Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Sosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessä

3,401 views

Published on

  • Be the first to comment

Sosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessä

  1. 1. Sosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessä Harto Pönkä, 22.9.2011
  2. 2. Sosiaalisen median mahdollisuudet ja haasteet oppilaitoksen kehittämisessä
  3. 3. Missä nyt ollaan ja miten tähän on tultu?
  4. 4. ” Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.” - Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja http://www.ustream.tv/recorded/3848950
  5. 5. Facebook ylitti 100 miljoonan käyttäjän rajan vain kolme vuotta sitten Lähde: Ben Foster, http://www.benphoster.com/facebook-user-growth-chart-2004-2010/ (perustuu Facebookin omiin tilastoihin)
  6. 6. Arvio Facebookin todellisesta käyttäjämäärästä Suomessa: n. 1,7 milj. (Facebookin ilmoittamassa 2 miljoonassa on mukana kaikki käyttäjätunnukset ) Lähde: Harto Pönkä, http://harto.wordpress.com/2011/07/22/facebookissa-ei-ole-2-miljoonaa-suomalaista-paljonko-sitten/ Kuva: http://www-958.ibm.com/software/data/cognos/manyeyes/visualizations/an-approximation-of-real-finnish-f Tämä ero aiheuttaa monia ongelmia Suomessa
  7. 7. Puolet suosituimmista verkkopalveluista on sosiaalisen median palveluita <ul><li>1. Google.fi </li></ul><ul><li>2. Facebook.com </li></ul><ul><li>3. Google.com </li></ul><ul><li>4. YouTube.com </li></ul><ul><li>5. Iltalehti.fi </li></ul><ul><li>6. Iltasanomat.fi </li></ul><ul><li>7. Wikipedia.org </li></ul><ul><li>8. Blogger.com </li></ul><ul><li>9. Hs.fi </li></ul>10. Yle.fi 11. Live.com 12. Yahoo.com 13. Nordea.fi 14. Mtv3.fi 15. Linkedin.com 16. Kauppalehti 17. Twitter.com 18. Suomi24.fi Lähde: http://www.alexa.com/topsites/countries/FI Suomessa
  8. 8. Maabrändityöryhmän raportti, 2010, http ://tehtavasuomelle.fi/
  9. 9. Sosiaalisen median käsite Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/ Sisällöt Yhteisöt Teknologiat Yhteisten merkitysten muodostamisen prosessi
  10. 10. Sosiaalinen media haastaa organisaatiossa vallitsevan toimintakulttuurin
  11. 11. Sosiaalinen media oppilaitoksissa on ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos! ” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa
  12. 12. Uskallatko olla avoin ja keskustella?
  13. 13. Mitä organisaatiot pelkäävät? <ul><li>Avoimuutta </li></ul><ul><li>Keskustelua </li></ul><ul><li>Hallitsemattomuutta </li></ul><ul><li>Kasvotonta ja anonyymiä ”nettiväkeä” </li></ul><ul><li>Yrityksen maineen pilaamista ja omien kasvojen menetystä </li></ul><ul><li>Tuntematonta ympäristöä </li></ul><ul><li>Osaamattomuutta ja virheitä </li></ul><ul><li>Työajan tuhlaamista </li></ul>
  14. 14. <ul><li>Täysin avoin </li></ul><ul><ul><li>Kaikki voivat lukea ja osallistua </li></ul></ul><ul><li>Osittain avoin </li></ul><ul><ul><li>Kaikki voivat lukea </li></ul></ul><ul><ul><li>Vain jäsenet voivat osallistua </li></ul></ul><ul><li>Suljettu, rekisteröintipakko </li></ul><ul><ul><li>Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta kuka tahansa voi rekisteröityä </li></ul></ul><ul><li>Suljettu, kutsu vaaditaan </li></ul><ul><ul><li>Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun </li></ul></ul><ul><li>Suljettu ja salainen </li></ul><ul><ul><li>Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää </li></ul></ul>Avoimuuden tasot
  15. 15. Muutosvastarinta saadaan käännettyä vahvuudeksi , jos pystytään riittävän hyvin perustelemaan, MIKSI olemme menossa sosiaaliseen mediaan. ” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa
  16. 16. Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080) <ul><li>Eniten töissä käytetyt some-palvelu: </li></ul><ul><ul><li>Omat sisäiset palvelut, 82 % </li></ul></ul><ul><ul><li>Tiedostonjakopalvelut kuten Google Docs, SharePoint ja SlideShare, 57 % </li></ul></ul><ul><ul><li>Pikaviestipalvelut kuten Yammer ja Messenger, 54 % </li></ul></ul><ul><li>70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä </li></ul><ul><li>85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä </li></ul><ul><li>Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %) </li></ul>Sosiaalista mediaa käytetään laajasti työelämässä Suomessa
  17. 17. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.
