Finanssialan Keskusliiton eurovaalikannat, eurooppalaisten finanssivalvojien esittely ja EU:n uusi moniportainen sääntelykokonaisuus.

1. 1
YLISÄÄNTELYSTÄ KOHTI
TALOUSKASVUA TUKEVAA
EU-POLITIIKKAA
Piia-Noora Kauppi
6.3.2014

2. 2
EU-tason sääntelyllä on
tärkeä roolinsa
finanssimarkkinoiden
vakauttamisessa ja
sisämarkkinoiden
kehittämisessä.
Nyt on olemassa suuri riski
ylisääntelylle. Se
tukahduttaa taloudellista
toimeliaisuutta ja jarruttaa
talouskasvua.
Suomalainen finanssiala
haluaa olla mukana
rakentamassa reilua EU:ta.
KATSE EU-VAALEISSA

3. 3
FK:N LINJAUKSET
EU-KAUDELLE
2014-2019

4. 4
Tuemme markkinoiden vakautta edistävää
finanssialan yhteistä sääntökirjaa ja yhteisiä
valvonnan periaatteita.
Pankkiunioni ja kriisinratkaisujärjestelmä
saatava pikaisesti voimaan.
Suurten jäsenmaiden suuria pankkeja on
kohdeltava samoin kuin pienten maiden
pankkeja.
YHTEISIÄ VALVONTAPERIAATTEITA
FINANSSIALALLE

5. 5
Varoitamme liian pitkälle
menevästä yhteisvastuusta.
Pankkiunioniin sisältyvä
yhteisvastuu voidaan ottaa
käyttöön vasta viimeisenä
vaihtoehtona.
Kaikkien jäsenmaiden
pankkijärjestelmät on saatettava
terveelle pohjalle ennen kuin
yhteinen kriisinratkaisumekanismi
voi aloittaa toimintansa.
YHTEISVASTUULLE TIUKAT RAJAT

6. 6
Tallettajan talletukset ja niille kertynyt
korko talletuspankissa ovat suojatut
yhteensä enintään 100 000 euroon asti.
FK kannattaa etukäteisrahastointia, joka
on Suomessa jo käytössä.
Talletussuojarahasto on rahoitettu
jäsenpankkien kannatusmaksuilla,
maksuja noin 70 miljoonaa euroa
vuodessa. Rahastossa on varoja tällä
hetkellä noin miljardi euroa.
TALLETUSSUOJAN HARMONISOINTI TARPEEN

7. 7
Talletussuojarahaston tulisi säilyä toimialan hallinnoimana, ja
talletussuojarahastolle säädettäväksi oikeudelliseksi muodoksi FK
kannattaa julkisoikeudellista yhdistystä.
Toimialavetoisuus suojaa rahastoitujen varojen ajautumiselta
valtiontalouden menojen katteeksi.
Talletussuoja ei ole valtiollinen tehtävä. Esimerkiksi Saksassa,
Itävallassa, Sveitsissä ja Norjassa rahasto on toimialavetoinen.

8. 8
Pakolliset rakennerajoitukset heikentävät
pankkien mahdollisuuksia palvella
asiakkaitaan monipuolisesti ja joustavasti.
Markkinatakaustoiminnan pakollinen
eriyttäminen muusta pankkitoiminnasta
haittaa yritysten ja julkisen sektorin
varainhankintaa.
YLEISPANKKI OSOITTAUTUNUT VOIMANSA

9. 9
LISÄRASITUS HYYDYTTÄÄ TALOUSMOOTTORIA
Pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin ei pidä enää
kohdistaa uutta sääntelyä ja veroja, jotka lisäävät
alan yritysten ja sitä kautta asiakkaiden
kustannuksia.
Finanssitransaktiovero (FTT) siirtyy pitkälti
asiakkaiden maksettavaksi.

10. 10
Lisää rahoitusvaihtoehtoja pankkirahoituksen rinnalle.
Rahoituksen saatavuus on varmistettava, jotta erityisesti uusia
työpaikkoja luova pk-sektori olisi toimintakykyinen.
VAIHTOEHTOJA YRITYSRAHOITUKSEEN
Pankkirahoituksen saatavuus
Suomessa on kokonaisuudessaan
kohtuullisen hyvä.

11. 11
Kannatamme säästödirektiivin laajentamista verovälttelyä
estävään suuntaan ja virka-apudirektiivin mahdollistaman
automaattisen tietojenvaihdon laajempaa käyttöä.
HARMAA TALOUS KURIIN
Yhtiöveropohjaa voidaan EU:ssa yhtenäistää, mutta
verokannoilla on voitava kilpailla jatkossakin.

12. 12
Seuraamme tarkoin EU-eläkesääntelyn vaikutuksia työeläkejärjestelmään.
Vakiintuneen EU-oikeudellisen käytännön mukaan vakuutusdirektiivejä ei sovelleta
lakisääteiseen työeläkejärjestelmään.
Ammatillista lisäeläketurvaa tarjoavien säätiöiden ja kassojen yhdenmukaista
eurooppalaista sääntelyä on edistettävä vakuutusyhtiöiden EU-sääntelyn
suuntaisesti.
Vapaaehtoisten eläketuotteiden sääntely ei saa johtaa tuotteiden eurooppalaiseen
harmonisointiin.
PUOLUSTAMME TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ

13. 13
1. Sääntelyä tuodaan alueille, jotka toimivat hyvin ilman sääntelyäkin.
Esimerkiksi vähittäisasiakkaan pankin vaihto on hyvä esimerkki. Se
toimii Suomessa hyvin, mutta siihen kaavaillaan EU-tason
sääntelyä, jonka vuoksi me joutuisimme luopumaan hyvin toimivasta
systeemistämme.
2. Sääntelyssä mennään liian syvälle, nippelitietoihin asti. Yritysten
liikkumavapaus kärsii. Mitä yksityiskohtaisemmat säännöt, sitä
hankalampi niitä on maailman muuttuvissa tilanteissa noudattaa.
Ennemmin kaivataan periaatteita, kuin yksityiskohtia.
3. Liiallinen tuijottaminen vain Eurooppaan. On hyvä luoda yhteisiä
toimintaperiaatteita, mutta Eurooppa ei ole koko maailma. Jos me
asetamme itsellemme suuret rajoitteet vaikkapa pörssikaupan
suhteen, menevät muut maanosat menojaan.
YLISÄÄNTELYÄ ON KOLMENLAISTA

14. 14
KEITÄ OVAT
EUROOPPALAISET
FINANSSIVALVOJAT?

