Koulutus Hämeenlinnassa OAJ Kanta-Hämeelle 7.2.2017, Harto Pönkä, Innowise

1. Digitaalisuus,
sosiaalinen media
ja opetuksen
kehittäminen
käytännössä
Harto Pönkä
7.2.2017

2. Kuka: Harto Pönkä
• Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM
2008, jatko-opintoja
• Bloggaaja 2006-, kolumnisti,
tietokirjailija, verkostoanalysoija
• Tärkeimmät some-palvelut: Twitter,
blogi, SlideShare, Facebook, WA
• Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista
mediaa 2008- mm. opettajille,
yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille,
ministeriöille, toimittajille ja
tuomareille
• Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen
ja koulutusteknologian
tutkimusyksikkö, 2007-2009
Blogi: harto.wordpress.com

3. VAIN
MUUTOS
ON PYSYVÄÄ

4. KOULUN
MURROS
so. opetus ja
toimintakulttuuri
Lasten ja nuorten
käyttäytymisen murros
Teknologian/yhteiskunnan murros
Oppimiskäsityksen ja
pedagogiikan murros

5. Diginatiivit haastavat koulun

6. Älypuhelin =
kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu
Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte

7. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)

8. Keskustelua, yhteisöjä, sisältöjä
86 % nuorista käyttää somea siksi, koska
haluaa keskustella kavereiden kanssa.
Some on tärkeä yhteydenpitokanava myös perheen sisällä.
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)

9. Lähde: Nuorisobarometri 2015, https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2016/01/Nuorisobarometri_2015_ISSUU.pdf
Some ei tehnyt nuorista antisosiaalisia

10. Lähde: DNA, Koululaistutkimus, 06/2016,
https://www.dna.fi/documents/15219/31276591/DNA+Koululaistutkimus+2016_laaja+raportti_media.pdf/bbf90491-ba98-46c3-8303-
7b6f5019b28e (N=796, 6-12-v. vanhemmat, N=284, 13-16-v. vanh.)

11. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/ (13-29-v.)

12. Lähde: Aller, Diginatiivin media-arki 2015 (N=447, 15-29-v.)

13. ”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten
koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.” (PISA 2012)

14. 1. Miten käytät
sosiaalista mediaa?
2. Miten opiskelijasi
käyttävät somea?

15. Käyttöehdot ja ikärajat

16. https://play.google.com/intl/fi_fi/about/play-terms.html

17. Tarkistuslista:
• Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia.
• Mikä on palvelun ikäraja?
• Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä
tallennetaan?
• Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia?
• Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi
mainontaan?
• Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi
ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla?
• Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee
ongelmia?
• Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille
ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa?
Palvelun käyttöehdot = sopimus

18. • Google: 13 vuotta (Google Play, Gmail, Google+, Google Drive, Blogger)
• YouTube: 13 vuotta (osa videoista 18 v.)
• Facebook: 13 vuotta
• WhatsApp: 13 vuotta (8/2016 lähtien, aiemmin 16 v.)
• Instagram: 13 vuotta
• Snapchat: 13 vuotta
• Twitter: 13 vuotta
• Steam: 13 vuotta
• Pinterest: 13 vuotta
• Twitch: 13 vuotta
• Ask.fm: 13 vuotta
• Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.)
• WordPress.org: 13 vuotta
• We heart it: 13 vuotta
• Pokémon Go: 13 vuotta
Some-palvelujen ikäraja: 13 vuotta
Lisäksi alaikäinen
tarvitsee huoltajan
luvan sopimuksen
tekoon.

19. Miten some-palveluita opetukseen?
• Kaupalliset some-palvelut:
– Alaikäiset huoltajan suostumuksella
– Täysi-ikäiset omalla vastuullaan
• Koulu/kunta voi hankkia osto-/sopimuspalveluita
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-
palveluita
• Muista myös oppilaiden oikeudet: jokainen
päättää itse esimerkiksi omien tuotostensa
julkaisemisesta

20. Someketti ja tekijänoikeudet

21. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
Nuorten mielipide

22. • ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.
• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt
materiaalit myös pysyvät siellä.
• Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä
toimitaan myös koulun ulkopuolella.
• Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median
palveluja käytettäessä.
• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää
tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa
itsestä ja muista kannattaa jakaa.
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
Mitä koulun pitäisi nuorten
mielestä opettaa somesta?

