SoMe oppimisen ja toimintakulttuurin muutoksen tukena

5,225 views

Published on

Open päivitys yleissivistävä, Pyhäjoki 17.4.2013, Harto Pönkä

Published in: Education
0 Comments
4 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
5,225
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3,253
Actions
Shares
0
Downloads
21
Comments
0
Likes
4
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Tämä on sitä mitä oppimisen tutkija näkee
  • SoMe oppimisen ja toimintakulttuurin muutoksen tukena

    1. 1. SoMe oppimisen ja toimintakulttuurin muutoksen tukena Harto Pönkä, 17.4.2013Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi
    2. 2. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + Kurssin yhteinen jotain uutta blogi tai wiki Vastuu opettajalla3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen Sosiaalisen median sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristö oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
    3. 3. Suunnittelu vain korostuu, kun kokeillaan uuttaLähde: Laadukkaasti verkossa,
    4. 4. Linjakas opetus• Opetuksen suunnitteluvaihe – Yleiset oppimistavoitteet – Kohderyhmä – Oppimisprosessi ja opetusmenetelmät – Resurssit – Oppimisympäristön rakenne – Oppimateriaali – Koordinointi• Opetuksen toteutusvaihe – Yhteiset oppimistavoitteet – Erilaisten oppijoiden oppimisprosessi – Vuorovaikutus – Opiskelijoiden ohjaaminen – Pelisäännöt• Oppimisen arviointivaihe Lähde: Laadukkaasti verkossa,
    5. 5. Tavoitteiden asettaminen• Osaamistavoitteet (OPS), hankkeen tavoitteet ym.• Ydinainesanalyysi – 1) Ydinaines, 2) täydentävä tietous, 3) erityistietämys – A) Tieteellinen osaaminen, B) ammatillinen osaaminen• Laajempi näkökulma: – aihekokonaisuudet ja käsitteet – suhde koulutuksen/hankkeen kokonaisuuteen Opiskelija saavuttaa tavoitteet oppimisella  Tavoite on siis aina tukea oppimista ja aktiivista osallistumista
    6. 6. http://www.mindmeister.com/166185090
    7. 7. Toimitaanko avoimessa verkossa vai suljetussa tilassa?Kuva: http://xkcd.com/802/ (CC-BY-NC) by xkcd
    8. 8. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
    9. 9. Kuva: Vesa-Matti Sarenius, 2011 (käyttöön saatu lupa)
    10. 10. http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/
    11. 11. Verkkotyöskentelyn menetelmiä
    12. 12. Verkko-opetuksen muodot1. Ohjattu verkko-opetus, verkkokurssit2. Itseopiskelu verkossa3. Monimuoto-opetus4. Osallistujan tarpeisiin perustuva koulutus ja tuki (esim. hankkeet, etsivä verkkotyö)• Toinen näkökulma: – Materiaalikeskeinen, vai – Vuorovaikutuskeskeinen
    13. 13. Esimerkkejä työtavoista verkossa• Materiaalien lukeminen, kuunteleminen ja katseleminen• Kirjoittaminen yksin tai yhdessä• Harjoitusten ja tehtävien tekeminen• Tuotosten palauttaminen tiedostoina• Muiden tuotosten kommentointi• Keskustelua erilaisissa ryhmissä• Muiden työskentelyn seuraaminen ja arviointi• Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne.• Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen
    14. 14. Tavoitteeseen pääseminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan tukea ja ohjausta.
