SlideShare a Scribd company logo
1 of 65
Download to read offline
Informaatiovaikuttamisen
ajankohtaiset aiheet ja keinot
18.1.2024
Harto Pönkä
Innowise
Kuva: Pixabay
93 %
uskoi, että informaatiovaikuttamisella
voidaan vaikuttaa mielipiteisiin
76 %
kertoi olevansa huolestunut valeuutisista
n. 60 %
sanoi kohdanneensa valheellista media- tai verkkosisältöä
viimeisen kuukauden aikana vähintään jonkin verran
2
Lähde: DECA-hanke, julkaistava raportti 26.1.2024 (Suomi N=1123, 15-79-v.)
Disinformaation kohtaaminen eri medioissa ja alustalla
3
▪ Kyselyn toteutti Suomessa
Taloustutkimus
internetpaneeli-
tutkimuksena toukokuussa
2023. Kyselyyn vastasi 1123.
▪ Tulokset painotettiin
edustamaan Manner-
Suomen 15–79-vuotiasta
väestöä iän, sukupuolen ja
asuinpaikan mukaan.
▪ Virhemarginaali vaihteli 0,8 %
ja 2,9 % välillä kulloisestakin
tuloksesta riippuen.
▪ Muiden maiden osalta
kyselyn toteutti Kantar
Norstat-paneelissa
kesäkuussa 2023.
Lähde: DECA-hanke, julkaistava raportti 26.1.2024 (Suomi N=1123, 15-79-v.)
Disinformaation kohtaaminen eri alustojen käyttäjillä (%)
4
▪ 38 % foorumien käyttäjistä
kohtaa disinformaatiota
usein tai hyvin usein.
▪ 36 % Twitterin (X),
32 % TikTokin ja
28 % Facebookin käyttäjistä
kohtaa disinfromaatiota
usein tai hyvin usein.
▪ Disinformaation
havaitseminen ei juuri koske
viestipalveluja (esim.
WhatsApp, Snapchat, Signal
ja Telegram), Yleisradiota ja
perinteistä mediaa.
Lähde: DECA-hanke, julkaistava raportti 26.1.2024 (Suomi N=1123, 15-79-v.)
“
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään
järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen,
ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta
yhteiskunnan toimintakykyyn.
Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai
harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä
sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö.
Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada
kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan
omaa etuaan vastaan.
5
Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaisia aiheita
Venäläinen strateginen ”totuus”
7
Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö @MID_RF,
19.12.2023, https://twitter.com/MID_RF/status/1737059934326407545 (käännökset: Google Kääntäjä)
Disinformaatiota Suomen aikeista
8
▪ Väitettä on levitetty ainakin venäläisellä valtio-omisteisella Zvezda-tv-kanavalla ja
Fondsk.ru-sivustolla. Siihen linkittyy muita samaan teemaan liittyviä ”uutisia”.
▪ Väitteen tueksi esitetään mm. Johan Bäckmanin mielipiteitä.
▪ Väitteessä on kyse salaliittoteoriasta, jolla pyritään antamaan kuva Suomesta Puolan ja
Yhdysvaltojen nukkevaltiona. Tämä narratiivi liittyy myös Suomen Nato-jäsenyyteen.
▪ Kyse on ”Natsi-Suomi”-väitteestä, joka muistuttaa Ukrainaan kohdistuvia natsi-väitteitä.
▪ Todellisuudessa Suomessa ei ole pyrkimyksiä vallata takaisin Neuvostoliitolle talvisodassa
menetettyjä alueita.
Lähde: EUvsDisinfo, 12.12.2023, https://euvsdisinfo.eu/report/finland-wants-to-invade-russia-in-barbarossa-20-operation/
• Väitteen mukaan Suomessa on virinnyt uusia Suur-Suomi pyrkimyksiä.
• Suomen väitetään pyrkivän laajentumaan Barentsinmerelle asti.
• Suomen väitetään olevan Puolan ja Yhdysvaltojen vaikutuspiirissä sekä
rakentavan niiden painostuksesta Mannerheim 2.0 –puolustuslinjaa.
DISINFO
Disinformaatiota Suomen Nato-jäsenyydestä
9
▪ Väitettä on levitetty mm. venäläisen Sputnik Newsin sivustoilla.
▪ Väite liittyy Kremlin-myönteisten tahojen narratiiviin, jossa Nato kuvataan sotaisena
organisaationa, joka pyrkii piirittämään Venäjää.
▪ Suomi on aina pyrkinyt hyviin naapuruussuhteisiin Venäjän kanssa, eikä tässä ole
tapahtunut muutosta.
▪ Todellisuudessa Nato ei ”pyri laajentumaan” Suomeen, vaan Suomi haki Naton jäsenyyttä
sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan alkuvuonna 2022.
▪ Suomen Nato-jäsenyyden tavoite on lisätä vakautta ja varmistaa, että Suomi ei joudu
minkään maan hyökkäyksen kohteeksi.
Lähde: EUvsDisinfo, 5.4.2023, https://euvsdisinfo.eu/report/finland-is-trying-to-start-a-world-war-by-joining-nato ja https://euvsdisinfo.eu/report/finland-as-a-nato-member-will-turn-into-an-
anti-russian-springboard
• Väitteen mukaan Suomi aiheuttaa uhan Venäjälle liittymällä Natoon.
• Suomi esitetään syyllisenä, koska se haki Nato-jäsenyyttä aikana, jolloin
Naton ja Venäjän välit ovat kiristyneet.
• Suomen väitetään antavan alueensa ponnahduslaudaksi Naton
hyökkäykselle ja yrittävän käynnistää uuden maailmansodan.
DISINFO
Disinformaatiota itärajalle tulevista pakolaisista
10
▪ Väitettä on levitetty ainakin venäläisillä Telegram-kanavilla, mm. erään Sputnik-
uutistoimiston toimittajan kanavalla, jolla on 22 000 seuraajaa.
▪ Väite on osa laajempaa Kremlin-myönteistä kampanjaa, jonka tavoitteena on käyttää
siirtolaisuutta hybridivaikuttamiseen EU:ta ja Suomea vastaan.
▪ Väite liittyy Suomen itärajalle loppuvuonna 2023 suuntautuneeseen siirtolaisvyöryyn.
▪ Venäjän mediassa on esitetty muitakin keksittyjä syitä rajan sulkemiselle.
▪ Todellisuudessa Suomi sulki itärajan rajanylityspaikat vastauksena äkilliselle
turvapaikanhakijoiden määrän kasvulle lokakuun lopussa 2023.
▪ Todellisuudessa Suomeen tulleet siirtolaiset ovat mm. Irakista, Syyriasta ja Jemenistä.
Lähde: EUvsDisinfo, 27.11.2023, https://euvsdisinfo.eu/report/western-bombs-cause-refugee-surge-on-russia-finland-border/
Katso myös: 21.11.2023, https://euvsdisinfo.eu/report/finland-organised-the-migration-crisis-as-a-pretext-for-closing-borders-after-joining-nato
• Väitteen mukaan länsimaiset pommit aiheuttivat Lähi-Idässä
pakolaisryntäyksen, joka kohdistuu EU:hun.
• Suomen sanotaan sulkevan rajansa, jotta pakolaiset eivät pääse EU:hun.
• Väitteen mukaan Yhdysvaltojen läsnäolo Gazassa saa ihmisiä pyrkimään
Venäjän läpi EU:hun.
DISINFO
Disinformaatiota Suomen F-18-hävittäjistä
11
▪ Väitettä on lainattu lukuisilla venäläisillä uutissivustoilla.
▪ Todellisuudessa Zelenskyi vastasi toimittajan kysymykseen,
kelpaisivatko Hornetit Ukrainalle, seuraavasti: ”Jos Suomi ei
tarvitse F18-hävittäjiään, otamme ne mielihyvin vastaan”.
▪ Kyse oli tiedotustilaisuudesta, joka järjestettiin pääministeri
Orpon vieraillessa Ukrainassa elokuussa.
▪ Tapauksen voi nähdä jatkumona kohulle, joka nousi vuonna
2022 pääministeri Marinin kommentista, että Hornetien
luovuttamisesta Ukrainalle voitaisiin keskustella.
Lähde: Iltalehti, 24.8.2023, https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/184bbafa-16e5-47f8-8155-9120e57bd11b,
ja Tass, 23.8.2023, https://tass.ru/mezhdunarodnaya-panorama/18567947
DISINFO
• Venäjän uutistoimisto TASS väitti uutisessaan,
että Ukrainan presidentti Zelenskyi olisi
pyytänyt pääministeri Orpoa luovuttamaan
Ukrainalle Suomen F-18 Hornet –hävittäjät.
Venäjä käyttää Telegramia informaatiovaikuttamiseen Ukrainassa
12
▪ Telegram esittäytyy alustana, joka on sensuurin
ulottumattomissa. Samalla sitä käytetään
systemaattisesti Venäjän propagandan
levittämiseen.
▪ Venäjä-mielisten Telegram-kanavien toiminta alkoi
Ukrainassa jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa.
▪ Venäjä-mielisillä Telegram-kanavilla pyritään
korvaamaan tiedotusvälineet miehitetyillä alueilla.
▪ Kun Venäjä v. 2022 järjesti kansanäänestyksiä
miehitettyjen Ukrainan alueiden liittämisestä
Venäjään, 127 paikallista Telegram-kanavaa kampanjoi
liittymisen puolesta. Niitä ylläpitivät mm. paikalliset
yhteistyötahot, miehityshallinto ja venäläiset
tiedotusvälineet.
▪ Ukrainalainen kansalaisjärjestö OPORA löysi
selvityksessään kaikkiaan 640 Venäjä-mielistä
Telegram-kanavaa, jotka toimivat Venäjän
miehittämillä alueilla ja niiden lähialueilla.
Lähde: EUvsDisinfo, 5.9.2023, https://euvsdisinfo.eu/freedom-of-speech-in-russian-hands-how-russia-uses-telegram-for-informational-occupation/,
kuva: Liga.net, 2.3.2020, https://project.liga.net/projects/durov_telegram_ua/
Telegram-kanavien verkosto välittää venäläis- ja
pseudo-ukrainalaiskanavien julkaisuja
EUvsDisinfon disinformaation tietokanta
https://euvsdisinfo.eu/disinformation-cases/
13
Kotimainen vastamedia
MV-lehden narratiivit
▪ Salla Tuomolan väitöskirjatutkimuksen mukaan
MV-lehti levitti 2015-2017 ideologiaansa
reagoimalla valtamedian uutisiin ja värittäen ne
oman aatteensa mukaisesti.
▪ MV-lehti hyödynsi maahanmuuttovastaisissa
artikkeleissaan kolmea ideologista tapaa puhua:
1. Rasistinen puhetapa, jonka päämääränä oli
lietsoa vihaa maahanmuuttajia ja heidän
puolustajiaan kohtaan. Tämä oli yleisin.
2. Valtaeliitin vastainen puhetapa, jonka avulla
tuotettiin epäluottamusta asiantuntijoita,
journalisteja ja poliitikkoja kohtaan.
3. ”Islamisaation” vastainen puhe korosti
vieraan pelkoa vetoamalla terrorismin uhkaan.
▪ Aiempi päätoimittaja Ilja Janitskin sai
ehdottoman vankeustuomion lokakuussa 2018.
▪ Nykyinen UMV toistaa venäläismedian juttuja.
Lähde: Journalisti, 12.5.2023, https://journalisti.fi/artikkelit/2023/05/vastamedia-elaa-
valtavirtamedian-siivella/, kuvakaappaus: https://mvlehti.net/ (17.1.2024)
15
Suomalaisten uskomat salaliittoteoriat TOP 20 (2021)
Lähde: FINSCI-tutkimushanke, 2022, https://www.finsci.fi/uutisia/finsci-selvitti-salaliittoteoriauskomuksia-suomalaisten-suosituin-uskomus-on-omaksuttu-elokuvista
(N=1 132, syyskuussa 2021)
16
Sija % Väite
1.
38,4 Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin John F. Kennedyn
salamurhassa.
2.
32,2 Vapaamuurarit vaikuttavat salaisesti liike-elämässä ja
politiikassa.
3.
29,8 Tietokoneyritykset julkaisevat tarkoituksellisesti
ohjelmia, joissa on virheitä, jotta voivat myydä niihin
päivityksiä.
4.
29,3 iPhone-puhelimen sovellukset tallentavat keskusteluja
ilman käyttäjän lupaa.
5.
24,1 Koronavirus (SARS-CoV-2) kehitettiin alun perin
laboratoriossa.
6.
21,7 Tietyt julkisuuden henkilöt ovat lavastaneet
kuolemansa kadotakseen julkisuudesta.
7.
21,4 Viranomaisilla on paljon laittomasti kerättyä tietoa
jokaisesta kansalaisesta.
8.
20,3 Eri maiden hallitukset kehittävät ja rahoittavat
sosiaalisen median toimijoita kuten Facebookia ja
Twitteriä, jotta voisivat vakoilla niiden käyttäjiä.
9.
19,3 Suomalaisessa mediassa valtaa pitää punavihreä
toimittajablokki, joka syöttää kansalaisille omaa
agendaansa ja estää muunlaisten näkemysten
julkitulon.
10.
17,8 Autonvalmistajat ja öljy-yhtiöt toimivat yhdessä
estääkseen ympäristöystävällisten moottoreiden
kehitystä.
Sija % Väite
11.
17,2 Lääkeyhtiöt yrittävät pitää ihmiset sairaina
tavoitellakseen voittoja.
12.
17,2 Koronataudin (COVID-19) aiheuttava virus päästettiin
tahallisesti liikkeelle kiinalaisesta laboratoriosta.
13.
17,1 Viranomaiset ovat peitelleet sitä, että matkustajalautta
Estonian uppoamisen vuonna 1994 aiheutti räjähdys tai
törmäys sukellusveneeseen.
14.
17,1 USA:n armeija tutkii avaruusolentoja salaisessa
tukikohdassa nimeltä Area 51.
15.
16,6 Maailman eliitti kokoontuu säännöllisesti salassa
päättääkseen maailmanpolitiikan suunnasta.
16.
16,3 Osa USA:n hallituksesta tiesi WTC-iskuista etukäteen,
muttei tehnyt mitään estääkseen iskuja.
17.
16,0 Todisteita makeutusaine aspartaamin myrkyllisyydestä
on tarkoituksellisesti peitelty.
18.
15,9 Eri maiden hallitukset salaavat todisteita
avaruusolentojen vierailuista Maassa.
19.
14,7 Ilmaisia energianlähteitä on ollut olemassa jo
vuosikymmeniä, mutta öljy- ja kaasuyhtiöt pitävät ne
pimennossa.
20.
14,6 Koronarokotteiden haitallisuutta peitellään.
Vastamedian toimijoita Suomessa 2023
Tyypillistä
▪ Vastamedian sivustot
viittaavat usein toisiinsa
▪ Videoita jaetaan mm.
YouTubessa, Rumblessa ja
Odyseessä
▪ Venäjä-mielisillä
vastamedioilla on usein oma
Telegram-kanava
Muutoksia
▪ Facebook-sivuja on suljettu
▪ TokenTube-videopalvelu
lopetti huhtikuussa 2023
▪ Nettiuutiset.fi lopetti 2020
▪ Koronakriitikot hiipuvat
Kuva: suomalaisia vastamedian toimijoita syksyllä 2023, ryhmittely on viitteellinen, sillä monet vastamediasivustot julkaisevat artikkeleita useista aiheista.
17
Keskeisiä suomalaisia vastamedian sivustoja
Vastamedian tuoreita juttuja kokoava sivusto: https://murkut.org/
Vastamedioiden luonteesta lisää esim. Salla Tuomola, 21.6.2023, Maahanmuuttovastaisuudesta koronakriittisyyteen: Populistisen vastamedian laajeneva ekosysteemi journalismin
näkökulmasta, https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/131188
18
Media URL Perust. Aiheita
Uusi MV-lehti https://mvlehti.net/ 2014
Maahanmuuttovastainen, koronakriittinen, Venäjä-mielinen,
salaliittoteoriat
Uusi Verkkomedia https://uvmedia.org/ 2020
Maahanmuuttovastainen, koronakriittinen, Venäjä-mielinen,
salaliittoteoriat
Magneettimedia https://magneettimedia.com/ 2006 Maahanmuuttovastainen, koronakriittinen, salaliittoteoriat, uskonnollinen
Kansalainen https://www.kansalainen.fi/ 2021 Maahanmuuttovastainen, Venäjä-mielinen, salaliittoteoriat
Partisaani https://www.partisaani.com/ 2020 Maahanmuuttovastainen, koronakriittinen, salaliittoteoriat