  18. 18. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta .
  19. 19. Sosiaaliset objektit tuovat yhteen
  20. 20. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua. Lähde: http://purot.net/fi/miksi_wiki/
  21. 21. Keskustelut Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa .
  22. 22. <ul><li>Keskustelu on tärkein yksittäinen ominaisuus! </li></ul><ul><li>” Yhteinen tila, paikka tai kanava verkossa” </li></ul><ul><li>Työskentelyä tukevia materiaaleja ja välineitä </li></ul><ul><li>Ensisijaiseksi tiedostuskanavaksi postituslistojen sijasta </li></ul><ul><li>Helposti muokattavissa ja laajennettavissa </li></ul><ul><li>Virtuaaliseen työtilaan voidaan liittää sosiaalisen median sisältöjä ja työkaluja </li></ul><ul><li>Käyttäjien työskentelyä voi seurata ja se jää talteen eli dokumentoituu </li></ul><ul><li>Wiki, ryhmäsivusto, yhteisöpalvelu tms. </li></ul>Yhteinen virtuaalinen tila?
  23. 23. Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi Jos oppilaitos muodostaisi verkkoyhteisön... Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Avoin yhteistyö Uuden tiedon luominen yhdessä Sosiaaliset merkitykset  Toimintakulttuuri muutos Auttaminen ja yhteinen etu Tietolähteiden jakaminen
  24. 24. <ul><li>Työntekijän pitää saada jotakin todellista hyötyä asiantuntemuksena jakamisesta </li></ul><ul><li>Blogit, wikit, SlideShare, LinkedIn, Facebook, Diigo, Delicious jne. </li></ul><ul><li>Osaamisalueiden määrittely, esim. https://xtune.fi/ ja sopivien osaajien löytäminen tarvittaessa </li></ul><ul><li>Asiantuntijuuden jakamisesta on hyötyä myös esim. some-palveluiden vertaistukena </li></ul>Asiantuntijuuden jakaminen
  25. 25. http://xtune.fi/
  26. 26. http://xtune.fi/
  27. 28. <ul><li>Esimerkki: Sometu-verkosto </li></ul><ul><li>Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan </li></ul><ul><li>Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen </li></ul><ul><li>Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan </li></ul>http://sometu.ning.com/
  28. 29. Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) ” Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.”
