SlideShare a Scribd company logo
1 of 22
Download to read offline
1
KENEN EHDOILLA
E(M)U KEHITTYY?
Veli-Matti Mattila
Pääekonomisti
27.10.2015
2
TALOUS- JA RAHALIITON RAKENTAMINEN JATKUU
3
Ensimmäinen vaihe: välittömät toimet (1.7.2015-30.6.2017)
Talousunioni:
Kilpailukykyneuvostojen luominen, talouspolitiikan tiiviimpi koordinaatio ym.
Rahoitusunioni:
Pankkiunionin viimeistely: yhteisen pankkikriisirahaston vararahoitusjärjestelyt,
yhteinen talletussuojajärjestelmä, pankkien tehokas suora pääomitus EVM:n varoilla
Pääomamarkkinaunionin käynnistäminen
Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) vahvistaminen
Fiskaaliunioni:
Neuvoa-antavan Euroopan finanssipoliittisen komitean perustaminen
EMUn demokraattisen oikeutuksen, vastuuvelvollisuuden ja
instituutioiden vahvistaminen
Talouspolitiikan EU-ohjausjakson uudistaminen ja parlamentaarisen valvonnan
tehostaminen, euroryhmän roolin lujittaminen ym.
VIIDEN PRESIDENTIN RAPORTTI TÄHTÄÄ PITKÄLLE
4
Toinen vaihe: EMUn rakenteen viimeistely (vuoteen 2025 mennessä)
Talousunioni:
Lähentymisprosessin virallistaminen ja muuttaminen nykyistä sitovammaksi
Fiskaaliunioni:
Euroalueen makrotalouden vakautusjärjestelyn perustaminen
EMUn demokraattisen oikeutuksen, vastuuvelvollisuuden ja
instituutioiden vahvistaminen
Euroopan vakausmekanismin (EVM) sisällyttäminen EU:n lainsäädäntökehykseen
Euroalueen valtiovarainministeriön (treasury) perustaminen
VIIDEN PRESIDENTIN RAPORTTI TÄHTÄÄ PITKÄLLE
5
• Komissio antoi 21.10. tiedonannon EMUn kehittämisestä ja teki
samalla konkreettisia ehdotuksia ensimmäisistä askelista viiden
presidentin raportin pohjalta:
Kansallisten kilpailukykyneuvostojen luominen
Neuvoa-antavan Euroopan finanssipoliittisen komitean perustaminen
Euroalueen edustuksen uudistaminen kansainvälisissä rahoitusinstituutioissa kuten
IMF:ssä (”…to speak with one voice…”)
Samalla komissio vahvisti, että se antaa vuoden loppuun mennessä
ehdotuksensa yhteisestä talletussuojajärjestelmästä (European
Deposit Insurance Scheme)
Alkuvaiheessa perustettaisiin kansallisten rahastojen yläpuolelle uusi ylikansallinen
jälleenvakuutusrahasto
Myöhemmin siirryttäisiin todennäköisesti yhteen ylikansalliseen rahastoon
KOMISSIO TEHNYT JO OMAT EHDOTUKSENSA
6
VM:n asiantuntijaraportti hahmottelee kaksi vaihtoehtoista, sisäisesti
johdonmukaista visiota EMUn kehittämisestä:
1. Keskitetyn ohjauksen EMU
• Jäsenmaiden finanssi- ja muun talouspolitiikan valvonnan ja ohjauksen vahvistaminen
• Yhteisvastuun lisääminen jäsenmaiden taloudellista riskeistä ja vakaudesta
• Haasteena demokraattisen hyväksynnän saaminen ylikansalliselle vallankäytölle
2. Markkinakuri-EMU
• Jäsenmailla vastuu omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista
• Markkinakuri ja kansalliset instituutiot tukevat talouspolitiikan vastuullisuutta
• Markkinakuri edellyttää toimiakseen uskottavaa valtioiden velkajärjestelymekanismia
• Yhteisvastuu voi toteutua yritysten ja kansalaisten välillä (esim. pankkiunioni)
• Haasteena valtioiden suuret velat, joka vaikeuttavat velkajärjestelymekanismin luomista
• Raportin mukaan rahoitusunioni sopii molempiin visioihin
• Vähentää jäsenmaiden välisten tasausmekanismien tarvetta
• Yhteinen talletussuoja kuuluu pankkiunioniin mutta edellyttää sääntelyuudistuksia ja
talletussuojan rahastointiasteiden yhtenäistämistä ennen käyttöönottoa
SUOMI PÄHKÄILEE OMAA KANTAANSA
7
MITÄ SUOMALAINEN
FINANSSIALA
AJATTELEE EMUN
KEHITTÄMISESTÄ?
8
FK on kannattanut pankkiunionin rakentamista
Unioni lisää euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta
Yhdenmukainen valvonta ja yhteiset pelisäännöt edistävät reilua kilpailua
Yhteisvastuun käytön minimointi tärkeää pankkiunionissa
Sijoittajanvastuun oltava ensisijainen kriisinhoitotoimien rahoituslähde
Yhteisen kriisirahaston käyttökynnys oltava korkealla
FK kannattaa myös pääomamarkkinaunionia
Yhteismarkkinoiden kehittäminen ja yritysten rahoitusmahdollisuuksien
monipuolistaminen ovat tärkeitä tavoitteita
Tavoitteisiin on pyrittävä nykyisiä esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä
Unionin pitää perustua markkinalähtöisiin ratkaisuihin ja parhaisiin käytäntöihin
Unionissa on otettava huomioon pankkien keskeinen rooli yritysten rahoittajina
EU:ssa ei pidä ottaa käyttöön unionin tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevia veroja
tai sääntelyä (esim. finanssitransaktiovero, pankkien rakennerajoitukset)
FK KANNATTAA PANKKI- JA PÄÄOMAMARKKINA-
UNIONEJA
9
PANKKIUNIONI KOOSTUU MONESTA PALASESTA
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
P A N K K I U N I O N I
Vakavaraisuus-
ja
maksuvalmius-
sääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisu-
direktiivi
Talletussuoja-
direktiivi
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (yli 3 500)
10
SSM = Single Supervisory Mechanism = EKP + kansalliset valvojat
Yhteensä 122 luottolaitosta EKP:n suorassa valvonnassa
Kansallisilla valvojilla ensisijainen vastuu muista luottolaitoksista mutta
EKP:lla viimekätinen vastuu kaikista luottolaitoksista
EKP:llä laajat valtuudet
Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden valvonta, lisäpääomavaatimusten
asettamisoikeus, stressitestien teko, omistuksen ja hallinnon valvonta ym.
Kansalliset valvojat avustavat EKP:ta päätösten valmistelussa ja
toimeenpanossa
Huolehtivat myös maksuliikkeen valvonnasta, rahanpesun estosta, kuluttajansuojasta
ja muista tehtävistä, joita ei ole siirretty EKP:lle
Vastaavat pääasiassa myös makrovakausvälineiden käytöstä
