Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa

5,874 views

Published on

Koulutus Rovaniemellä opinto-ohjaajille 9.11.2012, Harto Pönkä

1 Comment
3 Likes
Statistics
Notes
No Downloads
Views
Total views
5,874
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2,705
Actions
Shares
0
Downloads
18
Comments
1
Likes
3
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa

  1. 1. Sosiaalinen mediamahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa versio 2.0 Harto Pönkä 09.11.2012
  2. 2. 1. Mitä sosiaalinen media on? 2. Oppimisen tukena3. Verkostoitunut asiantuntija? 4. Pelisääntöjä ja haasteita
  3. 3. http://internet-map.net/
  4. 4. Sosiaalisen median palvelut elävät käyttäjistään. Kokeilemalla löydät itsellesi hyödylliset.
  5. 5. Äänijänteet auki… keskustellaan• Mitä sosiaalisen median palveluita olet käyttänyt? – Työssä – Harrastuksissa – Vapaa-ajalla – Jne.• Mihin some-palveluihin haluaisit vielä tutustua?
  6. 6. Kiitokset avusta @HoxBox, @kaaiia, @HeidiTuuliaEk ja @mariarajakallio!
  7. 7. Se on:Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Atlas_Santiago_Toural_GFDL.jpg, Luis Miguel Bugallo Sánchez (CC-BY-SA)
  8. 8. ”Jättiläinen” muodostuu verkostoosi kuuluvista ihmisistä (esim. Twitter) Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010,http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/
  9. 9. ...tai verkkoyhteisöstä, jonka jäsen olet – tai vaikka et olisikaan! Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydinjopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri) Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
  10. 10. Toisenlainen ”jättiläinen”muodostuu, kun jotaintehdään YHDESSÄ.
  11. 11. Parvet ja verkostotOn sanottu, että tuottavat sisältöjäsosiaalisen median monipäisesti.yhteisöissä onjoukkoälyä. Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa. Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
  12. 12. Reaaliaikainen netti, some ja tiedonvaltava määrä vaativat uusia taitoja.
  13. 13. Internetin käyttö v. 2012 • Koko väestöstä… – 90% käyttää nettiä (54-vuotiaisiin asti ~100%) – 50% käyttää yhteisöpalveluita • 16-24-vuotiaista… – 97% lukee verkkolehtiä tai TV-kanavien sivustoja – 88% osallistuu verkkokeskusteluihin foorumeilla tai somessa – 56% lukee blogeja – 56% julkaisee tekstejä, kuvia tms. muiden nähtäväksi – 13% tekee kotisivuja tai kirjoittaa blogia • Opiskelijat käyttävät nettiä… – 61% työn etsintään tai hakemusten lähettämiseen – 68% koulutus- ja kurssitarjonnan etsintään – 46% verkko-opiskeluunLähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)
  14. 14. Yhteisöpalvelujen käyttö SuomessaLähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012) Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/
  15. 15. ”Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi. Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja
  16. 16. Kyse ei ole enää vain siitä, mitä osaat, vaanmiten tuot osaamisesi JA verkostosi yhteisösi käyttöön.
