Rahamuseon yleisöluento 20.10.2020: Miten covid-19-pandemian vaikutus näkyy pörssiyhtiöiden taloudellisessa raportoinnissa? Fivan johtavan asiantuntijan Sirkku Palmuaron esitysmateriaali rahamuseon yleisöluennosta 20.10.2020.
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Suomen Pankki
Rahamuseon teemana vuoden 2020 Tieteiden yö -tapahtumassa on taloustaidot digiyhteiskunnassa. Ohjelmassa tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat digitalisoitumisen vaikutuksista.
Rahatalouden perusteet – Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvioSuomen Pankki
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on korkealla ja Suomen pankkisektori kuuluu EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua voitaisiin hillitä? Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen liikekiinteistömarkkinoita kohtaan on kasvanut, ja tämä kytkee Suomen tiiviimmin muun Euroopan kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Miten digitalisaatio muuttaa liikekiinteistömarkkinoiden rakenteita?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli vakausarviota rahamuseossa tiistaina 9.5.2018
Mita tietoja-sijoitustuotteista-tulisi-kertoa-kestavan-rahoituksen-kohteissaFinanssivalvonta
Rahamuseon yleisöluento 1.12.2020: Mitä tietoja sijoitustuotteista tulisi kertoa kestävän rahoituksen kohteissa? Fivan johtavan asiantuntijan Nina Männynmäen esitysmateriaali yleisöluennosta 1.12.2020.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Suomen Pankki
Rahamuseon teemana vuoden 2020 Tieteiden yö -tapahtumassa on taloustaidot digiyhteiskunnassa. Ohjelmassa tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat digitalisoitumisen vaikutuksista.
Rahatalouden perusteet – Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvioSuomen Pankki
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on korkealla ja Suomen pankkisektori kuuluu EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua voitaisiin hillitä? Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen liikekiinteistömarkkinoita kohtaan on kasvanut, ja tämä kytkee Suomen tiiviimmin muun Euroopan kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Miten digitalisaatio muuttaa liikekiinteistömarkkinoiden rakenteita?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli vakausarviota rahamuseossa tiistaina 9.5.2018
Mita tietoja-sijoitustuotteista-tulisi-kertoa-kestavan-rahoituksen-kohteissaFinanssivalvonta
Rahamuseon yleisöluento 1.12.2020: Mitä tietoja sijoitustuotteista tulisi kertoa kestävän rahoituksen kohteissa? Fivan johtavan asiantuntijan Nina Männynmäen esitysmateriaali yleisöluennosta 1.12.2020.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Suomen Pankki
Kiina on noussut tällä vuosituhannella maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, merkittävimmäksi viejämaaksi ja kehittänyt teknologiaosaamistaan. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kasvun aikaansaamat epätasapainot lisääntyvät kotimaassa ja se on saavutettu osin epäreiluin keinoin, mikä on lisännyt vastustusta muualla maailmassa.
Tämän lisäksi maailmantaloutta ravisteleva koronapandemia lähti leviämään Kiinasta vajaa vuosi sitten. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että Kiina on saanut taudin hyvin kuriin ja talous on palautunut kasvuun, ovat koronakriisin kustannukset myös Kiinassa mittavat.
Esityksessä BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen tarkasteli Kiinan talouden näkymiä tämän kehityksen valossa Suomen Pankin rahamuseossa 3.11.2020.
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Suomen Pankki
Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt?
Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Suomen Pankki
Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa.
Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Suomen Pankki
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Suomen Pankki
Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapolitiikan toimeenpanoa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 25.8.2020
Ekonimisti Meri Sintonen: Koronapandemian vaikutukset maksamiseen SuomessaSuomen Pankki
Rahamuseon webinaari 25.5.2021.
Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja jää sellaisena myös maksamisen historiaan. Suomeen viime vuoden alussa levinnyt koronavirusepidemia ja viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat pakottaneet ihmiset muuttamaan päivittäisiä tapojaan. Tämä on heijastunut voimakkaasti myös suomalaisten osto- ja maksutottumuksiin.
Ekonomisti Meri Sintonen kertoi, miten koronapandemia on vaikuttanut käteisen ja sähköisten maksutapojen käyttöön Suomessa, ja miten tämä voi puolestaan vaikuttaa maksamiseen tulevaisuudessa.
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Suomen Pankki
Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua
uusilla välineillä
Euro & talous -tiedotustilaisuus 4.5.2021
eurojatalous.fi
#eurojatalous
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Vakausarvio: Pandemia osoittaa riskipuskureiden välttämättömyyden
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 5.5.2020
www.eurojatalous.fi
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste 11.6.2019Suomen Pankki
Hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Kansainvälisen talouden heikentyminen näkyy myös Suomessa. Talouskasvu hidastuu pitkän aikavälin potentiaaliinsa. Talouden epävarmuus on tehnyt kotitaloudet ja yritykset varovaisemmiksi ja työllisyyden kasvu on hidastumasta selvästi.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä Suomen Pankin rahamuseossa 11.6.2019
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Helsinki, Oikeusministeriö, 29.1.2020
Suomalaisten talousosaamisen edistäminen
Lisätietoja suomenpankki.fi/talousosaamishanke
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen Pankin ennuste: Suomen talous toipuu v...Suomen Pankki
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum
Suomen Pankki
Suomen Pankin ennuste: Suomen talous toipuu vähitellen äkkijarrutuksesta
Eurojatalous -tiedotustilaisuus 9.6.2020
eurojatalous.fi
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Suomen Pankki
Kiina on noussut tällä vuosituhannella maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, merkittävimmäksi viejämaaksi ja kehittänyt teknologiaosaamistaan. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kasvun aikaansaamat epätasapainot lisääntyvät kotimaassa ja se on saavutettu osin epäreiluin keinoin, mikä on lisännyt vastustusta muualla maailmassa.
Tämän lisäksi maailmantaloutta ravisteleva koronapandemia lähti leviämään Kiinasta vajaa vuosi sitten. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että Kiina on saanut taudin hyvin kuriin ja talous on palautunut kasvuun, ovat koronakriisin kustannukset myös Kiinassa mittavat.
Esityksessä BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen tarkasteli Kiinan talouden näkymiä tämän kehityksen valossa Suomen Pankin rahamuseossa 3.11.2020.
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Suomen Pankki
Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt?
Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Suomen Pankki
Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa.
Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Suomen Pankki
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Suomen Pankki
Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapolitiikan toimeenpanoa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 25.8.2020
Ekonimisti Meri Sintonen: Koronapandemian vaikutukset maksamiseen SuomessaSuomen Pankki
Rahamuseon webinaari 25.5.2021.
Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja jää sellaisena myös maksamisen historiaan. Suomeen viime vuoden alussa levinnyt koronavirusepidemia ja viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat pakottaneet ihmiset muuttamaan päivittäisiä tapojaan. Tämä on heijastunut voimakkaasti myös suomalaisten osto- ja maksutottumuksiin.
Ekonomisti Meri Sintonen kertoi, miten koronapandemia on vaikuttanut käteisen ja sähköisten maksutapojen käyttöön Suomessa, ja miten tämä voi puolestaan vaikuttaa maksamiseen tulevaisuudessa.
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Suomen Pankki
Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua
uusilla välineillä
Euro & talous -tiedotustilaisuus 4.5.2021
eurojatalous.fi
#eurojatalous
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Vakausarvio: Pandemia osoittaa riskipuskureiden välttämättömyyden
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 5.5.2020
www.eurojatalous.fi
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste 11.6.2019Suomen Pankki
Hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Kansainvälisen talouden heikentyminen näkyy myös Suomessa. Talouskasvu hidastuu pitkän aikavälin potentiaaliinsa. Talouden epävarmuus on tehnyt kotitaloudet ja yritykset varovaisemmiksi ja työllisyyden kasvu on hidastumasta selvästi.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä Suomen Pankin rahamuseossa 11.6.2019
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Helsinki, Oikeusministeriö, 29.1.2020
Suomalaisten talousosaamisen edistäminen
Lisätietoja suomenpankki.fi/talousosaamishanke
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen Pankin ennuste: Suomen talous toipuu v...Suomen Pankki
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum
Suomen Pankki
Suomen Pankin ennuste: Suomen talous toipuu vähitellen äkkijarrutuksesta
Eurojatalous -tiedotustilaisuus 9.6.2020
eurojatalous.fi
Työeläkeyhtiö Varman vakavaraisuus vahvistui vuoden 2020 toisella neljänneksellä ja sijoitustuotot kohenivat ensimmäisen neljänneksen rajusta kurssilaskusta 2,1 miljardilla eurolla. Varman sijoitusten arvo oli kesäkuun lopussa 45,3 miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Talouden näkymät maailmalla ja SuomessaSuomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa
Yritystilaisuus, Kuhmo 14.10.2019
Kainuun kauppakamariosaston seminaari, Kajaani 15.10.2019
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Suomen Pankki
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 22.4.2020
Maailman ja Suomen talous koronakriisissä
Tutustu myös analyysiartikkeleihin www.eurojatalous.fi #eurojatalous
Varman sijoitukset toivat vuonna 2019 ennätyksellisen 5,2 miljardin euron eli 12,0 (-2,0) %:n tuoton. Sijoitusten markkina-arvo nousi vuoden lopussa 48,7 (44,0) miljardiin euroon. Varman eläkevarat ovat kaksinkertaistuneet finanssikriisistä. Tehokkuus säilyi erinomaisella tasolla, minkä ansiosta Varma maksaa asiakkailleen historiansa korkeimmat asiakashyvitykset.
Globaalin osakemarkkinan epävakaa kehitys vuoden viimeisellä neljänneksellä painoi Varman koko vuoden sijoitustuoton negatiiviseksi. Varman sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 44,0 (45,4) miljardia euroa. Tehokkuus parani edelleen ja oli kaikkien aikojen paras. Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 60 % (67 %).
Varman sijoitusten tuotto jatkoi tasaista kasvua vuoden kolmannella neljänneksellä alkuvuoden markkinaturbulenssin jälkeen. Yhdeksän kuukauden aikana Varman sijoitukset tuottivat 3,5 (6,2) % eli 1,6 miljardia euroa.
Rahamuseo: Verkkopankissa ongelma – mikä on valvojan rooli? 15.11.2022Finanssivalvonta
Finanssivalvonnan toimistopäällikön Markku Koposen 15.11.2022 pitämän rahamuseoluennon esitysdiat. Luennon aiheena oli "Verkkopankissa ongelma – mikä on valvojan rooli?"
13.9.2022 pidetyn Finanssivalvonnan lehdistötilaisuuden kalvot.
Suomen finanssisektorin toimintaympäristö ja valvonnan
painopisteet - Tero Kurenmaa, johtaja
Suomen finanssisektorin tila 30.6.2022 ja ajankohtaiset asiat -
Jyri Helenius, apulaisjohtaja
Basel III -uudistusten vaikutukset suomalaispankkien
pääomavaatimuksiin -
Arttu Kiviniemi, toimistopäällikkö, Taloudellinen analyysi
Vakuutuslaitosten omia riski- ja vakavaraisuusarvioita
koskeva teema-arvio - Mika Arala, riskiasiantuntija, Vakuutusvalvonta
Kuinka paljon rahanpesua tapahtuu Suomessa ja miten sitä torjutaan?Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Pekka Vasara
kertoi rahanpesun estämisestä Suomessa Rahamuseon yleisöluennolla 19.4.2022.
Rahamuseon webinaari: Ilmastonmuutoksen vaikutus valtionlainoihin sijoituskoh...Finanssivalvonta
Rahamuseon webinaari 7.12.2021: Ilmastonmuutoksen vaikutus valtionlainoihin sijoituskohteena. Finanssivalvonnan johtavan riskiasiantuntijan Mikko Sinersalon esitysmateriaali webinaarissa 7.12.2021
A practitioner's view of the future of the insurance businessFinanssivalvonta
Torbjörn Magnusson's (Group CEO and President, Member of the Group Executive Committee, Sampo Group) presentation at FIN-FSA Conference on EU financial markets today and in the future
Insurance amidst changing operational and economic environmentFinanssivalvonta
Gabriel Bernardino's (Former Chairman, European Insurance and Occupational Pensions Authority) presentation at FIN-FSA Conference on EU financial markets today and in the future
Banking sector resilience – the post-pandemic outlookFinanssivalvonta
Andrea Enria's (Chair of the Supervisory Board, European Central Bank) presentation at FIN-FSA Conference on EU financial markets today and in the future
Rahamuseon webinaari 11.5.2021: Kaupankäynti markkinoiden manipuloinnin näkökulmasta – Mistä piensijoittaja voi joutua vaikeuksiin? Fivan markkinavalvojan Juha Manun esitysmateriaali webinaarissa 11.5.2021
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...Finanssivalvonta
Johtava lakimies Sanna Atrila esitteli digitalisaation vaikutuksia peruspankkipalveluiden kehitykseen ja kävi läpi viimeisimmän peruspankkipalveluselvityksen pääkohtia.