Oikea Media https://www.oikeamedia.com/ 2017 Maahanmuuttovastainen, koronakriittinen, salaliittoteoriat, uskonnollinen
eXtrauutiset https://www.extrauutiset.com/ 2018 Maahanmuuttovastainen, Venäjä-mielinen, uskonnollinen
PT-media https://pt-media.org/ 2014 Systeeminvastainen
Nykysuomi https://nykysuomi.com/ 2016 Systeeminvastainen
Rapsodia https://rapsodia.info/ 2020 Koronakriittinen, Venäjä-mielinen, salaliittoteoriat, uskonnollinen
Posi TV https://positv.fi/ 2020 Systeeminvastainen, Venäjä-mielinen
Vastaan Sanomat https://vastaansanomat.com/ 2022 Maahanmuuttovastainen, Venäjä-mielinen, salaliittoteoriat
Varo epäluotettavia tietolähteitä:
epämääräiset viranomaistiedote- ja rikosuutissivustot
19
Viranomaisuutiset
▪ Sivusto: https://viranomaisuutiset.fi/
▪ Facebook: yli 30 FB-sivua ja –ryhmää, joissa tuhansia jäseniä
▪ X: https://twitter.com/vouutiset
▪ Joissain tapauksissa oikeat tiedotusvälineet ovat luulleet tätä
aidoksi viranomaiskanavaksi
Poliisiuutiset
▪ Sivusto: https://poliisiuutiset.fi/
▪ Facebook: https://www.facebook.com/poliisiuutiset
▪ X: https://twitter.com/poliisiuutiset
▪ Viranomaisuutisten sisarjulkaisu?
Rikosuutiset
▪ Sivusto: https://rikosuutiset.fi/
▪ Facebook: https://www.facebook.com/rikosuutiset
▪ X: https://twitter.com/rikosuutiset
▪ Useat vastamediasivustot käyttävät lähteenä
Kuvakaappaus: Viranomaisuutiset.fi (4.10.2023)
Valeuutiset ja disinformaatio somessa
Some muuttaa varsinkin nuorten uutismaisemaa
▪ Uutisten seuranta somessa keskittyy yhä
perinteisiin tiedotusvälineisiin ja toimittajiin
▪ Twitterissä uutisten seuranta keskittyy
poliitikoihin ja muihin poliittisesti aktiivisiin
▪ Instagramissa korostuu somevaikuttajat
▪ TikTokissa uutisia seurataan eniten tavallisten
ihmisten kautta. Sama ilmiö on vahva myös
Twitterissä/X:ssä.
Lähde: Tampereen yliopisto, Uutismedia verkossa 2023, Suomen maaraportti, https://trepo.tuni.fi/handle/10024/149682
21
▪ Facebookin uutiskäyttö on yleisintä
▪ 15 % kertoi käyttävänsä WhatsAppia ja
YouTubea uutisten seuraamiseen.
▪ TikTokin ja Instagramin uutiskäyttö kasvaa
▪ Some on pääasiallinen uutisten lähde:
34 %:illa 18-24-vuotiaista ja
19 %:illa 25-34-vuotiasta.
Mis- ja disinformaation tyyppejä
▪ 1. Ristiriitainen sisältö
Kun esimerkiksi otsikko, kuva tai grafiikka eivät vastaa varsinaista sisältöä.
▪ 2. Väärä konteksti
Kun aitoa tietoa jaetaan harhaanjohtavalla saatteella, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
▪ 3. Manipuloitu sisältö
Kun aitoa (uutis-)sisältöä tai esimerkiksi valokuvia on muokattu harhaanjohtamistarkoituksessa.
▪ 4. Satiiri tai parodia
Kun sisältö saattaa hämätä ja jekuttaa, mutta sitä ei ole tehty vahingon tuottamiseksi.
▪ 5. Harhaanjohtava sisältö
Kun informaatiota käytetään harhaanjohtavasti ja tarkoitushakuisesti jotakin asiaa tai henkilöä
vastaan.
▪ 6. Huijarisisältö
Kun lähteitä (esimerkiksi sitaatteja) on väärennetty.
▪ 7. Väärennetty sisältö
Täysin sepitettyä sisältöä, jonka tarkoitus on johtaa harhaan ja vahingoittaa.
22
Lähde: Yle, 8.2.2021, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/08/valheenpaljastaja-kahdeksan-asiaa-jotka-jokaisen-pitaisi-ymmartaa, alkuperäislähde: Claire Wardle, 2017,
https://firstdraftnews.org/articles/fake-news-complicated/
Valeuutisten levittämisen mekanismit
23
1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea
uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys.
2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion:
tykkäyksen, kommentin, jakamisen.
3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video.
4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua
sosiaalisen median kanavissa.
5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan
perustaa joukoittain some-tunnuksia ja
esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla
”rekrytoidaan” apulaisia mukaan.
6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla
heidät virallisen propagandan edustajiksi.
7. Valeuutinen saavuttaa suurimman
näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.
Tutkimus: twiittien synnyttämät tunteet käyttäjissä
▪ Twitterin algoritmi näytti suosivan julkaisuja,
joiden kirjoittajat arvioitiin vihaisiksi ja jotka
aiheuttivat lukijoissa vihaisuutta.
▪ Vihaisuuden vaikutus oli huomattavasti
suurempi poliittisissa twiiteissä kuin muissa.
▪ Algoritmi näytti tukevan käyttäjien positiivisia
tunteita omasta poliittisesta ryhmästään.
→ Algoritmi tuki poliittista polarisaatiota.
Tutkimuksen aineisto ja menetelmä:
▪ Aineisto kerättiin Yhdysvalloissa helmikuussa 2023
vapaaehtoisilta Twitterin käyttäjiltä.
▪ Tutkijat pyysivät osallistujia arvioimaan mm.
1) twiitin kirjoittajan (author) tunnetilan
2) twiitin vaikutus heidän (reader) tunnetilaansa
▪ Twiittien sijoittumista algoritmin muodostamassa
syötteessä verrattiin niiden kronologiseen järjestykseen
(punainen viiva).
Lähde: Smitha Milli, Micah Carroll, Yike Wang, Sashrika Pandey, Sebastian Zhao ja Anca D. Dragan, 2023, https://arxiv.org/abs/2305.16941 (n=806, 1730 twiittiä/arviota)
Kuva: Jay Van Bavel, https://twitter.com/jayvanbavel/status/1711387680485863858
24
Tutkimus: TikTokissa reaktioiden määrät olivat ylivoimaisia
▪ TikTokin keskimääräiset
reaktioiden määrät (ja sisältöjen
näyttömäärät) ovat täysin
poikkeavia.
▪ Videoiden koukuttavuus näkyy: myös
YouTube erottui perinteisemmistä
sosiaalisen median palveluista.
▪ Disinformaatiota sisältävät julkaisut
saivat määrällisesti eniten reaktioita
TikTokissa ja suhteellisesti eniten
Twitterissä ja YouTubessa.
▪ Tutkimus kohdistui aiheisiin, joista
levitettiin disinformaatiota Puolassa,
Slovakiassa ja Espanjassa.
Raportti: TrustLab, 2023, Code of Practice on Disinformation, https://disinfocode.eu/wp-content/uploads/2023/09/code-of-practice-on-disinformation-september-22-2023.pdf, virallinen sivu:
https://disinfocode.eu/structural-indicators/ (tutkimuksen kohteena oli Puola, Slovakia ja Espanja)
25
TikTok
13 x
65 x
250 x
20 x
1,3 x
TikTokissa leviävä disinformaatio
26
Lähde: NewsGuard’s Misinformation Monitor, 11.9.2022, https://www.newsguardtech.com/misinformation-monitor/september-2022/
Hakusana Suomeksi
Vääriä tai
harhaanjohtavia
tietoja 20
hakutuloksesta
2020 voter fraude Vuoden 2020 äänestyspetos 7
COVID vaccine injury COVID-rokotteen aiheuttama vahinko 6
Was the 2020 election
stolen?
Varastettiinko vuoden 2020 vaalit? 6
Ukraine bioweapons Ukrainan bioaseet 6
Bucha fake Bucha väärennös 6
mRNA vaccine mRNA-rokote 5
Is covid a bioweapon? Onko covid bioase? 4
Ukraine Neonazi Ukraina Neonazi 4
Is global warming real Onko ilmaston lämpeneminen totta 3
COVID vaccine truths COVID-rokotteen totuuksia 3
Fake
Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla
▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä.
▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251
▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/
Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1
27
Fake
Suomalaistoimittajien puoluekantoja virheellisesti esittävä kuvaaja
28
▪ Oheista pylväsdiagrammia on levitetty somessa vuosia.
Viimeksi se nousi esiin toukokuussa 2023 Ylen rahoitukseen
liittyvän keskustelun yhteydessä.
▪ Faktabaari selvitti, mitä suomalaisten toimittajien
puoluekannoista todellisuudessa tiedetään tutkimuksista.
▪ Kuvaajalle ei löytynyt lähdettä tai perustetta tutkimuksista.
Lähde: Faktabaari, 29.5.2023, https://faktabaari.fi/fakta/verkossa-leviaa-toimittajien-puoluekantoja-virheellisesti-esittava-kuvaaja-tama-toimittajien-puoluekannoista-todellisuudessa-
tiedetaan/
Fake
Vitsinä tehty kuvamanipulaatio levisi totena
29
▪ Erään suomalaiskäyttäjän ”vitsinä” tekemä
kuvamanipulaatio Sanna Marinista ehti olla
eduskuntavaalien aikaan 15.3.2023 alle päivän julkisena
kunnes tekijä poisti sen.
▪ Kaksi päivää myöhemmin sitä levitettiin mm. useilla
Twitter-tileillä, TikTokissa ja Facebookissa totena.
▪ Useat käyttäjät epäilivät ”uutisen” aitoutta, mutta monet
myös kommentoivat, että se ”voisi olla totta”.
▪ Faktabaari julkaisi aiheesta faktantarkistuksen:
https://faktabaari.fi/fakta/suomalainen-huumoritwiitti-levisi-
disinformaatioksi-viroon/
▪ Kuvamanipulaatio levisi myös Viroon, jossa EestiPäeväleht
julkaisi siitä tarkistusjutun:
https://epl.delfi.ee/artikkel/120160628/faktikontroll-soome-
peaminister-pole-oelnud-et-tulevased-soome-kaitsevaelased-
voiks-labida-teenistuse-ukrainas-sodides
Faktantarkistusta suomeksi
Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/
30
https://faktabaari.fi/ https://faktantarkistus.afp.com/
Feikkiprofiilit, AI-kuvat ja deepfake-videot
”Oululainen bloggaaja Veikko Korhonen”
▪ Helmikuussa 2022 venäläisessä VK-
yhteisöpalvelussa levitettiin
”Veikko Korhosen” tekstiä, jonka
mukaan moni maa saisi kiittää
olemassaolostaan Venäjää tai
Neuvostoliittoa.
▪ Kyseistä henkilöä ei ole olemassa.
▪ Valeprofiilin kuvaksi on otettu
Helsingin yliopiston
ympäristömuutoksen professorin
Atte Korholan kuva.
▪ Teksti on jäljitetty alun perin vuoteen
2015 erään Itä-Ukrainan
separatistiryhmän sivulle.
▪ Teksti on kiertänyt venäjänkielisessä
somessa jo 7 vuotta, vaikka se on
osoitettu feikiksi jo vuonna 2018.
Lähde ja kuva: Kaleva, 6.3.2022, https://www.kaleva.fi/oululainen-veikko-korhonen-levittaa-propagandaa-ve/4403777, alkuperäinen kuvan lähde: Liubov Alekseeva,
Lisätietoa aiheesta myös Nato StratComin Robotrolling 1/2019 –raportissa: https://stratcomcoe.org/publications/robotrolling-20191/105
32
Fake
LinkedIn-huijari
33
▪ Tyypillinen huijari-profiili
▪ Epäilin huijariksi jo alun perin,
koska vastaavia on paljon.
▪ Miksi tarjoaa rahoitusta juuri
minulle ja kysyy yhteystietojani?
▪ Profiilikuva löytyi kuvapankista
Profiilikuvan lähde: https://br.depositphotos.com/72737961/stock-
photo-businessman-in-building-hallway.html
Fake
Tutkijat löysivät yli tuhat LinkedIn-
valeprofiilia…
34
▪ Profiilikuvat luotu tekoälyn avulla
▪ Kuvausteksti yleistä korporaatiokieltä
▪ Runsaasti kontakteja, mutta vain vähän
omaa aktiivisuutta
▪ Työkokemus ja opintotiedot osoittautuivat
väärennetyiksi
▪ Työnantajaorganisaatio saattaa olla aito,
vaikka profiili olisi keksitty
▪ LinkedInissä on tavallista hyväksyä
kontakteiksi tuntemattomia henkilöitä
▪ LinkedIn-feikkiprofiileja käytetään mm.
markkinointiin, mutta myös huijauksiin ja
tietojenkalasteluun
Lähde: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles
GAN-tekoälymallin luomien profiilikuvien tunnistaminen
▪ Usein ”mallikasvoinen” nainen
▪ Epäselvä tausta, oudot
muodot, kiiltävät täplät
(GAN-algoritmin tunnettu vika)
▪ Silmät keskellä kuvaa
▪ Puuttuva korvakoru tai eri pari
korvat
▪ Välillä katkeavat tai taustaan
häipyvät hiukset
▪ Virheet hampaissa, esim.
toinen etuhammas paksumpi
▪ Muut epäsymmetriat
▪ Värivirheet ihossa tai taustassa
Kuvakaappaus ja lähteet: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles,
Lifehacker, 2019, https://lifehacker.com/how-to-spot-an-ai-generated-photo-1834558395
35
Tekoälykuvia tehtaillaan ahkerasti – ja myös aitoja valokuvia väitetään AI-kuviksi
36
Lähde: Faktabaari, 28.11.2023, Näin tarkistat, onko materiaali aitoa vai deepfake, https://faktabaari.fi/fakta/nain-tarkistat-onko-materiaali-aitoa-vai-deepfake/
Fake Aito
Esimerkkejä: tekoälymallilla luotuja kuvia (DALL-E 3)
37
▪ Tekoälymalli loi nämä kuvat noin minuutissa tekstisyötteen pohjalta
Lähde: Bing Image Creator/DALL-E 3, https://www.bing.com/images/create/
Fake Fake
Zelenskyistä julkaistu deepfake-video maaliskuussa 2022
38
▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan.
▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja
Twitterissä.
▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla).
Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142
Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449
(käännös: Google Kääntäjä)
Putinista julkaistu deepfake-video kesäkuussa 2023
39
▪ Hakkerit kaappasivat 5.6.2023 venäläisen
Mir-yhtiön radio- ja tv-kanavat ja esittivät
niissä presidentti Putinia esittävän
väärennetyn puheen/deepdake-videon.
▪ Kanavien kaappaus kesti 20 minuuttia.
▪ Puheessa presidentin nähtiin julistavan
sotatilan kolmelle raja-alueelle ja sanovan,
että hän allekirjoittaisi pian asetuksen
yleisestä liikekannallepanosta.
▪ Useissa somepalveluissa monet käyttäjät
julkaisivat nauhoituksia radio- ja tv-
puheesta ja kommentoivat sitä.
▪ Venäläiset viranomaiset kiistivät pian
väärennetyt väitteet ja kertoivat
tutkivansa hakkerointitapausta.
Lähde: The Telegraph, 5.6.2023, https://www.telegraph.co.uk/world-news/2023/06/05/fake-video-putin-mobilisation-russia-broadcast-state-tv/
Kuvakaappaus: Käyttäjän @AlexKokcharov julkaisemasta videosta Twitterissä, 5.6.2023, https://twitter.com/AlexKokcharov/status/1665709387648827397
Fake
Deepfake-videot ovat jo Suomessa ”lautahuumoria”
40
▪ Tekoälytyökalujen kehittymisen myötä deepfake-
videoiden teosta tulee yhä helpompaa.
