SlideShare a Scribd company logo
1 of 15
Download to read offline
Finanssiala - ihmisen arjessa
Tavoitteet EU-kaudelle 2019 - 2024
FA:n hallitus 12.11.2018
Suomi aktiivinen toimija EU:ssa
Suomen oltava
mukana EMU:n
ytimessä
• EMU:n nojattava nykyistä enemmän
markkinakuriin. Jäsenmaiden omaa vastuuta
on korostettava.
• Fiskaaliunionille ei ole tarvetta.
• Pankkiunionin yhteisvastuun lisäämisessä
on edettävä varovasti.
Vakaat ja
luotettavat
finanssimarkkinat
• Yhteiset pelisäännöt, yhdenmukainen valvonta ja
toimiva sijoittajansuoja turvaavat reilun
kilpailun.
• Viranomaisten on toimittava tehokkaasti myös
rajat ylittävän toiminnan valvonnassa.
Tukea
talouskasvuun ja
kilpailukykyyn
• EU-tason sääntely on pidettävä maltillisena.
• Kansallista lisäsääntelyä EU-sääntelyn toimeen-
panossa on vältettävä.
• Ei uutta taloudellista lisärasitusta finanssialalle.
Avoimuutta
finanssisääntelyn
valmisteluun
• Sääntelyn vaikutuksia on arvioitava
läpinäkyvässä prosessissa.
• Sidosryhmät on otettava lainsäädäntövaltaa
käyttävien valvontaviranomaisten
valmistelun kumppaneiksi jo varhaisessa
vaiheessa.
EU:sta avoimen markkinatalouden
globaali lippulaiva
EU:n on keskityttävä
reilujen
kilpailuolosuhteiden
luomiseen.
Pääomamarkkinoiden
monipuolistamista on
jatkettava.
Pankkien rooli rahoituksen
lähteenä on merkittävä, mutta
monipuolisia markkinoita ja
toimijoita tarvitaan.
EU:n huolehdittava
sääntelyssä myös
omasta
kilpailukyvystään.
Brexit ei saa johtaa
eurooppalaisten finanssi-
markkinoiden näivettymiseen.
Markkinoiden sujuva yhteiselo
on turvattava.
Uuden komission ja Suomen puheenjohtajuus-
kauden teemoja
Pankkiunionin viimeistely:
Riskien vähentäminen,
yhteinen talletussuoja
EMU:n kehittäminen,
Järjestämättömät luotot
Basel IV implementointi
Rahoitusmarkkinavero (FTT)
Pääomamarkkinaunionin
jatkotoimet
Brexitin vaatimat sääntelymuutokset?
Kestävä rahoitus
Rahanpesuvalvonnan
lisääminen
Viitearvoasetuksen jatko
Fintech,
kyberturva, kryptoraha
Kuluttajansuoja-asiat
Solvenssi II –2020
uudelleentarkastelu
Nykysääntelyn toimivuuden
uudelleentarkastelut
Ehdotamme
1. Finanssisääntelyn valmisteluun, laatuun ja
ennakoitavuuteen on panostettava.
Päällekkäiset ja keskenään ristiriitaiset
säännökset on poistettava. Yrityksille on
varattava riittävä siirtymäaika toimeenpanna
muutokset.
2. Tehokas ja yhtenäinen sääntelyn
täytäntöönpano on johdonmukaisempaa,
kuin uusien säännösten luominen entisten
päälle.
3. Kansallisten säännösten täytäntöönpanossa
on pidettävä mielessä suomalaisten
finanssimarkkinoiden kilpailukyky.
Ehdotamme
4. Yhteisen talletussuojan käyttöönotto
pankkiunionissa edellyttää pankkien
nykyisten ongelmien korjaamista ja riskien