    15. 15. Ylläpitäjien tehtäviä• Sääntöjen ja keskustelukulttuurin määrääminen• Viestien moderointi – Etukäteen vai jälkikäteen? – Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä?• Ylläpitäjien keskinäinen tiedotus ja keskustelu, esim. suljettu Facebook-ryhmä – Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen – Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa? – Miten vastataan hankaliin viesteihin? – Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta  dokumentointi• Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste
    16. 16. Verkkoympäristön rakenne
    17. 17. (Pönkä & Impiö, 2009)
    18. 18. Sosiaalinen media yksilön tukena• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena oppimisympäristönä• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen, verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen, kysyminen• Verkkoyhteisöt = asiantuntijuuden kehittäminen osallistumalla yhteisön toimintaan• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin jatke, tiedonhaku, jakaminen
    19. 19. Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND,http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/
    20. 20. http://www.slideshare.net/hponka/miten-brndt-itsesi-sosiaalisessa-mediassa
    21. 21. Sosiaalinen media yhteisöllisyyden tukena • Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut: – Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite) – Sosiaaliset verkostot – Verkkoyhteisöt – Parvet – Ryhmät • Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa • Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
    22. 22. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
    23. 23. Some-verkkoympäristön rakentaminen • Sosiaalisen median palveluja yhdistelemällä on helppo rakentaa erilaisia työskentely- ja oppimisympäristöjä • Valitse käytettävät some-palvelut tarpeidesi ja sen mukaan, mihin ne parhaiten sopivat • Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti • Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
    24. 24. Muutos ”perinteiseen” verratttuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänkaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista
    25. 25. Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden linkit, RSS-syötteet ja widgetit• Tavoitteena on, että seurantasivun kautta toimintaa on helppo seurata, kun se hajaantuu useisiin verkkopalveluihin Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm
    26. 26. Esimerkki tähtimallista Vertaistuki ja Kurssin aikataulut keskusteleminen Google Calendar Facebook-ryhmä Seuranta-/kotisivu, Yhteisöllinen työskentely aikataulut, materiaalit, Ryhmien wiki-työtilatLuentomateriaalien tehtävät ja osallistujat jakaminen Kurssin wiki SlideShare Tiedon prosessointi ja visualisointi Oppimisen reflektointi MindMeister Opiskelijoiden blogit Niina Impiö ja Harto Pönkä, 16.04.13 etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com
    27. 27. Anna vaihtoehtoja seuraamiseen• Tavallisimmat: blogi, Facebook, Twitter…• Sähköposti-ilmoitukset manuaalisesti ja/tai automaattisesti käytetyistä some-palveluista• RSS-syöte, jonka osallistujat voivat tilata lukuohjelmaan tai liittää esim. omaan blogiinsa• Jaettu kalenteri, jossa muistutukset tapahtumista• QR-koodit paperitulosteissa, esimerkki:• QR-koodin voi tehdä esim. http://qrcode.kaywa.com/ ja avaukset voi laskea https://bitly.com/
    28. 28. Oppimisprosessin suunnittelu
    29. 29. Suunnittele oppimispolku Palaute ja lopetus• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata Tehtävä oppimispolkuna• Opettajan tehtävänä Arviointi on suunnitella, mitä Miten tuet oppimisprosessia vaiheita ja etappeja alusta loppuun? polulla on Tehtävä Aloitus
    30. 30. Tee vaiheet näkyväksi• Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko: – Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö valmista oppimismallia? – Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä ja työskentelytavoilla? – Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa? – Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä? – Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille?
    31. 31. Blogihttp://www.23asiaa.net/
    32. 32. Tavallisia kompastuskiviä• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)• Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot
    33. 33. Suunnittelun tarkistuslista• Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa.• Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan yhteiset tavoitteet opiskelijoiden kanssa.• Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia taustatietoja kurssille tulijoilla on.• Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi.• Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi.• Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit.• Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen.• Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet.• Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa.• Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia.• Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen.• Verkko-oppimateriaali on helposti saatavissa.• Työnjako opettajien kesken on selkeä.• Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa. Lähde: Laadukkaasti verkossa,
    34. 34. Arviointi
    35. 35. Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista: http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721
    36. 36. Yhteisöllinen prosessiRunsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.
