1. Sosiaalinen media haastaa
opetuksen kehittämiseen
Harto Pönkä,
28.10.2013

2. 1. Johdatus sosiaaliseen mediaan
2. Miten somea opetukseen?
3. Some-palvelujen harjoittelua
4. Opettajien ryhmät ja verkostot

3. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

4. Lähde: Fred Cavazza, http://www.fredcavazza.net/2013/04/17/social-media-landscape-2013/, CC-BY-ND

5. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”,
sillä en koskaan pysty antamaan
enemmän kuin saan muilta.

6. Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/

7. Facebookissa on
n. 2,1 milj. suomalaista
• Noin 38 % suomalaisista on
Facebookissa.
• 13-64-vuotiaista n. 55 % on
Facebookissa.
• 50 %:in käytön raja on nyt
n. 45-vuotiaissa. Eli tätä
nuoremmista ikäluokista
vähintään 50 % käyttää
Facebookia.
• Facebookin käyttö kasvaa
yhä.
Tietoa arvioinnista ja tarkemmat tulokset:
http://harto.wordpress.com/2013/02/27/arvio-suomalaisten-facebook-kayttajien-todellisesta-maarasta-ikapyramidi/ (arvio 23.2.2013)

8. Suomalaisnuoret käyttävät Facebookia monipuolisesti: eivät
pelkästään tykkäämiseen, vaan ennen muuta viestintään.
Lähde ja kuva: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/, CC-BY-NC-ND (2013)

9. Suomalaisnuorten suosituimmat sosiaalisen median palvelut
ovat Facebook, YouTube, IRC-Galleria, Blogger, Twitter, Instagram,
Google+, Tumblr, Kuvake.net ja Suomi24.
Lähde ja kuva: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/, CC-BY-NC-ND (2013)

10. Ihmiset ovat klikkauksen
päässä toisistaan.

11. Sosiaaliset verkostot
Vahvoja sidoksia
syntyy, kun kaveri
on myös kaverin
kaveri.
Heikot sidokset ovat
merkittäviä, sillä ne
muodostavat siltoja
verkoston eri
klustereiden välille.
Solmukäyttäjät
välittävät tietoa
tehokkaasti. He voivat
myös dominoida
verkostoa.
Yhteydet voivat olla yksitai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisissa verkostoissa
on erilaisia suhteita, kuten:
kaveruus, seuraaminen,
tykkääminen, osallistuminen
samoihin keskusteluihin jne.
Ulkopuolisilla ei
ole yhteyksiä muihin,
mutta he ovat silti
osa kokonaisuutta.
Kiinteät ryhmät
kierrättävät joskus
tarpeetontakin tietoa.

12. Kuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)

13. Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla
Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/

14. Tieto leviää verkoston kautta
Henkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

15. Verkkoyhteisössä
yhteisöllinen toiminta
keskittyy sen ytimeen ja
ryhmiin.
Lurkkaajat,
jopa yli 60%
Pienet
kaveriklusterit
Yhteisön ydin
(ja sisäpiiri)
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

16. Mitä uutta sosiaalinen
Mitä uutta sosiaalinen
media tarjoaa?
media tarjoaa?
1.Verkkopalveluita,
1.Verkkopalveluita,
välineitä
välineitä
2.Ihmisiä, yhteisöjä,
2.Ihmisiä, yhteisöjä,
verkostoja
verkostoja
3.Käyttäjien tekemiä
3.Käyttäjien tekemiä
sisältöjä, kanavan omille
sisältöjä, kanavan omille
tuotoksille
tuotoksille
4.Toimintatapoja, uuden
4.Toimintatapoja, uuden
toimintakulttuurin
toimintakulttuurin

17. Sosiaalisen median toimintatapoja
Nopeutunut tiedonkulku
Toiminnan dokumentointi
Sosiaaliset merkitykset
Hiljainen tieto näkyväksi
Tietolähteiden
jakaminen
Avoin yhteistyö
Osaamisen jakaminen
ja tunnistaminen
Auttaminen ja
yhteinen etu
Uuden tiedon
luominen yhdessä
 Toimintakulttuuri muutos

18. Toimintakulttuurin kehittyminen

19. ”
Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin vaikutus
koetaan sisäisessä viestinnässä ja toimintatapojen
muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa ja osaamista
organisatoristen ja maantieteellisten rajojen yli lisäävät
tietotyön tuottavuutta.
(EVA:n Suora yhteys)
Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden
jalostaminen ovat harjoittelua vaativia taitoja. -- Siksi niitä
pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä
systemaattisemmin.
(EK:n Oivallus)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

20. 1. Johdatus sosiaaliseen mediaan
2. Miten somea opetukseen?
3. Some-palvelujen harjoittelua
4. Opettajien ryhmät ja verkostot