Rahamuseon yleisöluento 10.12.2019: Kuka valvoo, että vakuutusyhtiöillä on va...Finanssivalvonta
Toimistopäällikkö Teija Korpiaho Finanssivalvonta kertoo vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden hallinnon ja vakavaraisuuden valvonnasta. Miten varmistetaan, että vakuutusyhtiöllä on varaa maksaa korvaukset onnettomuuden sattuessa?
https://www.rahamuseo.fi/tapahtumat/Tapahtumalistaus/kuka-valvoo-etta-vakuutusyhtiolla-on-varaa-maksaa-korvaukset/
Rahamuseon yleisöluento 10.12.2019: Kuka valvoo, että vakuutusyhtiöillä on va...
Rahamuseon yleisoluento 20.10.2020: Miten covid-19-pandemian vaikutus nakyy porssiyhtioiden tilinpaatoksissa
1. Miten covid-19-pandemian vaikutus
näkyy pörssiyhtiöiden taloudellisessa
raportoinnissa vuonna 2020
Rahamuseon yleisöluento 20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 1
2. Sisältö
• Listayhtiöiden taloudenseuranta
pandemiavuonna 2020
• Yhtiöiden ensimmäiset reaktiot
maaliskuussa
• Miten covid-19-pandemian ja siihen
liittyeiden rajoitustoimien vaikutus näkyi
suomalaisten listayhtiöiden
osavuosikatsauksessa* Q1/2020?
• Miten tilanne oli muuttunut vuoden toisella
kvartaalilla Q2/2020, kun pandemia ehti
vaikuttaa jo lukuihinkin?
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
2
*21.10.2020 korjattu termi “osavuosikatsauksessa”
3. Listayhtiöseurannan toteutus ja analyystietojen hyödyntäminen
valvonnassa 1 (2)
Listayhtiöiden seuranta pandemiavuonna 2020
• Covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin takia valvojan ajantasaisen seurannan merkitys
on korostunut tänä vuonna.
• Valvojan on ollut tärkeää saada ajantasainen kuva listayhtiöiden tilanteesta ja
mahdollisesta kriisiytymisestä.
• Valvonnan näkökulmasta lisäksi tarkastellaan mitä yhtiöt ovat kertoneet
− covid-19 vaikutuksista, lisääntyneestä epävarmuudesta ja mahdollisista uusista
epävarmuustekijöistä,
− lisääntyneestä johdon harkinnasta, mahdollisista arvonalentumisista ja toiminnan jatkuvuuteen
liittyvistä epävarmuustekijöistä.
• Seurannan tueksi on käyty aktiivisesti markkinaosapuolikeskusteluja.
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 3
Tietojen keräämisessä on käytetty omia kaavoja, jotta tieto olisi vertailukelpoista yhtiöiden ja kausien
välillä. Tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia, kriteeristöä ei kehitetty tarkasti.
4. Listayhtiöseurannan toteutus ja analyystietojen hyödyntäminen
valvonnassa 2 (2)
Seurannan merkitys
• Taloudellisia indikaattoreita hyödynnetään tiedonantovelvollisuuden valvonnan eri osa-
alueilla suuntaamaan työtä riskiperusteisesti yhtiöittäin ja toimialoittain.
• Pyritään ennakoimaan mahdollisia taloudellisen raportoinnin ongelmakohtia
kriisitilanteessa.
− Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA on julkaissut useita kannanottoja koskien pandemian
aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutusta taloudelliseen raportointiin.
− Finanssivalvonta on julkaissut Markkinat-tiedotteessaan artikkeleita ajankohtaisista asioista listayhtiön
tiedonantovelvollisuuden näkökulmasta.
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 4
Tietojen keräämisessä on käytetty omia kaavoja, jotta tieto olisi vertailukelpoista yhtiöiden ja kausien
välillä. Tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia, kriteeristöä ei ole kehitetty tarkasti.
5. Listayhtiöiden ensimmäiset reaktiot maaliskuussa
Seuranta tulosvaroituksista ajalla 28.2.–29.5.
• Ennen Q1 raportointia 78 yhtiötä antoi
negatiivisen tulosvaroituksen.
− 21 yhtiötä antoi uuden näkymän ja loput 57
yhtiötä luopui näkymien antamisesta
toistaiseksi.
− Yli puolet tulosvaroituksista annettiin ajalla
16.–27.3.
− Yksi yhtiö antoi 3 tulosvaroitusta (näistä
viimeisin Q1-raportissa).
• 34 yhtiötä peruuttanut/muuttanut
osingonjakoesitystään.
• 41 yhtiötä julkistanut tiedon yt-
neuvotteluista.
• Q1-raportoinnin yhteydessä 15 yhtiötä
antoi negatiivisen tulosvaroituksen.
− 6 yhtiötä antoi positiivisen tulosvaroituksen.
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
5
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Tulosvaroitukset päiväkohtaisesti
Lähde: Finanssivalvonta.
6. Likviditeetin hallinta ja rahoituksen saatavuus keskiössä tilanteen
eskaloiduttua Suomessakin maaliskuun lopulla
Ensimmäisillä viikoilla
pörssiyhtiöt keskittyivät
Seuraavaksi ryhdyttiin
toteuttamaan
kustannusrakenteen joustoja
Kriisin vaikutukset ilmenivät
mm. seuraavilla tavoilla
• Likviditeettipuskureiden
vahvistamiseen
• Rahoitusjärjestelyjen
joustavuuteen
• Operatiivisen toiminnan
jatkuvuuden varmistamiseen
(mm. etätyöjärjestelyt ja
toimivat tietoliikenneyhteydet)
• Yt-neuvottelut
• Ei-kriittisten investointien
lykkääminen
• Ulkoistamistarpeiden kriittinen
tarkastelu
• Kysynnän lasku
• Resurssien saatavuus
• Hankintaketjun ongelmat
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 6
“Suomalaisten pörssiyhtiöiden taseet olivat kriisin
käynnistyessä lähtökohtaisesti vahvat muutamaa
poikkeusta lukuun ottamatta”, totesi Katja Keitaanniemi
(Kauppalehti 9.4.)