  29. 30. Verkostot välittävät tietoa
  30. 31. Huomaa näiden erot: verkostoituminen - sosiaalisuus – parvimainen toiminta – yhteistyö – ryhmäytyminen – yhteisöllisyys
  31. 32. <ul><li>Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet: </li></ul><ul><ul><li>Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite) </li></ul></ul><ul><ul><li>Sosiaaliset verkostot </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkkoyhteisöt </li></ul></ul><ul><ul><li>Parvet </li></ul></ul><ul><ul><li>Ryhmät </li></ul></ul><ul><li>Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa </li></ul><ul><li>Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa </li></ul>Ryhmistä massapalveluihin
  32. 33. Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisen seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/ YKSILÖ YHTEISÖ Sosiaalinen media työskentely- ja oppimisympäristönä
  33. 34. <ul><li>Muodostakaa 3-4 hengen ryhmät </li></ul><ul><li>Tehkää muistiinpanoja Purot-wikiin </li></ul><ul><li>Keskustelkaa: </li></ul><ul><ul><li>Mitä olet valmis jakamaan ja kenelle? </li></ul></ul><ul><ul><li>Oletko aktiivinen osallistuja? </li></ul></ul><ul><ul><li>Oletko sosiaalinen kirjoittaja? </li></ul></ul><ul><ul><li>Uskotko yhteistyöhön? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mitä koulun some-palvelussa voisi jakaa ja tehdä? </li></ul></ul>Ryhmätyöskentely 1
  34. 35. <ul><li>Opetuksen ja sosiaalisen median vinkkejä </li></ul><ul><li>Kurssien rakenneaihioita some-palveluihin? </li></ul><ul><li>Kurssien etenemisaihioita? </li></ul><ul><li>Pedagogisia malleja ja yhteisöllisiä skriptejä? </li></ul><ul><li>Ohjevideoita? </li></ul><ul><li>Linkkejä opetukseen liittyviin materiaaleihin, tutkimuksiin ja uutisiin </li></ul>Mitä opettajat voisivat jakaa?
  35. 36. Yhteistyötä tukevia menetelmiä ja työkaluja
  36. 37. http:// harto.wordpress.com/
  37. 38. <ul><li>Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla </li></ul><ul><li>Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia </li></ul><ul><ul><li>ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista </li></ul></ul><ul><ul><li>ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa </li></ul></ul><ul><li>Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt </li></ul><ul><li>Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla blogin sisältöjä niihin </li></ul><ul><li>Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon </li></ul><ul><li>Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote” </li></ul>Miksi bloggaan?
  38. 39. <ul><li>Sivut (pysyvät tiedot) </li></ul><ul><ul><li>Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin </li></ul></ul><ul><li>Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta) </li></ul><ul><ul><li>Ajankohtainen tiedotus ja raportointi </li></ul></ul><ul><ul><li>Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien kommentointi yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms. </li></ul></ul><ul><li>Kommenttipalsta </li></ul><ul><ul><li>Sisäiset keskustelut </li></ul></ul><ul><ul><li>Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen </li></ul></ul><ul><li>RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin </li></ul><ul><li>Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta </li></ul><ul><li>Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin </li></ul>Blogin etuja projekti-/hanketyössä
  39. 40. http://www.slideshare.net/
  40. 41. http://www.slideshare.net/
  41. 42. http://www.slideshare.net/ <ul><li>Jaetut esitykset </li></ul><ul><li>Esityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa </li></ul><ul><li>Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin  Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi  Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä </li></ul><ul><li>Saan jatkuvasti uutta tietoa seuraamiltani käyttäjiltä </li></ul>
  42. 43. Opin jotakin jokaisesta blogikirjoituksesta ja esityksestä, jonka teen.
  43. 44. http://www.qaiku.com/channels/show/qaikusourcing/view/0782f35073a611dfae3b51d6e4ce77be77be/ Yhteiskehittelyä
  44. 45. http://sometime2011.purot.net/
