Webinaari SPEK:ille 16.1.2024, Harto Pönkä, Innowise

1. Tietoturva ja
luotettava tieto
16.1.2024
Harto Pönkä
Innowise
Kuva: Marvin Meyer @Unsplash, 2018. Esityksen muut kuvat: DALL-E 3

2. Turvallinen laite, verkkoyhteys ja kirjautuminen
2

3. Kännyköiden tietoturva
• Päivittämätön laite tai sovellus on aina riski.
• Käytä PIN-koodia, salasanaa, sormenjälkeä tms.
• Asenna vain turvallisiksi tietämiäsi sovelluksia.
• App Storen sovellustarjontaa valvotaan
tarkemmin kuin Google Playn.
• Käytä vain turvallisiksi tietämiäsi WLAN-verkkoja.
• Käytä laitteen paikantamista häviämisen varalta.
• Käytä sovelluksissa kaksivaiheista kirjautumista,
jos sellainen on tarjolla.
• Jos säilytät työhön liittyviä tiedostoja kännykässä,
salaa tallennustila/muistikortti.
• Jos laitteeseen tai sovelluksen ei saa enää
päivityksiä, lopeta sen käyttö.
• Tyhjennä vanha kännykkä ennen hävittämistä.

4. Varoitus TP-Link Deco -reitittimistä
4
”Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin
Kyberturvallisuuskeskus on saanut
tavallista enemmän ilmoituksia
Suomessa sijaitsevista verkkolaitteista,
joita on käytetty muun muassa Mirai-
bottiverkon osana.”
Tee näin:
▪ Poista reitittimen etähallinnan
mahdollisuus oman verkon ulkopuolelta
tai varmista sen turvallisuus.
▪ Vaihda oletussalasana.
▪ Päivitä laite ja aseta automaattiset
päivitykset päälle.
Kuvakaappaus ja lähde: Iltalehti, 20.12.2023, https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/aceef0cc-aed9-4a0a-
85d2-5be0ea950de9

5. Tunnuksen ja salasanan tallennus selaimeen?
▪ Selain saattaa kysyä, tallennetaanko salasana, kun kirjaudut johonkin verkkopalveluun.
▪ Tunnuksia ja salasanoja ei ole suositeltavaa tallentaa selaimeen.
5

6. Microsoft Authenticator -autentikointisovellus
▪ Microsoft Authenticator sopii useimpien
verkkopalvelujen monivaiheiseen
todennukseen.
▪ Kaksi kirjautumisen varmistustapaa:
1) Vaihtuva kertakäyttökoodi
2) Hyväksy kirjautuminen –kysymys
▪ Huom. Ota palvelukohtainen palautuskoodi
talteen, kun kytket varmistuksen päälle.
▪ Android-versio Google Playssä:
https://play.google.com/store/apps/details?i
d=com.azure.authenticator
▪ iOS-versio AppStoressa:
https://apps.apple.com/us/app/microsoft-
authenticator/id983156458
▪ Toinen vaihtoehto: Google Authenticator
https://play.google.com/store/apps/details?i
d=com.google.android.apps.authenticator2
&hl=en&pli=1
Kuvakaappaukset: Microsoft Authenticatorin Google Play –kauppasivu (20.3.2023)
Lisätietoa: https://support.microsoft.com/fi-fi/account-billing/microsoft-authenticator-sovelluksen-lataaminen-ja-asentaminen-351498fc-850a-45da-b7b6-27e523b8702a
6

7. Tarkista, onko tietojasi vuotanut
verkkopalveluista:
https://haveibeenpwned.com
1. Syötä tarkistettava sähköpostiosoite
2. Jos tietojasi on vuotanut:
a) vaihda salasana ko. palveluissa
b) pidä huolta, ettet käytä samoja
salasanoja muissa palveluissa
3. Ota käyttöön kaksivaiheinen
tunnistautuminen!
7