”Lippo Suominen: ”Vasta vuoden viimeisen kvartaalin
perusteella voidaan alkaa arvioida, miten koronavirus ja
sen torjuntatoimet vaikuttavat yhtiöihin pidemmällä
aikavälillä” (Talouselämä 9.4.)
7. 20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
7
17.3.2020: Ponsse Oyj antaa
tulosvaroituksen. Yhtiössä ei tulla
pääsemään asetettuun
liikevoittotavoitteeseen. Epävarman
tilanteen johdosta Ponsse ei tässä
vaiheessa anna uutta tulosohjausta
kuluvalle vuodelle.
16.3.2020:Viimeaikaisista erittäin vakavista ja
maailmanlaajuisista koronavirusvaikutuksista
johtuen Finnair päivittää jälleen taloudellista
näkymäänsä. Kysynnän huomattavan
heikkenemisen vuoksi Finnair leikkaa 90 %
normaalikapasiteetistaan huhtikuun 2020 alusta
alkaen siihen asti, kunnes tilanne on parantunut.
Erittäin poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi
Finnair tekee kustannuksiinsa merkittäviä
lisäsopeutuksia. Yhtiön hallitus on harkinnut
osingonjakoehdotustaan ja on olosuhteiden
nopean heikkenemisen vuoksi todennut, että
osingonjaosta tulisi pidättyä.
18.3.2020: Stockmann arvioi, että
koronavirusepidemian
puhkeaminen sekä sen
aiheuttamat rajoitukset ja
säännökset ”tulevat merkittävästi
heikentämään liiketoimintojen
volyymiä ja kannattavuutta”.
6.4.2020: Stockmann Oyj Abp on
päättänyt jättää hakemuksen
yrityssaneerausmenettelyyn.
Maaliskuun ensimmäisen viikon jälkeen
Euroopassa puhjennut
koronavirusepidemia (COVID-19) on
aiheuttanut merkittävän muutoksen
Stockmann-konsernin
liiketoimintaympäristöön ja on alentanut
asiakasmääriä äkillisesti.
Koronaviruksella sekä sen seurauksena
annetuilla rajoituksilla on ollut ja tulee
olemaan olennainen vaikutus yhtiön
asiakasmääriin ja kassavirtaan.
2.4.2020: NoHo Partners tiedotti
26.3.2020 käyvänsä
rahoitusneuvotteluja
siltarahoitukseksi koronakriisin
aiheuttaman liiketoimintahäiriön
ajaksi. Neuvottelut yhtiön nykyisten
rahoittajien kanssa yhtiön kaikilla
markkina-alueilla Suomessa,
Tanskassa ja Norjassa on saatu
päätökseen, ja niissä on sovittu 34
miljoonan euron rahoituspaketista.
Rahoitusta käytetään kriisin ajan
yrityksen toimintaan ja
käyttöpääoman hallintaan.
8. Yhtiöiden markkina-arvojen kehitys suhteessa niiden oman pääoman
kirjanpitoarvoon: kehitys koronavuonna 2020
• Price-to-Book-luku mittaa yrityksen
markkina-arvoa suhteessa sen taseen
omaan pääomaan.
• Helsingin päälistan yhtiöiden Price-to-
Book-käyrä kuvastaa suhteellisen tasaista
palautumista sen jälkeen, kun tunnusluvut
laskivat maaliskuussa.
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
8
Lähde: Reuters.
9. Miten covid-19-pandemian vaikutukset näkyivät
suomalaisten listayhtiöiden Q1/2020 raporteissa?
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
9
10. Osavuosikatsaukset pähkinänkuoressa (n= 95) 1(2)
• Kokonaisliikevaihto laski -3,5 % suhteessa vertailukauteen.
− 38 prosentilla yhtiöistä liikevaihto laski.
• Yhteenlaskettu tulos verojen jälkeen laski -1,5 % suhteessa vertailukauteen.
− 56 prosentilla yhtiöistä tulos verojen jälkeen laski.
• Kaikkien yhtiöiden yhteenlasketut kassavarat (n=87) olivat kasvaneet 26,3 prosentilla per
31.3. verrattuna 31.12.2019. Tämän selittänevät osaltaan
− yhtiöiden kassapuskureiden kasvattaminen normaalista; ja
− ei-pakollisten investointien jäädyttäminen; sekä se, että
− kassavarat ovat tyypillisesti korkeat keväällä yhtiöiden valmistautuessa osingonmaksuun.
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 10
11. Osavuosikatsaukset pähkinänkuoressa (n= 95) 2 (2)
• Likviditeettitilannetta kuvattiin pääosin
hyvänä.
• Kokonaisvelkaantuneisuusaste oli 54,5 %
(yhteenlasketut korolliset velat /
yhteenlaskettu oma pääoma).
• Velkaantuneisuusaste oli keskimäärin
88,13 %.
• Arvonalentumisia muilla kun
pankkitoimialoilla raportoivat 5 yhtiötä.
Raportoidut arvonalentumiset eivät olleet
merkittäviä.
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 11
12. Liikevaihdon muutos Q1/2020 vs. Q1/2019
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 12
Health Care (Orion,
Pihlajalinna, Terveystalo,
Revenio, Oriola)
• Kaikilla yhtiöillä
Terveystaloa lukuun
ottamatta liikevaihto kasvoi
Industrials (36 yhtiötä: Kone,
YIT, Lehto, Huhtamäki, Uponor,
Tikkurila, Cargotec..)
• Liikevaihto laski 10/36
yhtiöstä
• Kone, Huhtamäki,
Konecranes, YIT, Metso pysyi
lähes samana
• Valmet + 20 %
Consumer Services (mm.
Finnair, Kesko, Viking Line,
Stockmann, Alma Media,
Sanoma, Ilkka-Yhtymä)
• Liikevaihto laski 4/9 yhtiöstä
• Painotalot ja Kesko pärjäsivät
hyvin, samoin Tokmanni
• Rankin lasku Finnair, Viking
Line, Stockmann, (NoHo)
-2%
-2%
-11%
-13%
-20%
0%
4%
6%
9,10%
9%
-25% -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15%
Technology
Consumer Goods
Materials
Oil & Gas
Utilities
Consumer Services
Financials
Telecommunications
Industrials
HealthCare
Telecommunications = Elisa, Oil & Gas = Neste, Utilities = Fortum. Kesko sisältyy Consumer Services -toimialaan.
13. Liikevaihdon muutos Q1/2020 vs. Q1/2019
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 13
Technology (mm.