vähentämistä. On harkittava valtioiden
velkapapereiden kohtelun uudistamista
vakavaraisuussääntelyssä.
5. Eurobondien tai yhteisen suhdannetasaus-
mekanismin käyttöönotto merkitsisi
yhteisvastuuta, joka voi lisätä moraalikatoa.
4. EU-maiden pääomamarkkinoilla tarjottavia
rahoitusmuotoja on monipuolistettava.
Markkinoiden syventämisen on jatkuttava
Brexitin jälkeen. Sääntelyä on kehitettävä
markkinalähtöisesti.
Ehdotamme
6. Rahoitusmarkkinaveroa (FTT) ei tule ottaa
käyttöön. Se lisäisi rahoituksen välityksen
kustannuksia ja siirtäisi kaupankäynnin
markkinoille ja rahoitusinstrumentteihin, jotka
eivät olisi veron piirissä. Vero alentaisi
suomalaisten työeläkevarojen tuottoja.
7. Vähittäissijoittajan on saatava selkeää ja
yhdenmukaista tietoa tarjottavista tuotteista.
9. Lakisääteinen työeläkejärjestelmä on
säilytettävä kansallisissa käsissä, kun
sosiaalista ulottuvuutta syvennetään EU:ssa.
10.Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn
uudistamisessa on huomioitava vakuutus-
toiminnan pitkäjänteinen luonne. Vastuulliseen
sijoittamiseen on kannustettava.
Tätä on pankkiunioni
YHTEINEN PANKKIVALVONTA (SSM) koostuu
euroalueen maiden kansallisista pankkivalvojista
ja Euroopan keskuspankista (EKP).
EUROOPPALAISEN
KRIISINRATKAISUMEKANISMIN (SRM)
tavoitteena on varmistaa, että pankkikriisit
hoidetaan mahdollisimman vähäisin kustannuksin
veronmaksajille ja reaalitaloudelle.
TALLETUSSUOJA
suojaa pankkiasiakkaan talletukset ja niille
kertyneen koron yhteensä enintään 100 000
euroon asti. Talletussuoja on nyt pankki-
unionissa jäsenmaiden omalla vastuulla
YHTEINEN PANKKIVALVONTA
YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI
Eurooppalainen kriisinratkaisurahasto
Vakavaraisuus- ja
maksuvalmius-
sääntely
(”Basel III”)
Talletussuoja-
direktiivi
Elvytys- ja
Kriisinratkaisu-
direktiivi
Euroalueen pankit ja muut luottolaitokset
FA:n kantoja pankkiunioniin
• FA kannattanut pankkiunionin rakentamista
• Unioni lisää euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta
• Yhdenmukainen valvonta ja yhteiset pelisäännöt edistävät reilua kilpailua
• Yhteisvastuun käytön minimointi tärkeää pankkiunionissa
• Sijoittajanvastuun oltava ensisijainen kriisinhoitotoimien rahoituslähde
• Yhteisen kriisirahaston käyttökynnys oltava korkealla
• Yhteisen talletussuojan käyttöönotolle ei vielä edellytyksiä
• Pankkien nykyiset ongelmat korjattava ja riskejä vähennettävä ennen kuin
yhteinen talletussuoja on mahdollinen
Tätä on
pääomamarkkinaunioni
• Komission sääntelyhankkeita, selvityksiä,
parhaita käytänteitä
• Kohteina mm:
o Start-up-yritysten ja listaamattomien yritysten
rahoitus
o Markkinoille pääsyn helpottaminen ja pääomien