▪ Sanna Marinin deepfake-äänimalli on ollut
Ylilaudalla jaossa lokakuusta 2022 lähtien.
▪ Marinista julkaistut deepfake-videot ovat jo niin
sanottua lautahuumoria.
▪ Myös ”huumorilla” voidaan vaikuttaa.
▪ Laadukkaiden deepfake-videoiden ongelmana
on, että ne voi olla vaikeaa osoittaa vääriksi.
▪ On vain ajan kysymys, milloin Suomeen
kohdistuvassa informaatiovaikuttamisessa
käytetään taitavasti tehtyjä deepfake-videoita.
Lähteet: https://ylilauta.org/satunnainen/130904844 ja https://ylilauta.org/satunnainen/131274878
Fake
Väärennettyjä äänitallenteita ja
deepfake-videoita Slovakian
parlamenttivaaleissa
41
▪ Deepfake-videolla liberaalin
edistyspuolueen johtajan Michael
Šimečkan kuultiin mm. sanovan
äänestävänsä kilpailevaa puoluetta.
▪ Eräässä manipuloidussa ääninauhassa
Šimečkan kuultiin keskustelevan
mahdollisuudesta ostaa ääniä Slovakian
romanivähemmistöltä.
▪ Instagramissa levitetyssä väärennetyssä
ääninauhassa Šimečka puolestaan pohtii
oluen hinnan kaksinkertaistamista.
▪ Haaste: nopea väärennösten tarkistus.
▪ Vaalien jälkeen Venäjän tiedustelupalvelu
SVR antoi lausunnon, jossa se väitti
Yhdysvaltojen yrittäneen manipuloida
Slovakian vaaleja Šimečkan hyväksi.
Lähde: Wired UK, 3.10.2023, https://www.wired.co.uk/article/slovakia-election-deepfakes ,
Yle, 25.10.2023, https://yle.fi/a/74-20056699
Kuvasta ja jopa pelkästä tekstistä voidaan luoda videoita
42
▪ TikTokia ylläpitävä ByteDance-yhtiö on kehittänyt tekoälymalleja, joilla tekstistä tai
kuvasta voidaan generoida lyhyitä videoita.
Kuvakaappaus: @_akhaliq, 10.1.2024, https://twitter.com/_akhaliq/status/1744914502703874215,
Lähteet: ByteDance, 2023-2024, MagicVideo-V2, https://huggingface.co/papers/2401.04468, DreamTuner, https://dreamtuner-diffusion.github.io/
Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen
43
▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan?
▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa?
▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin
kuvassa/videossa?
▪ Onko kuva/video varmistettavissa
jostakin muusta lähteestä?
▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä
voisi olla merkki sen muokkauksesta?
▪ Onko sama kuva, video tai videon
pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin?
Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan:
▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/
▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/
▪ Yandex-kuvahaku: https://yandex.com/images/
(venäläinen, mutta tehokas)
Työkalu AI-kuvien tunnistamiseen: Hive
▪ Hive tunnistaa seuraavat
kuvien generoinnissa
käytetyt tekoälymallit:
- stable diffusion
- dalle
- midjourney
- hive
▪ Huom. Hive ei tunnista
kaikkia GAN-mallilla luotuja
kasvokuvia. Toisinaan antaa
myös vääriä vastauksia
oikeiden ihmisten kuvista.
▪ Hive sisältää lisäksi muita
työkaluja kuten kuvan ja
videon tulkinta, tekstin
tunnistus, ääni tekstiksi,
käänteinen kuvahaku
Kuvakaappaus: Hiven tulos https://twitter.com/TattiVaino -tunnuksen profiilikuvan analyysistä (16.4.2023)
Toinen AI-kuvien tunnistuspalvelu: https://www.aiornot.com/
44
https://thehive.ai/demos
Trollit ja botit
Trollaus
▪ Trollilla viitataan yleensä anonyymiin
ihmisen ohjaamaan tunnukseen.
▪ Trollin tarkoituksena voi olla esim.
ärsyttää muita, synnyttää ristiriitoja ja
estää järkevän keskustelun aiheesta.
▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä,
jotka levittävät tiettyä aatetta tai
mielipidettä tukevaa tietoa tai
suoranaista propagandaa.
▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen
toimijaan ei yleensä voida osoittaa.
Poikkeuksiakin on, esim. ”Pietarin
trollitehtaaseen” (Internet Research
Agency, IRA) yhdistetyt tunnukset.
46
Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131
Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin
esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.
Botit
▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii
tietokoneohjelman ohjaamana.
▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista
ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti
twiittaavat Twitter-tilit
▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi
spämmibotit ja trollibotit.
▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter-
tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne
ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä.
▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus
helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin
julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat
olla merkkejä botista.
47
Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin
perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.
Tutkimus: Pro Ukraina vs. Pro Venäjä –tunnukset Twitterissä
▪ Pro Ukraina –tunnusten aktiivisuus oli sodan alussa
selvästi suurempaa kuin Pro Venäjä –tunnusten.
▪ Pro Venäjä –tunnusten viestit kohdistuivat
useimmin suoraan Pro Ukraina –tunnuksille.
▪ Analyysin mukaan venäläismieliset ei-botti-tilit
olivat vaikuttavampia kuin botit.
▪ Boteilla pystyttiin vaikuttamaan siihen, mistä
keskusteltiin ja mitä sanoja käytettiin.
Lähde: Smart, B., Watt, J., Benedetti, S., Mitchell, L., & Roughan, M., 2022, #IStandWithPutin versus #IStandWithUkraine: The interaction of bots and humans in discussion of the
Russia/Ukraine waw, https://arxiv.org/abs/2208.07038, PDF: https://arxiv.org/pdf/2208.07038.pdf
48
Tapausesimerkki maalittamisesta: ”Lassen päivä”
▪ Lasse Lehtonen on HUS:in diagnostiikkajohtaja ja
terveysoikeuden professori.
▪ Taustalla Lehtosen omat julkiset kannanotot ja
kommentit ”rokotekriittisistä öyhöttäjistä”
▪ Lehtonen joutui mm. Twitterissä ja Facebookissa
laajan maalittamisen kohteeksi 11.11.2022.
▪ Toistuva teema: ”Lassen päivä” tai #lassenpäivä,
yhteensä satoja viestejä
▪ Julkaisuja tehostettiin Lehtosta esittävillä
meemikuvilla ja kuvamanipulaatioilla.
▪ Maalittaminen oli muutaman tunnuksen
aloittamaa, jonka jälkeen se levisi verkoston
kautta. Monet kannustivat muita mukaan.
▪ Mukana oli myös ns. haamutunnuksia
▪ Erään osallistujan mielestä kyse oli ”hauskasta
teemapäivästä”
Kuvakaappaus: @lasleh, 19.11.2022, https://twitter.com/lasleh/status/1593868668072443904
49
Epäiletkö bottia? Tarkista ensin nämä
50
1. Profiilikuva
▪ Näyttääkö kuva tekoälyllä luodulta?
▪ Käytetäänkö samaa kuvaa muualla?
2. Aktiviteetti
▪ Onko tunnus liian aktiivinen ollakseen ihminen?
▪ Onko julkaisuajoissa säännöllisyyttä?
3. Nimi
▪ Voiko nimestä/nimimerkistä päätellä jotain?
4. Tilin luontipäivä
▪ Onko tunnus luotu vasta äskettäin?
5. Kieli
▪ Mitä kieliä tunnus käyttää?
▪ Onko viitteitä konekäännöksestä?
6. Tiedot
▪ Voiko kuvauksesta, sijainnista tai linkistä päätellä jotain?
7. Vuorovaikutus
▪ Keitä tunnus seuraa? Ketkä seuraavat sitä?
▪ Näyttävätkö julkaisut ihmisen kirjoittamilta?
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
Spämmääjä, trolli vai botti?
Lisätietoa: https://www.tweeps.net/fi/ukk/#bottipisteet-tulkinnat
51
▪ Analyysissä jokaiselle tunnukselle lasketaan kuvassa olevien tyyppien mukaiset bottipisteet
sekä päätellään, onko kyse spämmääjästä, trollista vai jonkin tyyppisestä botista.
Bottitunnusten sarja Suomessa 2023
Kyse on yhden
tahon ohjaamista
bottitunnuksista.
▪ 1) Osa jokaisen
tunnuksen
twiiteistä on
julkaistu RSS
Ground –palvelun
kautta.
▪ 2) Tunnukset on
nimetty
aiheen/teeman
mukaan.
▪ 3) Tunnukset ovat
toistensa
varhaisissa
seurattavissa.
▪ 4) Retweettaavat
tiettyjä samojen
käyttäjien
twiittejä.
Julkaistu myös Twitterissä, 28.5.2023, https://twitter.com/hponka/status/1662774430836174850
52
Mitä bottifarmeilta voi ostaa 10 eurolla?
53
▪ Heikoimmin
botteja estää
TikTok
▪ Instagramia
moderoidaan
huomattavasti
heikommin kuin
Facebookia
▪ Twitter pärjää
vertailussa hyvin
ostettuja näyttöjä
lukuun ottamatta
Lähde: NATO StratCom, 2023, Social media manipulation 2022/2023, https://stratcomcoe.org/publications/social-media-manipulation-20222023-assessing-the-ability-of-social-media-
companies-to-combat-platform-manipulation/272
Testijakson aikana poistetut ostetut feikkitunnukset 2021 ja 2022
▪ Vkontakte onnistui parhaiten poistamaan feikkitunnukset. YouTube ei ilmeisesti edes yrittänyt.
Lähde: NATO StratCom, 2023, Social media manipulation 2022/2023, https://stratcomcoe.org/publications/social-media-manipulation-20222023-assessing-the-ability-of-social-media-
companies-to-combat-platform-manipulation/272
54
Esimerkki spämmiboteista: Simon Ekpan Twitter-seuraajat
55
▪ Kuvassa on Tweeps.net:in analyysin tulos 20 t. @Simon_Ekpa:n viimeisestä seuraajasta.
▪ Analysoiduista 606 tunnuksesta 59 % sai bottipisteitä (punaisella). Normaali luku on alle 30 %.
▪ Monet bottipisteitä saaneista tunnuksista olivat äskettäin luotuja.
▪ Yleisimmät bottipisteiden tyypit olivat RT-spämmi, vastausspämmi ja kellontarkka.
Lähde: https://www.tweeps.net/?users=simon_ekpa (15.4.2023)
Esimerkki spämmitunnusten tuomasta näkyvyydestä
56
▪ Kuvassa Simon Ekpan twiitti 15.4.2023.
▪ Analyysi tehtiin n. 3,5 tuntia twiitin
julkaisun jälkeen.
▪ Tweeps.net:in analyysissä 82 %
analysoidusta 779 tunnuksesta sai
bottipisteitä.
▪ Suurin osa tunnuksista oli analyysin
perusteella spämmääjiä (64 %).
▪ Lisäksi oli spämmibotteja (1,5 %) sekä
muita botteja ja trolleja.
▪ 6 %:lla oli käytössä oletusprofiili.
▪ Lyhyen läpikäynnin perusteella monet
tunnukset keskittyivät retwiittaamaan
Ekpan twiittejä.
Kuvakaappaus: https://twitter.com/simon_ekpa/status/1647222206823542784
Lähde: https://www.tweeps.net/?url=https://twitter.com/simon_ekpa/status/1647222206823542784 (15.4.2023)
Eduskuntavaalit 2023: analyysi 103 Twitter-tunnuksesta vaaliviikolta
57
▪ Kun tarkastellaan useimmin eri hashtageissa
aktiivisena olleita bottipisteitä saaneita tunnuksia
(n=103), analyysin tulos oli:
▪ 50 % tunnuksista oli spämmääjiä (=ihmisiä)
▪ 43 % tapauksista oli epäselviä eli bottipisteitä
oli niin vähän, ettei johtopäätöstä voitu tehdä
▪ 5 % tunnuksista oli spämmibotteja
▪ 1 % tunnuksista oli muita botteja
▪ 1 % tunnuksista oli trolleja
▪ Lisäksi oli yksittäisiä bottisovelluksia
▪ Pahinta tyyppiä eli ”trollibottia” ei esiintynyt
▪ 51 %:illa oli muu kuin kasvokuva ja 12 %:illa oli
oletusprofiilikuva
→ Johtopäätös: botteja ei juurikaan ollut, mutta RT-
spämmäys oli eduskuntavaaleissa yleistä.
Lähde: Tweeps.net:in eduskuntavaaliseuranta, Pönkä H., 2023, https://www.tweeps.net/fi/eduskuntavaalit-2023-trolli-ja-bottiseuranta/
Mistä huomaa, jos botti keskustelee tekoälyn avulla?
▪ Kuvassa on havainnollistamistarkoituksessa tehty tekoälyä ja konekäännöksiä käyttävä botti.
Kuvakaappaus ja lähde: Inkeri Koskinen, 2022, https://blogs.tuni.fi/eufemia/teema1/juttelin-rokotevastaisen-botin-kanssa-suomeksi/
58
Natoon liittyvä vihamielinen ja automatisoitu someviestintä
▪ Natoon liittyvä vihamielinen someviestintä lisääntyi 09/2022-04/2023 välillä Twitterissä 15 % ja VK:ssa
25 % verrattuna kesä-elokuuhun 2022. Suomen Nato-jäsenyys aiheutti selvän piikin.
▪ Natoon liittyvät automatisoidut viestit ovat lisääntyivät Twitterissä englanninkielisenä 12 % (+3) ja
venäjänkielisenä 24 % (+2) sekä VK:ssa venäjänkielisenä 37 % (+2).
▪ Twitterissä etenkin trollitunnusten määrä on lisääntynyt. Kyse voi olla myös AI-ohjatuista tunnuksista.
Lähde: NATO StratCom, 2023, Virtual Manipulation Brief 2023/1: Generative AI and its Implications for Social Media Analysis, https://stratcomcoe.org/publications/virtual-manipulation-brief-
20231-generative-ai-and-its-implications-for-social-media-analysis/287
59
Informaatiovaikuttamiseen reagointi
60
Mihin informaatiovaikuttamisen kampanjoihin on syytä reagoida?
61
Seuraa ja
varaudu muutoksiin
Reagoi
Negatiivinen/
pahantahtoinen
Neutraali/
passiivinen
Positiivinen/
hyväntahtoinen
Seuraa ja reagoi
tarvittaessa
Kaikkea informaatiovaikuttamista on syytä seurata sekä
tutkia niiden toimijoiden verkostoja ja menetelmiä.
Ilmianna epäilyttävät käyttäjätunnukset
Mene käyttäjän profiilisivulle ja klikkaa … -ikonista tai Lisää/More-napista:
62
X (ent. Twitter) Facebook LinkedIn
Snapchat Instagram
WhatsApp
Disinformaation oikaisu eli debunkkaus
▪ Disinformaation oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat yleisölle jo
levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia.
1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet.
2. Kerro sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty. Merkitse
väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä.
3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin
vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä.
4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen.
63
Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org)
George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/
Kuvan lähde: https://knowyourmeme.com/photos/533460-abraham-lincoln
64
65
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!