  45. 46. http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu  Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen  Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen
  46. 47. <ul><li>Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen </li></ul><ul><ul><li>Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus </li></ul></ul><ul><ul><li>Tutkimus- ja kehityshankkeiden työskentelyalusta </li></ul></ul><ul><ul><li>Palaute-/vuorovaikutuskanava ulospäin </li></ul></ul><ul><ul><li>Opetuskäytössä esim. ryhmätöissä ja kurssin kotisivuna </li></ul></ul><ul><li>Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen </li></ul><ul><ul><li>Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta </li></ul></ul><ul><ul><li>Dokumentaatiot, sanakirjat yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ohjeistukset, perehdytysmateriaalit </li></ul></ul><ul><ul><li>Prosessikuvaukset, laatujärjestelmät </li></ul></ul><ul><ul><li>Usein kysytyt kysymykset, tietämyspankki </li></ul></ul>Wikien käyttötarkoituksia
  47. 48. <ul><li>Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. </li></ul><ul><li>Fasilitointi keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. </li></ul><ul><li>Fasilitaattori ei ota kantaa sisältöön vaan auttaa ryhmää pääsemään päämääriinsä. Fasilitoinnissa siis erotetaan prosessi ja sisältö. </li></ul><ul><li>Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: </li></ul><ul><ul><li>Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin </li></ul></ul><ul><ul><li>Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa </li></ul></ul><ul><ul><li>Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen </li></ul></ul><ul><ul><li>Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. </li></ul></ul><ul><ul><li>Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta </li></ul></ul>Fasilitointi Lähde: http ://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
  48. 49. <ul><li>Suunnittele etukäteen </li></ul><ul><li>Hanki aktiivinen isäntä tai emäntä </li></ul><ul><li>Voitko mennä sinne, missä kohderyhmä jo on? </li></ul><ul><li>Tunnista avainhenkilöt ja heidän roolinsa </li></ul><ul><li>Kutsu ensin mukaan ne, jotka saat helpoimmin </li></ul><ul><li>Tuota kiinnostavaa sisältöä ja aktivoi jäseniä </li></ul><ul><li>Verkostoidu aktiivisesti, ole itse aloitteellinen </li></ul><ul><li>Keskustele, kysele, auta, välitä tietoa, kiitä, tee vastapalveluksia </li></ul>Madalla kynnystä ja aktivoi
  49. 50. http://docs.google.com/ <ul><li>Jaetut dokumentit </li></ul><ul><li>Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla </li></ul><ul><li>Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja </li></ul>
  50. 51. Yhteiset muistiinpanot
  51. 52. http://twitter.com/hponka
  52. 53. http://www.tweetdeck.com/
  53. 54. Sometu-verkosto Twitterissä, Olli Parviainen, 2010, http ://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/ Sometu-verkosto Twitterissä 2010
  54. 55. Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.
  55. 56. <ul><li>Yksi uusi toimintatapa voisi olla sosiaalisista verkostoista saadun tiedon seulominen edelleen muiden tiedoksi </li></ul><ul><li>Twitteristä saa tehtyä ”päiväkoonteja” esim. http://paper.li/ - palvelulla </li></ul><ul><li>SlideShareen tulee koko ajan hyödyllisiä esityksiä muilta käyttäjiltä </li></ul><ul><li>Höydynnä yhteisöresursseja, kysy apua! </li></ul>Somesta saa tietoa!
  56. 57. http://paper.li/hponka/1307906119
  57. 58. http://www.twazzup.com/?q=%23koulu
  58. 59. http://www.twazzup.com/ Laajenna tapahtuma verkkoon
  59. 60. <ul><li>” Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.” </li></ul><ul><li>Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle: </li></ul><ul><ul><li>talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons) </li></ul></ul><ul><ul><li>maine ja kunnia </li></ul></ul><ul><ul><li>avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia) </li></ul></ul><ul><ul><li>pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi </li></ul></ul>Crowdsourcing/talkoistaminen Lähde: Hintikka & Rongas, 2010, http://www.digibusiness.fi/uploads/reports/1272450666_elma_nettiin_1.pdf
  60. 61. http://twitter.com/hponka/status/4170248122 Verkostohaastattelu Twitterissä
  61. 62. Käteviä täsmäpalveluita...