8. Vältä huijaukset ja suojaa rahasi
8

9. Tietojenkalastelu: verkkopankilta näyttävä huijaussivusto
Lähde: Viestintävirasto, 2014, https://www.viestintavirasto.fi/attachments/cert/certtiedostot/Nain_meita_huijataan.pdf, S-Pankki, 22.6.2023, https://www.s-pankki.fi/fi/tiedotteet/2023/s-pankin-nimissa-lahetetaan-
huijausviesteja-sahkopostitse/, Lisätietoa esim. POP Pankin ohjeita eri huijausmuotojen tunnistamiselle, https://www.poppankki.fi/tutustu-pop-pankkiin/tietoa-pop-pankista/turvallinen-asiointi/huijausyritykset
9
▪ Tietojenkalastelusivu voi näyttää täsmälleen
oikealta kirjautumissivulta
▪ Huijaus paljastuu sivun osoitteesta

10. Varo huijaustekstiviestejä: postipaketit,
verkkopankit, veronpalautus ym.
10
▪ Älä avaa yllätyksenä tekstiviesteillä tulevia
linkkejä
▪ Pakettihuijaukset ovat yleisiä, koska moni
odottaa parhaillaankin paketti-ilmoitusta
▪ Tunne usein käyttämiesi verkkopalvelujen
kirjautumisosoitteet
▪ Varmista oikea linkki tarvittaessa esim.
verottajan tai pankkien ohjeista.
Lähteet: Vero, 2023, https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/asioi-verkossa/tietoa-s%C3%A4hk%C3%B6isest%C3%A4-asioinnista/tietoa-
huijauksista/, Posti, 2023, https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ehdot-ja-tietosuoja/tietoa-huijausviesteista, IS, 1.9.2023, https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-
2000009825511.html
Yllä ja vasemmalla:
huijausviestejä
Alla: Verottajan ohje
oikeasta kirjautumisosoitteesta

11. Varo: Office 365 -huijaukset ovat yleisiä!
▪ Rikolliset pyrkivät tietojenkalastelusivun avulla saamaan haltuunsa käyttäjätunnuksia,
joilla he voivat päästä käsiksi luottamuksellisiin tietoihin.
▪ Murretuilla tunnuksilla voidaan tehdä jatkohuijauksia kuten lähettää huijauslaskuja.
Lähde: Viestintävirasto, 2019,
https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/uusin-microsoft-office-365-huijaus-ohjaa-uhrin-murretulle-sharepoint-tilille
11

12. Huijaussivustojen mainokset Facebookissa
12
▪ Huijaussivustojen linkkejä levitetään yleisesti Facebookin mainoksilla
▪ Feikki-IL-sivustolla julkkis paljastaa ”uskomattoman keinon tienata rahaa”
▪ Lopulta käyttäjä ohjataan kryptovaluuttasivustolle ”sijoituksen” tekoa varten
Kuvakaappaukset eräästä huijausmainos-sivusto-kryptovaluutta-huijauksesta (16.1.2024)

13. Lähde: HS, 3.1.2020, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006361932.html
13
” Fani oli yllättynyt
rahan tarpeesta,
mutta hän oli
kuitenkin valmis
siirtämään rahaa”
”Julkkisten” lähettämät someviestit

14. Suojaa tietojasi sosiaalisessa mediassa
14

15. Eniten henkilötietoja kerääviä yrityksiä
Useimmin kerättyjä tietoja:
▪ Sähköpostiosoite
▪ Nimi
▪ Syntymäaika/ikä
▪ Sukupuoli
▪ Kielet
▪ Reaaliaikainen sijainti
▪ Kotiosoite
▪ Työtilanne
▪ Puhelinnumerot
▪ Puhelimen ja muiden laitteiden mallit
▪ Kiinnostuksenkohteet
▪ Pankkikortin tiedot
▪ Sosiaalinen profiili ja verkostot
▪ Kännykän kontaktilista
▪ Kännykän kuvagalleria
▪ Kasvojen, paikkojen ja tuotteiden
tunnistus kuvista
Lähde: PCmag UK, 31.12.2021, https://uk.pcmag.com/news/129572/facebook-uber-and-dating-sites-top-list-of-companies-collecting-your-personal-data, ja Clario, 2022,
https://clario.co/blog/which-company-uses-most-data/
15

16. Somepalvelut kysyvät usein kontaktitietoja…
Kuvakaappaukset: Somepalvelut 2019-2020
16
Jos puhelimessasi on esimerkiksi asiakkaiden henkilötietoja, älä luovuta niitä sovelluksille ilman suostumusta!