More Related Content

What's hot

GDPR ja tietosuoja opetustoimessa
GDPR ja tietosuoja opetustoimessaGDPR ja tietosuoja opetustoimessa
GDPR ja tietosuoja opetustoimessaHarto Pönkä
 
Evästystä evästeiden käyttöön
Evästystä evästeiden käyttöönEvästystä evästeiden käyttöön
Evästystä evästeiden käyttöönHarto Pönkä
 
Tietosuoja ja sosiaalinen media
Tietosuoja ja sosiaalinen mediaTietosuoja ja sosiaalinen media
Tietosuoja ja sosiaalinen mediaHarto Pönkä
 
Tietosuoja: rekisterinpitäjän vastuut ja velvollisuudet
Tietosuoja: rekisterinpitäjän vastuut ja velvollisuudetTietosuoja: rekisterinpitäjän vastuut ja velvollisuudet
Tietosuoja: rekisterinpitäjän vastuut ja velvollisuudetHarto Pönkä
 
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiinTilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiinHarto Pönkä
 
Tietosuoja sosiaalisessa mediassa ja somen turvallinen käyttö
Tietosuoja sosiaalisessa mediassa ja somen turvallinen käyttöTietosuoja sosiaalisessa mediassa ja somen turvallinen käyttö
Tietosuoja sosiaalisessa mediassa ja somen turvallinen käyttöHarto Pönkä
 
Sosiaalisen median valeprofiilit - miten tunnistaa ja suojautua?
Sosiaalisen median valeprofiilit - miten tunnistaa ja suojautua?Sosiaalisen median valeprofiilit - miten tunnistaa ja suojautua?
Sosiaalisen median valeprofiilit - miten tunnistaa ja suojautua?Harto Pönkä
 
Digiturva: Uhkat ja suojautuminen - oma toiminta ja sen vaikutukset
Digiturva: Uhkat ja suojautuminen - oma toiminta ja sen vaikutuksetDigiturva: Uhkat ja suojautuminen - oma toiminta ja sen vaikutukset
Digiturva: Uhkat ja suojautuminen - oma toiminta ja sen vaikutuksetHarto Pönkä
 
Tietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tietoTietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tietoHarto Pönkä
 
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?Harto Pönkä
 
Tietosuoja ja digitaalinen turvallisuus koulussa
Tietosuoja ja digitaalinen turvallisuus koulussaTietosuoja ja digitaalinen turvallisuus koulussa
Tietosuoja ja digitaalinen turvallisuus koulussaHarto Pönkä
 
Kuvaaminen oppilaitoksissa
Kuvaaminen oppilaitoksissaKuvaaminen oppilaitoksissa
Kuvaaminen oppilaitoksissaHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaSosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaHarto Pönkä
 
Verkko- ja somepalvelujen datan keruu ja algoritmien toiminta
Verkko- ja somepalvelujen datan keruu ja algoritmien toimintaVerkko- ja somepalvelujen datan keruu ja algoritmien toiminta
Verkko- ja somepalvelujen datan keruu ja algoritmien toimintaHarto Pönkä
 
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmitJuuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmitHarto Pönkä
 
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuojaSome- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuojaHarto Pönkä
 
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässä
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässäTietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässä
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässäHarto Pönkä
 
EU:n yleinen tietosuoja-asetus oppilaitosten ja opettajien näkökulmasta
EU:n yleinen tietosuoja-asetus oppilaitosten ja opettajien näkökulmastaEU:n yleinen tietosuoja-asetus oppilaitosten ja opettajien näkökulmasta
EU:n yleinen tietosuoja-asetus oppilaitosten ja opettajien näkökulmastaHarto Pönkä
 
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaInformaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaHarto Pönkä
 
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteellaTietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteellaHarto Pönkä
 

What's hot (20)

GDPR ja tietosuoja opetustoimessa
GDPR ja tietosuoja opetustoimessaGDPR ja tietosuoja opetustoimessa
GDPR ja tietosuoja opetustoimessa
 
Evästystä evästeiden käyttöön
Evästystä evästeiden käyttöönEvästystä evästeiden käyttöön
Evästystä evästeiden käyttöön
 
Tietosuoja ja sosiaalinen media
Tietosuoja ja sosiaalinen mediaTietosuoja ja sosiaalinen media
Tietosuoja ja sosiaalinen media
 
Tietosuoja: rekisterinpitäjän vastuut ja velvollisuudet
Tietosuoja: rekisterinpitäjän vastuut ja velvollisuudetTietosuoja: rekisterinpitäjän vastuut ja velvollisuudet
Tietosuoja: rekisterinpitäjän vastuut ja velvollisuudet
 
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiinTilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
 
Tietosuoja sosiaalisessa mediassa ja somen turvallinen käyttö
Tietosuoja sosiaalisessa mediassa ja somen turvallinen käyttöTietosuoja sosiaalisessa mediassa ja somen turvallinen käyttö
Tietosuoja sosiaalisessa mediassa ja somen turvallinen käyttö
 
Sosiaalisen median valeprofiilit - miten tunnistaa ja suojautua?
Sosiaalisen median valeprofiilit - miten tunnistaa ja suojautua?Sosiaalisen median valeprofiilit - miten tunnistaa ja suojautua?
Sosiaalisen median valeprofiilit - miten tunnistaa ja suojautua?
 