YHTEISEN PANKKIVALVONNAN (SSM) TOTEUTUS
11
SUOMEN TALLETUSPANKKIKONSERNIT
Tase
30.6.15
(mrd. e)
Osuus
(%)
Osuus
lainoista*
(%)
Osuus
talletuksista*
(%)
Nordea Pankki Suomi 356 66 29 29
OP Ryhmä 115 21 34 36
Danske Bank Oyj 32 6 10 12
Aktia 10 2 3 3
Säästöpankit 9 2 3 4
Muut 18 3 21 16
Yhteensä 540 100 100 100
Huom. Kuntarahoitus 34
Lähteet: Finanssivalvonta ja FK. Tiedot konserni- tai ryhmätasolla. * 31.12.2014
12
SUOMEN TALLETUSPANKKIKONSERNIT
Tase
30.6.15
(mrd. e)
Osuus
(%)
Osuus
lainoista*
(%)
Osuus
talletuksista*
(%)
Nordea Pankki Suomi 356 66 29 29
OP Ryhmä 115 21 34 36
Danske Bank Oyj 32 6 10 12
Aktia 10 2 3 3
Säästöpankit 9 2 3 4
Muut 18 3 21 16
Yhteensä 540 100 100 100
Huom. Kuntarahoitus 34
Lähteet: Finanssivalvonta ja FK. Tiedot konserni- tai ryhmätasolla. * 31.12.2014
EKP:n suorassa valvonnassa
13
Kriisinratkaisuneuvosto (SRB) vastaa EKP:n suorassa valvonnassa
olevien ja cross-border -luottolaitoksien kriisinratkaisusta (noin 200 kpl)
Kansalliset viranomaiset vastaavat muista luottolaitoksista
Suomessa tehtävää hoitaa uusi Rahoitusvakausvirasto
Jos käytetään yhteistä kriisirahastoa, vastuu siirtyy kriisinratkaisuneuvostolle
Omistajat ja velkojat rahoittavat ensisijaisesti kriisitoimet (”bail-in”)
Lisärahoitus tulee yhteisestä kriisinratkaisurahastosta, joka kerrytetään
8 vuoden aikana
Rahaston tavoitekoko vähintään 1 % suojatuista talletuksista (noin 55 mrd. euroa)
Rahasto voi lainata varoja kolmansilta osapuolilta
Varat kerätään luottolaitoksilta tase- ja riskiperusteisilla maksuilla
Suomalaisilta luottolaitoksilta peritään noin 1.1 mrd. euroa vuosina 2015-23
YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI
(SINGLE RESOLUTION MECHANISM, SRM)
14
TARVITAANKO MYÖS YHTEINEN TALLETUSSUOJA?
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
Yhteinen talletussuoja?
P A N K K I U N I O N I
Vakavaraisuus-
ja
maksuvalmius-
sääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisu-
direktiivi
Talletussuoja-
direktiivi
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (yli 3 500)
15
EU:n talletussuojadirektiivi edellyttää, että kaikkiin maihin on
perustettava kansallinen talletussuojajärjestelmä, johon kerätään
pankeilta ennakolta rahaa
Kukin järjestelmä vastaa vain jäsenpankkiensa talletusten suojaamisesta
Direktiivi piti toimeenpanna 3.7.2015 mennessä, mutta ainoastaan 10 maata on
tehnyt sen täysimääräisesti ja neljä osittain
Yhteinen talletussuoja tarkoittaa, että kaikki pankkiunioniin kuuluvat
pankit kantavat yhdessä vastuun tallettajien varojen turvaamisesta
Perimmäisenä tavoitteena on heikentää yksittäisen jäsenvaltion ja
sen pankkisektorin välistä kytkentää ”yhteisen piikin” avulla
Talletukset olisivat yhtä turvattuja riippumatta siitä, missä maassa ja missä pankissa
ne ovat
TALLETUSSUOJA TURVAA TALLETTAJIEN SAAMISET
16
MITÄ MIELTÄ SUOMALAINEN FINANSSIALA ON
YHTEISESTÄ TALLETUSSUOJASTA?
17
Talletussuojajärjestelmissä on suuria eroja EU-maiden välillä
Suomessa on kerätty 1990-luvun lopulta lähtien pankeilta yli 1 mrd. euroa
talletussuojaa varten
Monissa maissa rahastoja ei ole vielä lainkaan (esim. Hollanti, Italia ja Itävalta)
Talletussuojarahastoja koskevat tiedot ovat usein ei-julkisia, mikä kuvaa asian
herkkää luonnetta
Keskeisten käsitteiden (esim. suojattu talletus) harmonisointi on kesken
Nyt on keskityttävä talletussuojadirektiivin edellyttämien
yhdenmukaisten järjestelmien rakentamiseen kaikkiin maihin
MIKSI SUOMEN FINANSSIALA EI HALUA YHTEISTÄ
TALLETUSSUOJAA?
18
Myös pankkijärjestelmien kunnoissa on suuria eroja
Suomessa pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus ovat euroalueen
parhaimpien joukossa
Myös erot pankkien järjestämättömissä saamisissa ovat huomattavia
Yhteisestä sääntökirjasta huolimatta käytössä on yhä paljon kansallista sääntelyä,
joka tekee pääomavaatimuksista käytännössä epäyhtenäisiä (esim. laskennalliset
verosaamiset monissa Etelä-Euroopan maissa)
EKP:n johdolla tehty pankkien kuntotesti kattoi vain osan pankeista – tuhannet
pienemmät pankit jäivät sen ulkopuolelle. Niiden kunnosta ei ole yhdenmukaista
arviota.
On suuri riski, että hyvin asiansa hoitaneet maat kuten Suomi
joutuisivat yhteisen talletussuojan maksumiehiksi
MIKSI SUOMEN FINANSSIALA EI HALUA YHTEISTÄ
TALLETUSSUOJAA?
19
EROT JÄRJESTÄMÄTTÖMISSÄ SAAMISISSA*
SUURIA
*Järjestämätön saaminen = hoitamatta > 90 päivää
20
SUOMALAISET PÄÄTTÄJÄT EIVÄT HALUA
YHTEISTÄ TALLETUSSUOJAA
4%
19%
35%
36%
6%
0% 10% 20% 30% 40%
Erittäin myönteisesti
Jokseenkin myönteisesti
Jokseenkin kielteisesti
Erittäin kielteisesti
En osaa sanoa
Miten suhtaudut ehdotukseen kansallisen talletussuojarahaston korvaamisesta euroalueen
yhteisellä talletussuojarahastolla?
Kaikki vastaajat (N=1222)
Lähde: Aula Researchin tutkimus, syksy 2014
21
4%
6%
2%
6%
5%
19%
26%
15%
18%
20%
27%
34%
20%
11%
32%
35%
35%
36%
45%
30%
37%
39%
42%
17%
9%
36%
24%
43%
28%
38%
27%
11%
25%
67%
55%
6%
9%
4%
11%
10%
16%
12%
3%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kaikki vastaajat (N=1222)
SD (N=244)
Kesk (N=289)
Kok (N=258)
KD (N=57)
RKP (N=31)
Vihr (N=46)
Vas (N=96)
PS (N=179)
Muu / Sitoutumaton (N=22)
Miten suhtaudut ehdotukseen kansallisen talletussuojarahaston korvaamisesta
euroalueen yhteisellä talletussuojarahastolla?
Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti
Erittäin kielteisesti En osaa sanoa
Lähde: Aula Researchin tutkimus, syksy 2014
22
Veli-Matti Mattila
Pääekonomisti
puh. 020 793 4259
Veli-matti.mattila@fkl.fi
Twitter: @mattila_veli