17. Sijaintitiedot
Käyttäjien sijainti on yksi perustiedoista
sisältöjen ja mainosten kohdennuksessa.
”Jos käyt usein hiihtokeskuksissa, voit
nähdä suksimainoksen YouTube-videossa.”
Sijaintia seuraavat mm.
▪ Google/YouTube
▪ Facebook
▪ Instagram
▪ X/Twitter
▪ Snapchat
▪ TikTok
▪ Isot mediayhtiöt
17
Kuvakaappaukset: Google kartan sijaintihistoria, Snapchat: Cyber SafeTrick, 2019, http://cybersafetrick.com/snapchat-tracker/,
Secret service agent: New York Times, 20.12.2019, https://www.nytimes.com/interactive/2019/12/20/opinion/location-data-national-security.html

18. Eniten ja vähiten käyttäjistä seurantadataa kerääviä sovelluksia
Lähde: Malcore/Internet 2.0, 2023, https://blog.malcore.io/p/malcore-mobile-app-analysis-social-e10
18

19. Raportti TikTokin datankeruusta
▪ TikTok pyrkii saamaan puhelimesta mm. laitteen
tiedot ja tunnisteet, kontaktit, sijainnin, kalenterin,
kuvat, laitteen muistin, asennetut ja käytössä olevat sovellukset.
▪ TikTokin huomattiin lähettävän tietoja lukuisille verkkopalvelimille – myös Kiinaan.
▪ TikTokin sisältämät tunnetut datankerääjät (9): AppsFlyer, Bolts, Facebook Share, Facebook
Analytics, Facebook Login, Google Firebase Analytics, Google CrashLytics, Pangle, VKontakte SDK
Lähde: Internet 2.0, 2022, TikTok Analysis, https://internet2-0.com/wp-content/uploads/2022/08/TikTok-Technical-Analysis-17-Jul-2022.-Media-Release.pdf
19

20. Useat verkkosivut ja
sovellukset lähettävät tietoa
Meta mainosalustalle, jotta sen
perusteella näytetään
mainoksia Facebookissa ja
Instagramissa.
Voit tarkistaa tiedot Facebookin
asetusten ”Meta-teknologian
ulkopuolinen toimintasi”
-kohdasta:
https://accountscenter.facebook.co
m/info_and_permissions
(Metan mukaan listassa ei näy kaikki kerätyt
tiedot: esimerkiksi data, jota kerätään, kun et
ole kirjautuneena Metan palveluihin.)
20
Vinkki:
Kohdasta ”Hallinnoi
tulevaa toimintaa” voit
estää Metan tietojen
keräämisen sen omien
palvelujen ulkopuolelta.

21. Lasten turvallisuus verkossa
21

22. 13-16-vuotiaiden aktiivisesti käyttämät somepalvelut
22
WhatsApp 95 % (+1)
Facebook 18 % (-2)
FB messenger 14 % (-3)
Instagram 53 % (-4)
Snapchat 71 % (+1)
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2023, somepalvelujen käyttö päivittäin tai useita kertoja viikossa,
https://corporate.dna.fi/koululaistutkimus-2023 (n=302, 13-16-v.)
Spotify 52 % (0)
YouTube 88 % (+4)
TikTok 72 % (+5)
Discord 19 % (-1)
Pinterest 9 % (-6)
Twitch 9 % (-2)
Jodel 8 % (+1)
Twitter 7 % (-3)
BeReal 5 %
Signal 5 %

