Digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössä

569 views

Published on

Koulutus Hämeenlinnassa OAJ Kanta-Hämeelle 7.2.2017, Harto Pönkä, Innowise

Published in: Education
0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
569
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
288
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössä

  1. 1. Digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössä Harto Pönkä 7.2.2017
  2. 2. Kuka: Harto Pönkä • Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM 2008, jatko-opintoja • Bloggaaja 2006-, kolumnisti, tietokirjailija, verkostoanalysoija • Tärkeimmät some-palvelut: Twitter, blogi, SlideShare, Facebook, WA • Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista mediaa 2008- mm. opettajille, yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille, ministeriöille, toimittajille ja tuomareille • Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, 2007-2009 Blogi: harto.wordpress.com
  3. 3. VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ
  4. 4. KOULUN MURROS so. opetus ja toimintakulttuuri Lasten ja nuorten käyttäytymisen murros Teknologian/yhteiskunnan murros Oppimiskäsityksen ja pedagogiikan murros
  5. 5. Diginatiivit haastavat koulun
  6. 6. Älypuhelin = kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte
  7. 7. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)
  8. 8. Keskustelua, yhteisöjä, sisältöjä 86 % nuorista käyttää somea siksi, koska haluaa keskustella kavereiden kanssa. Some on tärkeä yhteydenpitokanava myös perheen sisällä. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)
  9. 9. Lähde: Nuorisobarometri 2015, https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2016/01/Nuorisobarometri_2015_ISSUU.pdf Some ei tehnyt nuorista antisosiaalisia
  10. 10. Lähde: DNA, Koululaistutkimus, 06/2016, https://www.dna.fi/documents/15219/31276591/DNA+Koululaistutkimus+2016_laaja+raportti_media.pdf/bbf90491-ba98-46c3-8303- 7b6f5019b28e (N=796, 6-12-v. vanhemmat, N=284, 13-16-v. vanh.)
  11. 11. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/ (13-29-v.)
  12. 12. Lähde: Aller, Diginatiivin media-arki 2015 (N=447, 15-29-v.)
  13. 13. ”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.” (PISA 2012)
  14. 14. 1. Miten käytät sosiaalista mediaa? 2. Miten opiskelijasi käyttävät somea?
  15. 15. Käyttöehdot ja ikärajat
  16. 16. https://play.google.com/intl/fi_fi/about/play-terms.html
  17. 17. Tarkistuslista: • Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia. • Mikä on palvelun ikäraja? • Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä tallennetaan? • Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia? • Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi mainontaan? • Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla? • Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee ongelmia? • Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa? Palvelun käyttöehdot = sopimus
  18. 18. • Google: 13 vuotta (Google Play, Gmail, Google+, Google Drive, Blogger) • YouTube: 13 vuotta (osa videoista 18 v.) • Facebook: 13 vuotta • WhatsApp: 13 vuotta (8/2016 lähtien, aiemmin 16 v.) • Instagram: 13 vuotta • Snapchat: 13 vuotta • Twitter: 13 vuotta • Steam: 13 vuotta • Pinterest: 13 vuotta • Twitch: 13 vuotta • Ask.fm: 13 vuotta • Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.) • WordPress.org: 13 vuotta • We heart it: 13 vuotta • Pokémon Go: 13 vuotta Some-palvelujen ikäraja: 13 vuotta Lisäksi alaikäinen tarvitsee huoltajan luvan sopimuksen tekoon.
  19. 19. Miten some-palveluita opetukseen? • Kaupalliset some-palvelut: – Alaikäiset huoltajan suostumuksella – Täysi-ikäiset omalla vastuullaan • Koulu/kunta voi hankkia osto-/sopimuspalveluita • Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some- palveluita • Muista myös oppilaiden oikeudet: jokainen päättää itse esimerkiksi omien tuotostensa julkaisemisesta
  20. 20. Someketti ja tekijänoikeudet
  21. 21. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.) Nuorten mielipide
  22. 22. • ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä. • Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä. • Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä toimitaan myös koulun ulkopuolella. • Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä. • Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa itsestä ja muista kannattaa jakaa. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.) Mitä koulun pitäisi nuorten mielestä opettaa somesta?