More Related Content

What's hot

Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...Finanssivalvonta
 
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteenTuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteenTurun Talouspäivät
 
Marja Nykänen: Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin – kriisinratkaisu ja ...
Marja Nykänen: Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin – kriisinratkaisu ja ...Marja Nykänen: Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin – kriisinratkaisu ja ...
Marja Nykänen: Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin – kriisinratkaisu ja ...Suomen Pankki
 
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoonSääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoonPiia-Noora Kauppi
 
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleJoukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleTurun Talouspäivät
 
Realinvest – konkreettista korkotuottoa
Realinvest – konkreettista korkotuottoaRealinvest – konkreettista korkotuottoa
Realinvest – konkreettista korkotuottoaTurun Talouspäivät
 
Elisa Saarinen ja Lauri Ketoja Vauraus Turun Talouspäivät 2019
Elisa Saarinen ja Lauri Ketoja Vauraus Turun Talouspäivät 2019Elisa Saarinen ja Lauri Ketoja Vauraus Turun Talouspäivät 2019
Elisa Saarinen ja Lauri Ketoja Vauraus Turun Talouspäivät 2019Turun Talouspäivät
 
Talous- ja rahaliiton kehittäminen – kohti eurooppalaista pankkiunionia - 30....
Talous- ja rahaliiton kehittäminen – kohti eurooppalaista pankkiunionia - 30....Talous- ja rahaliiton kehittäminen – kohti eurooppalaista pankkiunionia - 30....
Talous- ja rahaliiton kehittäminen – kohti eurooppalaista pankkiunionia - 30....Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 
Millaiset eväät finanssialalla on tukea kestävää kasvua?
Millaiset eväät finanssialalla on tukea kestävää kasvua?Millaiset eväät finanssialalla on tukea kestävää kasvua?
Millaiset eväät finanssialalla on tukea kestävää kasvua?Finanssiala ry - Finance Finland
 
Mikä on rahapelihaittatyön tavoite?
Mikä on rahapelihaittatyön tavoite? Mikä on rahapelihaittatyön tavoite?
Mikä on rahapelihaittatyön tavoite? THL
 
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaa
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaaTutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaa
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaaSuomen Pankki
 
Taaleri-aamiaistilaisuus 11.10.2016
Taaleri-aamiaistilaisuus 11.10.2016 Taaleri-aamiaistilaisuus 11.10.2016
Taaleri-aamiaistilaisuus 11.10.2016 Nordnet Suomi
 
Eurokriisi ja sdp
Eurokriisi ja sdpEurokriisi ja sdp
Eurokriisi ja sdpSDP
 
Suomen Pankki vastuullisena sijoittajana: missä mennään keväällä 2021
Suomen Pankki vastuullisena sijoittajana: missä mennään keväällä 2021Suomen Pankki vastuullisena sijoittajana: missä mennään keväällä 2021
Suomen Pankki vastuullisena sijoittajana: missä mennään keväällä 2021Suomen Pankki
 

What's hot (20)

Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
 
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteenTuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
 
Marja Nykänen: Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin – kriisinratkaisu ja ...
Marja Nykänen: Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin – kriisinratkaisu ja ...Marja Nykänen: Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin – kriisinratkaisu ja ...
Marja Nykänen: Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin – kriisinratkaisu ja ...
 