23. “Ole tarkkana” -lista
Mikä? Riskit?
Suositusikä:
App Store
Suositusikä:
SaferKid.com
TikTok Videopalvelu
Lapsille sopimaton
sisältö, väkivalta,
häirintä
12+ 18+
Jodel
Anonyymi
lähialueen
keskustelupalvelu
Lapsille sopimaton
sisältö, häirintä
17+ -
Twitch Suoravideopalvelu
Lapsille sopimaton
sisältö, häirintä
12+ 18+/16+
Yubo
Kaverinhaku- ja
suoravideopalvelu
Häirintä ja ahdistelu 17+ 18+
Sendit
Anonyymi kysymys-
vastaus-sovellus
Kiusaaminen,
häirintä
12+ -
Wickr
me
Pikaviestisovellus Huumeet 12+ 18+
23
Kuvakaappaukset: TikTokin https://apps.apple.com/fi/app/tiktok-make-your-day/id835599320?l=fi ja Yubon https://apps.apple.com/fi/app/yubo-make-new-friends/id1038653883?l=fi
kauppasivut App Storessa (19.9.2022), SaferKid: https://www.saferkid.com/app-reviews-for-parents
TikTokin sisältövaroitukset
Yubon sisältövaroitukset

24. Sopiva puhelimen käyttöaika vanhempien mielestä (13-16-v.)
< 4
tuntia/pv
▪ 36 % nuorista oli itse
rajoittanut ruutuaikaa
▪ 51 % vanhemmista oli
rajoittanut ruutuaikaa
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2023, lapsen puhelimen käyttö,
https://corporate.dna.fi/koululaistutkimus-2023 (n=302, 13-16-v.)
24

25. Mistä tietää, pelaako liikaa?
▪ Riippuvuuteen viittaava käyttäytyminen
▪ Peliajan rajoittamisen vaikeus
▪ Huonotuulisuus, kun pelaa tai kun ei voi pelata
▪ Muiden vaikeuksien pakeneminen pelien ääreen
▪ Sosiaalisten suhteiden korvaaminen pelaamisella
▪ Niska- ja hartiavaivat
▪ Päänsärky
▪ Painonvaihtelu
▪ Väsymys ja univaikeudet
▪ Masennus
▪ Sosiaaliset hankaluudet
▪ Aggressiivisen käytöksen lisääntyminen
▪ Pelot
▪ Huonojen käyttäytymis- ja
ongelmanratkaisumallien omaksuminen
25
Lähteet: Peluuri, https://peluuri.fi/fi/laheiset/yleista-tietoa-laheiselle/digitaalinen-pelaaminen-ja-digipelihaitat, Elina Jäntti, Elisa, https://yksityisille.hub.elisa.fi/milloin-lapsi-pelaa-liikaa/ (10.10.2018),
Digipelirajaton, https://digipelirajaton.fi/ammattilaiselle/ilmiotietoa/ (1.12.2023).
Kuva: https://uk.pcmag.com/why-axis/117709/fortnite-by-the-numbers-how-many-hours-are-you-playing-each-week,lähteenä kysely Fortnite-pelaajille (USA, 2017): https://lendedu.com/blog/finances-of-fortnite/
Yli 10 tuntia pelaamista viikossa
on tutkimusten mukaan yhteydessä mm.
lisääntyneeseen unettomuuteen, ahdistukseen
ja somaattiseen oireiluun.
Pelituen testi: pelaatko liikaa?

26. Kiusaamisen tavat
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2022,
https://corporate.dna.fi/documents/753910/11433306/DNA+Koululaistutkimus+2022.pdf/45cbcfcd-0308-be26-d7c5-a6f32a6a02d8 (5-12-vuotiaat n=98, 13-16-vuotiaat n=53)
26

27. ”Poliisi on selvittänyt videon alkuperän ja kertoo, että video
on itseasiassa kuvattu Brisbanessa, Australiassa.”
Lähde: MTV, 12.7.2022, https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/somessa-leviaa-raaka-puukotusvideo-joka-vaitetaan-kuvatuksi-
triplan-ostoskeskuksessa-videota-ei-ole-kuvattu-suomessa/8468252
27

28. Lähde: Google/YouTube,
https://support.google.com/youtube/answer/2802167?hl=fi (10.10.2018)
28
YouTubessa rajoitetaan
vain K18-videoita.
Nuoren on tärkeää arvioida itse
ja keskustella vanhempien
kanssa, mitä voi katsoa.