23. Reilun somen säännöt
1. Erottele tieto ja mielipide.
2. Perustele väitteesi.
3. Myönnä ja korjaa virheesi.
4. Ole avoin.
5. Älä jankuta.
6. Älä provosoi.
7. Älä johda harhaan.
8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.
9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.
10. Kunnioita oikeutta.
11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.
12. Älä aiheuta harmia.
Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

24. Valokuvat ja videot
• Valokuvan tai videon
tekijänoikeudet ovat
kuvaajalla
• Tunnistettavien
henkilökuvien julkaisuun
millä tahansa tavalla on
syytä pyytää lupa
• Kuvan julkaisun voi estää
esim. kotirauha,
yksityisyyden suoja,
henkilötietolaki tai kuvassa
näkyvän teoksen
tekijänoikeudet
• Myös kuvan levittäminen
voi olla kiellettyä esim.
tekijänoikeuksien tai sen
loukkaavuuden takia

25. • Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti
tekijällä, jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70
vuotta kuolemasta.
• Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua
• Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista
käyttöä
– Pätee myös esim. Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin
teoksiin kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin
• Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten,
valokuvaaminen sekä idean käyttäminen apuna uuden
teoksen luomisessa on yleensä sallittua
• Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain
– Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista
– Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin
– Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa
Tekijänoikeudet lyhyesti

26. Creative Commons
-lisenssin valinta

28. • Järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää
mobiililaitteiden tuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä
voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana.
• Koulu voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä
aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana.
• Kielto voi tällöin koskea myös kuvan ja äänen lähettämistä
suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen
liittyvää syytä.
• Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää
välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta.
• Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin puuttua
mobiililaitteiden käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään
esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa.
Oppilaiden kännykät järjestyssäännöissä
Lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

29. Nettikiusaaminen

31. • 16-vuotias autistipoika ei pystynyt
puolustautumaan luokkakavereitaan vastaan,
jotka julkaisivat hänestä nöyryyttäviä videoita
YouTubessa. Kun luokkakaverit kahden vuoden
päästä jäivät kiinni, he totesivat, etteivät olleet
olettaneet vanhempien tai poliisin valvovan
sivustoa.
• 12-vuotias tyttö ei ymmärtänyt, miksi hänen
luokkakaverinsa karttelivat häntä, kunnes hän
sai tietää, että joku oli luonut hänen nimellään
valeprofiilin, jossa haukuttiin muita.

32. ”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva
tai video voi aiheuttaa.”
• Se, mikä kuiskattuna on ilkeätä pilkkaa, muuttuu netissä
helposti kunnianloukkaukseksi (=rikos).
• Kiusaajan paha olo  kiusatun ”kiusaantumisherkkyys”
• Eräässä kyselyssä 25% koululaisista kertoi kuvanneensa tai
videoineensa kiusaamistilannetta (Pelastakaa lapset ry).
• Nettikiusaaminen liittyy yleensä koulukiusaamiseen (>90 %)
• Kun kiusaaminen tulee esiin netissä, siihen voi olla mahdollista
puuttua varhaisessa vaiheessa
• Kiusaamisen havaitsemisessa ja siihen puuttumisessa on
tärkeää koulun ja kotien välinen yhteistyö!
Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

33. • Luodaan yhteistyössä vanhempien, huoltajien ja
oppijoiden kanssa toimintamalli sosiaalisen median
hyödyntämisestä kodin ja koulun yhteistyössä.
• Kehitetään koulun sisäistä ja ulkoista viestintää ja
sidosryhmäyhteistyötä hyödyntämällä
mahdollisuuksien mukaan sosiaalisen median
palveluita.
• Kehitetään menetelmiä, joiden avulla vanhemmat ja
huoltajat voivat halutessaan seurata oppijoiden
työskentelyä (blogit, wikit, kuvapalvelut, videot jne).
• Mitään salassa pidettävää tai yksityisyyden suojaa
loukkaavaa tietoa ei saa laittaa some-palveluihin.
Some kodin ja koulun yhteistyössä
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

34. Yksityisyys ja turvallinen käyttö

35. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

37. Rakenna verkkoidentiteettiä harkiten
Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Älä julkaise, jos et ole varma.