kerääminen
o Sijoittamisen infrastruktuuri - pitkäaikaiset ja
kestävät sijoitukset
o Sijoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen myös
yksityissijoittajalle
o Rajat ylittävän sijoitustoiminnan edistäminen
o Finanssisääntelyn esteiden ja päällekkäisyyksien
raivaaminen
MIKSI? MITÄ SE
ON?
MITÄ SE
EI OLE?
SISÄLTÖ?
Pääoma ei ole
tehokkaassa
käytössä EU-
alueella
Sijoittajille ja
säästäjille
enemmän
sijoitus-
kohteita
Ei ole
pelkästään
sääntelyhanke
Pitkälle
aikavälille
ajoittuvat
erilaiset
hankkeet
Pääomamarkkinaunionin
kehittämistä jatkettava
• EU:n yhteisiä pääomamarkkinoita on kehitettävä ensisijaisesti esteitä
poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä.
• Vilkkaat ja monipuoliset kansalliset pääomamarkkinat ovat lähtökohta hyvin
toimiville EU-yhteismarkkinoille.
• Kannatamme yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistamista.
• Yksityissijoittajien säästämistä on kannustettava.
• Haluamme samanlaisen sääntelyn samanlaiselle toiminnalle.
• Haluamme samanlaisen sijoittajansuojan samankaltaisille tuotteille.
• Vastustamme julkisen vallan puuttumista markkinoiden sijoituspäätöksiin.
• Vastustamme markkinoiden toimintaa heikentäviä vero- ja muita
sääntelyhankkeita – esimerkiksi rahoitusmarkkinaveroa.
2018 lakiehdotukset:
• Taksonomiatyön
käynnistyminen
• Sijoittajanvastuu
• Raportointi
• Vertailuarvot
• Sijoitusmyynnin
soveltuvuusarvioinnit
2018 selvityksessä olleet:
• EU-ympäristömerkki
finanssituotteille
• Vakavaraisuussääntely
pankeissa ja
vakuutusyhtiöissä
2019 ehdotuksia:
•Green bond
-Mahdollinen
lakiehdotus
tarjousesitteestä
-Ehdotus
vapaaehtoisesta
standardista
•EU-ympäristömerkin
valmistelu jatkuu
Kestävän rahoituksen sääntelyhankkeet
FA:n prioriteetit kestävässä rahoituksessa
Luodaan kannustimiin perustuva järjestelmä
• Talousjärjestelmän läpäisevä raportoinnin kehittäminen
• Verot ja julkiset tuet suuntaamaan yritysten toimintaa
kestävämmäksi
Askel kerrallaan – annetaan yritysten kehittyä
• Keskitytään ensin ilmastotavoitteita tukeviin toimiin
• Mahdollistetaan erilaiset kestävän rahoituksen muodot
Vältetään epävarmuutta ja markkinahäiriöitä
• Ennakoitavia ja vaalikaudet ylittäviä poliittisia päätöksiä
• Vakavaraisuussääntely pidettävä riskiperusteisena; kestävyyttä ei
pidä edistää finanssivakauden kustannuksella
Kestävä kehitys osana finanssialaa
• Läpinäkyvyys lisääntyy
• Paremmat riski- ja sijoitusanalyysit
• Sijoittajien luottamus kasvaa
• Vähemmän fyysisiä vahinkoja ja
taloudellisia tappioita
• Ympäristö säästyy ja ihmisten
oikeudet toteutuvat
• Yhteiset (globaalit!) tavat toimia
• Pitkän aikavälin
tuottomahdollisuudet
Finanssiala – uudistuvan alan ääni