  62. 63. https://www.dropbox.com/
  63. 64. http://www.doodle.com/
  64. 65. http://basecamphq.com/
  65. 66. http://www.mindmeister.com/ Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet  Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
  66. 67. http://www.delicious.com/ Sosiaaliset kirjanmerkit  Linkkien varastoiminen omaan ja/tai muoden käyttöön  Verkostoituminen muiden käyttäjien kanssa, linkkien vinkkaus yms.  Hakukone: käyttäjät arvottavat www-sisältöjä
  67. 68. Suomi-artikkelia on muokattu 5032 kertaa 1629 käyttäjän toimesta, http://stats.wikimedia.org/EN/TablesWikipediaFI.htm#mostedited
  68. 69. <ul><li>Parvi on joukko ihmisiä, jotka osallistuvat johonkin toimintaan, mutta eivät muodosta kiinteää ryhmää. </li></ul><ul><li>Hyvä parvi tuottaa kollektiivista viisautta (collective intelligence) ja yltää keskimäärin parempaan ratkaisuun kuin yksittäinen asiantuntija (Surowiecki). </li></ul><ul><li>Kollektiiviseen viisauteen yltävän parven edellytykset: </li></ul><ul><ul><li>Monimuotoisuus (erilaisia ihmisiä) </li></ul></ul><ul><ul><li>Riippumattomuus (yksilöiden itsenäinen ajattelu) </li></ul></ul><ul><ul><li>Hajautus (avoimuus ja tasavertaisuus) </li></ul></ul><ul><li>Parviälyn esimerkkejä: Google, Wikipedia, Open Source -ohjelmien kehittäjäyhteisöt, crowdsourcing </li></ul>Lähde: Surowiecki, J. (2004). The Wisdom of the Crowds http://fi.wikiversity.org/wiki/Surowiecki,_James_%282004%29:_The_Wisdom_of_the_Crowds Parvi ja parviälykkyys
  69. 70. Tämän esityksen valmisteluun käytin Google Docsia, SlideSharea, Purot.net:iä, MindMeisteria ja Deliciousta (samaan aikaan olin Twitterissä, Facebookissa ja Podiossa)
  70. 71. Kuva: Vesa-Matti Sarenius, 2011 (käyttöön saatu lupa)
  71. 72. http://www.facebook.com/groups/237930856866/ Verkostoitumista ja ryhmäytymistä
  72. 73. (Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä) <ul><li>Facebookin ryhmät </li></ul><ul><li>Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat...  Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit  Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa) </li></ul>
  73. 74. Ryhmän sisäinen keskustelukanava
  74. 75. Some-ympäristöjä opetukseen
  75. 76. Muutos ”perinteiseen” verrattuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista
  76. 77. Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
  77. 78. Somen opetuskäytön kehitysvaiheet TAVOITE
  78. 79. <ul><li>Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö </li></ul><ul><li>Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu </li></ul><ul><li>Riittämätön ohjaus ja tuki </li></ul><ul><li>Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute </li></ul><ul><li>Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute </li></ul><ul><li>Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää </li></ul><ul><li>Liian kompleksinen oppimisympäristö </li></ul><ul><li>Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot </li></ul>Tavallisia kompastuskiviä
  79. 80. <ul><li>Muodostakaa 3-4 hengen ryhmät </li></ul><ul><li>Tehkää muistiinpanoja Purot-wikiin </li></ul><ul><li>Yksi kertoo kerrallaan ja muut kyselevät: </li></ul><ul><ul><li>Mitä sosiaalisen median palveluita olet käyttänyt ja millaisia kokemuksia niistä on tullut? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mitä sosiaalisen median palveluita voisit jatkossa käyttää, mitä mahdollisuuksia ja haasteita niihin liittyy? </li></ul></ul><ul><li>Muodostakaa lopuksi 3 tärkeintä johtopäätöstänne muistiinpanojenne pohjalta </li></ul>Ryhmätyöskentely 2
  80. 81. Sosiaalisen median käytön strateginen suunnittelu ja johtaminen
  81. 82. MIKSI?
  82. 83. Sosiaalisen median käyttäminen on strateginen valinta , joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta. Kyse ei ole vain some-työkaluista tai viestinnästä.
  83. 84. Oppilaitos Nykyiset, tulevat ja aiemmat opiskelijat Yhteistyö- verkostot TAVOITTEET? RATKAISUT? ” Ihmiset verkostoituvat, eivät organisaatiot”
  84. 85. Sosiaalisen median käyttöönoton johtaminen <ul><li>on muutosjohtamista (toimintakulttuurin muutos) </li></ul><ul><li>muutosjohtaminen on ennen kaikkea </li></ul><ul><ul><li>1. ihmisten johtamista </li></ul></ul><ul><ul><li>2. strategista johtamista (miten organisaatio reagoi sisäisiin tai ulkoisiin muutoksiin) </li></ul></ul>” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa
  85. 86. <ul><li>Toimintakulttuuriin </li></ul><ul><li>Asenteisiin, ennakkoluuloihin </li></ul><ul><li>Epäonnistumisen pelosta harjoittelun sallimiseen </li></ul><ul><li>Osaamisen ja tiedon omistajuudesta jakamiseen </li></ul><ul><li>Yhteistyön lisääntymiseen </li></ul><ul><li>Jne. </li></ul><ul><li>Jonkun on näytettävä esimerkkiä </li></ul><ul><li>Vahvista toivottua käyttäytymistä, älä korosta epätoivottua </li></ul>Mihin halutaan vaikuttaa?