21. YKSILÖ
YHTEISÖ
Kognitiiviset työkalut
Yhteisölliset työkalut
tiedon prosessointi,
tiedonrakentaminen,
käsitteellinen muutos
Henkilökohtainen
oppimisympäristö
ajattelun jäsentäminen,
oppimisen
seuraaminen
tiedonrakentelu, jaettu
asiantuntijuus, vastavuoroinen
ymmärtäminen
Sosiaalinen media
työskentely- ja
oppimisympäristönä
Yhteisöllinen
oppimisympäristö
oppimisprosessin vaiheistaminen,
ryhmäprosessien
tukeminen
Yhteisöresurssit
Sisältöresurssit
tiedonhaku, yhteisöllisesti
tuotettu tieto, vertaistuki,
verkostoituminen
tiedonhaku, oppimateriaalien
jakaminen
(Pönkä & Impiö, 2009)
http://develope.wordpress.com/

22. Sosiaalinen media yksilön tukena
• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena
oppimisympäristönä
• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen
näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta
• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen,
verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen,
kysyminen
• Verkkoyhteisöt = osaamisen kehittäminen
osallistumalla yhteisöjen toimintaan
• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin
jatke, tiedonhaku, jakaminen

23. Omassa blogissaan
oppija voi arvioida
omaa ja ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.

24. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti
Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

25. Mistä henkilökohtainen oppimisympäristösi rakentuu?
Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

26. Sosiaalinen media opetuksen tukena

27. On sanottu, että
sosiaalisen median
yhteisöissä on
joukkoälyä.
Parvet ja verkostot
tuottavat sisältöjä
monipäisesti.
Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

28. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten
luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden,
luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on
ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen
ongelman ratkaiseminen.
• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään
(ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä
sekä heille itselleen että muille oppijoille.
(Lehtinen, 2003)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen:
ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

29. Kun puhutaan yhteisöllisestä oppimisesta
verkossa, kyse on
ryhmistä.

30. http://purot.net/

31. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

32. Yhteisöllinen prosessi
Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

33. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

34. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/9893875285/sizes/l/ CC-BY
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

35. Ilmiöpohjainen opetus
• Oppimisen lähtökohtana ovat
kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt,
joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.
• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan
oppiainerajat ylittäen.
• Työskentely esim. ongelmalähtöisen tai
tutkivan oppimisen mallin mukaisesti
• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen
foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen

36. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

37. Sosiaalisen median palveluita

38. https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/

39. Blogi
http://www.23asiaa.net/

40. Kurssiblogit
•
•
•
•
•
Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä
blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.
Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä
linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja
syötteitä.
Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää
keskustelu- ja palautekanavana.
Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös
opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä
työskentelyalueena.
Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa
opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).

41. Yhteisöllisiä dokumentteja
http://docs.google.com/

42. Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

43. Käsite- ja miellekartat
http://www.mindmeister.com/

44. http://popplet.com/

45. Sosiaalisia kirjanmerkkejä miellekarttoina
http://www.pearltrees.com/

46. Jaetut esitykset
http://www.slideshare.net/

47. Visuaaliset linkkikokoelmat
http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

48. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta
Kurssin yhteinen
blogi tai wiki
2. Annetaan palikoita myös oppijoille
Kurssiblogi +
opiskelijoiden blogit +
jotain uutta
Vastuu opettajalla
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!
4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen
sosiaalisen median
oppimisympäristö
Sosiaalisen median
yhteisöt osaksi
oppimisympäristöä
ja oppimisen
resurssiksi
Vastuu opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/

49. Muutos ”perinteiseen” verratttuna
Perinteinen verkko-oppimisympäristö:
kaikki toiminnot samassa järjestelmässä
Tähtimalli: toimintoja yhdistellään
useista verkkopalveluista

50. Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä
Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista:
http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721

51. Kokemukset esiin!
1. Miten olet käyttänyt somea opetuksessa?
2. Miten voisit käyttää somea jatkossa?
Tehkää muistiinpanot wikiin:
http://koulutus.purot.net/reisjarvi_keskustelu

52. Lähde: Anne Rongas, 2013, https://docs.google.com/presentation/d/1tTQieP-6LWb-YutFfHY_dY0u9IeD9NXBDZwY32u9aKY/edit (CC-BY-SA )

53. 1. Johdatus sosiaaliseen mediaan
2. Miten somea opetukseen?
3. Some-palvelujen harjoittelua
4. Opettajien ryhmät ja verkostot

54. Dokumentteja testaamista varten:
Dokumentteja testaamista varten:
https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem
https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem
Google Drive – vapaata harjoittelua