More Related Content

Similar to Finanssialan EU-tavoitteet 2019

Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027Finanssiala ry - Finance Finland
 
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuusFK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuusPiia-Noora Kauppi
 
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaa
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaaPiia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaa
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaaFinanssiala ry - Finance Finland
 
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?Finanssiala ry - Finance Finland
 
Taloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäTaloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäSDP
 
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...Finanssivalvonta
 
Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä?
Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä?Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä?
Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä?Finanssivalvonta
 
Finlandia china fund, eur
Finlandia china fund, eurFinlandia china fund, eur
Finlandia china fund, eurTaryn McGee
 
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleJoukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleTurun Talouspäivät
 
Jukka Oksaharjun esitys osakesäästötilistä: Vuosi 2020 – vähemmän osinkoveroh...
Jukka Oksaharjun esitys osakesäästötilistä: Vuosi 2020 – vähemmän osinkoveroh...Jukka Oksaharjun esitys osakesäästötilistä: Vuosi 2020 – vähemmän osinkoveroh...
Jukka Oksaharjun esitys osakesäästötilistä: Vuosi 2020 – vähemmän osinkoveroh...Nordnet Suomi
 
Kuntapalvelustrategia
KuntapalvelustrategiaKuntapalvelustrategia
KuntapalvelustrategiaSDP
 
Yritysrahoituksen tilanne Suomessa - Finanssialan näkemys
Yritysrahoituksen tilanne Suomessa - Finanssialan näkemysYritysrahoituksen tilanne Suomessa - Finanssialan näkemys
Yritysrahoituksen tilanne Suomessa - Finanssialan näkemysFinanssiala ry - Finance Finland
 
Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa
Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessaSisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa
Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessaPetteri Rapo
 

Similar to Finanssialan EU-tavoitteet 2019 (20)

Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
 
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuusFK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
 
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaa
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaaPiia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaa
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaa
 
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
 
Esitys lehdistötilaisuus 23012014
Esitys lehdistötilaisuus 23012014Esitys lehdistötilaisuus 23012014
Esitys lehdistötilaisuus 23012014
 
Taloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäTaloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmä
 
United Bankers Oyj
United Bankers OyjUnited Bankers Oyj
United Bankers Oyj
 
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
 
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaanSAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
 
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
 
Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä?
Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä?Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä?
Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä?
 
Finlandia china fund, eur
Finlandia china fund, eurFinlandia china fund, eur
Finlandia china fund, eur
 
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleJoukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
 
Jukka Oksaharjun esitys osakesäästötilistä: Vuosi 2020 – vähemmän osinkoveroh...
Jukka Oksaharjun esitys osakesäästötilistä: Vuosi 2020 – vähemmän osinkoveroh...Jukka Oksaharjun esitys osakesäästötilistä: Vuosi 2020 – vähemmän osinkoveroh...
Jukka Oksaharjun esitys osakesäästötilistä: Vuosi 2020 – vähemmän osinkoveroh...
 
EK:n EU-vaaliviestien julkistus 5.3.2014
EK:n EU-vaaliviestien julkistus 5.3.2014EK:n EU-vaaliviestien julkistus 5.3.2014
EK:n EU-vaaliviestien julkistus 5.3.2014
 
Kuntapalvelustrategia
KuntapalvelustrategiaKuntapalvelustrategia
Kuntapalvelustrategia
 
Yritysrahoituksen tilanne Suomessa - Finanssialan näkemys
Yritysrahoituksen tilanne Suomessa - Finanssialan näkemysYritysrahoituksen tilanne Suomessa - Finanssialan näkemys
Yritysrahoituksen tilanne Suomessa - Finanssialan näkemys
 
Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa
Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessaSisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa
Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa
 

More from Finanssiala ry - Finance Finland

Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseenSijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseenFinanssiala ry - Finance Finland
 
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021Finanssiala ry - Finance Finland
 
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutatTalous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutatFinanssiala ry - Finance Finland
 
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseenTalous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseenFinanssiala ry - Finance Finland
 
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFinanssiala ry - Finance Finland
 
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?Finanssiala ry - Finance Finland
 
Sijoituspalveluiden myyntitavat uudistuvat – mikä muuttuu?
Sijoituspalveluiden myyntitavat uudistuvat – mikä muuttuu?Sijoituspalveluiden myyntitavat uudistuvat – mikä muuttuu?
Sijoituspalveluiden myyntitavat uudistuvat – mikä muuttuu?Finanssiala ry - Finance Finland
 

More from Finanssiala ry - Finance Finland (20)

Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseenSijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
 
Finance Finland's 2019 EU objectives
Finance Finland's 2019 EU objectivesFinance Finland's 2019 EU objectives
Finance Finland's 2019 EU objectives
 
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
 
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutatTalous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
 
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseenTalous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
 
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
 
Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018
Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018
Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018
 
Commissions sustainability action plan
Commissions sustainability action planCommissions sustainability action plan
Commissions sustainability action plan
 
Finanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittely
Finanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittelyFinanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittely
Finanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittely
 
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
 
Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat
Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainatKotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat
Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat
 
FFI - better finances for everyone
FFI - better finances for everyoneFFI - better finances for everyone
FFI - better finances for everyone
 
FA - finanssiala ihmisen arjessa
FA - finanssiala ihmisen arjessaFA - finanssiala ihmisen arjessa
FA - finanssiala ihmisen arjessa
 
Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017
Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017
Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017
 
Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017
Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017
Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017
 
Miten finanssiala lobbaa?
Miten finanssiala lobbaa?Miten finanssiala lobbaa?
Miten finanssiala lobbaa?
 
Finanssiala – uuden ajan kumppani
Finanssiala – uuden ajan kumppaniFinanssiala – uuden ajan kumppani
Finanssiala – uuden ajan kumppani
 
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?
 
Sijoituspalveluiden myyntitavat uudistuvat – mikä muuttuu?
Sijoituspalveluiden myyntitavat uudistuvat – mikä muuttuu?Sijoituspalveluiden myyntitavat uudistuvat – mikä muuttuu?
Sijoituspalveluiden myyntitavat uudistuvat – mikä muuttuu?
 
Katsaus asuntolainamarkkinoihin
Katsaus asuntolainamarkkinoihinKatsaus asuntolainamarkkinoihin
Katsaus asuntolainamarkkinoihin
 

