Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Kiinan velka ja maailmantalousSuomen Pankki
VELKAA! Tieteiden yö Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina 18.1.2018
Rahamuseon teemana vuoden 2018 Tieteiden yön tapahtumassa oli velka ja velkaantuminen. Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen Suomen Pankista käsitteli Kiinan velkaa maailmantaloudessa.
Finanssikriisistä 10 vuotta, mikä on muuttunut rahoitusmarkkinoilla?Finanssivalvonta
Katja Taipalus, Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston päällikkö, ja Sampo Alhonsuo, Finanssivalvonnan pääanalyytikko
Studia monetaria -yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 14.3.2018
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Kiinan velka ja maailmantalousSuomen Pankki
VELKAA! Tieteiden yö Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina 18.1.2018
Rahamuseon teemana vuoden 2018 Tieteiden yön tapahtumassa oli velka ja velkaantuminen. Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen Suomen Pankista käsitteli Kiinan velkaa maailmantaloudessa.
Finanssikriisistä 10 vuotta, mikä on muuttunut rahoitusmarkkinoilla?Finanssivalvonta
Katja Taipalus, Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston päällikkö, ja Sampo Alhonsuo, Finanssivalvonnan pääanalyytikko
Studia monetaria -yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 14.3.2018
Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velkaSuomen Pankki
VELKAA! Tieteiden yö Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina 18.1.2018
Rahamuseon teemana vuoden 2018 Tieteiden yön tapahtumassa oli velka ja velkaantuminen. Neuvonantaja Karlo Kauko Suomen Pankista kertoi rahan ja velan suhteesta.
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta. Suomen Pankin Euro & talous -lehdistötilaisuus 28.9.2017.
Suomessa rahoitusjärjestelmä on toiminut ongelmitta reaalitalouden vaikeuksista huolimatta. Samalla pankkisektori on monien muutosten edessä.
Euroalueella pitkään matalina säilyvät korot painavat kannattavuutta ja pankkien rakennemuutokset ja uudet toimijat muokkaavat vanhoja toimintamalleja. Koko Suomen tasolla kotitalouksien velkaantuneisuus on säilynyt suurena. Mistä syntyvät suurimmat riskit vakaudelle ja miten niitä hallitaan? Millaisia toimia makrovakauden ylläpitäminen vaatii Suomessa?
Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen kertoi mm. näistä aiheista tiedotustilaisuudessa 19.5.2016. Samalla julkistettiin uusi Euro & talous -verkkolehti, joka käsittelee Suomen rahoitusmarkkinoiden ja pankkien tilannetta. Suomen Pankki antaa arvionsa rahoitusjärjestelmän vakaudesta kerran vuodessa.
Această prezentare le oferă liderilor IMPACT toate informaţiile necesare pentru Întâlnirea III despre învăţarea în IMPACT – Angajamentul IMPACT şi Celebrarea.
Conceptele cheie abordate în cadrul acestei întâlniri: Roata Învăţării, Valori, Angajament.
Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velkaSuomen Pankki
VELKAA! Tieteiden yö Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina 18.1.2018
Rahamuseon teemana vuoden 2018 Tieteiden yön tapahtumassa oli velka ja velkaantuminen. Neuvonantaja Karlo Kauko Suomen Pankista kertoi rahan ja velan suhteesta.
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta. Suomen Pankin Euro & talous -lehdistötilaisuus 28.9.2017.
Suomessa rahoitusjärjestelmä on toiminut ongelmitta reaalitalouden vaikeuksista huolimatta. Samalla pankkisektori on monien muutosten edessä.
Euroalueella pitkään matalina säilyvät korot painavat kannattavuutta ja pankkien rakennemuutokset ja uudet toimijat muokkaavat vanhoja toimintamalleja. Koko Suomen tasolla kotitalouksien velkaantuneisuus on säilynyt suurena. Mistä syntyvät suurimmat riskit vakaudelle ja miten niitä hallitaan? Millaisia toimia makrovakauden ylläpitäminen vaatii Suomessa?
Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen kertoi mm. näistä aiheista tiedotustilaisuudessa 19.5.2016. Samalla julkistettiin uusi Euro & talous -verkkolehti, joka käsittelee Suomen rahoitusmarkkinoiden ja pankkien tilannetta. Suomen Pankki antaa arvionsa rahoitusjärjestelmän vakaudesta kerran vuodessa.