15. 15
EU-VALVOJIEN TOIMINTAA
ARVIOIDAAN VUONNA 2014
EBA
EIOPA
ESMA
ESAt (European Supervisory Authorities) eli
Eurooppalaiset finanssivalvojat:
EBA = Euroopan
pankkivalvontaviranomainen
EIOPA = Euroopan vakuutus- ja
lisäeläkeviranomainen
ESMA = Euroopan
arvopaperimarkkinaviranomainen
ESRB = Euroopan järjestelmäriskikomitea
Finanssikriisi antoi lopullisen sysäyksen
pitkään suunnitellulle yhteiselle valvonnalle –
aloittivat vuonna 2011
Jo perustamisvaiheessa kovaa vääntöä siitä,
perustetaanko valvojia vai sääntelijöitä?
Suurin osa ajasta mennyt
alemmanasteisen sääntelyn valmisteluun
”Estetään tulevaisuuden kriisit”

16. 16
FINANSSIVALVOJIIN LIITTYVÄT
HAASTEET
Alan vähäiset
vaikutus-
mahdollisuudet
Mitä tapahtuu
Esojen
”sidosryhmissä”
(stakeholder
group)?
Väliaikaiset
ohjeet ja
asetukset
sekoittavat
pakkaa
Ministeriöiden
vähäinen rooli
valmistelussa
Poliittisen
kontrollin
puute
Erilaiset
painopisteet
Tuotekiellot:
aiheuttavat
epävarmuutta
ja käytännön
haasteita
Valvonta-
käytännöt
vaihtelevat
maittain
Lyhyet
konsultaatio
-ajat
Kuka
tulkitsee
ESO:jen
sääntelyä?
Yksi Lontoossa,
toinen Pariisissa,
kolmas
Frankfurtissa
Järjestelmä-
riskikomitean
rooli?
Sääntelyn
sitovuus:
kenen tulee
noudattaa?
Resurssi-
pula
ESO:issa ja
Fivassa
Sääntöjen
kopiointi
sektorilta
toiselle

17. 17
EU:N UUSI
MONIPORTAINEN
SÄÄNTELY-
KOKONAISUUS

18. 18
3-taso (ESA-asetus):
Ohjeet ja suositukset
2,5-taso (ESA-asetus):
Tekninen täytäntöönpanostandardi
2-taso (SEUT* 290):
Delegoitu säädös
1-taso: Direktiivi tai asetus
2-taso (SEUT 291):
Täytäntöönpanosäädös
2,5-taso (ESA-asetus**):
Tekninen sääntelystandardi
UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELYKOKONAISUUS
EU-viranomaisen
valmistelemat sitovat
standardit:
EU-asetus tai päätös
EU-viranomaisen
ohjeet ja suositukset:
Noudata tai selitä
Komission
säädösvalta:
EU-asetus
FIVA MOK
Kansalliseen
lakiin
*SEUT: Sopimus Euroopan Unionin Toiminnasta; 1.12.2009 (”Lissabonin sopimus”)
** ESA-asetukset (EBA-asetus N:o 1093/2010, EIOPA-asetus N:o 1094/2010, ESMA-astus N:o 1095/2010)

19. 19
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Nykyisin Jatkossa
EU-valvojien sääntely
Asetus
Direktiivi
EU-SÄÄNTELYN MÄÄRÄ MONINKERTAISTUU:
ESIMERKKINÄ VAKAVARAISUUSUUDISTUS (CRD IV)
Arvio sivumääristä

20. 20
Pidemmät konsultaatioajat
Enemmän toimialan kuulemisia ja keskustelutilaisuuksia
Valmisteluasiakirjat avoimiksi
Valmisteluun mukaan parlamentti ja neuvosto
Kotimaassa selkeä valmisteluvaiheen kuulemismenettely
Lisää yhteistyötä EU-valvojien kesken välillä
Suositukset ja varoitukset tuotekieltojen sijaan
Sidosryhmätyö avoimeksi
Enemmän rahoitusta EU-budjetista
Sääntöjen luomisesta niiden valvontaan eri maissa
Vältettävä väliaikaisia sääntöjä, kun lainsäädäntötyö on kesken
Säännösten sitovuutta selkeytettävä – kenen tulee noudattaa?
FK:N PARANNUSEHDOTUKSIA
ESA-ASETUSTEN ARVIOINTIIN

21. 21
• Finanssivalvontajärjestelmää muutettava nykyistä
läpinäkyvämmäksi.
• Sidosryhmien ja kansallisten hallitusten on voitava
osallistua säännösten valmisteluun oikea-aikaisesti.
• Kolmen finanssivalvojan (EBA, EIOPA, ESMA)
toimintatapoja on yhtenäistettävä ja niiden antamien
säännösten ja ohjeiden oikeudellisen muodon on
oltava täysin selkeä.
FINANSSIVALVONTAA LÄPINÄKYVÄMMÄKSI

22. 22
Piia-Noora Kauppi
piia-noora.kauppi@fkl.fi