Finanssialan EU-tavoitteet 2019

  • 1. Finanssiala - ihmisen arjessa Tavoitteet EU-kaudelle 2019 - 2024 FA:n hallitus 12.11.2018
  • 2. Suomi aktiivinen toimija EU:ssa Suomen oltava mukana EMU:n ytimessä • EMU:n nojattava nykyistä enemmän markkinakuriin. Jäsenmaiden omaa vastuuta on korostettava. • Fiskaaliunionille ei ole tarvetta. • Pankkiunionin yhteisvastuun lisäämisessä on edettävä varovasti. Vakaat ja luotettavat finanssimarkkinat • Yhteiset pelisäännöt, yhdenmukainen valvonta ja toimiva sijoittajansuoja turvaavat reilun kilpailun. • Viranomaisten on toimittava tehokkaasti myös rajat ylittävän toiminnan valvonnassa. Tukea talouskasvuun ja kilpailukykyyn • EU-tason sääntely on pidettävä maltillisena. • Kansallista lisäsääntelyä EU-sääntelyn toimeen- panossa on vältettävä. • Ei uutta taloudellista lisärasitusta finanssialalle. Avoimuutta finanssisääntelyn valmisteluun • Sääntelyn vaikutuksia on arvioitava läpinäkyvässä prosessissa. • Sidosryhmät on otettava lainsäädäntövaltaa käyttävien valvontaviranomaisten valmistelun kumppaneiksi jo varhaisessa vaiheessa.
  • 3. EU:sta avoimen markkinatalouden globaali lippulaiva EU:n on keskityttävä reilujen kilpailuolosuhteiden luomiseen. Pääomamarkkinoiden monipuolistamista on jatkettava. Pankkien rooli rahoituksen lähteenä on merkittävä, mutta monipuolisia markkinoita ja toimijoita tarvitaan. EU:n huolehdittava sääntelyssä myös omasta kilpailukyvystään. Brexit ei saa johtaa eurooppalaisten finanssi- markkinoiden näivettymiseen. Markkinoiden sujuva yhteiselo on turvattava.
  • 4. Uuden komission ja Suomen puheenjohtajuus- kauden teemoja Pankkiunionin viimeistely: Riskien vähentäminen, yhteinen talletussuoja EMU:n kehittäminen, Järjestämättömät luotot Basel IV implementointi Rahoitusmarkkinavero (FTT) Pääomamarkkinaunionin jatkotoimet Brexitin vaatimat sääntelymuutokset? Kestävä rahoitus Rahanpesuvalvonnan lisääminen Viitearvoasetuksen jatko Fintech, kyberturva, kryptoraha Kuluttajansuoja-asiat Solvenssi II –2020 uudelleentarkastelu Nykysääntelyn toimivuuden uudelleentarkastelut
  • 5. Ehdotamme 1. Finanssisääntelyn valmisteluun, laatuun ja ennakoitavuuteen on panostettava. Päällekkäiset ja keskenään ristiriitaiset säännökset on poistettava. Yrityksille on varattava riittävä siirtymäaika toimeenpanna muutokset. 2. Tehokas ja yhtenäinen sääntelyn täytäntöönpano on johdonmukaisempaa, kuin uusien säännösten luominen entisten päälle. 3. Kansallisten säännösten täytäntöönpanossa on pidettävä mielessä suomalaisten finanssimarkkinoiden kilpailukyky.
  • 6. Ehdotamme 4. Yhteisen talletussuojan käyttöönotto pankkiunionissa edellyttää pankkien nykyisten ongelmien korjaamista ja riskien vähentämistä. On harkittava valtioiden velkapapereiden kohtelun uudistamista vakavaraisuussääntelyssä. 5. Eurobondien tai yhteisen suhdannetasaus- mekanismin käyttöönotto merkitsisi yhteisvastuuta, joka voi lisätä moraalikatoa. 4. EU-maiden pääomamarkkinoilla tarjottavia rahoitusmuotoja on monipuolistettava. Markkinoiden syventämisen on jatkuttava Brexitin jälkeen. Sääntelyä on kehitettävä markkinalähtöisesti.
  • 7. Ehdotamme 6. Rahoitusmarkkinaveroa (FTT) ei tule ottaa käyttöön. Se lisäisi rahoituksen välityksen kustannuksia ja siirtäisi kaupankäynnin markkinoille ja rahoitusinstrumentteihin, jotka eivät olisi veron piirissä. Vero alentaisi suomalaisten työeläkevarojen tuottoja. 7. Vähittäissijoittajan on saatava selkeää ja yhdenmukaista tietoa tarjottavista tuotteista. 9. Lakisääteinen työeläkejärjestelmä on säilytettävä kansallisissa käsissä, kun sosiaalista ulottuvuutta syvennetään EU:ssa. 10.Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn uudistamisessa on huomioitava vakuutus- toiminnan pitkäjänteinen luonne. Vastuulliseen sijoittamiseen on kannustettava.