Digiturva: Uhkat ja suojautuminen - oma toiminta ja sen vaikutukset
Digiturva: Uhkat ja suojautuminen - oma toiminta ja sen vaikutuksetDigiturva: Uhkat ja suojautuminen - oma toiminta ja sen vaikutukset
Digiturva: Uhkat ja suojautuminen - oma toiminta ja sen vaikutukset
 
Tietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tietoTietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tieto
 
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
 
Tietosuoja ja digitaalinen turvallisuus koulussa
Tietosuoja ja digitaalinen turvallisuus koulussaTietosuoja ja digitaalinen turvallisuus koulussa
Tietosuoja ja digitaalinen turvallisuus koulussa
 
Kuvaaminen oppilaitoksissa
Kuvaaminen oppilaitoksissaKuvaaminen oppilaitoksissa
Kuvaaminen oppilaitoksissa
 
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaSosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
 
Verkko- ja somepalvelujen datan keruu ja algoritmien toiminta
Verkko- ja somepalvelujen datan keruu ja algoritmien toimintaVerkko- ja somepalvelujen datan keruu ja algoritmien toiminta
Verkko- ja somepalvelujen datan keruu ja algoritmien toiminta
 
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmitJuuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
 
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuojaSome- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
 
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässä
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässäTietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässä
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässä
 
EU:n yleinen tietosuoja-asetus oppilaitosten ja opettajien näkökulmasta
EU:n yleinen tietosuoja-asetus oppilaitosten ja opettajien näkökulmastaEU:n yleinen tietosuoja-asetus oppilaitosten ja opettajien näkökulmasta
EU:n yleinen tietosuoja-asetus oppilaitosten ja opettajien näkökulmasta
 
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaInformaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
 
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteellaTietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
 

More from Harto Pönkä

Tietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus EuroopassaTietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus EuroopassaHarto Pönkä
 
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatioKriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatioHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaSosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaHarto Pönkä
 
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024Harto Pönkä
 
Some, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoälySome, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoälyHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaikaSosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaikaHarto Pönkä
 
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissaToiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissaHarto Pönkä
 
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaInformaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaHarto Pönkä
 
Twitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassaTwitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassaHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetusSosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetusHarto Pönkä
 
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuojaVerkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuojaHarto Pönkä
 
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?Harto Pönkä
 
Digikompassi ja digisivistys
Digikompassi ja digisivistysDigikompassi ja digisivistys
Digikompassi ja digisivistysHarto Pönkä
 
Tietoturva hybridityössä
Tietoturva hybridityössäTietoturva hybridityössä
Tietoturva hybridityössäHarto Pönkä
 
Tietosuoja varhaiskasvatuksessa
Tietosuoja varhaiskasvatuksessaTietosuoja varhaiskasvatuksessa
Tietosuoja varhaiskasvatuksessaHarto Pönkä
 
Käsittelytoimien luettelo ja tietosuojainformaation vaatimukset
Käsittelytoimien luettelo ja tietosuojainformaation vaatimuksetKäsittelytoimien luettelo ja tietosuojainformaation vaatimukset
Käsittelytoimien luettelo ja tietosuojainformaation vaatimuksetHarto Pönkä
 

More from Harto Pönkä (16)

Tietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus EuroopassaTietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
 
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatioKriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
 
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaSosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
 
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
 
Some, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoälySome, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoäly
 
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaikaSosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
 
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissaToiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
 
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaInformaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
 
Twitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassaTwitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassa
 
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetusSosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
 
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuojaVerkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
 
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
 
Digikompassi ja digisivistys
Digikompassi ja digisivistysDigikompassi ja digisivistys
Digikompassi ja digisivistys
 
Tietoturva hybridityössä
Tietoturva hybridityössäTietoturva hybridityössä
Tietoturva hybridityössä
 
Tietosuoja varhaiskasvatuksessa
Tietosuoja varhaiskasvatuksessaTietosuoja varhaiskasvatuksessa
Tietosuoja varhaiskasvatuksessa
 
Käsittelytoimien luettelo ja tietosuojainformaation vaatimukset
Käsittelytoimien luettelo ja tietosuojainformaation vaatimuksetKäsittelytoimien luettelo ja tietosuojainformaation vaatimukset
Käsittelytoimien luettelo ja tietosuojainformaation vaatimukset
 

Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot

  • 1. Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot 18.1.2024 Harto Pönkä Innowise Kuva: Pixabay
  • 2. 93 % uskoi, että informaatiovaikuttamisella voidaan vaikuttaa mielipiteisiin 76 % kertoi olevansa huolestunut valeuutisista n. 60 % sanoi kohdanneensa valheellista media- tai verkkosisältöä viimeisen kuukauden aikana vähintään jonkin verran 2 Lähde: DECA-hanke, julkaistava raportti 26.1.2024 (Suomi N=1123, 15-79-v.)
  • 3. Disinformaation kohtaaminen eri medioissa ja alustalla 3 ▪ Kyselyn toteutti Suomessa Taloustutkimus internetpaneeli- tutkimuksena toukokuussa 2023. Kyselyyn vastasi 1123. ▪ Tulokset painotettiin edustamaan Manner- Suomen 15–79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. ▪ Virhemarginaali vaihteli 0,8 % ja 2,9 % välillä kulloisestakin tuloksesta riippuen. ▪ Muiden maiden osalta kyselyn toteutti Kantar Norstat-paneelissa kesäkuussa 2023. Lähde: DECA-hanke, julkaistava raportti 26.1.2024 (Suomi N=1123, 15-79-v.)
  • 4. Disinformaation kohtaaminen eri alustojen käyttäjillä (%) 4 ▪ 38 % foorumien käyttäjistä kohtaa disinformaatiota usein tai hyvin usein. ▪ 36 % Twitterin (X), 32 % TikTokin ja 28 % Facebookin käyttäjistä kohtaa disinfromaatiota usein tai hyvin usein. ▪ Disinformaation havaitseminen ei juuri koske viestipalveluja (esim. WhatsApp, Snapchat, Signal ja Telegram), Yleisradiota ja perinteistä mediaa. Lähde: DECA-hanke, julkaistava raportti 26.1.2024 (Suomi N=1123, 15-79-v.)
  • 5. “ Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. 5 Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf
  • 7. Venäläinen strateginen ”totuus” 7 Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö @MID_RF, 19.12.2023, https://twitter.com/MID_RF/status/1737059934326407545 (käännökset: Google Kääntäjä)
  • 8. Disinformaatiota Suomen aikeista 8 ▪ Väitettä on levitetty ainakin venäläisellä valtio-omisteisella Zvezda-tv-kanavalla ja Fondsk.ru-sivustolla. Siihen linkittyy muita samaan teemaan liittyviä ”uutisia”. ▪ Väitteen tueksi esitetään mm. Johan Bäckmanin mielipiteitä. ▪ Väitteessä on kyse salaliittoteoriasta, jolla pyritään antamaan kuva Suomesta Puolan ja Yhdysvaltojen nukkevaltiona. Tämä narratiivi liittyy myös Suomen Nato-jäsenyyteen. ▪ Kyse on ”Natsi-Suomi”-väitteestä, joka muistuttaa Ukrainaan kohdistuvia natsi-väitteitä. ▪ Todellisuudessa Suomessa ei ole pyrkimyksiä vallata takaisin Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjä alueita. Lähde: EUvsDisinfo, 12.12.2023, https://euvsdisinfo.eu/report/finland-wants-to-invade-russia-in-barbarossa-20-operation/ • Väitteen mukaan Suomessa on virinnyt uusia Suur-Suomi pyrkimyksiä. • Suomen väitetään pyrkivän laajentumaan Barentsinmerelle asti. • Suomen väitetään olevan Puolan ja Yhdysvaltojen vaikutuspiirissä sekä rakentavan niiden painostuksesta Mannerheim 2.0 –puolustuslinjaa. DISINFO
  • 9. Disinformaatiota Suomen Nato-jäsenyydestä 9 ▪ Väitettä on levitetty mm. venäläisen Sputnik Newsin sivustoilla. ▪ Väite liittyy Kremlin-myönteisten tahojen narratiiviin, jossa Nato kuvataan sotaisena organisaationa, joka pyrkii piirittämään Venäjää. ▪ Suomi on aina pyrkinyt hyviin naapuruussuhteisiin Venäjän kanssa, eikä tässä ole tapahtunut muutosta. ▪ Todellisuudessa Nato ei ”pyri laajentumaan” Suomeen, vaan Suomi haki Naton jäsenyyttä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan alkuvuonna 2022. ▪ Suomen Nato-jäsenyyden tavoite on lisätä vakautta ja varmistaa, että Suomi ei joudu minkään maan hyökkäyksen kohteeksi. Lähde: EUvsDisinfo, 5.4.2023, https://euvsdisinfo.eu/report/finland-is-trying-to-start-a-world-war-by-joining-nato ja https://euvsdisinfo.eu/report/finland-as-a-nato-member-will-turn-into-an- anti-russian-springboard • Väitteen mukaan Suomi aiheuttaa uhan Venäjälle liittymällä Natoon. • Suomi esitetään syyllisenä, koska se haki Nato-jäsenyyttä aikana, jolloin Naton ja Venäjän välit ovat kiristyneet. • Suomen väitetään antavan alueensa ponnahduslaudaksi Naton hyökkäykselle ja yrittävän käynnistää uuden maailmansodan. DISINFO
  • 10. Disinformaatiota itärajalle tulevista pakolaisista 10 ▪ Väitettä on levitetty ainakin venäläisillä Telegram-kanavilla, mm. erään Sputnik- uutistoimiston toimittajan kanavalla, jolla on 22 000 seuraajaa. ▪ Väite on osa laajempaa Kremlin-myönteistä kampanjaa, jonka tavoitteena on käyttää siirtolaisuutta hybridivaikuttamiseen EU:ta ja Suomea vastaan. ▪ Väite liittyy Suomen itärajalle loppuvuonna 2023 suuntautuneeseen siirtolaisvyöryyn. ▪ Venäjän mediassa on esitetty muitakin keksittyjä syitä rajan sulkemiselle. ▪ Todellisuudessa Suomi sulki itärajan rajanylityspaikat vastauksena äkilliselle turvapaikanhakijoiden määrän kasvulle lokakuun lopussa 2023. ▪ Todellisuudessa Suomeen tulleet siirtolaiset ovat mm. Irakista, Syyriasta ja Jemenistä. Lähde: EUvsDisinfo, 27.11.2023, https://euvsdisinfo.eu/report/western-bombs-cause-refugee-surge-on-russia-finland-border/ Katso myös: 21.11.2023, https://euvsdisinfo.eu/report/finland-organised-the-migration-crisis-as-a-pretext-for-closing-borders-after-joining-nato • Väitteen mukaan länsimaiset pommit aiheuttivat Lähi-Idässä pakolaisryntäyksen, joka kohdistuu EU:hun. • Suomen sanotaan sulkevan rajansa, jotta pakolaiset eivät pääse EU:hun. • Väitteen mukaan Yhdysvaltojen läsnäolo Gazassa saa ihmisiä pyrkimään Venäjän läpi EU:hun. DISINFO
  • 11. Disinformaatiota Suomen F-18-hävittäjistä 11 ▪ Väitettä on lainattu lukuisilla venäläisillä uutissivustoilla. ▪ Todellisuudessa Zelenskyi vastasi toimittajan kysymykseen, kelpaisivatko Hornetit Ukrainalle, seuraavasti: ”Jos Suomi ei tarvitse F18-hävittäjiään, otamme ne mielihyvin vastaan”. ▪ Kyse oli tiedotustilaisuudesta, joka järjestettiin pääministeri Orpon vieraillessa Ukrainassa elokuussa. ▪ Tapauksen voi nähdä jatkumona kohulle, joka nousi vuonna 2022 pääministeri Marinin kommentista, että Hornetien luovuttamisesta Ukrainalle voitaisiin keskustella. Lähde: Iltalehti, 24.8.2023, https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/184bbafa-16e5-47f8-8155-9120e57bd11b, ja Tass, 23.8.2023, https://tass.ru/mezhdunarodnaya-panorama/18567947 DISINFO • Venäjän uutistoimisto TASS väitti uutisessaan, että Ukrainan presidentti Zelenskyi olisi pyytänyt pääministeri Orpoa luovuttamaan Ukrainalle Suomen F-18 Hornet –hävittäjät.
  • 12. Venäjä käyttää Telegramia informaatiovaikuttamiseen Ukrainassa 12 ▪ Telegram esittäytyy alustana, joka on sensuurin ulottumattomissa. Samalla sitä käytetään systemaattisesti Venäjän propagandan levittämiseen. ▪ Venäjä-mielisten Telegram-kanavien toiminta alkoi Ukrainassa jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa. ▪ Venäjä-mielisillä Telegram-kanavilla pyritään korvaamaan tiedotusvälineet miehitetyillä alueilla. ▪ Kun Venäjä v. 2022 järjesti kansanäänestyksiä miehitettyjen Ukrainan alueiden liittämisestä Venäjään, 127 paikallista Telegram-kanavaa kampanjoi liittymisen puolesta. Niitä ylläpitivät mm. paikalliset yhteistyötahot, miehityshallinto ja venäläiset tiedotusvälineet. ▪ Ukrainalainen kansalaisjärjestö OPORA löysi selvityksessään kaikkiaan 640 Venäjä-mielistä Telegram-kanavaa, jotka toimivat Venäjän miehittämillä alueilla ja niiden lähialueilla. Lähde: EUvsDisinfo, 5.9.2023, https://euvsdisinfo.eu/freedom-of-speech-in-russian-hands-how-russia-uses-telegram-for-informational-occupation/, kuva: Liga.net, 2.3.2020, https://project.liga.net/projects/durov_telegram_ua/ Telegram-kanavien verkosto välittää venäläis- ja pseudo-ukrainalaiskanavien julkaisuja
  • 15. MV-lehden narratiivit ▪ Salla Tuomolan väitöskirjatutkimuksen mukaan MV-lehti levitti 2015-2017 ideologiaansa reagoimalla valtamedian uutisiin ja värittäen ne oman aatteensa mukaisesti. ▪ MV-lehti hyödynsi maahanmuuttovastaisissa artikkeleissaan kolmea ideologista tapaa puhua: 1. Rasistinen puhetapa, jonka päämääränä oli lietsoa vihaa maahanmuuttajia ja heidän puolustajiaan kohtaan. Tämä oli yleisin. 2. Valtaeliitin vastainen puhetapa, jonka avulla tuotettiin epäluottamusta asiantuntijoita, journalisteja ja poliitikkoja kohtaan. 3. ”Islamisaation” vastainen puhe korosti vieraan pelkoa vetoamalla terrorismin uhkaan. ▪ Aiempi päätoimittaja Ilja Janitskin sai ehdottoman vankeustuomion lokakuussa 2018. ▪ Nykyinen UMV toistaa venäläismedian juttuja. Lähde: Journalisti, 12.5.2023, https://journalisti.fi/artikkelit/2023/05/vastamedia-elaa- valtavirtamedian-siivella/, kuvakaappaus: https://mvlehti.net/ (17.1.2024) 15
  • 16. Suomalaisten uskomat salaliittoteoriat TOP 20 (2021) Lähde: FINSCI-tutkimushanke, 2022, https://www.finsci.fi/uutisia/finsci-selvitti-salaliittoteoriauskomuksia-suomalaisten-suosituin-uskomus-on-omaksuttu-elokuvista (N=1 132, syyskuussa 2021) 16 Sija % Väite 1. 38,4 Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin John F. Kennedyn salamurhassa. 2. 32,2 Vapaamuurarit vaikuttavat salaisesti liike-elämässä ja politiikassa. 3. 29,8 Tietokoneyritykset julkaisevat tarkoituksellisesti ohjelmia, joissa on virheitä, jotta voivat myydä niihin päivityksiä. 4. 29,3 iPhone-puhelimen sovellukset tallentavat keskusteluja ilman käyttäjän lupaa. 5. 24,1 Koronavirus (SARS-CoV-2) kehitettiin alun perin laboratoriossa. 6. 21,7 Tietyt julkisuuden henkilöt ovat lavastaneet kuolemansa kadotakseen julkisuudesta. 7. 21,4 Viranomaisilla on paljon laittomasti kerättyä tietoa jokaisesta kansalaisesta. 8. 20,3 Eri maiden hallitukset kehittävät ja rahoittavat sosiaalisen median toimijoita kuten Facebookia ja Twitteriä, jotta voisivat vakoilla niiden käyttäjiä. 9. 19,3 Suomalaisessa mediassa valtaa pitää punavihreä toimittajablokki, joka syöttää kansalaisille omaa agendaansa ja estää muunlaisten näkemysten julkitulon. 10. 17,8 Autonvalmistajat ja öljy-yhtiöt toimivat yhdessä estääkseen ympäristöystävällisten moottoreiden kehitystä. Sija % Väite 11. 17,2 Lääkeyhtiöt yrittävät pitää ihmiset sairaina tavoitellakseen voittoja. 12. 17,2 Koronataudin (COVID-19) aiheuttava virus päästettiin tahallisesti liikkeelle kiinalaisesta laboratoriosta. 13. 17,1 Viranomaiset ovat peitelleet sitä, että matkustajalautta Estonian uppoamisen vuonna 1994 aiheutti räjähdys tai törmäys sukellusveneeseen. 14. 17,1 USA:n armeija tutkii avaruusolentoja salaisessa tukikohdassa nimeltä Area 51. 15. 16,6 Maailman eliitti kokoontuu säännöllisesti salassa päättääkseen maailmanpolitiikan suunnasta. 16. 16,3 Osa USA:n hallituksesta tiesi WTC-iskuista etukäteen, muttei tehnyt mitään estääkseen iskuja. 17. 16,0 Todisteita makeutusaine aspartaamin myrkyllisyydestä on tarkoituksellisesti peitelty. 18. 15,9 Eri maiden hallitukset salaavat todisteita avaruusolentojen vierailuista Maassa. 19. 14,7 Ilmaisia energianlähteitä on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta öljy- ja kaasuyhtiöt pitävät ne pimennossa. 20. 14,6 Koronarokotteiden haitallisuutta peitellään.
  • 17. Vastamedian toimijoita Suomessa 2023 Tyypillistä ▪ Vastamedian sivustot viittaavat usein toisiinsa ▪ Videoita jaetaan mm. YouTubessa, Rumblessa ja Odyseessä ▪ Venäjä-mielisillä vastamedioilla on usein oma Telegram-kanava Muutoksia ▪ Facebook-sivuja on suljettu ▪ TokenTube-videopalvelu lopetti huhtikuussa 2023 ▪ Nettiuutiset.fi lopetti 2020 ▪ Koronakriitikot hiipuvat Kuva: suomalaisia vastamedian toimijoita syksyllä 2023, ryhmittely on viitteellinen, sillä monet vastamediasivustot julkaisevat artikkeleita useista aiheista. 17
  • 18. Keskeisiä suomalaisia vastamedian sivustoja Vastamedian tuoreita juttuja kokoava sivusto: https://murkut.org/ Vastamedioiden luonteesta lisää esim. Salla Tuomola, 21.6.2023, Maahanmuuttovastaisuudesta koronakriittisyyteen: Populistisen vastamedian laajeneva ekosysteemi journalismin näkökulmasta, https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/131188 18 Media URL Perust. Aiheita Uusi MV-lehti https://mvlehti.net/ 2014 Maahanmuuttovastainen, koronakriittinen, Venäjä-mielinen, salaliittoteoriat Uusi Verkkomedia https://uvmedia.org/ 2020 Maahanmuuttovastainen, koronakriittinen, Venäjä-mielinen, salaliittoteoriat Magneettimedia https://magneettimedia.com/ 2006 Maahanmuuttovastainen, koronakriittinen, salaliittoteoriat, uskonnollinen Kansalainen https://www.kansalainen.fi/ 2021 Maahanmuuttovastainen, Venäjä-mielinen, salaliittoteoriat Partisaani https://www.partisaani.com/ 2020 Maahanmuuttovastainen, koronakriittinen, salaliittoteoriat Oikea Media https://www.oikeamedia.com/ 2017 Maahanmuuttovastainen, koronakriittinen, salaliittoteoriat, uskonnollinen eXtrauutiset https://www.extrauutiset.com/ 2018 Maahanmuuttovastainen, Venäjä-mielinen, uskonnollinen PT-media https://pt-media.org/ 2014 Systeeminvastainen Nykysuomi https://nykysuomi.com/ 2016 Systeeminvastainen Rapsodia https://rapsodia.info/ 2020 Koronakriittinen, Venäjä-mielinen, salaliittoteoriat, uskonnollinen Posi TV https://positv.fi/ 2020 Systeeminvastainen, Venäjä-mielinen Vastaan Sanomat https://vastaansanomat.com/ 2022 Maahanmuuttovastainen, Venäjä-mielinen, salaliittoteoriat