TietoEVRY, Nokia,
Technotree, Solteq,
Basware, S-Secure):
• Liikevaihto kasvoi 11/13
yhtiöllä.
Consumer Goods (mm.
Marimekko, Harvia, Apetit,
Suominen, Raisio, Nokian
Renkaat, Olvi, Rovio)
• Liikevaihto laski 7/13
yhtiöstä
• Ei laskenut: Harvia, Olvi,
Apetit, HKScan, Raisio
-2%
-2%
-11%
-13%
-20%
0%
4%
6%
9%
9%
-25% -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15%
Technology
Consumer Goods
Materials
Oil & Gas
Utilities
Consumer Services
Financials
Telecommunications
Industrials
HealthCare
Materials ( 7 yhtiötä mm.
Stora Enso, UPM, Ahlstrom-
Munksjö, Outokumpu,
Kemira)
• Liikevaihto laski 7/7
yhtiöstä: Stora Enso ja
UPM eniten (lakot)
14. Kannattavuus: Tulos verojen jälkeen muutos Q1/2020 vs. Q1/2019 1 (3)
• Tulos verojen jälkeen laski kaikilla yhtiöillä
-1,5 % suhteessa vertailukauteen.
• 56 prosentilla (53/94) yhtiöistä tulos
verojen jälkeen laski edellisen vuoden
vastaavaan kauteen verrattuna.
• Mediaanitulos verojen jälkeen 2,1 (vrt.
3,0).
• Toimialakohtaiset erot ovat suuret.
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 14
15. Kannattavuus: Tulos verojen jälkeen muutos Q1/2020 vs. Q1/2019 2 (3)
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 15
Industrials (36 yhtiötä: Kone, YIT, Lehto, Huhtamäki, Uponor,
Tikkurila, Cargotec..)
• 8/36 positiivinen tulos
• Cargotec -63%
• Kone -10%
• Wärtsilä -50 %
• Huhtamäki + 20%
Technology (12 yhtiötä, mm.
TietoEVRY, Nokia, Technotree, Solteq,
Basware, S-Secure):
• Yhteenlaskettu tulos parani +86%:lla,
mutta oli edelleen -61 meur
negatiivinen
• Tulos positiivinen 7/12 yhtiöllä
Materials (mm. Ahlstrom-Munksjö, UPM, Stora Enso, Kemira,
Outokumpu.)
• Ahlstrom Munksjö paransi tulosta 4,1 -> 46,6 meur
• Metsäyhtiöillä tulos laski (alkuvuoden lakot) StoraEnso:
226 -> 149 meur, UPM 304 ->192 meur
• Outokumpu paransi tulosta -39 -> 22 meur
-194%
-90%
-32%
-27%
-20%
-19%
13%
29%
86%
161%
-250% -200% -150% -100% -50% 0% 50% 100% 150% 200%
Consumer Services
Consumer Goods
Oil & Gas
Financials
Industrials
Materials
Telecommunications
HealthCare
Technology
Utilities
16. Kannattavuus: Tulos verojen jälkeen muutos Q1/2020 vs. Q1/2019 3 (3)
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
16
Utilities (=Fortum) toimialan tulos
sisältää 431 miljoonan euron
myyntivoiton Joensuun
kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä
ja kertaluonteisen -222 miljoonan
euron tulosvaikutuksen liittyen
Uniperin raportointiin tytäryhtiönä
Consumer Services (mm. Finnair,
Kesko, Viking Line, Stockmann, Alma
Media, Sanoma, Ilkka-Yhtymä)
• Yhteenlaskettu tulos oli -177 meur
• Suurin yksittäinen tekijä Finnairin
tappio (-143 meur).
• Stockmannilla ei kovin paljon
heikennystä vertailuvuoteen
• Kesko + 20%
• Alma Media + 12%
Consumer Goods (mm. Marimekko,
Harvia, Apetit, Suominen, Raisio, Nokian
Renkaat, Olvi, Rovio)
• Tuloksen laskun suurin yksittäinen
elementti oli Nokian Renkaiden
tulospudotus 194 -> 2,4 meur
• Suominen +218 %
• Hyvin pärjäsivät Altia, Atria, Olvi,
Rovio
-194%
-90%
-32%
-27%
-20%
-19%
13%
29%
86%
161%
-250% -200% -150% -100% -50% 0% 50% 100% 150% 200%
Consumer Services
Consumer Goods
Oil & Gas
Financials
Industrials
Materials
Telecommunications
HealthCare
Technology
Utilities
17. 20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
17
Cargotec: Koronaviruspandemia,
kasvanut epävarmuus ja pandemiaan
liittyvät viranomaistoimet ovat
vaikuttaneet negatiivisesti Cargotecin
toimintaympäristöön, tilauksiin,
toimintoihin, hankintaketjuun ja
toimituksiin. Pandemian vaikutus näkyi
kaikissa liiketoiminta-alueissa, erityisesti
tilauksissa sekä Hiabin liikevaihdossa ja
tuloksessa.
Wärtsilä: Koronaviruspandemian
(COVID-19) vaikutukset, uusimmat
talouden kehittymistä koskevat ennusteet
ja öljyn hinnan jyrkkä lasku ovat
vaikeuttaneet toimintaa sekä merenkulku-
että energiamarkkinoilla. Alustilauksia
kirjattiin vain 127 sopimusta (227
edellisvuoden vertailukaudella, lukuun
ottamatta raportointikauden jälkeen
rekisteröityjä tilauksia), mikä heijastelee
vallitsevaa kysynnän epävarmuutta.
Koronaviruksen (COVID-19) vuoksi
kiinteiden kustannusten osuus oli
tavallista suurempi ja kenttähuollon
henkilöstön käyttöaste heikompi.Nokia: COVID-19:n vaikutus Nokian
liiketoimintaan on toistaiseksi ollut
suhteellisen rajallista ja pääasiassa
liittynyt toimitusketjuhaasteisiin
Kiinassa. Lisäksi COVID-19 on
vaikuttanut tiettyjen varojen
arvostukseen, kuten julkisesti
noteerattomiin Nokian venture fund-
sijoituksiin ja eläkejärjestelyihin liittyviin
varoihin, joiden arvostus on
luonnostaan haastavaa nopeasti
muuttuvissa markkinatilanteissa.
Ponsse: Koronapandemia alkoi
kuitenkin selvästi vaikuttaa
neljänneksen loppua kohti sekä
metsäkoneiden kysyntään että
komponenttien saatavuuteen. Vuoden
2019 puolella alkanut
metsäkonemarkkinan heikkeneminen
ja pandemian aiheuttama lisäshokki
hiljensi metsäkoneiden kysyntää
voimakkaasti useilla markkinoilla.