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoonSääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
 
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleJoukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
 
Realinvest – konkreettista korkotuottoa
Realinvest – konkreettista korkotuottoaRealinvest – konkreettista korkotuottoa
Realinvest – konkreettista korkotuottoa
 
Elisa Saarinen ja Lauri Ketoja Vauraus Turun Talouspäivät 2019
Elisa Saarinen ja Lauri Ketoja Vauraus Turun Talouspäivät 2019Elisa Saarinen ja Lauri Ketoja Vauraus Turun Talouspäivät 2019
Elisa Saarinen ja Lauri Ketoja Vauraus Turun Talouspäivät 2019
 
Talous- ja rahaliiton kehittäminen – kohti eurooppalaista pankkiunionia - 30....
Talous- ja rahaliiton kehittäminen – kohti eurooppalaista pankkiunionia - 30....Talous- ja rahaliiton kehittäminen – kohti eurooppalaista pankkiunionia - 30....
Talous- ja rahaliiton kehittäminen – kohti eurooppalaista pankkiunionia - 30....
 
Asuntosijoittamisen vaihtoehtoja
Asuntosijoittamisen vaihtoehtojaAsuntosijoittamisen vaihtoehtoja
Asuntosijoittamisen vaihtoehtoja
 
Millaiset eväät finanssialalla on tukea kestävää kasvua?
Millaiset eväät finanssialalla on tukea kestävää kasvua?Millaiset eväät finanssialalla on tukea kestävää kasvua?
Millaiset eväät finanssialalla on tukea kestävää kasvua?
 
Rahoitusmahdollisuudet Venäjän kaupassa - Finnvera 4.6.2012
Rahoitusmahdollisuudet Venäjän kaupassa - Finnvera 4.6.2012Rahoitusmahdollisuudet Venäjän kaupassa - Finnvera 4.6.2012
Rahoitusmahdollisuudet Venäjän kaupassa - Finnvera 4.6.2012
 
Mikä on rahapelihaittatyön tavoite?
Mikä on rahapelihaittatyön tavoite? Mikä on rahapelihaittatyön tavoite?
Mikä on rahapelihaittatyön tavoite?
 
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaa
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaaTutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaa
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaa
 
Taaleri-aamiaistilaisuus 11.10.2016
Taaleri-aamiaistilaisuus 11.10.2016 Taaleri-aamiaistilaisuus 11.10.2016
Taaleri-aamiaistilaisuus 11.10.2016
 
Digitaalinen euro
Digitaalinen euroDigitaalinen euro
Digitaalinen euro
 
Eurokriisi ja sdp
Eurokriisi ja sdpEurokriisi ja sdp
Eurokriisi ja sdp
 
Varman tilinpäätös 2020
Varman tilinpäätös 2020Varman tilinpäätös 2020
Varman tilinpäätös 2020
 
Vakavaraisuus meillä ja muualla
Vakavaraisuus meillä ja muuallaVakavaraisuus meillä ja muualla
Vakavaraisuus meillä ja muualla
 
Maksuturva
MaksuturvaMaksuturva
Maksuturva
 
Suomen Pankki vastuullisena sijoittajana: missä mennään keväällä 2021
Suomen Pankki vastuullisena sijoittajana: missä mennään keväällä 2021Suomen Pankki vastuullisena sijoittajana: missä mennään keväällä 2021
Suomen Pankki vastuullisena sijoittajana: missä mennään keväällä 2021
 

Viewers also liked

Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä?
Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä?Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä?
Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä?Pia Santavirta
 
Suomalainen kokonaiseläketurva - Miten EU-sääntely siihen vaikuttaa?
Suomalainen kokonaiseläketurva - Miten EU-sääntely siihen vaikuttaa?Suomalainen kokonaiseläketurva - Miten EU-sääntely siihen vaikuttaa?
Suomalainen kokonaiseläketurva - Miten EU-sääntely siihen vaikuttaa?Finanssiala ry - Finance Finland
 
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?Finanssiala ry - Finance Finland
 
ברצלונה 2013 שדרת לה ראמבלה
ברצלונה 2013 שדרת לה ראמבלהברצלונה 2013 שדרת לה ראמבלה
ברצלונה 2013 שדרת לה ראמבלהigaljack1960
 
Elämme vakuutusyhteiskunnassa - toimisiko infrastruktuuri ilman vakuutusta?
Elämme vakuutusyhteiskunnassa - toimisiko infrastruktuuri ilman vakuutusta?Elämme vakuutusyhteiskunnassa - toimisiko infrastruktuuri ilman vakuutusta?
Elämme vakuutusyhteiskunnassa - toimisiko infrastruktuuri ilman vakuutusta?Finanssiala ry - Finance Finland
 
Kansainvalisia vertailutietoja Suomen finanssimarkkinoilta
Kansainvalisia vertailutietoja Suomen finanssimarkkinoiltaKansainvalisia vertailutietoja Suomen finanssimarkkinoilta
Kansainvalisia vertailutietoja Suomen finanssimarkkinoiltaFinanssiala ry - Finance Finland
 
Riskien hallinta rahoitusalalla
Riskien hallinta rahoitusalallaRiskien hallinta rahoitusalalla
Riskien hallinta rahoitusalallaSuomen Pankki
 
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?Finanssiala ry - Finance Finland
 
Agri weekly report 10 jun 2013
Agri weekly report 10 jun 2013Agri weekly report 10 jun 2013
Agri weekly report 10 jun 2013Capital Stars
 

Viewers also liked (19)

Sääntelyvalta valuu virkamiehille - onko se hyvä?
Sääntelyvalta valuu virkamiehille - onko se hyvä?Sääntelyvalta valuu virkamiehille - onko se hyvä?
Sääntelyvalta valuu virkamiehille - onko se hyvä?
 
Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä?
Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä?Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä?
Kuka päättää finanssialan sääntelystä? Miten tehdään parempaa sääntelyä?
 
Miksi hallintarekisteritilit pitää sallia?
Miksi hallintarekisteritilit pitää sallia?Miksi hallintarekisteritilit pitää sallia?
Miksi hallintarekisteritilit pitää sallia?
 
Suomalainen kokonaiseläketurva - Miten EU-sääntely siihen vaikuttaa?
Suomalainen kokonaiseläketurva - Miten EU-sääntely siihen vaikuttaa?Suomalainen kokonaiseläketurva - Miten EU-sääntely siihen vaikuttaa?
Suomalainen kokonaiseläketurva - Miten EU-sääntely siihen vaikuttaa?
 
Hyvinvoinnin rahoittamisesta
Hyvinvoinnin rahoittamisestaHyvinvoinnin rahoittamisesta
Hyvinvoinnin rahoittamisesta
 
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
 
Euribor-korkojen uudistaminen - mitä tapahtumassa?
Euribor-korkojen uudistaminen - mitä tapahtumassa?Euribor-korkojen uudistaminen - mitä tapahtumassa?
Euribor-korkojen uudistaminen - mitä tapahtumassa?
 
Karkaavatko rahastot Suomesta?
Karkaavatko rahastot Suomesta?Karkaavatko rahastot Suomesta?
Karkaavatko rahastot Suomesta?
 
Finanssialan toimialakuvaus
Finanssialan toimialakuvausFinanssialan toimialakuvaus
Finanssialan toimialakuvaus
 
ברצלונה 2013 שדרת לה ראמבלה
ברצלונה 2013 שדרת לה ראמבלהברצלונה 2013 שדרת לה ראמבלה
ברצלונה 2013 שדרת לה ראמבלה
 
Elämme vakuutusyhteiskunnassa - toimisiko infrastruktuuri ilman vakuutusta?
Elämme vakuutusyhteiskunnassa - toimisiko infrastruktuuri ilman vakuutusta?Elämme vakuutusyhteiskunnassa - toimisiko infrastruktuuri ilman vakuutusta?
Elämme vakuutusyhteiskunnassa - toimisiko infrastruktuuri ilman vakuutusta?
 
Kansainvalisia vertailutietoja Suomen finanssimarkkinoilta
Kansainvalisia vertailutietoja Suomen finanssimarkkinoiltaKansainvalisia vertailutietoja Suomen finanssimarkkinoilta
Kansainvalisia vertailutietoja Suomen finanssimarkkinoilta
 
Riskien hallinta rahoitusalalla
Riskien hallinta rahoitusalallaRiskien hallinta rahoitusalalla
Riskien hallinta rahoitusalalla
 
Finanssialan Majakka - Pankkien edunvalvontaa 100 vuotta
Finanssialan Majakka - Pankkien edunvalvontaa 100 vuottaFinanssialan Majakka - Pankkien edunvalvontaa 100 vuotta
Finanssialan Majakka - Pankkien edunvalvontaa 100 vuotta
 
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
 
Vakuutuslääkärit myrskyn silmässä
Vakuutuslääkärit myrskyn silmässäVakuutuslääkärit myrskyn silmässä
Vakuutuslääkärit myrskyn silmässä
 
Finanssialan sääntelyn arviointi ja parempi sääntely
Finanssialan sääntelyn arviointi ja parempi sääntelyFinanssialan sääntelyn arviointi ja parempi sääntely
Finanssialan sääntelyn arviointi ja parempi sääntely
 
Solvenssi II -projekti kokonaisuudessaan
Solvenssi II -projekti kokonaisuudessaanSolvenssi II -projekti kokonaisuudessaan
Solvenssi II -projekti kokonaisuudessaan
 
Agri weekly report 10 jun 2013
Agri weekly report 10 jun 2013Agri weekly report 10 jun 2013
Agri weekly report 10 jun 2013
 

Similar to Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?

Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...Suomen Pankki
 
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisuAloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisuElina Vainikainen
 
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013Piia-Noora Kauppi
 
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?Finanssivalvonta
 
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...Suomen Pankki
 
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...Finanssivalvonta
 
Euroopan talouskurimus
Euroopan talouskurimusEuroopan talouskurimus
Euroopan talouskurimussilakkamopo
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...Suomen Pankki
 
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015Säästöpankki Sparbanken
 
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuusFK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuusPiia-Noora Kauppi
 
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaa
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaaPiia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaa
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaaFinanssiala ry - Finance Finland
 
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027Finanssiala ry - Finance Finland
 
Pääjohtaja Rehn: Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?
Pääjohtaja Rehn: Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?Pääjohtaja Rehn: Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?
Pääjohtaja Rehn: Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?Suomen Pankki
 
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaToimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
 
Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...
Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...
Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...Suomen Pankki
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Euro 20 vuotta - tiedettä vai taidetta? Tieteiden yö 10...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euro 20 vuotta - tiedettä vai taidetta? Tieteiden yö 10...Pääjohtaja Olli Rehn: Euro 20 vuotta - tiedettä vai taidetta? Tieteiden yö 10...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euro 20 vuotta - tiedettä vai taidetta? Tieteiden yö 10...Suomen Pankki
 

Similar to Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy? (20)

Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
 
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisuAloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
 
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
 
Kuinka ulos eurokriisistä?
Kuinka ulos eurokriisistä?Kuinka ulos eurokriisistä?
Kuinka ulos eurokriisistä?
 