55. Testaa Google+:n yhteisöä:
Testaa Google+:n yhteisöä:
https://plus.google.com/communities/115125422413
https://plus.google.com/communities/115125422413
Google+ - ominaisuudet tutuiksi

56. Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012
TOP 10
1. Twitter
2. YouTube
3. Google Docs/Drive
4. Google haku
5. WordPress
6. Dropbox
7. Skype
8. PowerPoint
9. Facebook
10. Wikipedia
Nousussa
17. Google+/Hangouts
19. Word
20. Yammer
24. Scoopit
25. TED Talks/TED Ed
36. Pinterest
41. Hootsuite
44. LiveBinders
45. Sharepoint
47. iTunes ja iTunesU
56. Khan Academy
57. Google kääntäjä
61. Flipboard
66. Instapaper
71. OneNote
73. Zite
89. Learnist
90. MentorMob
92. Doodle
99. Popplet
Tutustu kiinnostaviin some-palveluihin!
Tutustu kiinnostaviin some-palveluihin!
Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)

57. 1. Johdatus sosiaaliseen mediaan
2. Miten somea opetukseen?
3. Some-palvelujen harjoittelua
4. Opettajien ryhmät ja verkostot

58. http://twitter.com/hponka

59. http://www.tweetdeck.com/

60. Verkostojen hyötyjä
• Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa
• Mitä se on:
–
–
–
–
–
–
–
yhden tai kahden suuntainen seuraaminen
yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät
osallistun keskusteluihin
saan tietoa
välitän tietoa
jaan tietoa
lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”

61. http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen
https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/

62. Facebook-ryhmiä opettajille
• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa
https://www.facebook.com/groups/237930856866/
• Etäopetus
https://www.facebook.com/groups/478695812189705/
• Tablet-laitteet opetuksessa
https://www.facebook.com/groups/294806730537020/
• Mobiili ammatillisessa
https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/
• Yrittäjyyskasvatus
https://www.facebook.com/groups/295634603879563/

63. Sosiaalisen median pelisäännöt

64. Miten some-palveluita opetukseen?
• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat
käyttää huoltajan suostumuksella.
– Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko
opiskeluajaksi
• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla
vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä
se vastaa oppilaiden sijasta.
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita
(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse
palveluiden käytöstä.

65. Muista nämä!
•
•
•
•
•
•
Lue käyttöehdot. Yksittäisten käyttäjien kohdalla vastuu jää yksin
käyttäjälle itselleen. Opetuskäytössä tulee kuitenkin lukea ehdot,
jotta vältytään virheiltä.
Harkitse, kannattaako rekisteröinnissä antaa oikeat henkilötiedot
(jos palvelun käyttöehdot eivät edellytä niitä).
Kiinnitä huomiota siihen, että käyttämissäsi palveluissa
tekijänoikeuksia ei luovuteta ainakaan yksinoikeudella
palveluntarjoajalle.
Valitse EU-maassa sijaitseva palvelu aina kun mahdollista, sillä
lainsäädäntömme kieltää henkilötietojen viemisen EU-alueelta
muihin kuin luotettaviin maihin.
Oikea sijainti ja noudatettava lainsäädäntö löytyvät
käyttöehdoista. Jos käyttöehdot eivät kerro tällaista perusasiaa,
pysy kaukana palvelusta.
Ota huomioon, että maksuttomissa palveluissa ei ole
palvelusitoumusta, pikemminkin perävalotakuu.
Lähde:
http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/ota_nama_asiat_huomioo

66. Ryhmätyöskentely
1.
Mitä asioita sosiaalisen median käytöstä pitäisi ohjeistaa
a) opiskelijoille
b) opettajille?
2.
Miten sosiaalisen median käyttöä voitaisiin kehittää
jatkossa? Kaikki ideat tervetulleita!
Tehkää muistiinpanot Google-dokumenttiin:
https://docs.google.com/document/d/1knArBXP0Jn3GLE1b33cnsDVxsH

67. OPH:n somen opetuskäytön suositukset
• Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi
osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden
vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä
työskennellen.
• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on
edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka
luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia
hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja
ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa.
• Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat
kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan
sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa.
Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä
opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun
hyödyntämiseen koulun toiminnassa.
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

68. Käytännössä: some osana mediataitoja
Käytännön toimenpiteitä:
• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja
osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään
luontevana osana oppimista.
• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja
osallisuuteen verkkokeskusteluissa.
• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet
ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.
• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten:
blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja
ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja
tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja
ryhmätyöskentelyalustoja.
• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on
auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

69. Some osana kouluyhteisön toimintatapoja
Käytännön toimenpiteitä:
• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri
menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja
oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.
• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien
läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen
lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja
ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.
• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia
kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

70. Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND,
http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/

71. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/