  86. 87. http://aaltoblogi.blogspot.com/ Hieno blogi, mutta... 9 kirjoitusta viimeisin 2009 Ei juurikaan kommentteja.
  87. 88. http://kouluajakasvatusta.blogspot.com/
  88. 89. http://peda.net/veraja/vihti/jokikunta
  89. 90. Kotisivut Blogit Facebook YouTube Muut Twitter Oleellista on valita tavoitteisiin sopivat ympäristöt ja päättää, miten näissä ympäristöissä toimitaan.
  90. 91. <ul><li>SISÄLLÖNTUOTANTOON </li></ul><ul><li>SAAVUTTAMISEEN </li></ul>Sisällöntuotantoa ja saavuttamista
  91. 92. Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista). Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmät piirteet . Tässä yksi esimerkki. Miten valita sopivat some-palvelut?
  92. 93. <ul><li>Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa? </li></ul><ul><li>Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot </li></ul><ul><li>Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä </li></ul><ul><li>Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” </li></ul><ul><ul><li>RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) </li></ul></ul><ul><ul><li>Muut liittämis- ja upottamismahdollisuudet </li></ul></ul><ul><li>Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva </li></ul><ul><li>Avoin vai suljettu palvelu? </li></ul><ul><li>Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa? </li></ul><ul><li>Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötapa  valinta tehtävä tarpeiden mukaan </li></ul>Pedagoginen käytettävyys
  93. 94. <ul><li>Mitä yritämme saavuttaa? </li></ul><ul><li>Miksi sosiaalinen media? </li></ul><ul><li>Millainen sosiaalisen median laji auttaa meitä parhaiten saavuttamaan tavoitteemme? </li></ul><ul><li>Olemmeko valmiita päästämään irti brändistämme, edes hiukan? </li></ul><ul><li>Mitä teemme kannustaaksemme osallistumaan? </li></ul><ul><li>Kuka ylläpitää sosiaalisen median läsnäoloamme? </li></ul><ul><li>Onko meillä resursseja ylläpitää tätä, vai tuleeko tästä lyhyt kampanja? </li></ul><ul><li>Kuinka käyttäjien osallistaminen sosiaalisessa mediassa integroituu muuhun markkinointi-/viestintästrategiaamme?   </li></ul><ul><li>Kuinka mittaamme menestystä? Mikä tarkoittaa epäonnistumista? </li></ul><ul><li>Mitä teemme vähemmän, jos resursseja käytetään sosiaalisen mediaan? </li></ul>Lähde: Sean Carton, 21.12.2009, http://www.clickz.com/clickz/column/1713141/a-social-media-strategy-checklist (via Eero Leppänen, http ://mopaali.fi/esittelyt/105-sosiaalisen-median-strategian-tsekkauslista-yrityksille-sean-cartonin-mukaan.html ) Sosiaalisen median strategian tarkistuslista
  94. 95. Ohjeista, ohjaa ja kannusta
  95. 96. <ul><li>Joka toinen työntekijä kaipaa pelisääntöjä verkkokirjoitteluun. </li></ul><ul><li>72 prosenttia työntekijöistä kertoi, ettei heille ole annettu mitään ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimisesta. </li></ul><ul><li>Noin 20% työntekijöistä katsoo voivansa keskustella työpaikan asioista sosiaalisessa mediassa kriittisestikin, mutta 73 prosenttia työntekijöistä pohtii miten sanansa asettelee. </li></ul><ul><li>Lähes 40 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että sosiaalisen median ohjeistus voi päteä myös vapaa-ajalla. </li></ul>Lähde: http://www.hillandknowlton.fi/nc/ajankohtaista/news-single/article/tyoentekijaet-kaipaavat-pelisaeaentoejae-verkkokirjoitteluun/?tx_ttnews[backPid]=82 (työntekijät N=700, työnantajat N=500, 12.11.2009)
  96. 97. Rajoitukset ja kontrolli ylhäältä Kannustus, inspirointi, hyödyt, yhteistyö Onko ohjeistuksen painopiste uhkien torjunnassa vai mahdollisuuksien hyödyntämisessä ?
