Peik Granlundin esitys Suomen Pankin rahamuseon studia monetaria -yleisöluentosarjassa 2.5.2017

1. Finanssimarkkinasääntelyn mahdollisuudet,
saavutukset ja epäonnistumiset
Suomen Pankin Rahamuseo 2.5.2017
Peik Granlund, Analyytikko, Finanssivalvonta,
Yritysjuridiikan dosentti, Aalto yliopisto
-esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa yllämainittujen instituutioiden näkemyksiä

2. Finanssimarkkinasääntely on osaksi globaalia
ja osaksi myös kansallista
• yhteensä satoja tuhansia sivuja
• jaetaan usein pankki-, arvo-
paperimarkkina-, vakuutus- ja
infrastruktuurisääntelyyn
• vakaussääntely (prudential)
eroaa menettelytapasääntelystä
(conduct)
• vakaussääntely jaetaan makro-
vakaus- (systeeminen) ja mikro-
vakaussääntelyyn

3. Kv-sääntelyn tuotantoarkkitehtuuri on kompleksi
EU-structures for the regulation and supervision of financial markets:
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Other international regulatory and supervisory architecture:
ECOFIN European Parliament
EU
Commission
ECB
Financial Services
Committee
(FSC)
Economic and
Financial Committee
(EFC)
European
Systemic
Risk Board
European
Banking
Committee
European
Securities
Committee
European
Insurance
Committee
Financial
Conglom.
Committee
European
Banking
Authority (EBA)
European
Securities and
Markets Authority
European Insurance
and Occupational
Pensions Authority
3L3
cooperation
International
Monetary Fund
(IMF)
Organisation for
Economic Cooper.
and Development
Basel Committee on
Banking Supervision
(BCBS)
Financial Stability
Borad (G20)
(FSB)
Intern. Association
of Insurance
Supervisors
International
Accounting
Standards Board
International Audit
and Assurance
Standards Board
Financial Action
Task Force on
Money Laundering
Accounting
Regulatory
Committee
Audit
Regulatory
Committee
European Financial
Reporting Advisory
Group (EFRAG)
Intern. Organization
of Securities
Commissions

4. Vallitsevat paradigmat muokkaavat finanssimarkkinasääntelyä,
mutta niiden tunnistaminen vie oman aikansa!

5. Taloustieteellinen näkökulma sääntelyyn – muokkaa
arvopohjaa, kysymyksenasettelua ja metodologiaa
 Perinteinen epävarmuus
 Asymmetrinen informaatio
(adverse selection)
 Kilpailu ja
markkinat
 Hyötyajattelu (talouskasvu)
- aggregoidun hyödyn maksimointi
- distribuution toissijaisuus
ja ulkoisvaikutukset (externalities)
 Tehokkuus (Pareto, Kaldor-Hicks
jne.), economics of scale sekä
(siirto)kustannukset

6. Rahoituksen paradigma ja vakaus – muita
operationaalisempi lähestymistapa
 Markkinoiden luottamus ja sen
suhde vakauteen
 Moral hazard
 Riski, volatiliteetti ja
kannattavuus
 Vakavaraisuuskäsite,
likviditeetti ja läpi-
näkyvyyden rooli

7. Oikeustieteellinen paradigma on perinteinen
osa viranomaiskoneistoa
• Antaako paradigma päätöksentekijälle (lainsäätäjälle ja soveltajalle)
enemmän vapausasteita verrattuna muihin näkökulmiin?
 Samanarvoisuus
ja kohtuus
 Oikeusvarmuus  (Ennakoitavuus)

8. Muuta: Ohjaako konservatiivisuus ajattelua
liiaksi?
•Edistämmekö vakautta suojelemalla olemassa
olevaa? (Jean-Charles Rochet)
•Onko tulevaisuus uhka vai mahdollisuus?
•Kuka jää konsensuspäätöksenteon ulkopuolelle?
•Miksi huonosti hoidettu pankki ei mene konkurs-
siin?
- ”bad bank” ja ”bridge bank” osana resoluutiota

9. Muuta: Sääntely on mielipiteiden ja tiedon
yhdistelmä
•Sääntely on politiikkaa, vaikutusvaltaa ja
intressejä
•Mielipide ei ole sama asia kuin (empiirinen tai
muu) tieto
•Kansainvälistymisen vaikutus ja Atlantin merkitys
•Vertailun ja toimivien markkinoiden tärkeys

10. Johtopäätökset: Nykysääntelyn vahvuudet
ja heikkoudet
Vakausajattelu ja oikeudelliset arvot dominoivat
Taloustieteelliset oivallukset ilmenevät melko
heikosti eurooppalaisesta ja suomalaisesta
sääntelystä
Taipumusta olemassa olevan suojelemiseen on
välillä tunnistettavissa
Mielipide ja intressit jyräävät usein tiedon

11. Vakavaraisuuskonsepti hallitsee vakausajattelua

12. Esimerkkejä: Vakausajattelu ja oikeudelliset arvot
dominoivat
# 1 Sääntelyä on paljon ja se on suureksi osaksi vakaussääntelyä
- Vakavaraisuuskonsepti hallitsee vakausajattelua ja Basel III:n myötä sen rinnalle on noussut likviditeettisääntely
# 2 Jokaista finanssikriisiä seuraa ”regulaatio-tsunami”
- Finanssimarkkinoiden tuleviin uhkiin vastataan perinteisellä tavalla
# 3 Tarve kehittää vakaussääntelyä dynaamisemmaksi ei ole linjassa
oikeudellisen paradigman tavoitteiden kanssa
- Etenkin makrovakausnäkökulma edellyttää sääntelyltä aiempaa enemmän joustavuutta
# 4 Oikeudellinen paradigma ei luontaisesti huomioi yhteiskunnan
aggregoitua hyötyä
- Kasvava kiinnostus sääntelyn arviointia sekä kustannus-hyöty (cost-benefit) analyysejä kohtaan

13. Esimerkkejä: Taloustieteellisen paradigman oivallukset
ilmenevät melko heikosti eurooppalaisesta ja suoma-
laisesta sääntelystä
# 5 Markkinatalous ja kilpailu ovat nykysääntelyn lähtökohtia…
# 6 …mutta sääntely kasvattaa viranomaistoimintaa ja antaa viran-
omaisille jatkuvasti uusia tehtäviä
- EU-komission ”Better Regulation”-initiatiivi
# 7 Tieteellistä perinnettä finanssimarkkinalainsäädännön netto-
vaikutusten selvittämiseen ei ole
- Syitä tähän on monia
# 8 Ilmiöiden kuten asymmetrisen informaation ja epävarmuuden
merkitystä sääntelyssä tunnetaan huonosti
- Myös peliteorian potentiaalisia hyötyjä sääntelytoiminnalle on tutkittu vähän