Această prezentare le oferă liderilor IMPACT toate informaţiile necesare pentru Întâlnirea III despre învăţarea în IMPACT – Angajamentul IMPACT şi Celebrarea.
Conceptele cheie abordate în cadrul acestei întâlniri: Roata Învăţării, Valori, Angajament.
Web browsing by command line of vim style!
With vimperator, you can get good experience of high performance web browsing!
This is pdf slide version of prezi original presentation material.
Please visit http://prezi.com/vuuchk8lexwj to view original prezi!
Pääjohtaja Erkki Liikanen 8.5.2018: Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeenSuomen Pankki
Miten suuri finanssikriisi mullisti rahapolitiikan ja pankkivalvonnan? Voidaanko kriisin toistuminen Euroopassa estää? EKP:n neuvostossa pitkään vaikuttanut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoi Suomen Pankin rahamuseon studia monetaria -yleisötilaisuudessa, miten keskuspankit ovat muuttuneet hänen virkakautensa aikana ja mitä hän odottaa euroalueen tulevaisuudelta.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät 4.10.2018Suomen Pankki
Kasvu jatkuu, mutta näkymät ovat heikentyneet. Miten kauppapoliittiset jännitteet vaikuttavat näkymiin? Entä mitkä ovat inflaationäkymät ja jatkuuko globaalisti kevyt rahapolitiikka?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä Suomen Pankin rahamuseossa 4.10.2018
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024 rahamuseossa oli varsin antoisa tapahtuma. Tilaisuuden pääaiheena oli vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen. Päivä alkoi Synesis Oy:n Pekka Lavilan esityksellä ihmiskeskeisestä vaikuttavuuslaskennasta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla talousosaamisen tutkimuksesta ja OECD:n valmiista mittareista sekä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä mittaamisesta talousosaamisen eri aloilta. Tapahtumassa esiteltiin myös kaksi valtionavustuksen saanutta hanketta. Suuri kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta päivästä!
Osastopäällikkö Kilponen: Ajankohtaista euroalueen talouskehityksestä ja raha...Suomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikön Juha Kilposen johdanto rahamuseossa 16.4.2024 pidetyssä tilaisuudessa "Mitä kansalaisen tulee tietää taloudesta ja koroista?"
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi datatiede-ekonomisti
Ville Voutilainen (Suomen Pankki): Kotitalouksien velkaantumisen viimeaikainen kehitys
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen
Rahamuseon tapahtuma 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi neuvonantaja Markus Haavio (Suomen Pankki): Tekstianalyysiä rahapolitiikasta – Mitä sanat paljastavat EKP:n tavoitteesta?
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Esityksen sisältö
Muutamia finanssikriisien opetuksia
Mitä on rahoitusvakaus?
Mitä ovat finanssisyklit?
Finanssisyklien arviointi?
Miten välttää finanssisyklin ylikuumenemista ja
finanssikriisejä?
17.5.2016 Paavo Miettinen 2
3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Finanssikriisin opetuksia
Talouden kytkökset eri sektoreiden välillä ovat
merkittäviä
Kytkökset voivat hajauttaa riskejä, mutta ne voivat
myös voimistaa riskien leviämistä
– Mm. Acemoglu & al. (2014) sekä Brunnermeier & al. (2014)
Vakaa rahoituksen välittyminen on tärkeää
talouskasvun kannalta
Rahoitusvakautta ja rahoituksen välittymistä
uhkaavat riskit voivat kehittyä hitaasti ja iskeä
äkillisesti
17.5.2016 Paavo Miettinen 3
4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Rahoitusvakaus?
Markkinat välittävät rahoituksen lainanantajilta
lainanottajille
Rahoituksen välitykseen osallistuvat luottolaitokset
sekä sijoittajat suoraan velkainstrumenttien
välityksellä
Rahoitusvakaus on rahoituksen häiriötöntä
välittymistä reaalitalouteen
Tämä on tärkeää talouden tehokkaalle toiminnalle
17.5.2016 Paavo Miettinen 4
5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Rahoitusvakaudella merkitys?