38. • Anonyyminä esiintyminen voi liittyä mm.
heikkoon itsetuntoon, vääristyneeseen
minäkuvaan ja kavereiden puutteeseen
• Anonyymius ei kuitenkaan ole
epäsosiaalisuutta, vaan työkalu
kompensoida omia puutteita
• Anonyymius on myös keino turvata itseään,
henkilöllisyyttään ja toimintaansa verkossa
• Anonyymius mahdollistaa mm. omien
tavoitteiden ajamisen ja ”identiteetillä
leikkimisen”
• Anonyymiudesta voi olla haittaa:
– Epäreilu tilanne, jos toinen osapuoli on
anonyymi ja toinen ei
– Anonyymia ei välttämättä oteta totena
– Anonyymin sukupuolesta ei voi olla varma
– Mahdollisuus kiusata ja aiheuttaa haittaa
Lähde: T. Keipi, 2015, väitöskirja, Now You See Mee, Now You Don’t,
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113050/AnnalesB405KeipiDISS.pdf?sequence=2 ja sen artikkeli:
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1369118X.2014.991342

39. Lähde: Mediataitokoulu, http://www.mediataitokoulu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=608:netiketti-
sarjakuvat&catid=11:tehtavat&Itemid=388&lang=fi (viitattu 14.12.2016)

40. 1. Voit sanoa: ”Lopeta, en aio kuunnella
tuollaisia juttuja” tai ”Jos jatkat tuollaisten
juttujen kertomista, en enää juttele
kanssasi.”
2. Jos tuttavasi ei noudata
kehotustasi, lähde sivustolta pois tai estä
häntä näkemästä sinua kyseisessä
palvelussa esimerkiksi muuttamalla
yksityisyysasetuksiasi.
3. Kerro asiasta luotettavalle
aikuiselle. Yhdessä voitte ilmoittaa
henkilöstä sivuston ylläpidolle tai tehdä
asiasta rikosilmoituksen. Jutteleminen
aikuisen kanssa helpottaa oloasi.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/seksuaalinen-
hairinta-netissa/
Jos et pidä siitä, mitä
sinulle netissä tehdään,
kerro se suoraan.

41. Keskustele somesta oppilaiden kanssa
Mitä luet ja katsot?
Mistä tykkäät?
Mitä jaat ja kerrot?
Mistä keskustelet?
Mihin ryhmiin liityt?
Keitä otat kavereiksi?
Missä olet mukana?
Keneltä saa apua
tarvittaessa?
Kuva: centrifuga @Flickr, CC-BY-NC

43. • Oppilaita opastetaan käyttäjätunnusten ja salasanojen
tekemisessä sekä yksityisyyden suojaamisessa.
• Noudatetaan some-palvelujen käyttöehtoja ja ikärajoja.
• Huolehditaan, että oppijoilla on riittävät tiedot
tekijänoikeuksista.
• Korostetaan hyvää käytöstä, yhteisöllisten toimintatapojen
omaksumista ja toisen kunnioittamista.
• Häiriökäyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä.
• Some-palvelujen opetuskäytölle tehdään malli, joka
mahdollistaa oppilaiden osaamisen ja taitojen kehittymisen
turvallisessa ympäristössä.
• Luottamuksellista tietoa ei viedä some-palveluihin.
• Tunnetaan henkilötietoja ja henkilötietorekisterien ylläpitoa
koskevat määräykset.
Somen turvallinen ja eettinen käyttö
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

44. Keskustelu
Miten opetat somen
turvallista ja vastuullista
käyttöä?
Miten ongelmia voidaan
välttää esimerkiksi
oppilaiden WhatsApp-
ryhmissä?

45. Tulevaisuuden taidot ja uusi OPS

46. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: H. Pönkä, Sosiaalisen median käsikirja, 2014

47. Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

48. Työelämän nykyisiä vaatimuksia
• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen
• Design-ajattelu, protoilu ja testaus
• Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen
• Ideoiden jalostaminen
• Luovuus ja mahdollisuusajattelu
 Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus
(EK:n Oivallus, 2011)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

49. Uusien opetussuunnitelmien on tarkoitus
muuttaa koulutus vastaamaan muun yhteiskunnan
jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

50. 21. vuosisadan ”tulevaisuuden” taidot
Ajattelutavat
1. Luovuus ja innovaatio
2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja
päätöksentekokyky
3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot
Työtavat
4. Viestintä
5. Yhteisöllinen työskentely
Työvälineiden hallinta
6. Informaation lukutaito
7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito
Elin- ja osallistumistavat
8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus
9. Elämä ja työura
10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu
sekä kulttuurinen tietoisuus
http://www.atc21s.org/