  23. 23. Reilun somen säännöt 1. Erottele tieto ja mielipide. 2. Perustele väitteesi. 3. Myönnä ja korjaa virheesi. 4. Ole avoin. 5. Älä jankuta. 6. Älä provosoi. 7. Älä johda harhaan. 8. Kunnioita toisten ihmisarvoa. 9. Kunnioita toisten yksityisyyttä. 10. Kunnioita oikeutta. 11. Mieti, kenelle viestisi välittyy. 12. Älä aiheuta harmia. Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/
  24. 24. Valokuvat ja videot • Valokuvan tai videon tekijänoikeudet ovat kuvaajalla • Tunnistettavien henkilökuvien julkaisuun millä tahansa tavalla on syytä pyytää lupa • Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden suoja, henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen tekijänoikeudet • Myös kuvan levittäminen voi olla kiellettyä esim. tekijänoikeuksien tai sen loukkaavuuden takia
  25. 25. • Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70 vuotta kuolemasta. • Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua • Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista käyttöä – Pätee myös esim. Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin teoksiin kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin • Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen sekä idean käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on yleensä sallittua • Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain – Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista – Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin – Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa Tekijänoikeudet lyhyesti
  26. 26. Creative Commons -lisenssin valinta
  27. 27. • Järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää mobiililaitteiden tuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana. • Koulu voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana. • Kielto voi tällöin koskea myös kuvan ja äänen lähettämistä suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen liittyvää syytä. • Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta. • Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin puuttua mobiililaitteiden käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa. Oppilaiden kännykät järjestyssäännöissä Lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf
  28. 28. Nettikiusaaminen
  29. 29. • 16-vuotias autistipoika ei pystynyt puolustautumaan luokkakavereitaan vastaan, jotka julkaisivat hänestä nöyryyttäviä videoita YouTubessa. Kun luokkakaverit kahden vuoden päästä jäivät kiinni, he totesivat, etteivät olleet olettaneet vanhempien tai poliisin valvovan sivustoa. • 12-vuotias tyttö ei ymmärtänyt, miksi hänen luokkakaverinsa karttelivat häntä, kunnes hän sai tietää, että joku oli luonut hänen nimellään valeprofiilin, jossa haukuttiin muita.
  30. 30. ”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa.” • Se, mikä kuiskattuna on ilkeätä pilkkaa, muuttuu netissä helposti kunnianloukkaukseksi (=rikos). • Kiusaajan paha olo  kiusatun ”kiusaantumisherkkyys” • Eräässä kyselyssä 25% koululaisista kertoi kuvanneensa tai videoineensa kiusaamistilannetta (Pelastakaa lapset ry). • Nettikiusaaminen liittyy yleensä koulukiusaamiseen (>90 %) • Kun kiusaaminen tulee esiin netissä, siihen voi olla mahdollista puuttua varhaisessa vaiheessa • Kiusaamisen havaitsemisessa ja siihen puuttumisessa on tärkeää koulun ja kotien välinen yhteistyö! Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some
  31. 31. • Luodaan yhteistyössä vanhempien, huoltajien ja oppijoiden kanssa toimintamalli sosiaalisen median hyödyntämisestä kodin ja koulun yhteistyössä. • Kehitetään koulun sisäistä ja ulkoista viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan sosiaalisen median palveluita. • Kehitetään menetelmiä, joiden avulla vanhemmat ja huoltajat voivat halutessaan seurata oppijoiden työskentelyä (blogit, wikit, kuvapalvelut, videot jne). • Mitään salassa pidettävää tai yksityisyyden suojaa loukkaavaa tietoa ei saa laittaa some-palveluihin. Some kodin ja koulun yhteistyössä Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
  32. 32. Yksityisyys ja turvallinen käyttö
  33. 33. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/
  34. 34. Rakenna verkkoidentiteettiä harkiten Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Älä julkaise, jos et ole varma.