17.5.2016 Paavo Miettinen 5
6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Järjestelmäriski
Merkittävä ulkoisvaikutus koko talous- ja
rahoitusjärjestelmälle yksittäisten toimijoiden “oikeasta”
reaktiosta
Yksittäiset toimijat markkinoilla tekevät omasta
näkökulmastaan “oikein” pienentäessään riskillisiä
omaisuuseriä ja velkaantuneisuuttaan
Koko järjestelmän kannalta samanaikainen toiminta
kärjistää hintojen korjausta ja vähentää rahoituksen
saatavuutta
Tämä voi pakottaa terveellisenkin toimintamallin
yritykset vaikeuksiin
Vaikutukset reaalitalouteen
17.5.2016 Paavo Miettinen 6
7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Koko järjestelmän vakautta seurattava
Yksittäisten instituutioiden (mikro-)valvonta ei riitä
Tarvitaan koko järjestelmää koskevaa (makro-)
valvontaa
Makrovalvonta tarkastelee järjestelmän rakennetta ja
kytköksiä reaalitalouden kanssa
Tavoitteena järjestelmäriskien kasvun havaitseminen
ja ehkäiseminen
17.5.2016 Paavo Miettinen 7
8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Järjestelmäriskin taustalla
myötäsyklinen rahoitusjärjestelmä
Rahoituksen saatavuus ja alhainen hinta kasvattavat
riskinottohalukkuutta ja mahdollistavat velkarahalla
sijoittamisen nostaen omaisuuserien hintaa. (Kiyotaki
and Moore, 1997 and Geanakoplos, 2010).
Hyvinä aikoina pankit kasvattavat liiketoimintaansa ja
luotonanto kasvaa (Adrian and Shin, 2010)
Myötäsyklisyyttä lisäävät myös vakuuksien pienet
aliarvostukset, joilla on tapana kasvaa
kriisitilanteessa (Brunnermeier and Pedersen, 2009)
17.5.2016 Paavo Miettinen 8
9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Myötäsyklisyytta vahvistavat
mekanismit
Kun omaisuuserien hinta alkaa laskea, rahoitus kallistuu ja sen
saatavuus heikkenee. Sijoittajat myyvät omistuksiaan lisäten
painetta hintojen laskuun.
Rahoitusmarkkinoiden myötäsyklisyys edesauttaa talouden
ylikuumenemista syklin rakennusvaiheessa, ja vastaavasti
pahentaa talouden taantumaa syklin käännyttyä.
”Finanssisykli” on olennainen rahoitusjärjestelmän vakauden
arvioinnissa (Schoenmaker, D. – Wierts, P. 2015)
17.5.2016 Paavo Miettinen 9
10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Globaalin finanssikriisin aikaan
17.5.2016 Paavo Miettinen 10
Islanti ottaa suuret pankkinsa valtion haltuun
Irlanti takaa ensimmäisenä kaikki talletukset
Dexialle tukea (BE, FR & LU)
Edustajainhuone hylkää USA:n 700 mrd. paketin
Bradford & Bingley (BE) ja Fortis (BE, NL & LU) pelastetaan
Washington Mutualin haltuunotto (US)
Pako USA:n rahamarkkinarahastoista
Raha- ja interbankmarkkinat jäätyvät
AIG:lle hätälainaa (US)
Lehman Brothers (US) kaatuu
USA:n pankkien päiväluotot FED:istä ennätykseen
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
2008
Morgan Stanley ja Goldman Sachs talletuspankeiksi
Luottamus- ja likviditeettikriisi kärjistyy
11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Finanssisyklit 1
Kirjallisuudessa näyttöä luotonantosyklien
vaikutuksesta reaalitalouden ylikuumenemiseen ja
sitä seuraavan taantumaan (Schularick & Taylor
2012)
Velkaantuneisuuden kasvu yhdistettynä
omaisuushintojen nousuun aiheuttaa merkittäviä
riskejä - Jorda & al. (2015), Reinhart & Rogoff (2009)
Konsensus luotonannon kasvun ja kiinteistöjen
hintakehityksen merkityksestä
17.5.2016 Paavo Miettinen 11
12. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
IMF – World Economic Outlook, 04/2003:
Kuplan tyypillä on väliä
Percent change from a year earlier, constant prices; x axis in quarters
17.5.2016 Paavo Miettinen 12
13. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Finanssisyklit 2
Pyrkimys mitata epätasapainottomuuksia – tai
kuplien muodostumista - rahoitusjärjestelmässä
Eri tapoja mitata finanssisykliä tai arvioida hintakuplia
– Luotonannon ja BKT:n trendipoikkeama (Baselin komitea)
– Luotonanto ja kiinteistöjen hinnat - Drehmann (2012)
– Edeltävän lisäksi velkakirjat ja osakkeet - Schuller (2015)
– Finanssisykli vs. taloussyklit - Borio (2014)
Käytännössä tarvitaan kuitenkin useita täydentäviä
indikaattoreita
Muutokset rahoitusmarkkinoilla haastavat: seurattava
trendien kehitystä
17.5.2016 Paavo Miettinen 13
14. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Finanssisyklit – (vs. taloussyklit)
USA:ssa
17.5.2016 Paavo Miettinen 14
Lähde: Schoenmaker & Wierts (2016)
15. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Makrovakausanalyysi ja -politiikka
17.5.2016
iv. Vaikutus-
arvio
i. Riski ja
skenaario-
analyysi
ii. Välineiden
valinta ja
mitoitus
iii. Implementointi
ja kommunikaatio
Paavo Miettinen
16. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Analyysissä tarkastellaan
Altistumia ja haavoittuvuuksia, jotka vaikuttavat koko
järjestelmän toimintaan
Rahoitusjärjestelmän rakenteelliset riskit (koko,
keskittyneisyys, kytkeytyneisyys, jne.)
Sykliset riskit ( Luotonannon kasvu,
omaisuusarvojen hintakehitys, velkaantuneisuuden
kehitys jne.)
17.5.2016 Paavo Miettinen 16
17. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Pankki- ja markkinarahoituksen osuus
17.5.2016 Paavo Miettinen 17
18. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Makrovakauspolitiikka 1
Politiikkatoimin pyritään parantamaan
rahoitusjärjestelmän riskin kestokykyä ja
ehkäisemään järjestelmäriskien kasvua
Euroalueen yhteisen elvyttävän rahapolitiikan aikana
kansalliset makrovakaustyökalujen rooli korostuu,
koska finanssisyklit eivät ole synkronissa.
Kansalliset viranomaiset voivat hillitä kevyen
rahapolitiikan vaikutuksia lainanannon ja
omaisuushintojen kehitykseen
Käytettävissä olevissa työkaluissa ja viranomaisissa
on eroja maiden välillä
17.5.2016 Paavo Miettinen 18
19. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Rahapolitiikka, makrovakauspolitiikka ja
mikrovalvonta
17.5.2016 Paavo Miettinen 19
Lähde: Schoenmaker, D. and Wierts, P. (2015) ’ Macroprudential supervision: From Theory to Policy’
20. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Finanssisyklit eri maissa
17.5.2016 Paavo Miettinen 20
Lähde: Hiebert & al. 2015
21. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus
Suomen Pankin vakausjulkaisun tiedotustilaisuus torstaina
19.5.
17.5.2016 Paavo Miettinen 21
22. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Pohdittavia asioita
Tilastot / data
Mallit
Makrovakauskehikon luomat kannustimet
Makrovakauspolitiikan tavoitteet
17.5.2016 Paavo Miettinen 22
23. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Sisäinen
Kiitos huomiostanne!
17.5.2016 Paavo Miettinen 23
Editor's Notes
Lopuksi – Seuraava kriisi saadaan aikaan, kun joku/jotkut onnistuvat velkaantumaan liiaksi.
Sama vanha logiikka pätee edelleen: If you owe a bank $10 000, and you cannot pay it back. Its your problem. If you owe the bank $1 billion and can’t pay it back, it is the bank’s problem.
Miten ehkäistä velkaantumisen liiallinen kasvu, keskittyneisyys? Miten huolehtia siitä, että jos kuitenkin kriisi koittaa, että rahoitusjärjestelmä ja rahoituksen välitys toimii myös haastavassakin ympäristössä?
Miten määritellä sitten rahoitus vakaus?