  17. 17. Sosiaalinen media uudistaa TOIMINTAKULTTUURIN• Avoimuus, julkisuus, jakaminen• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen• Yhteisöjen hyödyntäminen ja muiden auttaminen• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt• Verkkopalvelujen ja yhteisöllisten menetelmien luova hyödyntäminen• Kokeilevuus, oppiminen
  18. 18. Miten pidämme huolta, että ”digivallankumous”ei johda myös digitaaliseen syrjäytymiseen? Digitaalista eriarvoistumista on jo tapahtunut. Pahiten syrjäytymisvaarassa ovat perusasteen koulutuksen omaavat 55-74-vuotiaat sekä maaseutumaisissa kunnissa asuvat suomalaiset. Lähteet: Suomalaiset verkkos –tutkimus, 2011 (YLE & 15/30 Research) sekä Tilastokeskus, 2011 Lisätietoa: http://harto.wordpress.com/2011/11/10/suomalaisten-netinkayttajien-segmentit-tuoreimmat-tilastot/ sekä http://harto.wordpress.com/2012/01/24/digitaalinen-eriarvoistuminen-nakyy-netinkaytossa-ja-verkko-opiskelussa/
  19. 19. Mihin ruudun ääressä käytetään aikaa? Paljonko on liikaa? Vuonna 2009 amerikkalaiset käyttivät n. 9 tuntia päivässä sähköisen median parissa.Lähde: http://www.wired.com/culture/lifestyle/magazine/17-08/by_media_diet, kuva: Jason Lee
  20. 20. 1. Mitä sosiaalinen media on? 2. Oppimisen tukena3. Verkostoitunut asiantuntija? 4. Pelisääntöjä ja haasteita
  21. 21. (Suomen lukiolaisten liitto, 7.1.2011) (YLE, 24.1.2011, http://bit.ly/i0WmUd) (Iltalehti, 25.9.2011, http://bit.ly/n89aoD) (Verkkouutiset, 7.2.2012, http://t.co/W08R1T4e) (YLE, 2.2.2012, http://bit.ly/Am1Guw)
  22. 22. ” Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä jatoimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa ja osaamista organisatoristen ja maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön tuottavuutta. (EVA:n Suora yhteys) Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin. (EK:n Oivallus) Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
  23. 23. Esimerkki yhdessä tekemisestä https://www.facebook.com/oppikirjamaraton
  24. 24. Käytännössä: some osana mediataitojaKäytännön toimenpiteitä:• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista.• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja osallisuuteen verkkokeskusteluissa.• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten: blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja ryhmätyöskentelyalustoja.• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
  25. 25. Some osana kouluyhteisön toimintatapoja Käytännön toimenpiteitä: • Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan. • Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen. • Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
  26. 26. Omassa blogissaanoppija voi arvioidaomaa ja ryhmänsätyöskentelyä sekäpohtia oppimisenkannalta keskeisiäaiheita.
  27. 27. Miksi bloggaan?• Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla• Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia – ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista – ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa• Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt• Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla blogin sisältöjä niihin• Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon• Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote”
  28. 28. http://ritaopo.wordpress.com/2012/11/08/loistavaa-kasit/
  29. 29. Sosiaaliset kirjanmerkit ja koosteet http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
  30. 30. http://www.mindmeister.com/
  31. 31. Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen http://www.mindmeister.com/
  32. 32. http://docs.google.com/
  33. 33. Jaetut dokumentit Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla  Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja Jaettu hakemisto kokoaa yhteiset dokumentit samaan paikkaan http://docs.google.com/
  34. 34. Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
  35. 35. https://www.yammer.com/
  36. 36. Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012
  37. 37. LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara
  38. 38. Wiki = yhteisöllistä tiedon luomista = laadukasta oppimista
  39. 39. Yhteisöllinen prosessiRunsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.
  40. 40. Wikien käyttötarkoituksia• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen – Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus – Palaute-/vuorovaikutuskanava – Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden ohjaamisessa jne. – Kurssin kotisivuna• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen – Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta – Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms. – Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit” • Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit
  41. 41. https://www.facebook.com/Senjaopettaa
  42. 42. Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänkaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluistaOpetuksen strukturointi ja vaiheistaminen korostuvat sosiaalisessa mediassa.
  43. 43. Osallistuminen käytännön yhteisöihin http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=1531
  44. 44. Yhteisöresurssit• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
  45. 45. Nykyiset kehitystrendit• Opetus siirtyy yhä enemmän verkkoon• Oppiminen koulun ulkopuolella korostuu• Sosiaalisesta mediasta tulee oppimissisältö, työkalu ja menetelmä kaikilla koulutusasteilla• Koulutuksen ohella työmarkkinoilla arvostetaan työntekijän sosiaalisia verkostoja ja netissä osoitettua asiantuntemusta
  46. 46. 1. Mitä sosiaalinen media on? 2. Oppimisen tukena3. Verkostoitunut asiantuntija? 4. Pelisääntöjä ja haasteita
  47. 47. ”Google on asiantuntijan kotisivu”
  48. 48. Blogi ja esittely Tuotoksia Ammattiverkosto Videoita Facebook-profiili Twitter-profiili
  49. 49. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisestiKaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.