  35. 35. • Anonyyminä esiintyminen voi liittyä mm. heikkoon itsetuntoon, vääristyneeseen minäkuvaan ja kavereiden puutteeseen • Anonyymius ei kuitenkaan ole epäsosiaalisuutta, vaan työkalu kompensoida omia puutteita • Anonyymius on myös keino turvata itseään, henkilöllisyyttään ja toimintaansa verkossa • Anonyymius mahdollistaa mm. omien tavoitteiden ajamisen ja ”identiteetillä leikkimisen” • Anonyymiudesta voi olla haittaa: – Epäreilu tilanne, jos toinen osapuoli on anonyymi ja toinen ei – Anonyymia ei välttämättä oteta totena – Anonyymin sukupuolesta ei voi olla varma – Mahdollisuus kiusata ja aiheuttaa haittaa Lähde: T. Keipi, 2015, väitöskirja, Now You See Mee, Now You Don’t, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113050/AnnalesB405KeipiDISS.pdf?sequence=2 ja sen artikkeli: http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1369118X.2014.991342
  36. 36. Lähde: Mediataitokoulu, http://www.mediataitokoulu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=608:netiketti- sarjakuvat&catid=11:tehtavat&Itemid=388&lang=fi (viitattu 14.12.2016)
  37. 37. 1. Voit sanoa: ”Lopeta, en aio kuunnella tuollaisia juttuja” tai ”Jos jatkat tuollaisten juttujen kertomista, en enää juttele kanssasi.” 2. Jos tuttavasi ei noudata kehotustasi, lähde sivustolta pois tai estä häntä näkemästä sinua kyseisessä palvelussa esimerkiksi muuttamalla yksityisyysasetuksiasi. 3. Kerro asiasta luotettavalle aikuiselle. Yhdessä voitte ilmoittaa henkilöstä sivuston ylläpidolle tai tehdä asiasta rikosilmoituksen. Jutteleminen aikuisen kanssa helpottaa oloasi. Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/seksuaalinen- hairinta-netissa/ Jos et pidä siitä, mitä sinulle netissä tehdään, kerro se suoraan.
  38. 38. Keskustele somesta oppilaiden kanssa Mitä luet ja katsot? Mistä tykkäät? Mitä jaat ja kerrot? Mistä keskustelet? Mihin ryhmiin liityt? Keitä otat kavereiksi? Missä olet mukana? Keneltä saa apua tarvittaessa? Kuva: centrifuga @Flickr, CC-BY-NC
  39. 39. • Oppilaita opastetaan käyttäjätunnusten ja salasanojen tekemisessä sekä yksityisyyden suojaamisessa. • Noudatetaan some-palvelujen käyttöehtoja ja ikärajoja. • Huolehditaan, että oppijoilla on riittävät tiedot tekijänoikeuksista. • Korostetaan hyvää käytöstä, yhteisöllisten toimintatapojen omaksumista ja toisen kunnioittamista. • Häiriökäyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. • Some-palvelujen opetuskäytölle tehdään malli, joka mahdollistaa oppilaiden osaamisen ja taitojen kehittymisen turvallisessa ympäristössä. • Luottamuksellista tietoa ei viedä some-palveluihin. • Tunnetaan henkilötietoja ja henkilötietorekisterien ylläpitoa koskevat määräykset. Somen turvallinen ja eettinen käyttö Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
  40. 40. Keskustelu Miten opetat somen turvallista ja vastuullista käyttöä? Miten ongelmia voidaan välttää esimerkiksi oppilaiden WhatsApp- ryhmissä?
  41. 41. Tulevaisuuden taidot ja uusi OPS
  42. 42. Kun totumme saamaan tarvitsemamme helposti Googlesta, voivat muut tavat tuntua liian hankalilta, vaikka tiedämme, että ne voisivat tuottaa parempaa tietoa. Netissä surffailu ja siihen liittyvä audiovisuaalisten ärsykkeiden ja jatkuvien keskeytysten tulva voivat johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen. Netti haastaa syvällisen ajattelun Lähde: H. Pönkä, Sosiaalisen median käsikirja, 2014
  43. 43. Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?
  44. 44. Työelämän nykyisiä vaatimuksia • Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen • Design-ajattelu, protoilu ja testaus • Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen • Ideoiden jalostaminen • Luovuus ja mahdollisuusajattelu  Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus (EK:n Oivallus, 2011) Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
  45. 45. Uusien opetussuunnitelmien on tarkoitus muuttaa koulutus vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.