Markkinoiden tehtävänä on välittää rahoituksen ylijäämä tai säästöt rahoituksen alijäämä sektorien käyttöön. Rahoituksen välitykseen liittyy olennaisesti myös luottolaitosten myöntämät luotot. Myöntäessään lainaa pankit samanaikaisesti kasvattavat saamisiaan (annetun lainanmäärällä ) ja velkojaan (tallettamalla lainaa vastaavan määrän lainanottajan tilille). Vaikkei nettomääräisesti kenenkään varallisuus kasva, on tämä olennainen osa rahoituksen välitystä, jonka toiminta on tärkeää reaalitalouden tehokkaan toiminnan kannalta.
Rahoitusjärjestelmä on vakaa, jos se ei pääse syntymään vakavia häiriöitä, jotka haittaisivat reaalitaloutta.
Epävakaa rahoitusjärjestelmä voi saada aikaan merkittäviä kokonaistaloudellisia menetyksiä
Vakaa rahoitusjärjestelmä on edellytys talouskasvulle
Rahoitusvakauden järkkymisellä on potentiaalisesti merkittävät reaalitaloudelliset vaikutukset.
Globaalin finanssikriisin jälkeen tarkasteltaessa kehittyneiden talouksien mediaania BKT on 33% kriisiä edeltänyttä trendiään alempana, julkinen velka noin 21 % korkeammalla ja suorat fiskaaliset kustannukset ovat noin 3,8 % BKT:sta.
EU:n BKT on noin 13 prosenttia kriisiä edeltänyttä trendiään alempana. Kuvion varjostettu alue vastaa noin puolen vuoden BKT:n menetystä. Lisäksi työttömien määrä lisääntyi noin 10 miljoonalla EU:n alueella.
- Toimivat ”oikein” tai toimivat rationaalisesti
Yksittäisten instituutioihin perustuva valvonta ei riitä, koska se jättää instituutioiden toimien vaikutukset koko järjestelmän riskeihin huomiotta.
Analogia – kaikki veneessä yhdelle laidalle.
Vaikka yksittäinen instituutio toimisi omasta näkökulmastaa oikein ja vähentää esim riskipitoisten positioiden määrää, se aiheuttaa ulkoisvaikutuksen omaisuuserien hintaan, joka voi haitata muita ja myös toimijaa itseään.
JV – Makrovalvonnalla yritetään tunnistaa riskit, joiden toteutuminen voi johtaa finanssikriiseihin
- Kupla saattaa alkaa ”oikeasta” muutoksesta ja parantuneesta tilanteesta, mutta omaisuushintojen nousu voi ruokkia vääristyneitä odotuksia ja laumakäyttäytymistä.
Basic mechanisms: debt financing (leverage) increased during good times, when asset (collateral) values appreciate and measured risk is small (risk appetite good) (Kiyotaki and Moore, 1997 and Geanakoplos, 2010).
Banks usually expand their business, extending debt during good times (Adrian and Shin, 2010).
Housing loans are usually getting larger during booms (Almeida et al, 2006).
Procyclicality even increased as haircuts (haircuts incollateral values 10,8) for securities transactions reduced in good times, increased in bad times (10,6) (Brunnermeier and Pedersen, 2009)
Rahoitusmarkkinoille kasaantuneet epätasapainottomuudet romahtivat Lehmanin konkurssin jälkeen
Finanssikriisi ja euroalueen velkakriisi osoittivat, että järjestelmän endogeeniset riskit ovat tärkeä elementti (Brunnermeier et al, 2009)
Endogeeninen riski – esim. velkavivulla sijoittavien suuri määrä kasvattaa endogeenista riskiä
negatiiviset hintaliikkeet vaikuttavat nopeasti pääoman
Sijoittajat pyrkivät irti positioistaan -> pahentaen hinnan laskua
- Omaisuushintakuplat, jotka rakentuvat velkaantuneisuuden varaan aiheuttavat pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia talouteen
Asuntojen velkavivutetut kuplat ovat erikseen
Luotonannon ja kiinteistöjen hintojen merkityksestä finanssisyklin määrittämisessä konsensusta
- Omaisuushintakuplat, jotka rakentuvat velkaantuneisuuden varaan aiheuttavat pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia talouteen
Asuntojen velkavivutetut kuplat ovat erikseen
Luotonannon ja kiinteistöjen hintojen merkityksestä finanssisyklin määrittämisessä konsensusta
Policy-implementation with lag: need to make decisions early enough need for early warnings
Early warning indicators should be timely and provide easy to interpret indications.