  50. 50. Käyttö luvan kanssa, lähde: http://www.flickr.com/photos/tuija/4570906654/in/set-72157624358887769/
  51. 51. Henkilöbrändi, minäkö?• Henkilöbrändi = oman osaamisen markkinointia• Brändi on vastaanottajalle syntyvä mielikuva – Ei se, mitä sanoit, vaan se, mikä välittyi – Ei koko totuus• Hyvä brändinrakennus perustuu visioon – Tee brändi siitä, missä olet tai aiot tulevaisuudessa olla parempi kuin muut• Brändi kertoo tarinan yhä uudelleen• Vähemmän on enemmän – tiivistä!
  52. 52. 1-19-80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisestiAktiivisuudella on helppo erottuaLähde: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/
  53. 53. Tunnetaanko sinut alasi verkostoissa?
  54. 54. Lähde: http://inmaps.linkedinlabs.com/share/Pauliina_Mkel/284252234171786557412516097068541421960
  55. 55. Sosiaalisten verkostojen rakenne Vahvoja sidoksia Heikot sidokset ovat syntyy, kun kaveri merkittäviä, sillä ne Solmukäyttäjät on myös kaverin muodostavat siltoja välittävät tietoa kaveri. verkoston eri tehokkaasti. He voivat klustereiden välille. myös dominoida verkostoa.Yhteydet voivat olla yksi-tai kaksisuuntaisia.Sosiaalisissa verkostoissaon erilaisia suhteita, kuten: Ulkopuolisilla eikaveruus, seuraaminen, Kiinteät ryhmät ole yhteyksiä muihin, kierrättävät joskustykkääminen, osallistuminen mutta he ovat siltisamoihin keskusteluihin jne. tarpeetontakin tietoa. osa kokonaisuutta.
  56. 56. Tieto leviää verkoston kautta Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
  57. 57. Asiantuntija = asiantuntijayhteisön jäsen • Tunnetko oman alasi verkostoja? Googlaa. • Missä niistä olet jäsenenä, tai voisit liittyä? • Ketkä ovat verkoston keskeisiä henkilöitä? • Onko verkostossa mahdollisia tulevia työnantajia? • Osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan, voit kehittää omaa asiantuntijuuttasi • Lisäksi saat tuoretta tietoa ja tutustut alasi ihmisiin
  58. 58. http://twitter.com/hponka
  59. 59. Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja,mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
  60. 60. http://www.tweetdeck.com/
  61. 61. Twitterin hyötyjä• Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa• Seuraan minua kiinnostavia aiheita eli #hashtageja• Mitä se on: – yhden tai kahden suuntainen seuraaminen – yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät – osallistun keskusteluihin – saan tietoa – välitän tietoa – jaan tietoa – lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”
  62. 62. LinkedIn – ammattilaisverkosto http://www.linkedin.com/
  63. 63. LINKEDININ KÄYTTÄJIEN AMMATTIALATLähde: Amodiovalerio Verde, http://www.slideshare.net/amover/linked-in-demographics-statistics-july-2011
  64. 64. http://www.slideshare.net/hponka/presentations
  65. 65. http://www.slideshare.net/
  66. 66. Valitse verkostot, joissa olet aktiivinen
  67. 67. Lähde: http://www.scribd.com/doc/73446440/Jobvite-Social-Job-Seeker-Survey-2011 (N= 1205 aikuista, 10/2011 USA)
  68. 68. 1. Mitä sosiaalinen media on? 2. Oppimisen tukena3. Verkostoitunut asiantuntija? 4. Pelisääntöjä ja haasteita
  69. 69. Netiketin alkeet• Älä puhu pahaa muista.• Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita.• Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi – seiso sanojesi takana.• Pyydä anteeksi, jos olet toiminut väärin toista kohtaan.• Joskus voi olla hyvä syy muokata tai poistaa omia viestejään.• Kiitä palveluksista.• Rajaa avoimuutesi ja kunnioita muiden asettamia rajoja.• Netissä on vaikea edustaa vain itseään.• Älä jätä verkkoon sellaista, mihin et halua törmätä tulevaisuudessa.