  46. 46. 21. vuosisadan ”tulevaisuuden” taidot Ajattelutavat 1. Luovuus ja innovaatio 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky 3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot Työtavat 4. Viestintä 5. Yhteisöllinen työskentely Työvälineiden hallinta 6. Informaation lukutaito 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito Elin- ja osallistumistavat 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus 9. Elämä ja työura 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus http://www.atc21s.org/
  47. 47. Ajattelu ja oppi- maan oppimi- nen (L1) Kulttuurinen osaaminen, vuorovai- kutus ja ilmaisu (L2) Itsestä huolehtimi- nen ja arjen taidot (L3) Moni- lukuaito (L4) Tieto- ja viestintä- teknologi- nen osaa- minen (L5) Työelämä- taidot ja yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tule- vaisuuden ra- kentaminen (L7) 1. Luovuus ja innovaatio X X X 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky X X X X 3. Oppimaan oppiminen ja meta- kognitiiviset taidot X X 4. Viestintä X X X X X 5. Yhteisöllinen työskentely X X X X X 6. Informaation lukutaito X X X X 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito X X X X 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus X X 9. Elämä ja työura X X X 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus X X X X Tulevaisuuden taidot OPS:in laaja-alaisena osaamisena
  48. 48. Uuden OPS:in TVT-tavoitteita Sanapilven sanojen lähteenä Porin kaupungin TVT-ops 2016, https://peda.net/pori/tvt/pt2l
  49. 49. • Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti – Yksin ja yhdessä – Erilaisilla välineillä • Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja • Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus, mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti ja tekijän asema siinä • Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta Monilukutaito Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa, http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa
  50. 50. 21. vuosisadan taidot ja nettilukutaito Jakaa Suunnitella Ohjelmoida Koostaa Tarkistaa Muunnella Arvioida Yhdistää tietoja Navigoida Hakea Olla yhteydessä verkkoyhteisöihin Suojata Avoin käytäntö Tehdä yhdessä Kirjoittaa Lukea Osallistua Nettilukutaito (monilukutaito) Ongelmanratkaisu Viestintä Luovuus Yhteisöllinen työskentely Lähde: Mozilla, Web Literacy 2.0, https://learning.mozilla.org/en-US/web-literacy/ ja http://mozilla.github.io/content/web-lit-whitepaper/
  51. 51. Verkostoitumis- ja vaikuttamistaidot Hyvät verkosto- ja vuorovaikutustaidot antavat etua yhteiskunnallisessa vaikuttamisessaEsimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto: http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja- ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss
  52. 52. Keskeistä: kriittinen ajattelu ja vuorovaikutustaidot
  53. 53. Keskustelu Tavoitteita on paljon, mutta missä asioissa oppilaasi tarvitsevat eniten opastusta sosiaalisessa mediassa?
  54. 54. Sosiaalisen median opetuskäyttöön sopii yhteisöllinen oppiminen
  55. 55. OPETUS VERKOSSA • Uusi ympäristö • Uudet menetelmät • Sosiaalinen rakenne muuttuu • Online 24/7 • Sietämätön keveys • Opettajan rooli muuttuu
  56. 56. Yhteisöllinen oppiminen edellyttää yhteisesti päätettyä tavoitetta tai ratkaistavaa ongelmaa. • Tehtävänanto, joka edellyttää yhteistyötä • Konkreettinen tuotos • Roolit auttavat alkuun • Tue TVT:llä yhteistyötä 3-5 /ryhmä
  57. 57. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/
  58. 58. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT… 1. selittävät ajatteluaan ja välittävät tietoa toisilleen 2. arvioivat tietoa kriittisesti 3. esittävät kysymyksiä 4. rakentavat uutta tietoa 5. ratkaisevat ongelmia 6. soveltavat oppimaansa Yhteisöllinen oppiminen käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
  59. 59. http://www.mindmeister.com/ http://drive.google.com/ http://www.purot.net/ http://muistio.tieke.fi/
  60. 60. Käsitekarttoja vaiheistettuna Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf
  61. 61. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta • Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä • Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia • Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon • Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla Ohjaa tehtävällä yhteisöllisyyteen Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
  62. 62. • Kiinnitä erityistä huomiota: – Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys – Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä – Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle • Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua) • Anna aikaa ryhmäytymiselle  ryhmään liittyvä keskustelu on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle • Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he kokevat ”tulleensa kuulluiksi” • Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja perusteluita edellyttäviä kysymyksiä Opettaja yhteisöllisessä oppimisessa Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
  63. 63. Seuraa ja arvioi ryhmän työskentelyä Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia? Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen? Oliko työskentely vastavuoroista?