29. YouTube Kids – lapsille turvallisempi YouTube
▪ Tarkoituksena tarjota YouTubesta
lapsille turvallinen versio
▪ Sisältää vain lapsille sopivia videoita
▪ Vain vanhemman valitsemat, tai:
▪ Päiväkoti-ikäiset (< 4-v.)
▪ Esikouluikäiset (5-8-v.)
▪ Kouluikäiset (9-12-v.)
▪ Ei lapsille sopimattomia mainoksia
▪ Vanhempi kirjautuu Google-tunnuksella,
luo lapselle profiilin ja asettaa rajat
▪ Asetuksia voi hallita Family Linkillä
▪ Kerää vähemmän dataa kuin normaali
YouTube
▪ Google Play -kauppasivu:
https://play.google.com/store/apps/details?id=co
m.google.android.apps.youtube.kids&hl=fi
Kuva: YouTube Kidsin Google Play –kauppasivu (11.2.2020)
Lisätietoa: https://support.google.com/families/answer/10495678?hl=fi
29

30. 30
▪ Muista aina itsesuojeluvaisto somessa.
▪ Yksityinen profiili suojaa ikävyyksiltä.
▪ Kaikkia ei tarvitse hyväksyä kaveriksi.
▪ Älä julkaise muista asioita, joita et haluaisi nähdä itsestäsi.
▪ Älä lähde mukaan kiusaamiseen tai epäasialliseen käytökseen.
▪ Jokainen voi vaikuttaa kaveripiirinsä tapaan toimia netissä.
▪ Aikuisilla on aina keinot kiusaamisen lopettamiseen.
Ohjeita lapsille somen käyttöön

31. Disinformaatio ja luotettava tieto
31

32. “
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään
järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen,
ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta
yhteiskunnan toimintakykyyn.
Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai
harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä
sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö.
Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada
kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan
omaa etuaan vastaan.
32
Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf

33. Älä luota epäluotettaviin tietolähteisiin kuten näihin
epämääräisiin viranomaistiedote- ja rikosuutissivustoihin
33
Viranomaisuutiset
▪ Sivusto: https://viranomaisuutiset.fi/
▪ Facebook: yli 30 FB-sivua ja –ryhmää, joissa tuhansia jäseniä
▪ X: https://twitter.com/vouutiset
▪ Joissain tapauksissa oikeat tiedotusvälineet ovat luulleet tätä
aidoksi viranomaiskanavaksi
Poliisiuutiset
▪ Sivusto: https://poliisiuutiset.fi/
▪ Facebook: https://www.facebook.com/poliisiuutiset
▪ X: https://twitter.com/poliisiuutiset
▪ Viranomaisuutisten sisarjulkaisu?
Rikosuutiset
▪ Sivusto: https://rikosuutiset.fi/
▪ Facebook: https://www.facebook.com/rikosuutiset
▪ X: https://twitter.com/rikosuutiset
▪ Useat vastamediasivustot käyttävät lähteenä
Kuvakaappaus: Viranomaisuutiset.fi (4.10.2023)

34. Onko YouTube luotettava tietolähde?
Kuvakaappaus: koronarokote-haun tuloksia YouTubessa (8.10.2022)
34
▪ YouTubesta löytyy paljon hyviä kanavia,
mutta myös epäluotettavia väitteitä,
salaliittoteorioita ja suoranaisia valheita.
▪ Muista faktantarkistajien kolme
kysymystä:
1. Kuka väitteen on esittänyt?
2. Mitä todistusaineistoa sen tueksi
on esitetty?
3. Mitä muut lähteet sanovat
asiasta?