Constantly changing financial markets challenges risk analysis and relevant methdods
Danger to miss build-up of risks: indicators based on old data, need to focus on new emerging trends as well.
Impact-analysis of policy decisions need to be developed (real economy,intended/unintended, spillovers etc.)
Re-evaluation of the current tool-box as risks and financial markets evolve
Kuviossa luotonannon, luoton ja BKT-suhteen sekä asuntohintoihin perustuva finanssisykli ja tavanaomainen suhdannesykli.
Finanssisykli on selvästi pidempi ja siihen liittyy suhdannesykliä hitaampi mutta voimakkaampi vaihtelu.
Finanssisyklin huiput osuvat yksiin finanssikriisien ajoituksen kanssa, joka antaa toiveita siihen, että näitä indikaattoreita voitaisiin käyttää epätasapainottomuuksien kasvun tunnistamisessa ja makrovakaustoimien ajoituksessa.
Sykli on riippuvainen niin rahoitussektorin kuin myös rahapolitiikan ja realitalouden tilanteesta ja regiimistä.
Perustuen politiikkastrategiaan on arvioitava rahoitusvakautta uhkaavat järjestelmäriskit kunkin välitavoitteen osalta ja toteutettava tarvittavat politiikkatoimenpiteet
Tarvittavat prosessin elementit:
Makrovakausanalyysi päätöksenteon tueksi
Makrovakauspolitiikan päätökset
Välineen valinta
Politiikkatoimen mitoitus (kalibrointi)
Toimenpiteen toteutus (ml. viestintä)
Toimenpiteen vaikutusten arviointi
Analyysi
Riskien ja haavoittuvuuksien identifiointi
Pääriskimittareiden kynnysarvot ja niitä tukevien mittareiden kehitys
Identifioitujen riskien arviointi
Politiikkakeinojen vaikutusten arviointi
Kvantitatiivinen analyysi ja skenaario analyysi
Välineiden valinta ja keinojen mitotus
Ovatko keinot sopivia riskeihin ja tavoitteisiin nähden?
Politiikkakeinojen transmission ja sivuvaikutusten ymmärtäminen
Ajoitus
Implementaatio
Konsultaatiot ja koordinointi
Siirtymäajat – etupainotteisuuden välttäminen
Siirtymäkustannusten huomiointi
Vaikutusarvio
Vaikutusarvio
Kulumulatiivinen arvio kaikista toimista
Toimii inputtina seuraavaa arviota varten
First we are observing with a wide screening build-up of vulnerabilities.
Examples of vulnerabilities: constant growth of house prices and household indebtedness
Vulnerabilities can nearly allways be called ’excesses’.. excesses in growthrates, exposures, riskpricing etc.
After identifying a vulnerability, thought is given to those incidents & events which could trigger the risks to happen
Risks are simulated: we try to figure out through simulations, what would be the consequencies of unravelling vulnerabilities and what kind of risks would be realised.
In daily work, we are using a lot of indicators in order to be able to spot possible vulnerabilities…one should never rely only on one indicator..
Euroopassa pankkien osuus rahoituksen tarjonnasta on edelleen merkittävä
Suurin osa makrovakaustyökaluista kohdistuu pankkeihin
Vakuutussektoria, sijoitusrahastoja ja muita markkinoilla toimivia koskeva makrovakauspolitiikka on vasta kehitteillä
On todennäköistä, että toiminta siirtyy vähemmän säänneltyyn osaan markkinoita
The ultimate objective of macro-prudential policy is to contribute to the safeguard of the stability of the financial system as a whole,
including by strengthening the resilience of the financial system and
decreasing the build up of systemic risks,
thereby ensuring a sustainable contribution of the financial sector to economic growth
(European Systemic Risk Board, Recommendation 3/2011)
The ultimate objective needs to be operationalised through intermediate objectives.