Finanssialan EU-tavoitteet 2019
Finanssialan EU-tavoitteet 2019Finanssialan EU-tavoitteet 2019
Finanssialan EU-tavoitteet 2019
 
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
 
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...
 
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
 
Euroopan talouskurimus
Euroopan talouskurimusEuroopan talouskurimus
Euroopan talouskurimus
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...
 
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015
 
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuusFK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus
 
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaa
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaaPiia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaa
Piia-Noora Kauppi: Vaalitavoitteilla kohti talouskasvua tukevaa EU-politiikkaa
 
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
 
Pääjohtaja Rehn: Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?
Pääjohtaja Rehn: Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?Pääjohtaja Rehn: Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?
Pääjohtaja Rehn: Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?
 
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaToimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
 
Pankkiunioni
PankkiunioniPankkiunioni
Pankkiunioni
 
Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...
Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...
Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Euro 20 vuotta - tiedettä vai taidetta? Tieteiden yö 10...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euro 20 vuotta - tiedettä vai taidetta? Tieteiden yö 10...Pääjohtaja Olli Rehn: Euro 20 vuotta - tiedettä vai taidetta? Tieteiden yö 10...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euro 20 vuotta - tiedettä vai taidetta? Tieteiden yö 10...
 

More from Finanssiala ry - Finance Finland

Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseenSijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseenFinanssiala ry - Finance Finland
 
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021Finanssiala ry - Finance Finland
 
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutatTalous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutatFinanssiala ry - Finance Finland
 
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseenTalous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseenFinanssiala ry - Finance Finland
 
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFinanssiala ry - Finance Finland
 
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?Finanssiala ry - Finance Finland
 

More from Finanssiala ry - Finance Finland (20)

Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseenSijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
 
Finance Finland's 2019 EU objectives
Finance Finland's 2019 EU objectivesFinance Finland's 2019 EU objectives
Finance Finland's 2019 EU objectives
 
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
 
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutatTalous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
 
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseenTalous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
 
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
 
Finassialan hallitusohjelma- ja eu-tavoitteet 2019
Finassialan hallitusohjelma- ja eu-tavoitteet 2019Finassialan hallitusohjelma- ja eu-tavoitteet 2019
Finassialan hallitusohjelma- ja eu-tavoitteet 2019
 
Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018
Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018
Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018
 
Commissions sustainability action plan
Commissions sustainability action planCommissions sustainability action plan
Commissions sustainability action plan
 
Finanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittely
Finanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittelyFinanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittely
Finanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittely
 
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
 
Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat
Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainatKotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat
Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat
 
FFI - better finances for everyone
FFI - better finances for everyoneFFI - better finances for everyone
FFI - better finances for everyone
 
FA - finanssiala ihmisen arjessa
FA - finanssiala ihmisen arjessaFA - finanssiala ihmisen arjessa
FA - finanssiala ihmisen arjessa
 
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
 
Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017
Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017
Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017
 
Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017
Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017
Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017
 
Miten finanssiala lobbaa?
Miten finanssiala lobbaa?Miten finanssiala lobbaa?
Miten finanssiala lobbaa?
 
Finanssiala – uuden ajan kumppani
Finanssiala – uuden ajan kumppaniFinanssiala – uuden ajan kumppani
Finanssiala – uuden ajan kumppani
 
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?
Jättiläinen liikahtaa – millaiseksi digitalisoituva finanssiala muuttuu?
 

Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?