35. TikTokissa leviävä disinformaatio
35
Lähde: NewsGuard’s Misinformation Monitor, 11.9.2022, https://www.newsguardtech.com/misinformation-monitor/september-2022/
Hakusana Suomeksi
Vääriä tai
harhaanjohtavia
tietoja (yht. 20
hakutulosta)
2020 voter fraude Vuoden 2020 äänestyspetos 7
COVID vaccine injury COVID-rokotteen aiheuttama vahinko 6
Was the 2020 election
stolen?
Varastettiinko vuoden 2020 vaalit? 6
Ukraine bioweapons Ukrainan bioaseet 6
Bucha fake Bucha väärennös 6
mRNA vaccine mRNA-rokote 5
Is covid a bioweapon? Onko covid bioase? 4
Ukraine Neonazi Ukraina Neonazi 4
Is global warming real Onko ilmaston lämpeneminen totta 3
COVID vaccine truths COVID-rokotteen totuuksia 3
Fake

36. TikTokissa disinformaatio levisi tehokkaimmin
▪ Disinformaation leviämistä somessa voi kuvata kahdella mittarilla: löydettävyys ja sitouttavuus
▪ TiKTokissa ja YouTubessa julkaisut saavat huomattavasti enemmän reaktioita kuin muissa
somepalveluissa, mikä tekee niistä määrällisesti tehokkaampia disinformaation levittämisessä.
▪ Videopalveluina TikTok ja YouTuben käyttö on erilaista kuin tekstipohjaisten somepalvelujen.
Raportti: TrustLab, 2023, Code of Practice on Disinformation,https://disinfocode.eu/wp-content/uploads/2023/09/code-of-practice-on-disinformation-september-22-2023.pdf, virallinen sivu:
https://disinfocode.eu/structural-indicators/
36

37. Mitä bottifarmeilta voi ostaa 10 eurolla?
37
▪ Heikoimmin
botteja estää
TikTok
▪ Instagramia
moderoidaan
huomattavasti
heikommin kuin
Facebookia
▪ Twitter pärjää
vertailussa hyvin
ostettuja näyttöjä
lukuun ottamatta
Lähde: NATO StratCom, 2023, Social media manipulation 2022/2023, https://stratcomcoe.org/publications/social-media-manipulation-20222023-assessing-the-ability-of-social-media-
companies-to-combat-platform-manipulation/272

38. Valeuutisten levittämisen mekanismit
38
1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea
uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys.
2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion:
tykkäyksen, kommentin, jakamisen.
3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video.
4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua
sosiaalisen median kanavissa.
5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan
perustaa joukoittain some-tunnuksia ja
esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla
”rekrytoidaan” apulaisia mukaan.
6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla
heidät virallisen propagandan edustajiksi.
7. Valeuutinen saavuttaa suurimman
näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.

39. Tutkimus: twiittien synnyttämät tunteet käyttäjissä
▪ Twitterin algoritmi näytti suosivan julkaisuja,
joiden kirjoittajat arvioitiin vihaisiksi ja jotka
aiheuttivat lukijoissa vihaisuutta.
▪ Vihaisuuden vaikutus oli huomattavasti
suurempi poliittisissa twiiteissä kuin muissa.
▪ Algoritmi näytti tukevan käyttäjien positiivisia
tunteita omasta poliittisesta ryhmästään.
→ Algoritmi tuki poliittista polarisaatiota.
Tutkimuksen aineisto ja menetelmä:
▪ Aineisto kerättiin Yhdysvalloissa helmikuussa 2023
vapaaehtoisilta Twitterin käyttäjiltä.
▪ Tutkijat pyysivät osallistujia arvioimaan mm.
1) twiitin kirjoittajan (author) tunnetilan
2) twiitin vaikutus heidän (reader) tunnetilaansa
▪ Twiittien sijoittumista algoritmin muodostamassa
syötteessä verrattiin niiden kronologiseen järjestykseen
(punainen viiva).
Lähde: Smitha Milli, Micah Carroll, Yike Wang, Sashrika Pandey, Sebastian Zhao ja Anca D. Dragan, 2023, https://arxiv.org/abs/2305.16941 (n=806, 1730 twiittiä/arviota)
Kuva: Jay Van Bavel, https://twitter.com/jayvanbavel/status/1711387680485863858
39