Pankkien osalta työkaluina
pääomavaatimukset,
instrumenttien vaatimukset ja (esim. riskipainot)
likviditeetti vaateet
Raha- ja makrovakauspolitiikalla on erilliset, mutta toisiaan täydentävät tavoitteet
Rahoitusjärjestelmän vakaus tukee rahoituksen välittymistä ja hintavakauden saavuttamista
Toisaalta hintavakaus helpottaa rahoitusvakauden saavuttamista, mutta ei yksinomaan riitä
Rahapolitiikka voi myös vahvistaa rahoitusvakautta, kiristäessään tai löysätessään rahoitusoloja, jotka vaikuttavat taloussuhdanteesen.
Finanssi- ja taloussyklien epäsynkronius alleviivaa makrovakaus politiikan tärkeyttä., koska finanssisyklit ovat usein pidempiä kuin taloussyklit.
Tämä on erityisen tärkeää euroalueella, missä yhteistä rahapolitiikkaa ei voida kalibroida eri maiden syklien perusteella. -
Rahapolitiikan tavoitteena hintavakaus
- Vakaa rahoitusjärjestelmä on edellytys rahapolitiikan tavoitteeseen pääsemiseksi
- Hintavakaus ei yksinomaan riitä takaamaan vakaata rahoitusjärjestelmää
- Hintavakaus tarvitsee tuekseen välineet, joilla tuetaan rahoitusjärjestelmän vakautta
- Toimilla vähennetään rahoitusjärjestelmän myötäsyklisyyttä ja parannetaan sietokykyä
Ei akuutteja suhdanneluonteisia vakausuhkia
Pääasialliset riskit liittyvät:
Suhdanneluonteiset riskit: Heikko talouskehitys on riski rahoitusjärjestelmälle
Matalat korot rasittavat rahoitusjärjestelmää
Toisaalta kevyt rahapolitiikka voi kasvattaa ja kärjistää jo olemassaolevia riskejä
Rakenteelliset riskit: Pankki- ja vakuutussektorit ovat keskittyneet ja kytkeytyneet muihin Pohjoismaihin.
Pankit myös riippuvaisia markkinarahoituksesta.
Kotitalouksien velkaantuneisuus korkealla tasolla
Käytettävissä oleva data:
Kokemukset kriiseistä jossain määrin aina idiosynkraattisia
Dataa on oltava hyvin pitkältä ajalta, jonka vuoksi datassa on välttämättä erilaisia rakenteellisia katkoksia
Analysoinnin haaste
Käytettävissä olevat mallit
Merkittävästi panostusta on mennyt rahoitusmarkkinapiirteiden tuomiseen makromalleihin.
Silti useat mallit on linearisoitu ja niitä tarkastellaan tasapainopisteen ympärillä. Lisäksi rahoituskiihdyttimen vaikutukset eivät ole kaikilta osin tyydyttäviä
Stokastiset jatkuva-aikaiset mallit ovat voivat käsitellä myös epälineaarisuuksia ja siirtymää ”kriisitilanteeseen”; voidaanko viedä dataan?
Finanssisyklit
Syklien mallintaminen on kuitenkin hankalaa ja vaatii uusia näkökulmia:
Eräs näistä on erottelu potentiaalisen tuotannon (tai ei inflatorisen tuotannon) ja ”kestävän” tuotannon välinen ero. Eli vaikka tuotanto olisi tasolla, joka ei aiheuta inflaatio paineita, voi se kuitenkin olla rahoitussyklin näkökulmasta kestämättömän korkealla tasolla.
Mitä kannustimia kehikot luovat toimijoille?
Tällä erää huomio kohdistuu pankkeihin
Vakuutussektoria, sijoitusrahastoja ja muita markkinoilla toimivia koskeva makrovakauspolitiikka on vasta kehitteillä
On todennäköistä, että toiminta siirtyy vähemmän säänneltyyn osaan markkinoita
Voidaanko tavoitteet saavuttaa?
Kyetäänkö makrovakauspolitiikalla estämään uusia kriisejä
Se riippuu ongelmien oikea-aikaisesta havainnoinnista ja viranomaisten mahdollisuudesta ja kyvystä tehdä ei-suosittuja toimia
On epäselvää kuinka paljon kiristykset kykenevät suitsimaan hyvin vahvaa luottoekspansiota.
Välineiden tavoitteet poikkeavat – riskinsietokyvyn parantaminen vs. luottosyklin suitsiminen
Missä menevät makrovakauspolitiikan vaikuttavuuden rajat?