  • 1. 1 KENEN EHDOILLA E(M)U KEHITTYY? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 27.10.2015
  • 2. 2 TALOUS- JA RAHALIITON RAKENTAMINEN JATKUU
  • 3. 3 Ensimmäinen vaihe: välittömät toimet (1.7.2015-30.6.2017) Talousunioni: Kilpailukykyneuvostojen luominen, talouspolitiikan tiiviimpi koordinaatio ym. Rahoitusunioni: Pankkiunionin viimeistely: yhteisen pankkikriisirahaston vararahoitusjärjestelyt, yhteinen talletussuojajärjestelmä, pankkien tehokas suora pääomitus EVM:n varoilla Pääomamarkkinaunionin käynnistäminen Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) vahvistaminen Fiskaaliunioni: Neuvoa-antavan Euroopan finanssipoliittisen komitean perustaminen EMUn demokraattisen oikeutuksen, vastuuvelvollisuuden ja instituutioiden vahvistaminen Talouspolitiikan EU-ohjausjakson uudistaminen ja parlamentaarisen valvonnan tehostaminen, euroryhmän roolin lujittaminen ym. VIIDEN PRESIDENTIN RAPORTTI TÄHTÄÄ PITKÄLLE
  • 4. 4 Toinen vaihe: EMUn rakenteen viimeistely (vuoteen 2025 mennessä) Talousunioni: Lähentymisprosessin virallistaminen ja muuttaminen nykyistä sitovammaksi Fiskaaliunioni: Euroalueen makrotalouden vakautusjärjestelyn perustaminen EMUn demokraattisen oikeutuksen, vastuuvelvollisuuden ja instituutioiden vahvistaminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) sisällyttäminen EU:n lainsäädäntökehykseen Euroalueen valtiovarainministeriön (treasury) perustaminen VIIDEN PRESIDENTIN RAPORTTI TÄHTÄÄ PITKÄLLE
  • 5. 5 • Komissio antoi 21.10. tiedonannon EMUn kehittämisestä ja teki samalla konkreettisia ehdotuksia ensimmäisistä askelista viiden presidentin raportin pohjalta: Kansallisten kilpailukykyneuvostojen luominen Neuvoa-antavan Euroopan finanssipoliittisen komitean perustaminen Euroalueen edustuksen uudistaminen kansainvälisissä rahoitusinstituutioissa kuten IMF:ssä (”…to speak with one voice…”) Samalla komissio vahvisti, että se antaa vuoden loppuun mennessä ehdotuksensa yhteisestä talletussuojajärjestelmästä (European Deposit Insurance Scheme) Alkuvaiheessa perustettaisiin kansallisten rahastojen yläpuolelle uusi ylikansallinen jälleenvakuutusrahasto Myöhemmin siirryttäisiin todennäköisesti yhteen ylikansalliseen rahastoon KOMISSIO TEHNYT JO OMAT EHDOTUKSENSA
  • 6. 6 VM:n asiantuntijaraportti hahmottelee kaksi vaihtoehtoista, sisäisesti johdonmukaista visiota EMUn kehittämisestä: 1. Keskitetyn ohjauksen EMU • Jäsenmaiden finanssi- ja muun talouspolitiikan valvonnan ja ohjauksen vahvistaminen • Yhteisvastuun lisääminen jäsenmaiden taloudellista riskeistä ja vakaudesta • Haasteena demokraattisen hyväksynnän saaminen ylikansalliselle vallankäytölle 2. Markkinakuri-EMU • Jäsenmailla vastuu omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista • Markkinakuri ja kansalliset instituutiot tukevat talouspolitiikan vastuullisuutta • Markkinakuri edellyttää toimiakseen uskottavaa valtioiden velkajärjestelymekanismia • Yhteisvastuu voi toteutua yritysten ja kansalaisten välillä (esim. pankkiunioni) • Haasteena valtioiden suuret velat, joka vaikeuttavat velkajärjestelymekanismin luomista • Raportin mukaan rahoitusunioni sopii molempiin visioihin • Vähentää jäsenmaiden välisten tasausmekanismien tarvetta • Yhteinen talletussuoja kuuluu pankkiunioniin mutta edellyttää sääntelyuudistuksia ja talletussuojan rahastointiasteiden yhtenäistämistä ennen käyttöönottoa SUOMI PÄHKÄILEE OMAA KANTAANSA
  • 8. 8 FK on kannattanut pankkiunionin rakentamista Unioni lisää euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta Yhdenmukainen valvonta ja yhteiset pelisäännöt edistävät reilua kilpailua Yhteisvastuun käytön minimointi tärkeää pankkiunionissa Sijoittajanvastuun oltava ensisijainen kriisinhoitotoimien rahoituslähde Yhteisen kriisirahaston käyttökynnys oltava korkealla FK kannattaa myös pääomamarkkinaunionia Yhteismarkkinoiden kehittäminen ja yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen ovat tärkeitä tavoitteita Tavoitteisiin on pyrittävä nykyisiä esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä Unionin pitää perustua markkinalähtöisiin ratkaisuihin ja parhaisiin käytäntöihin Unionissa on otettava huomioon pankkien keskeinen rooli yritysten rahoittajina EU:ssa ei pidä ottaa käyttöön unionin tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevia veroja tai sääntelyä (esim. finanssitransaktiovero, pankkien rakennerajoitukset) FK KANNATTAA PANKKI- JA PÄÄOMAMARKKINA- UNIONEJA
  • 9. 9 PANKKIUNIONI KOOSTUU MONESTA PALASESTA Yhteinen pankkivalvonta Yhteinen kriisinratkaisumekanismi P A N K K I U N I O N I Vakavaraisuus- ja maksuvalmius- sääntely (”Basel III”) Elvytys- ja kriisinratkaisu- direktiivi Talletussuoja- direktiivi Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (yli 3 500)
  • 10. 10 SSM = Single Supervisory Mechanism = EKP + kansalliset valvojat Yhteensä 122 luottolaitosta EKP:n suorassa valvonnassa Kansallisilla valvojilla ensisijainen vastuu muista luottolaitoksista mutta EKP:lla viimekätinen vastuu kaikista luottolaitoksista EKP:llä laajat valtuudet Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden valvonta, lisäpääomavaatimusten asettamisoikeus, stressitestien teko, omistuksen ja hallinnon valvonta ym. Kansalliset valvojat avustavat EKP:ta päätösten valmistelussa ja toimeenpanossa Huolehtivat myös maksuliikkeen valvonnasta, rahanpesun estosta, kuluttajansuojasta ja muista tehtävistä, joita ei ole siirretty EKP:lle Vastaavat pääasiassa myös makrovakausvälineiden käytöstä YHTEISEN PANKKIVALVONNAN (SSM) TOTEUTUS