40. Tekoälykuvia tehtaillaan ahkerasti – ja myös aitoja valokuvia väitetään AI-kuviksi
40
Lähde: Faktabaari, 28.11.2023, Näin tarkistat, onko materiaali aitoa vai deepfake, https://faktabaari.fi/fakta/nain-tarkistat-onko-materiaali-aitoa-vai-deepfake/
Fake Aito

41. Esimerkkejä: tekoälymallilla luotuja kuvia (DALL-E 3)
41
▪ Tekoälymalli loi nämä kuvat noin minuutissa tekstisyötteen pohjalta
Lähde: Bing Image Creator/DALL-E 3, https://www.bing.com/images/create/
Fake Fake

42. Kuvasta ja jopa pelkästä tekstistä voidaan luoda videoita
42
▪ TikTokia ylläpitävä ByteDance-yhtiö on kehittänyt tekoälymalleja, joilla tekstistä tai
kuvasta voidaan generoida lyhyitä videoita.
Kuvakaappaus: @_akhaliq, 10.1.2024, https://twitter.com/_akhaliq/status/1744914502703874215,
Lähteet: ByteDance, 2023-2024, MagicVideo-V2, https://huggingface.co/papers/2401.04468, DreamTuner, https://dreamtuner-diffusion.github.io/

43. Deepfake-videot ovat jo Suomessa ”lautahuumoria”
43
▪ Tekoälytyökalujen kehittymisen myötä deepfake-
videoiden teosta tulee yhä helpompaa.
▪ Sanna Marinin deepfake-äänimalli on ollut
Ylilaudalla jaossa lokakuusta 2022 lähtien.
▪ Marinista julkaistut deepfake-videot ovat jo niin
sanottua lautahuumoria.
▪ Myös ”huumorilla” voidaan vaikuttaa.
▪ Laadukkaiden deepfake-videoiden ongelmana
on, että ne voi olla vaikeaa osoittaa vääriksi.
▪ On vain ajan kysymys, milloin Suomeen
kohdistuvassa informaatiovaikuttamisessa
käytetään taitavasti tehtyjä deepfake-videoita.
Lähteet: https://ylilauta.org/satunnainen/130904844 ja https://ylilauta.org/satunnainen/131274878
Fake

44. Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen
44
▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan?
▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa?
▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin
kuvassa/videossa?
▪ Onko kuva/video varmistettavissa
jostakin muusta lähteestä?
▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä
voisi olla merkki sen muokkauksesta?
▪ Onko sama kuva, video tai videon
pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin?
Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan:
▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/
▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/
▪ Yandex-kuvahaku: https://yandex.com/images/
(venäläinen, mutta tehokas)

45. Työkalu AI-kuvien tunnistamiseen: Hive
▪ Hive tunnistaa seuraavat
kuvien generoinnissa
käytetyt tekoälymallit:
- stable diffusion
- dalle
- midjourney
- hive
▪ Huom. Hive ei tunnista
kaikkia GAN-mallilla luotuja
kasvokuvia. Toisinaan antaa
myös vääriä vastauksia
oikeiden ihmisten kuvista.
▪ Hive sisältää lisäksi muita
työkaluja kuten kuvan ja
videon tulkinta, tekstin
tunnistus, ääni tekstiksi,
käänteinen kuvahaku
Kuvakaappaus: Hiven tulos https://twitter.com/TattiVaino -tunnuksen profiilikuvan analyysistä (16.4.2023)
Toinen AI-kuvien tunnistuspalvelu: https://www.aiornot.com/
45
https://thehive.ai/demos

46. Faktantarkistusta suomeksi
Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/
46
https://faktabaari.fi/ https://faktantarkistus.afp.com/

47. EUvsDisinfon disinformaation tietokanta
https://euvsdisinfo.eu/disinformation-cases/
47

48. Disinformaation oikaisu eli debunkkaus
▪ Disinformaation oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat yleisölle jo
levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia.
1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet.
2. Kerro sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty. Merkitse
väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä.
3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin
vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä.
4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen.
48
Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org)
George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/

49. 49
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!