  64. 64. Käänteinen opetus (flipped classroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
  65. 65. Some opetukseen vaiheittain
  66. 66. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa. Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design
  67. 67. Oppimisympäristön peruspalikoita • Oppimisalustat (Moodle, Google Classroom, Office 365, Eliademy) • Jaetut tiedostot (Google Drive, OneDrive, Dropbox) • Blogit (Wordpress, Blogger) • Wikit (Google-sivustot, MediaWiki, Wikispaces, Purot.net) • Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet) • Esitystyökalut (SlideShare , Prezi) • Videopalvelut (YouTube, Vimeo) • Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad) • Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr) • Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning) • Viestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger, Skype) • Kysely- ja aktivointisovellukset (Kahoot, Socrative, AnswerGarden) • Verkkokokousohjelmat (Adobe Connect)
  68. 68. Valitse käytettävä some-palvelu ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä: • Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei? • Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi? • Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää? • Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää? Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden oppimisprosessissa valitsemasi some-palvelun avulla? 1. askel: idea ja some-palvelut
  69. 69. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/ Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672
  70. 70. Teknologis-pedagoginen sisältötieto • Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen • Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena • Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä: – Sisältötieto – Pedagoginen tieto – Teknologinen tieto
  71. 71. Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta: • Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta? • Miten some-palvelu muuttaa opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla? • Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä? • Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä? • Miten arvioit oppimista: onko tärkeää lopputulos vai prosessi? Mistä vaiheista opetus koostuu? • Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta? 2. askel: menetelmät ja vuorovaikutus
  72. 72. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
  73. 73. Millaisen oppimisympäristön rakennat somen avulla: • Tapahtuuko työskentely yhdessä vai useissa some-palveluissa? • Linkittyykö some-palvelut fyysisiin työskentelytiloihin? • Voivatko oppijat käyttää itse valitsemiaan some-palveluja? Miten varmistat työskentelyn onnistumisen somessa? • Miten pidät huolta, että oppijat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa? • Miten oppijat voivat saada apua työskentelyn aikana opettajalta tai toisiltaan? • Millaisella tehtävänannolla saat oppijat keskustelemaan ja työskentelemään yhteisöllisesti? 3. askel: some-ympäristön rakentaminen
  74. 74. Et voi suunnitella kaikkea. Jossain vaiheessa täytyy vain heittäytyä uuden kokeilemiseen! Opetusjakson aikana: • Seuraa oppijoiden työskentelyä. Varmista, että se etenee tavoitteiden suuntaisesti. • Jos työskentely ei näytä etenevän toivotusti, selvitä, mistä kiikastaa. Anna tarvittaessa lisäohjeita tai esitä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä. • Anna aikaa ryhmäytymiselle, mutta älä salli myöskään vapaamatkustajia. • Anna palautetta työskentelystä niin, että oppijat kokevat saaneensa huomiota. 4. askel: tee se!
  75. 75. 1 . T u t ust u s o siaaliseen m ediaan m o nipuolisest i 2 . O p et a s o siaalisen m e dian p e rust eet 3 . K ä y t ä s osiaalist a m ediaa o p p imisen t u k ena 4 . K ä y e e t t ist ä k e skustelua j a o p ast a v a s t uullisuut een 5 . R a k enna ” k a veria e i j ä t e t ä” - k ult t uuria 6 . E n n alt aehkäise k i usaamist a y h t eist yössä k o t ien k a nssa 7 . K a nnust a o p et t aj akollegasi s o meen Harto Pönkä 28.10.2015 @ opetin.fi SOMEKETTI OPETTAJILLE UUDEN OPS:IN MUKAAN
  76. 76. Keskustelu Miten aito käyttää somea opetuksessasi? Mitä otat tästä koulutuksesta mukaasi?
  77. 77. Open somekirja (Docendo, maaliskuu 2017) • Sosiaalinen media koulussa ja opetuksessa, uudet OPS:it • Askelmerkit sosiaalisen median opetuskäyttöön • Pedagogiikka ja some • Yhteisöllinen oppiminen, pedagogiset mallit ja opetuksen skriptaaminen • Yli 70:n some-palvelun esittely • Laitteet, uudet trendit, opettajien some-verkostot ja paljon muuta  • Lue lisää: https://www.docendo.fi/open- somekirja-harto-ponka.html
  78. 78. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Kiitos!

×