51. Ajattelu
ja oppi-
maan
oppimi-
nen (L1)
Kulttuurinen
osaaminen,
vuorovai-
kutus ja
ilmaisu (L2)
Itsestä
huolehtimi-
nen ja arjen
taidot (L3)
Moni-
lukuaito
(L4)
Tieto- ja
viestintä-
teknologi-
nen osaa-
minen (L5)
Työelämä-
taidot ja
yrittäjyys
(L6)
Osallistuminen,
vaikuttaminen ja
kestävän tule-
vaisuuden ra-
kentaminen (L7)
1. Luovuus ja
innovaatio
X X X
2. Kriittinen ajattelu,
ongelmanratkaisu ja
päätöksentekokyky
X X X X
3. Oppimaan
oppiminen ja meta-
kognitiiviset taidot
X X
4. Viestintä X X X X X
5. Yhteisöllinen
työskentely
X X X X X
6. Informaation
lukutaito
X X X X
7. Tieto- ja
viestintätekniikan
(TVT) lukutaito
X X X X
8. Paikallinen ja
globaali kansalaisuus
X X
9. Elämä ja työura X X X
10. Henkilökohtainen
ja sosiaalinen vastuu
sekä kulttuurinen
tietoisuus
X X X X
Tulevaisuuden taidot OPS:in laaja-alaisena osaamisena

52. Uuden OPS:in TVT-tavoitteita
Sanapilven sanojen lähteenä Porin kaupungin TVT-ops 2016, https://peda.net/pori/tvt/pt2l

53. • Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti
– Yksin ja yhdessä
– Erilaisilla välineillä
• Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja
• Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on
olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus,
mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen
konteksti ja tekijän asema siinä
• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan
muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös
tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta
Monilukutaito
Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,
http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa

54. 21. vuosisadan taidot ja nettilukutaito
Jakaa Suunnitella
Ohjelmoida
Koostaa
Tarkistaa
Muunnella
Arvioida
Yhdistää tietoja
Navigoida
Hakea
Olla yhteydessä
verkkoyhteisöihin
Suojata
Avoin
käytäntö
Tehdä
yhdessä
Kirjoittaa
Lukea
Osallistua
Nettilukutaito
(monilukutaito)
Ongelmanratkaisu
Viestintä
Luovuus
Yhteisöllinen työskentely
Lähde: Mozilla, Web Literacy 2.0, https://learning.mozilla.org/en-US/web-literacy/ ja http://mozilla.github.io/content/web-lit-whitepaper/

55. Verkostoitumis- ja vaikuttamistaidot
Hyvät verkosto- ja
vuorovaikutustaidot antavat
etua yhteiskunnallisessa
vaikuttamisessaEsimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:
http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-
ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

56. Keskeistä: kriittinen ajattelu ja vuorovaikutustaidot

57. Keskustelu
Tavoitteita on paljon,
mutta missä asioissa
oppilaasi tarvitsevat
eniten opastusta
sosiaalisessa mediassa?

58. Sosiaalisen median opetuskäyttöön sopii
yhteisöllinen oppiminen

59. OPETUS VERKOSSA
• Uusi ympäristö
• Uudet menetelmät
• Sosiaalinen rakenne muuttuu
• Online 24/7
• Sietämätön keveys
• Opettajan rooli muuttuu

60. Yhteisöllinen oppiminen
edellyttää yhteisesti
päätettyä tavoitetta tai
ratkaistavaa ongelmaa.
• Tehtävänanto, joka
edellyttää yhteistyötä
• Konkreettinen tuotos
• Roolit auttavat alkuun
• Tue TVT:llä yhteistyötä
3-5
/ryhmä

61. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

62. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja
välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllinen oppiminen käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

63. http://www.mindmeister.com/
http://drive.google.com/
http://www.purot.net/
http://muistio.tieke.fi/

64. Käsitekarttoja vaiheistettuna
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

65. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka
saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen
sitoutumista ja panosta
• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten
viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä
• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden
jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia
• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä
oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon
• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi
merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin
käytetyllä pedagogisella mallilla
Ohjaa tehtävällä yhteisöllisyyteen
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

66. • Kiinnitä erityistä huomiota:
– Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys
– Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen
vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä
– Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle
• Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee
oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)
• Anna aikaa ryhmäytymiselle  ryhmään liittyvä keskustelu
on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle
• Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he
kokevat ”tulleensa kuulluiksi”
• Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja
perusteluita edellyttäviä kysymyksiä
Opettaja yhteisöllisessä oppimisessa
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

67. Seuraa ja arvioi ryhmän työskentelyä
Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?
Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?
Oliko työskentely vastavuoroista?

68. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

69. Some opetukseen vaiheittain

70. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.
Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

71. Oppimisympäristön peruspalikoita
• Oppimisalustat (Moodle, Google Classroom, Office 365, Eliademy)
• Jaetut tiedostot (Google Drive, OneDrive, Dropbox)
• Blogit (Wordpress, Blogger)
• Wikit (Google-sivustot, MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)
• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet)
• Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)
• Videopalvelut (YouTube, Vimeo)
• Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad)
• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr)
• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)
• Viestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger, Skype)
• Kysely- ja aktivointisovellukset (Kahoot, Socrative, AnswerGarden)
• Verkkokokousohjelmat (Adobe Connect)

72. Valitse käytettävä some-palvelu ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä:
• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?
• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?
• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?
• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?
Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden
oppimisprosessissa valitsemasi some-palvelun avulla?
1. askel: idea ja some-palvelut

73. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

74. Teknologis-pedagoginen sisältötieto
• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja
teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen
opettamiseen ja oppimiseen
• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön
opetuksen ja oppimisen tukena
• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen
ylläpitoa kaikista osatekijöistä:
– Sisältötieto
– Pedagoginen tieto
– Teknologinen tieto

75. Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta:
• Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta?
• Miten some-palvelu muuttaa opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla?
• Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä?
• Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä?
• Miten arvioit oppimista: onko tärkeää lopputulos vai prosessi?
Mistä vaiheista opetus koostuu?
• Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta?
2. askel: menetelmät ja vuorovaikutus

76. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

77. Millaisen oppimisympäristön rakennat somen avulla:
• Tapahtuuko työskentely yhdessä vai useissa some-palveluissa?
• Linkittyykö some-palvelut fyysisiin työskentelytiloihin?
• Voivatko oppijat käyttää itse valitsemiaan some-palveluja?
Miten varmistat työskentelyn onnistumisen somessa?
• Miten pidät huolta, että oppijat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa?
• Miten oppijat voivat saada apua työskentelyn aikana opettajalta tai toisiltaan?
• Millaisella tehtävänannolla saat oppijat keskustelemaan ja työskentelemään
yhteisöllisesti?
3. askel: some-ympäristön rakentaminen

79. Et voi suunnitella kaikkea.
Jossain vaiheessa täytyy vain
heittäytyä uuden kokeilemiseen!
Opetusjakson aikana:
• Seuraa oppijoiden työskentelyä. Varmista, että se etenee tavoitteiden suuntaisesti.
• Jos työskentely ei näytä etenevän toivotusti, selvitä, mistä kiikastaa. Anna
tarvittaessa lisäohjeita tai esitä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä.
• Anna aikaa ryhmäytymiselle, mutta älä salli myöskään vapaamatkustajia.
• Anna palautetta työskentelystä niin, että oppijat kokevat saaneensa huomiota.
4. askel: tee se!

80. 1 . T u t ust u s o siaaliseen m ediaan m o nipuolisest i
2 . O p et a s o siaalisen m e dian p e rust eet
3 . K ä y t ä s osiaalist a m ediaa o p p imisen t u k ena
4 . K ä y e e t t ist ä k e skustelua j a o p ast a
v a s t uullisuut een
5 . R a k enna ” k a veria e i j ä t e t ä” - k ult t uuria
6 . E n n alt aehkäise k i usaamist a y h t eist yössä
k o t ien k a nssa
7 . K a nnust a o p et t aj akollegasi s o meen
Harto Pönkä 28.10.2015 @ opetin.fi
SOMEKETTI OPETTAJILLE
UUDEN OPS:IN MUKAAN

81. Keskustelu
Miten aito käyttää
somea opetuksessasi?
Mitä otat tästä
koulutuksesta mukaasi?

82. Open somekirja
(Docendo, maaliskuu 2017)
• Sosiaalinen media koulussa ja
opetuksessa, uudet OPS:it
• Askelmerkit sosiaalisen median
opetuskäyttöön
• Pedagogiikka ja some
• Yhteisöllinen oppiminen, pedagogiset
mallit ja opetuksen skriptaaminen
• Yli 70:n some-palvelun esittely
• Laitteet, uudet trendit, opettajien
some-verkostot ja paljon muuta 
• Lue lisää:
https://www.docendo.fi/open-
somekirja-harto-ponka.html

83. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!