Evli: Ennennäkemättömän rajun
osakkeiden ja yrityslainojen laskun
seurauksena Evlin oman taseen
tuotot heikkenivät ja
palkkiotuottojen kasvu hidastui.
CapMan kirjasi sijoitustensa
käyvistä arvoista 8,4
miljoonan euron
(laskennallisen)
arvonalennuksen (opo n. 100
meur).
Kemira: Vuoden 2020 ensimmäistä neljännestä
leimasi moni merkittävä tapahtuma: COVID-19-
tilanne kehittyi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi
ja öljyn hinta laski selvästi. Lisäksi kahden viikon
lakko Suomessa helmikuussa vaikutti Pulp &
Paper -asiakkaisiimme. Tästä huolimatta meillä oli
hyvä alku uudelle vuodelle, sillä pystyimme
lieventämään näiden tapahtumien vaikutuksia
hyvin. Myös kaikki tuotantolaitoksemme olivat
toiminnassa koko neljänneksen ajan kaikilla
maantieteellisillä alueilla.
StoraEnso: Nykyinen tilanne on kiihdyttänyt
paperin kysynnän laskua Euroopassa, ja
konsernin muiden tuotteiden
markkinaolosuhteiden vaihtelu jatkuu. Stora
Enson tulos kärsi enemmänkin vuoden alun
lakoista Suomessa.
18. 20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
18
Marimekko: ”Koronaviruspandemialla
tulee olemaan merkittävä negatiivinen
vaikutus Marimekon liikevaihtoon ja
kannattavuuteen vuonna 2020”.
Kivijalkakauppa sakkasi, mutta
verkkokaupan kasvu johti viivästyksiin
toimituksissa.
Suominen: ”COVID-19
pandemia kasvatti
myyntimääriä kaikilla
markkina-alueillamme”.
Orion: COVID-19-epidemia lisäsi alkuvuonna
kysyntää kaikissa tuoteryhmissä, mutta etenkin
itsehoitotuotteissa. COVID-19-epidemia lisäsi
alkuvuonna kysyntää kaikissa tuoteryhmissä, mutta
etenkin itsehoitotuotteissa. Orionin laaja
tuotevalikoima saattaa aiheuttaa riskejä
toimitusvarmuudelle sekä tehdä tuotannossa
vaaditun korkean laatutason ylläpitämisen
haastavaksi. Saatavuushäiriöiden vaikutus
liikevaihtoomme on viime vuosina voimistunut.
Meneillään oleva COVID-19-pandemia on selkeästi
nostanut tätä riskiä.
”Olvi-konsernin alkuvuoden
liiketoiminta kehittyi erinomaisesti
edelliseen vuoteen nähden.
Myyntivolyymi ja liikevoitto kasvoivat
selvästi kaikilla kotimarkkinoilla.
Liikevoitto kasvoi yli 30 prosenttia. ”
Kesko: Ruoan kysyntä hyvä,
erityisesti verkkokaupassa,
käyttötavara, rakentaminen ja
talotekniikka sekä autokauppa
laskee.
Tokmanni: asiakasvirrat
pienentyneet, keskiostos
kasvanut, asiakkaat siirtyneet
verkkokauppaan (liikevaihto
kasvoi vertailukaudesta).
F-Secure: Tähän mennessä pandemia
ei ole vaikuttanut negatiivisesti F-
Securen ohjelmistoliiketoimintaan
yrityksille tai kuluttajille.
Markkinaepävarmuuden ei odoteta
vaikuttavan merkittävästi sopimusten
uusimisiin. Ohjelmistotuotteiden ja
hallinnoitujen tietoturvapalveluiden
(MDR) uusmyynnissä voidaan
kuitenkin nähdä mahdollista
hidastumista loppuvuoden aikana.
19. Kassa ja velkaantuneisuusaste 31.3.2020
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
19
• Kaikkien yhtiöiden yhteenlasketut kassavarat (n=87) olivat kasvaneet 26,3 %:lla per 31.3.
verrattuna 31.12.2019 tilanteeseen
• Kokonaisvelkaantuneisuusaste oli 54,5 % (yhteenlasketut korolliset velat / yhteenlaskettu
oma pääoma)
• Velkaantuneisuusaste oli keskimäärin 88,1 %
Velkaantuneisuusaste: korolliset velat / oma pääoma. Otoksessa 87 / 85 yhtiötä
20. Likviditeettitilanne ja toimenpiteet
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20
Varmistaakseen rahoituksensa
koronaviruksen aiheuttamassa
poikkeustilanteessa Marimekko
solmi katsauskauden jälkeen
uuden, lyhytaikaisen 10
miljoonan euron arvoisen
valmiusluottolimiittisopimuksen
sekä nosti pankkitilitililimiittiään
2,5 miljoonalla eurolla.
(Marimekko)
Koronaviruspandemian takia
velkapääomamarkkinat ovat
olleet vähemmän likvidejä
maaliskuun alun jälkeen, ja
myös yritystodistusmarkkinat
Suomessa, Ruotsissa ja
Norjassa ovat olleet lähes kiinni.
Tämän johdosta Citycon on
nostanut 150 miljoonaa euroa
kommittoidusta syndikoidusta
luottolimiitistään rahoittaakseen
erääntyviä yritystodistuksiaan ja
varmistaakseen riittävän
likviditeetin operaatioilleen.
(Citycon)
Likviditeettitilanteemme on hyvä ja
taseemme ja rahoitusasemamme ovat
vahvoja. Ensimmäisen neljänneksen
lopussa rahavarat olivat 53,8 miljoonaa
euroa. Lisäksi yhtiöllä on 40 miljoonan
euron rahoituslimiitti, josta on nostettu
20 miljoonaa euroa. Olemme myös
kiinnittäneet erityistä huomiota
kustannuksiimme ja ryhtyneet nopeisiin
toimenpiteisiin kulutason
sopeuttamiseksi tavoitteena tukea yhtiön
lähiajan kannattavuutta. (CapMan)
Yhtiö jatkaa toimia
likviditeetin vahvistamiseksi
ml. uusista
rahoitusjärjestelyistä
sopiminen COVID-19-
pandemista johtuen.