  70. 70. Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?
  71. 71. Nettikiusaaminen• ”Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia. Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa. Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora, sanallinen kiusaaminen. ”• ”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi korostaa, tekisikö lapsi saman myös oikeassa elämässä. ” Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168
  72. 72. Miten some-palveluita opetukseen?• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat käyttää huoltajan suostumuksella. – Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko opiskeluajaksi• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se vastaa oppilaiden sijasta.• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita (=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.
  73. 73. Somen haasteita opetuksessa• Miten palveluita otetaan käyttöön, kun koululla ei kuitenkaan ole oikeutta velvoittaa oppilasta solmimaan sopimusta jonkin muun organisaation tai yksityisen yrityksen (palveluntarjoajan) kanssa?• Kuka valvoo tai kontrolloi sitä, minkälaisia sopimuksia oppilaat tekevät koulutyössään?• Onko opettajilla oikeus rekisteröityä palveluihin opettajina, työnantajansa edustajina?• Miten tulisi menetellä, kun oppilaat ovat alaikäisiä? Pyydetäänkö huoltajalta tai huoltajilta lupa palveluihin rekisteröitymiseen jokaisessa yksittäisessä tapauksessa?• Miten suhtaudutaan palveluehtojen sisältämiin ikärajoihin, jos opetusryhmässä on sekä vaadittua ikää vanhempia että sitä nuorempia oppilaita?• Mitkä ovat kohtuullisia sopimusehtoja? Mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei missään tapauksessa voida hyväksyä? Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_ kayttoehdot_opetuksessa/suhde_lakiin_normeihin_ja_perinteeseen, Elias Aarnio 17.11.2010
  74. 74. Learning cafe -ryhmätyöskentely• Pisteiden aiheet: 1. Tiedotus ja neuvonta 2. Henkilökohtainen ohjaus 3. Sosiaalisen median taidot opiskelussa ja työssä 4. Eri aloihin ja ammatteihin tutustuminen somen avulla 5. Työnhaku sosiaalisen median avulla 6. Sosiaalinen media opojen verkostoitumisessa ja yhteistyössä• Valitkaa ryhmästänne sihteeri, joka on pisteellä pysyvästi ja tekee muistiinpanot wikiin• Pisteiden vaihto n. 5 minuutin välein• Lopuksi yhteinen koonti
  75. 75. Yhteenvetoa: some opinto-ohjauksessa • Opinto-ohjaajat ja opettajat – Tiedotus, neuvonta, opetuskäyttö – Henkilökohtainen ohjaus • Sulautuva ohjaus verkon kautta, parhaimmillaan yhteisöllinen prosessi • Opiskelijat – Eri aloihin ja ammatteihin tutustuminen – Sosiaalisen median sovellustaidot opiskelussa ja työssä – Oman osaamisen kehittäminen ja esille tuominen, myös yli koulutuksen nivelvaiheiden – Työnhaku sosiaalisen median avulla
  76. 76. Katso myös nämä:http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3 http://www.slideshare.net/hponka/luoti-some- kayttoehdotjasuositukset
  77. 77. …ja nämä myös• Anne Rongas: Sosiaalinen media opinto-ohjauksen tukena, http://www.slideshare.net/arongas/sosiaalinen-media- opintoohjauksentukena-1• Ann-Christine Wahl: Itsensä markkinointi 2.0 – Opintojen ohjaus sosiaalisessa mediassa, http://mapoyri.wordpress.com/2012/04/23/itsensa-markkinointi-2- 0-opintojen-ohjaus-sosiaalisessa-mediassa/• Patrik Skogster: Opintojen ohjauksen dialogi sosiaalisen median avulla, http://ojs.seamk.fi/index.php/osaaja/article/viewFile/1135/1031• Tiina Pyrstöjärvi: Mitä on sulautuva ohjaus (Blended Counselling)?, https://wiki.uef.fi/pages/viewpage.action?pageId=15468364
  78. 78. KIITOS!Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/http://slideshare.com/hponkahttp://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

×