  • 19. Varo epäluotettavia tietolähteitä: epämääräiset viranomaistiedote- ja rikosuutissivustot 19 Viranomaisuutiset ▪ Sivusto: https://viranomaisuutiset.fi/ ▪ Facebook: yli 30 FB-sivua ja –ryhmää, joissa tuhansia jäseniä ▪ X: https://twitter.com/vouutiset ▪ Joissain tapauksissa oikeat tiedotusvälineet ovat luulleet tätä aidoksi viranomaiskanavaksi Poliisiuutiset ▪ Sivusto: https://poliisiuutiset.fi/ ▪ Facebook: https://www.facebook.com/poliisiuutiset ▪ X: https://twitter.com/poliisiuutiset ▪ Viranomaisuutisten sisarjulkaisu? Rikosuutiset ▪ Sivusto: https://rikosuutiset.fi/ ▪ Facebook: https://www.facebook.com/rikosuutiset ▪ X: https://twitter.com/rikosuutiset ▪ Useat vastamediasivustot käyttävät lähteenä Kuvakaappaus: Viranomaisuutiset.fi (4.10.2023)
  • 21. Some muuttaa varsinkin nuorten uutismaisemaa ▪ Uutisten seuranta somessa keskittyy yhä perinteisiin tiedotusvälineisiin ja toimittajiin ▪ Twitterissä uutisten seuranta keskittyy poliitikoihin ja muihin poliittisesti aktiivisiin ▪ Instagramissa korostuu somevaikuttajat ▪ TikTokissa uutisia seurataan eniten tavallisten ihmisten kautta. Sama ilmiö on vahva myös Twitterissä/X:ssä. Lähde: Tampereen yliopisto, Uutismedia verkossa 2023, Suomen maaraportti, https://trepo.tuni.fi/handle/10024/149682 21 ▪ Facebookin uutiskäyttö on yleisintä ▪ 15 % kertoi käyttävänsä WhatsAppia ja YouTubea uutisten seuraamiseen. ▪ TikTokin ja Instagramin uutiskäyttö kasvaa ▪ Some on pääasiallinen uutisten lähde: 34 %:illa 18-24-vuotiaista ja 19 %:illa 25-34-vuotiasta.
  • 22. Mis- ja disinformaation tyyppejä ▪ 1. Ristiriitainen sisältö Kun esimerkiksi otsikko, kuva tai grafiikka eivät vastaa varsinaista sisältöä. ▪ 2. Väärä konteksti Kun aitoa tietoa jaetaan harhaanjohtavalla saatteella, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. ▪ 3. Manipuloitu sisältö Kun aitoa (uutis-)sisältöä tai esimerkiksi valokuvia on muokattu harhaanjohtamistarkoituksessa. ▪ 4. Satiiri tai parodia Kun sisältö saattaa hämätä ja jekuttaa, mutta sitä ei ole tehty vahingon tuottamiseksi. ▪ 5. Harhaanjohtava sisältö Kun informaatiota käytetään harhaanjohtavasti ja tarkoitushakuisesti jotakin asiaa tai henkilöä vastaan. ▪ 6. Huijarisisältö Kun lähteitä (esimerkiksi sitaatteja) on väärennetty. ▪ 7. Väärennetty sisältö Täysin sepitettyä sisältöä, jonka tarkoitus on johtaa harhaan ja vahingoittaa. 22 Lähde: Yle, 8.2.2021, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/08/valheenpaljastaja-kahdeksan-asiaa-jotka-jokaisen-pitaisi-ymmartaa, alkuperäislähde: Claire Wardle, 2017, https://firstdraftnews.org/articles/fake-news-complicated/
  • 23. Valeuutisten levittämisen mekanismit 23 1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys. 2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion: tykkäyksen, kommentin, jakamisen. 3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video. 4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua sosiaalisen median kanavissa. 5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan perustaa joukoittain some-tunnuksia ja esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla ”rekrytoidaan” apulaisia mukaan. 6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla heidät virallisen propagandan edustajiksi. 7. Valeuutinen saavuttaa suurimman näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.
  • 24. Tutkimus: twiittien synnyttämät tunteet käyttäjissä ▪ Twitterin algoritmi näytti suosivan julkaisuja, joiden kirjoittajat arvioitiin vihaisiksi ja jotka aiheuttivat lukijoissa vihaisuutta. ▪ Vihaisuuden vaikutus oli huomattavasti suurempi poliittisissa twiiteissä kuin muissa. ▪ Algoritmi näytti tukevan käyttäjien positiivisia tunteita omasta poliittisesta ryhmästään. → Algoritmi tuki poliittista polarisaatiota. Tutkimuksen aineisto ja menetelmä: ▪ Aineisto kerättiin Yhdysvalloissa helmikuussa 2023 vapaaehtoisilta Twitterin käyttäjiltä. ▪ Tutkijat pyysivät osallistujia arvioimaan mm. 1) twiitin kirjoittajan (author) tunnetilan 2) twiitin vaikutus heidän (reader) tunnetilaansa ▪ Twiittien sijoittumista algoritmin muodostamassa syötteessä verrattiin niiden kronologiseen järjestykseen (punainen viiva). Lähde: Smitha Milli, Micah Carroll, Yike Wang, Sashrika Pandey, Sebastian Zhao ja Anca D. Dragan, 2023, https://arxiv.org/abs/2305.16941 (n=806, 1730 twiittiä/arviota) Kuva: Jay Van Bavel, https://twitter.com/jayvanbavel/status/1711387680485863858 24
  • 25. Tutkimus: TikTokissa reaktioiden määrät olivat ylivoimaisia ▪ TikTokin keskimääräiset reaktioiden määrät (ja sisältöjen näyttömäärät) ovat täysin poikkeavia. ▪ Videoiden koukuttavuus näkyy: myös YouTube erottui perinteisemmistä sosiaalisen median palveluista. ▪ Disinformaatiota sisältävät julkaisut saivat määrällisesti eniten reaktioita TikTokissa ja suhteellisesti eniten Twitterissä ja YouTubessa. ▪ Tutkimus kohdistui aiheisiin, joista levitettiin disinformaatiota Puolassa, Slovakiassa ja Espanjassa. Raportti: TrustLab, 2023, Code of Practice on Disinformation, https://disinfocode.eu/wp-content/uploads/2023/09/code-of-practice-on-disinformation-september-22-2023.pdf, virallinen sivu: https://disinfocode.eu/structural-indicators/ (tutkimuksen kohteena oli Puola, Slovakia ja Espanja) 25 TikTok 13 x 65 x 250 x 20 x 1,3 x
  • 26. TikTokissa leviävä disinformaatio 26 Lähde: NewsGuard’s Misinformation Monitor, 11.9.2022, https://www.newsguardtech.com/misinformation-monitor/september-2022/ Hakusana Suomeksi Vääriä tai harhaanjohtavia tietoja 20 hakutuloksesta 2020 voter fraude Vuoden 2020 äänestyspetos 7 COVID vaccine injury COVID-rokotteen aiheuttama vahinko 6 Was the 2020 election stolen? Varastettiinko vuoden 2020 vaalit? 6 Ukraine bioweapons Ukrainan bioaseet 6 Bucha fake Bucha väärennös 6 mRNA vaccine mRNA-rokote 5 Is covid a bioweapon? Onko covid bioase? 4 Ukraine Neonazi Ukraina Neonazi 4 Is global warming real Onko ilmaston lämpeneminen totta 3 COVID vaccine truths COVID-rokotteen totuuksia 3 Fake
  • 27. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla ▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä. ▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 ▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251 ▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/ Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1 27 Fake
  • 28. Suomalaistoimittajien puoluekantoja virheellisesti esittävä kuvaaja 28 ▪ Oheista pylväsdiagrammia on levitetty somessa vuosia. Viimeksi se nousi esiin toukokuussa 2023 Ylen rahoitukseen liittyvän keskustelun yhteydessä. ▪ Faktabaari selvitti, mitä suomalaisten toimittajien puoluekannoista todellisuudessa tiedetään tutkimuksista. ▪ Kuvaajalle ei löytynyt lähdettä tai perustetta tutkimuksista. Lähde: Faktabaari, 29.5.2023, https://faktabaari.fi/fakta/verkossa-leviaa-toimittajien-puoluekantoja-virheellisesti-esittava-kuvaaja-tama-toimittajien-puoluekannoista-todellisuudessa- tiedetaan/ Fake
  • 29. Vitsinä tehty kuvamanipulaatio levisi totena 29 ▪ Erään suomalaiskäyttäjän ”vitsinä” tekemä kuvamanipulaatio Sanna Marinista ehti olla eduskuntavaalien aikaan 15.3.2023 alle päivän julkisena kunnes tekijä poisti sen. ▪ Kaksi päivää myöhemmin sitä levitettiin mm. useilla Twitter-tileillä, TikTokissa ja Facebookissa totena. ▪ Useat käyttäjät epäilivät ”uutisen” aitoutta, mutta monet myös kommentoivat, että se ”voisi olla totta”. ▪ Faktabaari julkaisi aiheesta faktantarkistuksen: https://faktabaari.fi/fakta/suomalainen-huumoritwiitti-levisi- disinformaatioksi-viroon/ ▪ Kuvamanipulaatio levisi myös Viroon, jossa EestiPäeväleht julkaisi siitä tarkistusjutun: https://epl.delfi.ee/artikkel/120160628/faktikontroll-soome- peaminister-pole-oelnud-et-tulevased-soome-kaitsevaelased- voiks-labida-teenistuse-ukrainas-sodides
  • 30. Faktantarkistusta suomeksi Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/ 30 https://faktabaari.fi/ https://faktantarkistus.afp.com/
  • 31. Feikkiprofiilit, AI-kuvat ja deepfake-videot
  • 32. ”Oululainen bloggaaja Veikko Korhonen” ▪ Helmikuussa 2022 venäläisessä VK- yhteisöpalvelussa levitettiin ”Veikko Korhosen” tekstiä, jonka mukaan moni maa saisi kiittää olemassaolostaan Venäjää tai Neuvostoliittoa. ▪ Kyseistä henkilöä ei ole olemassa. ▪ Valeprofiilin kuvaksi on otettu Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professorin Atte Korholan kuva. ▪ Teksti on jäljitetty alun perin vuoteen 2015 erään Itä-Ukrainan separatistiryhmän sivulle. ▪ Teksti on kiertänyt venäjänkielisessä somessa jo 7 vuotta, vaikka se on osoitettu feikiksi jo vuonna 2018. Lähde ja kuva: Kaleva, 6.3.2022, https://www.kaleva.fi/oululainen-veikko-korhonen-levittaa-propagandaa-ve/4403777, alkuperäinen kuvan lähde: Liubov Alekseeva, Lisätietoa aiheesta myös Nato StratComin Robotrolling 1/2019 –raportissa: https://stratcomcoe.org/publications/robotrolling-20191/105 32 Fake
  • 33. LinkedIn-huijari 33 ▪ Tyypillinen huijari-profiili ▪ Epäilin huijariksi jo alun perin, koska vastaavia on paljon. ▪ Miksi tarjoaa rahoitusta juuri minulle ja kysyy yhteystietojani? ▪ Profiilikuva löytyi kuvapankista Profiilikuvan lähde: https://br.depositphotos.com/72737961/stock- photo-businessman-in-building-hallway.html Fake
  • 34. Tutkijat löysivät yli tuhat LinkedIn- valeprofiilia… 34 ▪ Profiilikuvat luotu tekoälyn avulla ▪ Kuvausteksti yleistä korporaatiokieltä ▪ Runsaasti kontakteja, mutta vain vähän omaa aktiivisuutta ▪ Työkokemus ja opintotiedot osoittautuivat väärennetyiksi ▪ Työnantajaorganisaatio saattaa olla aito, vaikka profiili olisi keksitty ▪ LinkedInissä on tavallista hyväksyä kontakteiksi tuntemattomia henkilöitä ▪ LinkedIn-feikkiprofiileja käytetään mm. markkinointiin, mutta myös huijauksiin ja tietojenkalasteluun Lähde: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles
  • 35. GAN-tekoälymallin luomien profiilikuvien tunnistaminen ▪ Usein ”mallikasvoinen” nainen ▪ Epäselvä tausta, oudot muodot, kiiltävät täplät (GAN-algoritmin tunnettu vika) ▪ Silmät keskellä kuvaa ▪ Puuttuva korvakoru tai eri pari korvat ▪ Välillä katkeavat tai taustaan häipyvät hiukset ▪ Virheet hampaissa, esim. toinen etuhammas paksumpi ▪ Muut epäsymmetriat ▪ Värivirheet ihossa tai taustassa Kuvakaappaus ja lähteet: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles, Lifehacker, 2019, https://lifehacker.com/how-to-spot-an-ai-generated-photo-1834558395 35
  • 36. Tekoälykuvia tehtaillaan ahkerasti – ja myös aitoja valokuvia väitetään AI-kuviksi 36 Lähde: Faktabaari, 28.11.2023, Näin tarkistat, onko materiaali aitoa vai deepfake, https://faktabaari.fi/fakta/nain-tarkistat-onko-materiaali-aitoa-vai-deepfake/ Fake Aito
  • 37. Esimerkkejä: tekoälymallilla luotuja kuvia (DALL-E 3) 37 ▪ Tekoälymalli loi nämä kuvat noin minuutissa tekstisyötteen pohjalta Lähde: Bing Image Creator/DALL-E 3, https://www.bing.com/images/create/ Fake Fake
  • 38. Zelenskyistä julkaistu deepfake-video maaliskuussa 2022 38 ▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan. ▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja Twitterissä. ▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla). Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142 Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449 (käännös: Google Kääntäjä)
  • 39. Putinista julkaistu deepfake-video kesäkuussa 2023 39 ▪ Hakkerit kaappasivat 5.6.2023 venäläisen Mir-yhtiön radio- ja tv-kanavat ja esittivät niissä presidentti Putinia esittävän väärennetyn puheen/deepdake-videon. ▪ Kanavien kaappaus kesti 20 minuuttia. ▪ Puheessa presidentin nähtiin julistavan sotatilan kolmelle raja-alueelle ja sanovan, että hän allekirjoittaisi pian asetuksen yleisestä liikekannallepanosta. ▪ Useissa somepalveluissa monet käyttäjät julkaisivat nauhoituksia radio- ja tv- puheesta ja kommentoivat sitä. ▪ Venäläiset viranomaiset kiistivät pian väärennetyt väitteet ja kertoivat tutkivansa hakkerointitapausta. Lähde: The Telegraph, 5.6.2023, https://www.telegraph.co.uk/world-news/2023/06/05/fake-video-putin-mobilisation-russia-broadcast-state-tv/ Kuvakaappaus: Käyttäjän @AlexKokcharov julkaisemasta videosta Twitterissä, 5.6.2023, https://twitter.com/AlexKokcharov/status/1665709387648827397 Fake