(Nokian Renkaat Oyj)
Maksuvalmiuden
vahvistamiseksi ja konsernin
tulevaisuuden varmistamiseksi
pitkittyneen
koronavirusepidemian takia yhtiö
on aloittanut neuvottelut
lisärahoituksesta. (Viking Line)
Kovenentit täyttyivät 03/20.
Velat jäädytetään
yrityssaneerauksessa.
(Stockmann)
Rahoitusasema säilyi
hyvänä. (F-Secure Oyj)
Tavoitteemme on näinä
poikkeuksellisina aikoina
suojata Nixun taloudellinen
suorituskyky turvaamalla
tulovirrat sekä vähentämällä
kuluja vaiheittain. Lisäksi
neuvottelemme uusista
rahoitusjärjestelyistä
turvataksemme riittävät
kassavarat. (Nixu)
Liquidity position improved
during Q1 by raising new
loans (Fiskars Oyj)
Ensisijainen Yhtiö on
käynnistänyt kirjallisen
menettelyn koskien 27
meur jvk-lainan ehtojen
muuttamista siten, että
1.7.2020 erääntyvää laina-
aikaa pidennetään 12 kk.
(Solteq)
Yhtiö on
saneerausmenettelysä;
tarkka kuvaus TP 2019.
(Tecnotree)
21. Miltä tilanne näytti listayhtiöiden Q2/2020 raportoinnissa?
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
21
23. Q2 Osavuosikatsaukset pähkinänkuoressa (n= 105) 1 (2)
• Kokonaisliikevaihto laski lähes 9 % suhteessa vertailukauteen Q2/2019. (Q1/2020 vs.
Q1/2019: -3,5 %) Q2 luku ei sisällä Fortumia (Uniper-yhdistely Fortumin
konsernitilinpäätökseen vaikuttaa vertailukelpoisuuteen)
• 54 prosentilla yhtiöistä liikevaihto laski (Q1: 38 %)
• Yhteenlaskettu tulos verojen jälkeen laski 31,6 % suhteessa vertailukauteen (Q1: -1,5 %)
• 49* prosentilla yhtiöistä tulos verojen jälkeen laski (Q1: - 56 %)
• Kaikkien yhtiöiden yhteenlasketut kassavarat olivat kasvaneet 29 %:lla verrattuna
31.12.2019 (Q1: 26,3 %). Tämän selittänevät osaltaan yhtiöiden kassapuskureiden
kasvattaminen normaalista, joka ilmiönä käynnistyi pandemian myötä maaliskuussa ja
ei-pakollisten investointien jäädyttäminen.
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 23
*21.10.2020 korjattu luku 49 %
24. Q2 Osavuosikatsaukset pähkinänkuoressa (n= 105) 2 (2)
• Likviditeettitilannetta kuvattiin edelleen pääosin hyvänä. Yhtiöt kuvasivat ahkerasti
toimenpiteitään maksuvalmiuden ja rahoituksen varmistamiseksi.
• Kokonaisvelkaantuneisuusaste (yhteenlasketut korolliset velat / yhteenlaskettu oma
pääoma) oli 62 % (Q1: 54,5 %)
• Velkaantuneisuusaste oli keskimäärin 131 % (Q1: 89 %)
• Arvonalentumisia muilla kun pankkitoimialoilla raportoivat 12 yhtiötä (Q1: 5 yhtiötä).
• Osavuosikatsausjakso toteutui ennusteita parempana. Pääasiassa tämä johtui yritysten
nopeasta reagoinnista pandemian alettua ja sopeutustoimien onnistumisesta.
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 24
25. Liikevaihdon kehitys Q2/2020 verrattuna Q2/2019
• Kokonaisliikevaihto (pl. FortumUniper) laski lähes 9 % suhteessa vertailukauteen.
(Q1/2020 vs. 2019: -3,5 %, ilman Fortumia -2 %)
• 54 %:lla yhtiöistä liikevaihto laski (Q1: 38 %)
• Mediaaniliikevaihto 70,5 meur (Q2/2019: 91,2 meur)
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
25
Kokonaisliikevaihto laski -8,8 % (ilman Fortumia)
Consumer Services (mm. Finnair, Kesko,
Viking Line, Stockmann, Alma Media,
Sanoma, Ilkka-Yhtymä)
- Liikevaihto laski 7/11 yhtiöstä
- Keskolla, Tokmannilla ja Ilkka-Yhtymällä
sekä tulos että liikevaihto kasvoivat
- Finnairilla, NoHO Partnersilla, Viking
Linella, Alma Medialla, PunaMusta
Medialla, Sanomalla Stockmannilla sekä
tulos että liikevaihto laskivat
Industrials (35 yhtiötä: Kone, YIT, Lehto,
Huhtamäki, Uponor, Tikkurila, Cargotec..
- Liikevaihto laski 18/35 yhtiöstä
- Cargotec -17 %
- Kone, Konecranes +/- 0
- Valmet + 2 %
- Huhtamäki -8%
- SRV +10 %, YIT – 8 %
- Metso + 2 %
Materials (Outokumpu, UPM, Stora, MetsäBoard, Ahlstrom-Munksjö, Kemira)
• Liikevaihto laski kaikilla yhtiöillä
26. Tulos verojen jälkeen kehitys Q2/2020 verrattuna Q2/2019
• Yhteenlaskettu tulos verojen jälkeen laski -31,6 % suhteessa
vertailukauteen (n=95) (Q1: -1,5 %)
• 49* %:lla yhtiöistä tulos verojen jälkeen laski (Q1: 56 %)
• Keskimääräinen tulos laski vertailukauden
35 miljoonasta eurosta 24 miljoonaan euroon
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
26
Technology
• Tulos verojen jälkeen heikkeni 9/13 yhtiöstä
• Otoksen yhtiöiden yhteenlaskettu tulos verojen
jälkeen oli 85 meur, ja parani merkittävästi
vertailukauden negatiivisesta -168 meur:n
tuloksesta, pääasiassa Nokian tulosparannuksen
takia
Materials
• Tulos verojen jälkeen laski 3/6 yhtiöstä
• Stora Enso + 177 %
• Metsä Board + 41 %
• Outokumpu - 717 %, UPM -58 %
Industrials
• Yhtiöistä 20/35 tulos verojen jälkeen laski
• Kone + 2 %
• Valmet + 13 %
• Huhtamäki + 3%
• Konecranes + 1343 %
• Wärtsilä – 63 %, Cargotec -224 %
-116%
-63%
-49%
-45%
-38%
-21%
-20%
11%
24%
150%
-150% -100% -50% 0% 50% 100% 150% 200%
Consumer Services
Consumer Goods
Financials
Oil & Gas
Utilities
Materials
Industrials
Telecommunications
HealthCare
Technology
Kokonaistulos laski -31,6 %
27. Likviditeettitilanne osavuosikatsaushetkellä 30.6.2020
• Yhteenlaskettu kassa oli kasvanut 29 %:lla vuoden vaihteeseen verrattuna. Tämän
selittänevät yhtiöiden kassapuskureiden kasvattaminen normaalista ja myös ei-
pakollisten investointien jäädyttäminen
• Likviditeettitilannetta kuvattiin edelleen pääosin hyvänä
• Puolivuosikatsauksissa yhtiöt kuvaisivat pandemian laukaisemia maksuvalmiuden ja
rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi tekemiään toimenpiteitä ahkerasti
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
27
Kassan muutos % toimialoittain 30.6.2020 vs. 31.12.2019
28. Velkaantuneisuusaste 30.6.2020
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
28
Yhtiöillä Keskimäärin 131 %
Keskimääräinen velkaantuneisuusaste toimialoittain 30.6.2020
• Kokonaisvelkaantuneisuusaste (yhteenlasketut korolliset velat / yhteenlaskettu oma
pääoma) oli 62 % (Q1: 54,5 %)
• Velkaantuneisuusaste oli yhtiöillä keskimäärin 131 % (Q1: 88,1 %)