    37. 37. Verkkotyöskentelyn arviointi• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja/tai toiminnan vaikuttavuuteen• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui – Ryhmien keskustelut – Verkkopalveluihin kertynyt data toiminnan aktiivisuudesta ja tiedon prosessoinnista – Osallistujien tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe – Osallistujilta saatu palaute ja muu lisätieto (myös verkon ulkopuolelta) – Opettajien/ylläpitäjien havainnot• 1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä tavoitteisiin, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
    38. 38. Verkkotyöskentelyn kokonaisuus1. Pedagogisen mallin valinta ja suunnittelu 2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja rakentaminen 3. Työskentelyn tukeminen ja arviointi kurssin aikana 4. Työskentelyn päättäminen ja arviointi
    39. 39. Tehtävä: some-palveluihin tutustuminen
    40. 40. Opetuksessa käytetyt ohjelmat (2012)TOP 10 Nousussa1. Twitter 17. Google+/Hangouts 56. Khan Academy 19. Word 57. Google kääntäjä2. YouTube 20. Yammer 61. Flipboard3. Google Docs/Drive 24. Scoopit 66. Instapaper4. Google haku 25. TED Talks/TED Ed 71. OneNote5. WordPress 36. Pinterest 73. Zite6. Dropbox 41. Hootsuite 89. Learnist 44. LiveBinders 90. MentorMob7. Skype 45. Sharepoint 92. Doodle8. PowerPoint 47. iTunes ja iTunesU 99. Popplet9. Facebook10. Wikipedia Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)
    41. 41. Toimintakulttuurin kehittäminen
    42. 42. Sosiaalisen median toimintatapoja Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi Sosiaaliset merkitykset Avoin yhteistyöHiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Tietolähteiden jakaminen Auttaminen ja Uuden tiedon yhteinen etu luominen yhdessä  Toimintakulttuuri muutos
    43. 43. Toimintakulttuurin kehittyminen Avoimuus, tuettu vuorovaikutus Avoin ja Avoin ja yhteisöllinen yhteisöllinen toimintakulttuuri toimintakulttuuriVastuu toiminnasta yhdellä Vastuu toiminnasta koko(opettaja, johtaja tms.) ryhmällä/yhteisölläNs. perinteinen Ns. perinteinentoimintakulttuuri toimintakulttuuri Sulkeutuneisuus, rajoitettu vuorovaikutus
    44. 44. Sosiaalisen median käytön vaiheet Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/Julkaisu: Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf (2012)
    45. 45. Tutussa ympäristössä on helpointa aloittaa! • 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä • 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä • Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %)Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080)
    46. 46. Keinoja muutoksen johtamiseen• Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja!• Yhdessä tekeminen, rohkeus kokeilla, epäonnistumisista oppiminen• Sitoutuminen – Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan – Johtajien päättäväisyys – TVT:n ja sosiaalisen median käyttö on helppo perustella!• Rehtorit some-asenteiden muutosagentteina, http://luotikoulutus.blogspot.com/2012/01/rehtorien
    47. 47. ” Sosiaalisen median käyttöönoton johtaminen • on muutosjohtamista (toimintakulttuurin muutos) • muutosjohtaminen on ennen kaikkea – 1. ihmisten johtamista – 2. strategista johtamista (miten organisaatio reagoi sisäisiin tai ulkoisiin muutoksiin) Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtoriLähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa
    48. 48. Onko painopiste uhkien torjunnassavai mahdollisuuksien hyödyntämisessä? Rajoitukset jakontrolli ylhäältä Kannustus, inspirointi, hyödyt, yhteistyö
    49. 49. Erilaisia toimintakulttuureja
    50. 50. Ystäväyrittäjyys Avoin: kuka tahansa voi osallistua ja myös käyttää verkoston nimeä Facebook-sivulla viikoittain vaihtuvat vapaaehtoiset isännät/emännät  Verkosto on sellainen kuin miten jäsenet sitä hyödyntävät, esim. kokemusten vaihtoa, kaveriapua ja yhteistyökumppanien hakua http://www.facebook.com/friendtrepreneur
    51. 51. Sometu  Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan  Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan http://sometu.ning.com/