  • 11. 11 SUOMEN TALLETUSPANKKIKONSERNIT Tase 30.6.15 (mrd. e) Osuus (%) Osuus lainoista* (%) Osuus talletuksista* (%) Nordea Pankki Suomi 356 66 29 29 OP Ryhmä 115 21 34 36 Danske Bank Oyj 32 6 10 12 Aktia 10 2 3 3 Säästöpankit 9 2 3 4 Muut 18 3 21 16 Yhteensä 540 100 100 100 Huom. Kuntarahoitus 34 Lähteet: Finanssivalvonta ja FK. Tiedot konserni- tai ryhmätasolla. * 31.12.2014
  • 12. 12 SUOMEN TALLETUSPANKKIKONSERNIT Tase 30.6.15 (mrd. e) Osuus (%) Osuus lainoista* (%) Osuus talletuksista* (%) Nordea Pankki Suomi 356 66 29 29 OP Ryhmä 115 21 34 36 Danske Bank Oyj 32 6 10 12 Aktia 10 2 3 3 Säästöpankit 9 2 3 4 Muut 18 3 21 16 Yhteensä 540 100 100 100 Huom. Kuntarahoitus 34 Lähteet: Finanssivalvonta ja FK. Tiedot konserni- tai ryhmätasolla. * 31.12.2014 EKP:n suorassa valvonnassa
  • 13. 13 Kriisinratkaisuneuvosto (SRB) vastaa EKP:n suorassa valvonnassa olevien ja cross-border -luottolaitoksien kriisinratkaisusta (noin 200 kpl) Kansalliset viranomaiset vastaavat muista luottolaitoksista Suomessa tehtävää hoitaa uusi Rahoitusvakausvirasto Jos käytetään yhteistä kriisirahastoa, vastuu siirtyy kriisinratkaisuneuvostolle Omistajat ja velkojat rahoittavat ensisijaisesti kriisitoimet (”bail-in”) Lisärahoitus tulee yhteisestä kriisinratkaisurahastosta, joka kerrytetään 8 vuoden aikana Rahaston tavoitekoko vähintään 1 % suojatuista talletuksista (noin 55 mrd. euroa) Rahasto voi lainata varoja kolmansilta osapuolilta Varat kerätään luottolaitoksilta tase- ja riskiperusteisilla maksuilla Suomalaisilta luottolaitoksilta peritään noin 1.1 mrd. euroa vuosina 2015-23 YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI (SINGLE RESOLUTION MECHANISM, SRM)
  • 14. 14 TARVITAANKO MYÖS YHTEINEN TALLETUSSUOJA? Yhteinen pankkivalvonta Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Yhteinen talletussuoja? P A N K K I U N I O N I Vakavaraisuus- ja maksuvalmius- sääntely (”Basel III”) Elvytys- ja kriisinratkaisu- direktiivi Talletussuoja- direktiivi Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (yli 3 500)
  • 15. 15 EU:n talletussuojadirektiivi edellyttää, että kaikkiin maihin on perustettava kansallinen talletussuojajärjestelmä, johon kerätään pankeilta ennakolta rahaa Kukin järjestelmä vastaa vain jäsenpankkiensa talletusten suojaamisesta Direktiivi piti toimeenpanna 3.7.2015 mennessä, mutta ainoastaan 10 maata on tehnyt sen täysimääräisesti ja neljä osittain Yhteinen talletussuoja tarkoittaa, että kaikki pankkiunioniin kuuluvat pankit kantavat yhdessä vastuun tallettajien varojen turvaamisesta Perimmäisenä tavoitteena on heikentää yksittäisen jäsenvaltion ja sen pankkisektorin välistä kytkentää ”yhteisen piikin” avulla Talletukset olisivat yhtä turvattuja riippumatta siitä, missä maassa ja missä pankissa ne ovat TALLETUSSUOJA TURVAA TALLETTAJIEN SAAMISET
  • 16. 16 MITÄ MIELTÄ SUOMALAINEN FINANSSIALA ON YHTEISESTÄ TALLETUSSUOJASTA?
  • 17. 17 Talletussuojajärjestelmissä on suuria eroja EU-maiden välillä Suomessa on kerätty 1990-luvun lopulta lähtien pankeilta yli 1 mrd. euroa talletussuojaa varten Monissa maissa rahastoja ei ole vielä lainkaan (esim. Hollanti, Italia ja Itävalta) Talletussuojarahastoja koskevat tiedot ovat usein ei-julkisia, mikä kuvaa asian herkkää luonnetta Keskeisten käsitteiden (esim. suojattu talletus) harmonisointi on kesken Nyt on keskityttävä talletussuojadirektiivin edellyttämien yhdenmukaisten järjestelmien rakentamiseen kaikkiin maihin MIKSI SUOMEN FINANSSIALA EI HALUA YHTEISTÄ TALLETUSSUOJAA?
  • 18. 18 Myös pankkijärjestelmien kunnoissa on suuria eroja Suomessa pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus ovat euroalueen parhaimpien joukossa Myös erot pankkien järjestämättömissä saamisissa ovat huomattavia Yhteisestä sääntökirjasta huolimatta käytössä on yhä paljon kansallista sääntelyä, joka tekee pääomavaatimuksista käytännössä epäyhtenäisiä (esim. laskennalliset verosaamiset monissa Etelä-Euroopan maissa) EKP:n johdolla tehty pankkien kuntotesti kattoi vain osan pankeista – tuhannet pienemmät pankit jäivät sen ulkopuolelle. Niiden kunnosta ei ole yhdenmukaista arviota. On suuri riski, että hyvin asiansa hoitaneet maat kuten Suomi joutuisivat yhteisen talletussuojan maksumiehiksi MIKSI SUOMEN FINANSSIALA EI HALUA YHTEISTÄ TALLETUSSUOJAA?
  • 20. 20 SUOMALAISET PÄÄTTÄJÄT EIVÄT HALUA YHTEISTÄ TALLETUSSUOJAA 4% 19% 35% 36% 6% 0% 10% 20% 30% 40% Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa Miten suhtaudut ehdotukseen kansallisen talletussuojarahaston korvaamisesta euroalueen yhteisellä talletussuojarahastolla? Kaikki vastaajat (N=1222) Lähde: Aula Researchin tutkimus, syksy 2014
  • 21. 21 4% 6% 2% 6% 5% 19% 26% 15% 18% 20% 27% 34% 20% 11% 32% 35% 35% 36% 45% 30% 37% 39% 42% 17% 9% 36% 24% 43% 28% 38% 27% 11% 25% 67% 55% 6% 9% 4% 11% 10% 16% 12% 3% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kaikki vastaajat (N=1222) SD (N=244) Kesk (N=289) Kok (N=258) KD (N=57) RKP (N=31) Vihr (N=46) Vas (N=96) PS (N=179) Muu / Sitoutumaton (N=22) Miten suhtaudut ehdotukseen kansallisen talletussuojarahaston korvaamisesta euroalueen yhteisellä talletussuojarahastolla? Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa Lähde: Aula Researchin tutkimus, syksy 2014
  • 22. 22 Veli-Matti Mattila Pääekonomisti puh. 020 793 4259 Veli-matti.mattila@fkl.fi Twitter: @mattila_veli