  97. 98. http://www.tkukoulu.fi/tvt/julkaisut/some-ohje.pdf
  98. 99. Hyvän ohjeistuksen piirteitä <ul><li>Selkeät (vastuut ja velvollisuudet) </li></ul><ul><ul><li>Mihin asioihin voin kommentoida? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mistä asioista voin kirjoittaa? </li></ul></ul><ul><ul><li>Missä kanavissa voin osallistua ja kenen suulla puhun? </li></ul></ul><ul><ul><li>Millaisella tyylillä kirjoitamme? </li></ul></ul><ul><li>Inspiroivat (eivät perustu kieltoihin vaan kannustamiseen) </li></ul><ul><ul><li>Miksi on tärkeää osallistua sosiaaliseen median keskusteluun? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mitä hyötyä työntekijälle on esimerkiksi bloggaamisesta? </li></ul></ul><ul><ul><li>Miksi sosiaalisen median toimenpiteet ovat organisaatiolle tärkeitä? </li></ul></ul><ul><ul><li>Keistä meidän yrityksessämme voimme ottaa mallia? </li></ul></ul><ul><li>Jos ohjeistuksia ei ole, tapahtuu ylilyöntejä. Pahinta voi olla se, että ohjeistuksen puutteen takia työntekijät eivät osallistu ja menetetään paljon hyviä mahdollisuuksia. </li></ul>Lähde: http://www.dailydiego.fi/blog/?p=1682 (12.11.2009)
  99. 100. Opiskelijoiden ohjeistaminen? <ul><li>Oppilaitos voi määrätä , miten ja mihin sen välineitä, ohjelmia ja käyttäjätunnuksia käytetään </li></ul><ul><li>Toiseksi voidaan antaa ohjeita ja esittää toiveita , mutta niiden noudattaminen on enemmän tai vähemmän vapaaehtoista – varsinkin oppilaitoksen ulkopuolella </li></ul><ul><li>Opiskelija ei voi kieltäytyä somen käytöstä opetuksessa, sillä oppilaitos/opettaja päättää kurssin suoritustavasta </li></ul><ul><ul><li>Opiskelijan ei ole kuitenkaan pakko esiintyä omalla nimellään tai jakaa tuotoksiaan avoimesti netissä, mikäli hän ei ole suostunut siihen kurssille ilmoittautuessaan (yksityisyyden suoja) </li></ul></ul><ul><li>Lisäksi mahdolliset salassapito-, harjoittelu- ja muut sopimukset, työsuhteeseen liittyvät vastuut jne. </li></ul><ul><li> Tärkeintä on antaa opiskelijoille valmiuksia esim. yksityisyyteen/verkossa näkymiseen, tekijänoikeuksiin ja somen mahdollisuuksiin liittyen </li></ul>
  100. 101. Jos haluat saada kaikki mukaan, anna heidän osallistua aidosti.
  101. 102. Tehkää koulukohtainen ohjeistus/suunnitelma sosiaalisen median käytöstä, jonka tekemiseen kaikki pääsevät mukaan .