  • 8. Tätä on pankkiunioni YHTEINEN PANKKIVALVONTA (SSM) koostuu euroalueen maiden kansallisista pankkivalvojista ja Euroopan keskuspankista (EKP). EUROOPPALAISEN KRIISINRATKAISUMEKANISMIN (SRM) tavoitteena on varmistaa, että pankkikriisit hoidetaan mahdollisimman vähäisin kustannuksin veronmaksajille ja reaalitaloudelle. TALLETUSSUOJA suojaa pankkiasiakkaan talletukset ja niille kertyneen koron yhteensä enintään 100 000 euroon asti. Talletussuoja on nyt pankki- unionissa jäsenmaiden omalla vastuulla YHTEINEN PANKKIVALVONTA YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI Eurooppalainen kriisinratkaisurahasto Vakavaraisuus- ja maksuvalmius- sääntely (”Basel III”) Talletussuoja- direktiivi Elvytys- ja Kriisinratkaisu- direktiivi Euroalueen pankit ja muut luottolaitokset
  • 9. FA:n kantoja pankkiunioniin • FA kannattanut pankkiunionin rakentamista • Unioni lisää euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta • Yhdenmukainen valvonta ja yhteiset pelisäännöt edistävät reilua kilpailua • Yhteisvastuun käytön minimointi tärkeää pankkiunionissa • Sijoittajanvastuun oltava ensisijainen kriisinhoitotoimien rahoituslähde • Yhteisen kriisirahaston käyttökynnys oltava korkealla • Yhteisen talletussuojan käyttöönotolle ei vielä edellytyksiä • Pankkien nykyiset ongelmat korjattava ja riskejä vähennettävä ennen kuin yhteinen talletussuoja on mahdollinen
  • 10. Tätä on pääomamarkkinaunioni • Komission sääntelyhankkeita, selvityksiä, parhaita käytänteitä • Kohteina mm: o Start-up-yritysten ja listaamattomien yritysten rahoitus o Markkinoille pääsyn helpottaminen ja pääomien kerääminen o Sijoittamisen infrastruktuuri - pitkäaikaiset ja kestävät sijoitukset o Sijoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen myös yksityissijoittajalle o Rajat ylittävän sijoitustoiminnan edistäminen o Finanssisääntelyn esteiden ja päällekkäisyyksien raivaaminen MIKSI? MITÄ SE ON? MITÄ SE EI OLE? SISÄLTÖ? Pääoma ei ole tehokkaassa käytössä EU- alueella Sijoittajille ja säästäjille enemmän sijoitus- kohteita Ei ole pelkästään sääntelyhanke Pitkälle aikavälille ajoittuvat erilaiset hankkeet
  • 11. Pääomamarkkinaunionin kehittämistä jatkettava • EU:n yhteisiä pääomamarkkinoita on kehitettävä ensisijaisesti esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä. • Vilkkaat ja monipuoliset kansalliset pääomamarkkinat ovat lähtökohta hyvin toimiville EU-yhteismarkkinoille. • Kannatamme yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistamista. • Yksityissijoittajien säästämistä on kannustettava. • Haluamme samanlaisen sääntelyn samanlaiselle toiminnalle. • Haluamme samanlaisen sijoittajansuojan samankaltaisille tuotteille. • Vastustamme julkisen vallan puuttumista markkinoiden sijoituspäätöksiin. • Vastustamme markkinoiden toimintaa heikentäviä vero- ja muita sääntelyhankkeita – esimerkiksi rahoitusmarkkinaveroa.
  • 12. 2018 lakiehdotukset: • Taksonomiatyön käynnistyminen • Sijoittajanvastuu • Raportointi • Vertailuarvot • Sijoitusmyynnin soveltuvuusarvioinnit 2018 selvityksessä olleet: • EU-ympäristömerkki finanssituotteille • Vakavaraisuussääntely pankeissa ja vakuutusyhtiöissä 2019 ehdotuksia: •Green bond -Mahdollinen lakiehdotus tarjousesitteestä -Ehdotus vapaaehtoisesta standardista •EU-ympäristömerkin valmistelu jatkuu Kestävän rahoituksen sääntelyhankkeet
  • 13. FA:n prioriteetit kestävässä rahoituksessa Luodaan kannustimiin perustuva järjestelmä • Talousjärjestelmän läpäisevä raportoinnin kehittäminen • Verot ja julkiset tuet suuntaamaan yritysten toimintaa kestävämmäksi Askel kerrallaan – annetaan yritysten kehittyä • Keskitytään ensin ilmastotavoitteita tukeviin toimiin • Mahdollistetaan erilaiset kestävän rahoituksen muodot Vältetään epävarmuutta ja markkinahäiriöitä • Ennakoitavia ja vaalikaudet ylittäviä poliittisia päätöksiä • Vakavaraisuussääntely pidettävä riskiperusteisena; kestävyyttä ei pidä edistää finanssivakauden kustannuksella
  • 14. Kestävä kehitys osana finanssialaa • Läpinäkyvyys lisääntyy • Paremmat riski- ja sijoitusanalyysit • Sijoittajien luottamus kasvaa • Vähemmän fyysisiä vahinkoja ja taloudellisia tappioita • Ympäristö säästyy ja ihmisten oikeudet toteutuvat • Yhteiset (globaalit!) tavat toimia • Pitkän aikavälin tuottomahdollisuudet