmisiä osallistumaan? Lyhyempi kehitysprojekti vai pysyvä yhteisö? • Vaikuttavuusanalyysi: Kuinka toimintaa mitataan ja arvioidaan? Kuinka yhdessä tuotettua tietoa hyödynnetään? @MiiaKosonen
- 16. Ihmiset suuntaavat huomionsaniihin jäseniin, joilla on saman verran tai enemmän yhteisön kannalta arvokkaita resursseja kuin heillä. Assia Lasfer & Emmanuelle Vaast, 2018: A Relational Approach on Collaborative Resource Spending in Online Communities @MiiaKosonen TUNNISTATKO NÄMÄ RESURSSIT? TIETOKARTTA ENTÄ AVAINTOIMIJAT? VERKOSTOANALYYSI
- 17. Mitä verkkoyhteisöjen johtajistatiedetään? • Keskeinen asema ko. verkostossa • Jakaa aktiivisesti hyödyllistä tietoa • Taitaa verkon sosiaaliset ympäristöt • Johtajuus usein kiertävää, käskyttämistaktiikka ei toimi, ei perustu titteleihin vaan toimintaan • Johtamismalleja esim. meritokratia, hyväntahtoinen diktaattori @MiiaKosonen
- 18. Yhteisöllisyys on… •tunnetta yhteenkuuluvuudesta •jäsentenmerkitystä toinen toisilleen •jaettua uskoa siihen, että kuuluminen juuri tähän yhteisöön auttaa täyttämään jäsenten tarpeet McMillan & Chavis, 1986; Blanchard, 2004, 2008 @MiiaKosonen
- 19. Verkkoyhteisöllisyyden prosessi • Osaaminenja infra • Temperamentti ja persoonallisuus • Tarpeet ja odotetut hyödyt, U&G, Katz et al. 1973 • Kognitiiviset: informaatio, uuden oppiminen • Affektiiviset: hauskuus, viihtyminen • Henkilökohtaiset: uskottavuus, status, maine • Sosiaaliset: ihmisten kohtaaminen, yhteydenpito • Jännitteiden poistaminen: huomion suuntaaminen toisaalle, tunteiden varaventtiili, eskapismi Edellytykset • Erottuva jäsenyys • Identifioituminen • Rutiinit ja käytännöt • Tuen jakaminen, vuorovaikutus • Luottamus Elementit • Aktiivinen osallistuminen • Tiedon jakaminen • Sitoutuminen, uskollisuus • Yhteisö • Tuote tai palvelu • Suositukset, word-of-mouth Koettu yhteisöllisyys @MiiaKosonen
- 20. Luottamuksen rakentuminen verkossa Suorakokemus toisesta osapuolesta Toiminta osana ryhmää Sosiaaliset kategoriat Systeemit LUOTTAMUS RYHMÄÄN Aiemmat positiiviset kokemukset • organisaation käytännöt • suhdepääoma: imago, brändi, maine Johtajuus, suunnan näyttäminen ja jaetut merkitykset Yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja noudattaminen Yhteisön sosiaalinen identiteetti, ”me- henki” Jaetut normit, esim. avoin lähdekoodi Mainejärjestelmät (Myös: kontrollimekanismit, eliminoivat luottamusongelman) LUOTTAMUS YKSILÖIHIN Aiemmat positiiviset kokemukset • osaaminen • rehellisyys • hyväntahtoisuus Selkeä ja ennustettava viestintä Lupausten pitäminen Empatia, myötäeläminen Tietyn kategorian jäsenyys, esim. ammatilliset ryhmät Mainejärjestelmät, digitaalinen word-of- mouth • reittaukset • suositukset, tykkäykset Hajautunut työtiimi Parvityö Verkkoyhteisö Avoimet verkostot, transaktioyhteisöt Esimerkki- tilanteita Mikä tahansa ihmisten välinen @MiiaKosonen Erityispiirteitä: nopean luottamuksen korostuminen, jopa hyperpersonaalinen ja kaunisteltu näkemys, stereotyyppiset tulkinnat toisesta osapuolesta
- 21. Kuinka tukea sitoutumista @MiiaKosonen Perehdytys Helppous,toimintavarmuus Tapahtumat Palkinnot, osaamismerkit Tärkein tieto edellä Kytkeytyneisyys ”Tuuppaaminen”, vaikuttavuuden lisääminen Nopea palaute, kannustus Sisäpiiriläppä Alaryhmien muodostaminen Konfliktien käsittely Jaetut rutiinitAlustaan Jäseniin
- 22. 7 vinkkiä parempaanverkkoviestintään
- 23. • Kerro sanottavasiminä -muodossa.Tämä ei ole egoismia, vaan konflikteja ennaltaehkäisevä tapa toimia. ”Toivon, että voin saada palautetta ideasta viimeistään 30.9.” on huomattavasti tehokkaampi viesti kuin ”Kommentoittehan pian”. • Tarkista tekemäsi oletukset. ”Ymmärsinkö oikein, että haet tällä…” • Tunteet ja leikillisyys, pelkkä asioista viestiminen on kuolettavaa. • Keskity. Huomion kohdistaminen meneillään olevaan säästää hermoja ja auttaa luottamuksen rakentamisessa. • ÄVK = älä viesti kiireessä. • OPS = ota palkokasvi sieraimesta, laske tarvittaessa sataan ennen kuin toimit. Älä koskaan vastaa viestiin vihaisena. • Pieni sana: ”Kiitos”. @MiiaKosonen
- 24. Lisätietoa • Suomalaisten some-ja yhteisömanagereiden #cmadfi -yhteisö http://cmad.fi • Resources for Community Management research, training, tools and networking https://communityroundtable.com/ • Kosonen, M. 2008. Knowledge sharing in virtual communities.Acta Universitatis Lappeenrantaensis, 335. • Faraj, S., Kudaravalli, S. &Wasko, M. 2015. Leading Collaboration in Online Communities. MIS Quarterly, 39, 2, pp. 393-412. • Järvensivu,T. 2019.Verkostojen johtaminen. https://www.verkostojenjohtaminen.fi/ • Fasilitoinnin kolme tyyliä: opettaminen, ohjaava fasilitointi, itseohjautuvuutta tukeva emännöinti
- 25.