  102. 103. Ohjeistuksen tekeminen – tapaus YLE ” Ryhmä tutustui hyvään pinoon ulkomaisten mediatalojen sosiaalisen median ohjeistuksia, tapasi neljä kertaa, keskusteli vilkkaasti periaatteista, käsitteistä ja pilkkujen paikoista ja päätyi hyvään yhteisymmärrykseen ohjeista. Tuija Aalto keksi ensimmäisessä tapaamisessa iskeä ohjeet jo ensimmäisessä luonnosvaiheessa Yle-wikiin kaikkien yleläisten muokattavaksi . Ohjeista avattiin myös keskustelu intraan. Tästä ei paljon avoimemmaksi pääse. Ohjeista tuli viralliset viime perjantaina. Niiden väsäämisessä oli kolme keskeistä tavoitetta: sosiaalisen median käyttöön pitää rohkaista , absoluuttisia kieltoja pitää välttää ja ohjeiden pitää olla lyhyet .” Lähde: Mika Rahkonen, toimituspäällikkö, YLE Uutiset, 20.12.2010, http ://blogit.yle.fi/aikaleima/ylen-some-ohjeiden-perusajatus-kannattaa-miettia-ennen-kuin-tekee
  103. 104. Tavoitteeseen pääseminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan tukea ja ohjausta.
  104. 105. <ul><li>Älä keskustele tavoitteista ja työtavoista ennen työskentelyn aloittamista – antaa prosessin muotoutua täysin vapaasti! </li></ul><ul><li>Unohda suunnittelu , tekeminen on se, millä on jotain merkitystä. </li></ul><ul><li>Laita sittenkin sähköpostia suoraan yksittäisille henkilöille yhteisen keskustelualustan käyttämisen sijasta. Varsinkin, jos kysymys oli esitetty suoraan sinulle vaikkapa siellä yhteisessä wikissä. </li></ul><ul><li>Älä tee muistiinpanoja F2F-tapaamisista muita varten nettiin. Aikaa ei pidä tuhlata sellaisen dokumentointiin, jonka voi jättää myöhemmäksikin </li></ul><ul><li>Mitä useammassa alustassa työskentelyä tapahtuu, sen parempi! Tää on tätä somea, kato. </li></ul><ul><li>Älä varsinkaan linkitä alustoja toisiinsa ja kerro muille, mitä tapahtuu missäkin. Yhteenveto- ja seurantasivut ovat varsinkin täydellisen turhia. </li></ul><ul><li>Vastuuhenkilöitä ei tarvita , kun vastuu on koko verkostolla! </li></ul><ul><li>Eikä aikatauluja! Eikä tehtävälistoja! Eikä loppujen lopuksi edes yhteisiä ajatuksia! </li></ul><ul><li>Muiden ryhmän jäsenten keskustelujen seuraaminen .. ähh, kuka niitä jaksaa lukea? </li></ul><ul><li>Ihan oikeasti, hei: miksi pitäisi edes kysyä muilta? </li></ul>10 askelta: näin estät yhteisöllisen prosessin Lähde: http://harto.wordpress.com/2011/05/23/10-askelta-nain-estat-yhteisollisen-prosessin-netissa/
  105. 106. <ul><li>Valmistelut </li></ul><ul><ul><li>Valitkaa isäntä/emäntä, joka on koko työskentelyn ajan pöydässä </li></ul></ul><ul><ul><li>Valitkaa pöydän teema: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>MITKÄ ovat oppilaitoksen sosiaalisen median suunnitelman tavoitteet? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>MITEN sosiaalisen median suunnitelma tulisi tehdä? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Miten sosiaalisen median tuki tulisi oppilaitoksessa järjestää? </li></ul></ul></ul><ul><li>Learning cafe –työskentely (n. 10 min per pöytä) </li></ul><ul><ul><li>Keskustelkaa pöydän teemasta </li></ul></ul><ul><ul><li>Isäntä/emäntä tekee muistiinpanoja Purot-wikiin </li></ul></ul><ul><ul><li>Pöydän vaihtaminen myötäpäivään ohjeiden mukaan </li></ul></ul>Ryhmätyöskentely 3
  106. 107. Tehkää se yhdessä!
  107. 108. Kyse on yhteisestä sitoutumisesta valittuihin työskentelyalustoihin ja toimintatapoihin.
  108. 109. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio , joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
  109. 110. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http ://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!

×