    52. 52. Dojolaiset (lopetettu/siirtynyt)  Suljettu: liittymiselle on kriteereitä, kaikkia ei hyväksytä  Tiukasti johdettu: väärin käyttäytyvät ja liian kriittiset poistetaan, uloslinkityksiä ei sallita, käyttäjiä kannustetaan ilmiantoihin Selvästi kaupallinen, mutta ylläpitäjänä ei mainita yritystä (laillisuus?) Palvelu on lopetettu v. 2012 lopussa, lisää aiheesta: http://altillaonasiaa.blogspot.fi/2012/02/dojolaiset-uskonlahko-sosiaalisessa.html
    53. 53. Nuotion sytyttäjä Sisäpiirin verkostokätilöt Vahva johtajaEero Leppänen, Ystäväyrittäjyys Anne Rongas, mm. Sometu Antti Heikkilä, Dojolaiset”Itse näen, että siinä pistettiin ”Itseorganisoituminen saattaa johtaa ”Aito johtaja on kiinnostunutnuotio pystyyn ja kutsuttiin ihmisiä ydinryhmän muodostumiseen ja yhteisöstään ja osaa ohjata sensen ympärille. Siellä joku aina kertoo tavoitetta kohti kuljettavien toimintaa ja ihmisten välistäomaa tarinaansa ja pitää tulta yllä ja kätilöiden tarpeeseen.” kanssakäymistä yhteisön sisällä.”ringissä kuiskutellaan, mitäkuiskutellaan, eihän sitä tiedä.””Tässä ystäväyrittäjyydessä minua ja ”Aikaansaamisen ja toiminnallisten ”Osa oppi nopeasti ’talon tavoille’ehkä muitakin viehättää tavoitteiden rinnalla verkostossa mutta osa ei. Me poistimme nuovaltakunnallisuus, yksinyrittäjien kuten ryhmissäkin tarvitaan koossa sopeutumattomat, ja senhalu mennä yhteisille tulille pitäviä asioita. Koossa pitäminen seurauksena tapahtui ihme. --kuuntelemaan juttuja ja olemaan toimii harvoin ilman sisäpiiristä Dojolaiset on muuttunut itsestäänosa porukkaa, agendan puuttuminen nousevaa ajallisesti jatkuvaa ja sääteleväksi yhteisöksi, joka onja rentous. ” systemaattista kätilöintiä.” vapaa, mutta toimii tiettyjen sääntöjen puitteissa.””Verkostossa on parikin kertaa ”Se, miten demokraattisesti ”Olemme joutuneet poistamaankysytty, että halutaanko tästä esimerkiksi ylläpitoon liittyviä asioita suunnilleen 20 henkilöä, mikä onformaalimpaa ja ne, jotka ovat toteutetaan ja pystytään pieni määrä koko joukkoonvastanneet, ovat olleet sitä mieltä, toteuttamaan, riippuu verkoston verrattuna. -- Johtajan tehtävänä onettä ei missään nimessä.” koosta, yhteisistä työvälineistä ja valvoa, että vuorovaikutus toimii.” verkostoituneitten aktiivisuudesta.”Lähde: Lähde: Lähde:http://www.rautasilta.net/2010/06/ajatuksia- http://www.mahdollista.fi/2010/10/03/sisapii http://www.anttiheikkila.com/index.php? id=2&art=168 (sivu poistettu, mutta löytyyystavayrittajyydesta.html rilaiset-ja-nettiverkostojen-katilointi/ täältä)
    54. 54. Keskustelu:Millaista toimintakulttuuria rakennat ja miten?
    55. 55. OPH:n somen opetuskäytön suositukset • Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä työskennellen. • Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa. • Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa. Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun hyödyntämiseen koulun toiminnassa. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
    56. 56. Käytännössä: some osana mediataitojaKäytännön toimenpiteitä:• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista.• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja osallisuuteen verkkokeskusteluissa.• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten: blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja ryhmätyöskentelyalustoja.• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
    57. 57. Some osana kouluyhteisön toimintatapoja Käytännön toimenpiteitä: • Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan. • Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen. • Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
    58. 58. Facebook-ryhmiä opettajille• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa https://www.facebook.com/groups/237930856866/• Etäopetus https://www.facebook.com/groups/478695812189705/• Tablet-laitteet opetuksessa https://www.facebook.com/groups/294806730537020/• Mobiili ammatillisessa https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/• Yrittäjyyskasvatus https://www.facebook.com/groups/295634603879563/
    59. 59. KIITOS! Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

    ×