  • 40. Deepfake-videot ovat jo Suomessa ”lautahuumoria” 40 ▪ Tekoälytyökalujen kehittymisen myötä deepfake- videoiden teosta tulee yhä helpompaa. ▪ Sanna Marinin deepfake-äänimalli on ollut Ylilaudalla jaossa lokakuusta 2022 lähtien. ▪ Marinista julkaistut deepfake-videot ovat jo niin sanottua lautahuumoria. ▪ Myös ”huumorilla” voidaan vaikuttaa. ▪ Laadukkaiden deepfake-videoiden ongelmana on, että ne voi olla vaikeaa osoittaa vääriksi. ▪ On vain ajan kysymys, milloin Suomeen kohdistuvassa informaatiovaikuttamisessa käytetään taitavasti tehtyjä deepfake-videoita. Lähteet: https://ylilauta.org/satunnainen/130904844 ja https://ylilauta.org/satunnainen/131274878 Fake
  • 41. Väärennettyjä äänitallenteita ja deepfake-videoita Slovakian parlamenttivaaleissa 41 ▪ Deepfake-videolla liberaalin edistyspuolueen johtajan Michael Šimečkan kuultiin mm. sanovan äänestävänsä kilpailevaa puoluetta. ▪ Eräässä manipuloidussa ääninauhassa Šimečkan kuultiin keskustelevan mahdollisuudesta ostaa ääniä Slovakian romanivähemmistöltä. ▪ Instagramissa levitetyssä väärennetyssä ääninauhassa Šimečka puolestaan pohtii oluen hinnan kaksinkertaistamista. ▪ Haaste: nopea väärennösten tarkistus. ▪ Vaalien jälkeen Venäjän tiedustelupalvelu SVR antoi lausunnon, jossa se väitti Yhdysvaltojen yrittäneen manipuloida Slovakian vaaleja Šimečkan hyväksi. Lähde: Wired UK, 3.10.2023, https://www.wired.co.uk/article/slovakia-election-deepfakes , Yle, 25.10.2023, https://yle.fi/a/74-20056699
  • 42. Kuvasta ja jopa pelkästä tekstistä voidaan luoda videoita 42 ▪ TikTokia ylläpitävä ByteDance-yhtiö on kehittänyt tekoälymalleja, joilla tekstistä tai kuvasta voidaan generoida lyhyitä videoita. Kuvakaappaus: @_akhaliq, 10.1.2024, https://twitter.com/_akhaliq/status/1744914502703874215, Lähteet: ByteDance, 2023-2024, MagicVideo-V2, https://huggingface.co/papers/2401.04468, DreamTuner, https://dreamtuner-diffusion.github.io/
  • 43. Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen 43 ▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan? ▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa? ▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin kuvassa/videossa? ▪ Onko kuva/video varmistettavissa jostakin muusta lähteestä? ▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä voisi olla merkki sen muokkauksesta? ▪ Onko sama kuva, video tai videon pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin? Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan: ▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/ ▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/ ▪ Yandex-kuvahaku: https://yandex.com/images/ (venäläinen, mutta tehokas)
  • 44. Työkalu AI-kuvien tunnistamiseen: Hive ▪ Hive tunnistaa seuraavat kuvien generoinnissa käytetyt tekoälymallit: - stable diffusion - dalle - midjourney - hive ▪ Huom. Hive ei tunnista kaikkia GAN-mallilla luotuja kasvokuvia. Toisinaan antaa myös vääriä vastauksia oikeiden ihmisten kuvista. ▪ Hive sisältää lisäksi muita työkaluja kuten kuvan ja videon tulkinta, tekstin tunnistus, ääni tekstiksi, käänteinen kuvahaku Kuvakaappaus: Hiven tulos https://twitter.com/TattiVaino -tunnuksen profiilikuvan analyysistä (16.4.2023) Toinen AI-kuvien tunnistuspalvelu: https://www.aiornot.com/ 44 https://thehive.ai/demos
  • 46. Trollaus ▪ Trollilla viitataan yleensä anonyymiin ihmisen ohjaamaan tunnukseen. ▪ Trollin tarkoituksena voi olla esim. ärsyttää muita, synnyttää ristiriitoja ja estää järkevän keskustelun aiheesta. ▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä, jotka levittävät tiettyä aatetta tai mielipidettä tukevaa tietoa tai suoranaista propagandaa. ▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen toimijaan ei yleensä voida osoittaa. Poikkeuksiakin on, esim. ”Pietarin trollitehtaaseen” (Internet Research Agency, IRA) yhdistetyt tunnukset. 46 Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131 Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.
  • 47. Botit ▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii tietokoneohjelman ohjaamana. ▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti twiittaavat Twitter-tilit ▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi spämmibotit ja trollibotit. ▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter- tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä. ▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat olla merkkejä botista. 47 Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.
  • 48. Tutkimus: Pro Ukraina vs. Pro Venäjä –tunnukset Twitterissä ▪ Pro Ukraina –tunnusten aktiivisuus oli sodan alussa selvästi suurempaa kuin Pro Venäjä –tunnusten. ▪ Pro Venäjä –tunnusten viestit kohdistuivat useimmin suoraan Pro Ukraina –tunnuksille. ▪ Analyysin mukaan venäläismieliset ei-botti-tilit olivat vaikuttavampia kuin botit. ▪ Boteilla pystyttiin vaikuttamaan siihen, mistä keskusteltiin ja mitä sanoja käytettiin. Lähde: Smart, B., Watt, J., Benedetti, S., Mitchell, L., & Roughan, M., 2022, #IStandWithPutin versus #IStandWithUkraine: The interaction of bots and humans in discussion of the Russia/Ukraine waw, https://arxiv.org/abs/2208.07038, PDF: https://arxiv.org/pdf/2208.07038.pdf 48
  • 49. Tapausesimerkki maalittamisesta: ”Lassen päivä” ▪ Lasse Lehtonen on HUS:in diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori. ▪ Taustalla Lehtosen omat julkiset kannanotot ja kommentit ”rokotekriittisistä öyhöttäjistä” ▪ Lehtonen joutui mm. Twitterissä ja Facebookissa laajan maalittamisen kohteeksi 11.11.2022. ▪ Toistuva teema: ”Lassen päivä” tai #lassenpäivä, yhteensä satoja viestejä ▪ Julkaisuja tehostettiin Lehtosta esittävillä meemikuvilla ja kuvamanipulaatioilla. ▪ Maalittaminen oli muutaman tunnuksen aloittamaa, jonka jälkeen se levisi verkoston kautta. Monet kannustivat muita mukaan. ▪ Mukana oli myös ns. haamutunnuksia ▪ Erään osallistujan mielestä kyse oli ”hauskasta teemapäivästä” Kuvakaappaus: @lasleh, 19.11.2022, https://twitter.com/lasleh/status/1593868668072443904 49
  • 50. Epäiletkö bottia? Tarkista ensin nämä 50 1. Profiilikuva ▪ Näyttääkö kuva tekoälyllä luodulta? ▪ Käytetäänkö samaa kuvaa muualla? 2. Aktiviteetti ▪ Onko tunnus liian aktiivinen ollakseen ihminen? ▪ Onko julkaisuajoissa säännöllisyyttä? 3. Nimi ▪ Voiko nimestä/nimimerkistä päätellä jotain? 4. Tilin luontipäivä ▪ Onko tunnus luotu vasta äskettäin? 5. Kieli ▪ Mitä kieliä tunnus käyttää? ▪ Onko viitteitä konekäännöksestä? 6. Tiedot ▪ Voiko kuvauksesta, sijainnista tai linkistä päätellä jotain? 7. Vuorovaikutus ▪ Keitä tunnus seuraa? Ketkä seuraavat sitä? ▪ Näyttävätkö julkaisut ihmisen kirjoittamilta? Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
  • 51. Spämmääjä, trolli vai botti? Lisätietoa: https://www.tweeps.net/fi/ukk/#bottipisteet-tulkinnat 51 ▪ Analyysissä jokaiselle tunnukselle lasketaan kuvassa olevien tyyppien mukaiset bottipisteet sekä päätellään, onko kyse spämmääjästä, trollista vai jonkin tyyppisestä botista.
  • 52. Bottitunnusten sarja Suomessa 2023 Kyse on yhden tahon ohjaamista bottitunnuksista. ▪ 1) Osa jokaisen tunnuksen twiiteistä on julkaistu RSS Ground –palvelun kautta. ▪ 2) Tunnukset on nimetty aiheen/teeman mukaan. ▪ 3) Tunnukset ovat toistensa varhaisissa seurattavissa. ▪ 4) Retweettaavat tiettyjä samojen käyttäjien twiittejä. Julkaistu myös Twitterissä, 28.5.2023, https://twitter.com/hponka/status/1662774430836174850 52
  • 53. Mitä bottifarmeilta voi ostaa 10 eurolla? 53 ▪ Heikoimmin botteja estää TikTok ▪ Instagramia moderoidaan huomattavasti heikommin kuin Facebookia ▪ Twitter pärjää vertailussa hyvin ostettuja näyttöjä lukuun ottamatta Lähde: NATO StratCom, 2023, Social media manipulation 2022/2023, https://stratcomcoe.org/publications/social-media-manipulation-20222023-assessing-the-ability-of-social-media- companies-to-combat-platform-manipulation/272
  • 54. Testijakson aikana poistetut ostetut feikkitunnukset 2021 ja 2022 ▪ Vkontakte onnistui parhaiten poistamaan feikkitunnukset. YouTube ei ilmeisesti edes yrittänyt. Lähde: NATO StratCom, 2023, Social media manipulation 2022/2023, https://stratcomcoe.org/publications/social-media-manipulation-20222023-assessing-the-ability-of-social-media- companies-to-combat-platform-manipulation/272 54
  • 55. Esimerkki spämmiboteista: Simon Ekpan Twitter-seuraajat 55 ▪ Kuvassa on Tweeps.net:in analyysin tulos 20 t. @Simon_Ekpa:n viimeisestä seuraajasta. ▪ Analysoiduista 606 tunnuksesta 59 % sai bottipisteitä (punaisella). Normaali luku on alle 30 %. ▪ Monet bottipisteitä saaneista tunnuksista olivat äskettäin luotuja. ▪ Yleisimmät bottipisteiden tyypit olivat RT-spämmi, vastausspämmi ja kellontarkka. Lähde: https://www.tweeps.net/?users=simon_ekpa (15.4.2023)
  • 56. Esimerkki spämmitunnusten tuomasta näkyvyydestä 56 ▪ Kuvassa Simon Ekpan twiitti 15.4.2023. ▪ Analyysi tehtiin n. 3,5 tuntia twiitin julkaisun jälkeen. ▪ Tweeps.net:in analyysissä 82 % analysoidusta 779 tunnuksesta sai bottipisteitä. ▪ Suurin osa tunnuksista oli analyysin perusteella spämmääjiä (64 %). ▪ Lisäksi oli spämmibotteja (1,5 %) sekä muita botteja ja trolleja. ▪ 6 %:lla oli käytössä oletusprofiili. ▪ Lyhyen läpikäynnin perusteella monet tunnukset keskittyivät retwiittaamaan Ekpan twiittejä. Kuvakaappaus: https://twitter.com/simon_ekpa/status/1647222206823542784 Lähde: https://www.tweeps.net/?url=https://twitter.com/simon_ekpa/status/1647222206823542784 (15.4.2023)
  • 57. Eduskuntavaalit 2023: analyysi 103 Twitter-tunnuksesta vaaliviikolta 57 ▪ Kun tarkastellaan useimmin eri hashtageissa aktiivisena olleita bottipisteitä saaneita tunnuksia (n=103), analyysin tulos oli: ▪ 50 % tunnuksista oli spämmääjiä (=ihmisiä) ▪ 43 % tapauksista oli epäselviä eli bottipisteitä oli niin vähän, ettei johtopäätöstä voitu tehdä ▪ 5 % tunnuksista oli spämmibotteja ▪ 1 % tunnuksista oli muita botteja ▪ 1 % tunnuksista oli trolleja ▪ Lisäksi oli yksittäisiä bottisovelluksia ▪ Pahinta tyyppiä eli ”trollibottia” ei esiintynyt ▪ 51 %:illa oli muu kuin kasvokuva ja 12 %:illa oli oletusprofiilikuva → Johtopäätös: botteja ei juurikaan ollut, mutta RT- spämmäys oli eduskuntavaaleissa yleistä. Lähde: Tweeps.net:in eduskuntavaaliseuranta, Pönkä H., 2023, https://www.tweeps.net/fi/eduskuntavaalit-2023-trolli-ja-bottiseuranta/
  • 58. Mistä huomaa, jos botti keskustelee tekoälyn avulla? ▪ Kuvassa on havainnollistamistarkoituksessa tehty tekoälyä ja konekäännöksiä käyttävä botti. Kuvakaappaus ja lähde: Inkeri Koskinen, 2022, https://blogs.tuni.fi/eufemia/teema1/juttelin-rokotevastaisen-botin-kanssa-suomeksi/ 58
  • 59. Natoon liittyvä vihamielinen ja automatisoitu someviestintä ▪ Natoon liittyvä vihamielinen someviestintä lisääntyi 09/2022-04/2023 välillä Twitterissä 15 % ja VK:ssa 25 % verrattuna kesä-elokuuhun 2022. Suomen Nato-jäsenyys aiheutti selvän piikin. ▪ Natoon liittyvät automatisoidut viestit ovat lisääntyivät Twitterissä englanninkielisenä 12 % (+3) ja venäjänkielisenä 24 % (+2) sekä VK:ssa venäjänkielisenä 37 % (+2). ▪ Twitterissä etenkin trollitunnusten määrä on lisääntynyt. Kyse voi olla myös AI-ohjatuista tunnuksista. Lähde: NATO StratCom, 2023, Virtual Manipulation Brief 2023/1: Generative AI and its Implications for Social Media Analysis, https://stratcomcoe.org/publications/virtual-manipulation-brief- 20231-generative-ai-and-its-implications-for-social-media-analysis/287 59
  • 61. Mihin informaatiovaikuttamisen kampanjoihin on syytä reagoida? 61 Seuraa ja varaudu muutoksiin Reagoi Negatiivinen/ pahantahtoinen Neutraali/ passiivinen Positiivinen/ hyväntahtoinen Seuraa ja reagoi tarvittaessa Kaikkea informaatiovaikuttamista on syytä seurata sekä tutkia niiden toimijoiden verkostoja ja menetelmiä.
  • 62. Ilmianna epäilyttävät käyttäjätunnukset Mene käyttäjän profiilisivulle ja klikkaa … -ikonista tai Lisää/More-napista: 62 X (ent. Twitter) Facebook LinkedIn Snapchat Instagram WhatsApp
  • 63. Disinformaation oikaisu eli debunkkaus ▪ Disinformaation oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat yleisölle jo levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia. 1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet. 2. Kerro sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty. Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä. 3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä. 4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen. 63 Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org) George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/