29. Entä sitten arvonalentumiset?
• Odotus oli, että arvonalentumiset ja indikaattoreista johtuvat arvonalentumistestaukset
alkavat tulla ajankohtaiseksi Q2:lla tai myöhemmin
− Tarkastelun aikajänteen määrittäminen on haasteellista. Pitkien aikajaksojen kassaviroja
mallinnettaessa 3–6 kk on edelleen hyvin lyhyt jakso.
• Q1/2020: Arvonalentumisia muilla kun pankkitoimialoilla raportoivat 5 yhtiötä
− Raportoidut arvonalentumiset eivät olleet merkittäviä
• Q2/2020: Arvonalentumisia muilla kun pankkitoimialoilla raportoivat 12 yhtiötä
− Alaskirjaukset edelleen suhteellisesti varsin pieniä
− Alaskirjauksista 4 kohdistui liikearvoon, kiinteistöihin kohdistui 3 yhtiön arvonalentumiskirjaukset
ja loput koskivat laajemmin tiettyihin liiketoimiin liittyviä alaskirjauksia (käyttöomaisuus, vaihto-
omaisuus jne.)
− Liikearvojen alaskirjaukset olivat määrältään merkityksettömiä kyseisten yhtiöiden taseissa
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.10.2020 29
”Lippo Suominen: ”Vasta vuoden viimeisen kvartaalin perusteella voidaan
alkaa arvioida, miten koronavirus ja sen torjuntatoimet vaikuttavat yhtiöihin
pidemmällä aikavälillä” (Talouselämä 9.4.)
30. Q2/2020: likviditeetistä ja rahoitustilanteesta
20.10.2020
Sirkku Palmuaro / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
30
Heinäkuussa liikkeeseen laskettu
125 milj. euron vakuudeton
vaihtovelkakirjalaina on tärkeä
rahoituselementti, joka parantaa
velkojemme maturiteettiprofiilia
näinä kovina aikoina.
(Outokumpu)
Konserni varmisti
rahoitusasemaansa
neuvottelemalla päärahoittajien
kanssa väliaikaisista
luottolimiittien nostoista.
Rahoitusasema on pysynyt
vakaana ja konsernin johto arvioi
rahoitusaseman olevan riittävä
koronaviruksen aiheuttaman
epävarman markkinatilanteen
mahdollisesta pitkittymisestä
huolimatta eikä liiketoiminnan
jatkuvuuteen liity epävarmuutta.
(PunaMusta Media)
Toisen kvartaalin aikana Wärtsilä on
erityisellä huolellisuudella tarkistanut
rahoitusriskinsä COVID-19 -pandemian
vuoksi. Tarkistuksen seurauksena konsernin
likviditeettireserviä on vahvistettu. Vuonna
2020 erääntyviä vahvistettuja
luottolimiittisopimuksia on jatkettu vuoden
2021 loppuun asti ja samalla näiden limiittien
kokonaismäärää on nostettu 20 milj. eurolla.
Näin ollen käytettävissä olevien
vahvistettujen luottolimiittisopimusten
kokonaismäärä on nyt 660 milj. euroa, ja ne
ovat kokonaan käyttämättä. Wärtsilä
järjestelee myös uusia kahden vuoden
lainoja. Näistä 40 milj. euron laina on jo
nostettu ja yksi 40 milj. euron lainasopimus
on jo allekirjoitettu. (Wärtsilä)
Toiminnan edellytyksenä
on, että Viking Line
onnistuu vahvistamaan
maksuvalmiutta esimerkiksi
pankkilainan tai
osakeannin avulla tai
käyttöomaisuutta
myymällä. (Viking Line)
Kassavaramme pysyivät
katsauskaudella edelleen
kohtuullisella tasolla. Käymme
kuitenkin aktiivista keskustelua
rahoituskumppaniemme kanssa
varmistaaksemme, että
toimintamme ei häiriinny
rahoituksellista syistä. (Martela)
Metsä Boardin taloudellinen
asema on hyvä. Lainojen
maturiteettirakenne on terve
ja yhtiöllä on riittävä
maksuvalmius. Yhtiön
kartonkituotevalikoima on
kriisitilanteissa defensiivinen
ja siten vahvana pysynyt
rahavirta tukee taloudellista
liikkumavaraa. (Metsä
Board)
Osana harkitsevaa
pääomarakenteen
hallintaamme, teimme
proaktiivisia toimenpiteitä
likviditeettiasemamme
vahvistamiseksi vuoden 2020
toisella neljänneksellä
nostamalla vierasta pääomaa
nettomääräisesti 1,0 miljardi
euroa. Tämän seurauksena
vuoden 2020 toisen
neljänneksen lopussa kassa
ja lyhytaikaiset sijoitukset oli
noin 7,5 miljardia euroa.
(Nokia)
Toiminnan edellytyksenä on, että
Viking Line onnistuu vahvistamaan
maksuvalmiutta esimerkiksi
pankkilainan tai osakeannin avulla tai
käyttöomaisuutta myymällä. (Viking
Line)