Rahamuseon webinaari 12.10.2021: Stressitestit finanssisektorille: mitä, miten ja entä sitten? Finanssivalvonnan pääanalyytikon Sampo Alhonsuon esitysmateriaali webinaarissa 12.10.2021

1. Stressitestit finanssisektorille:
mitä, miten ja entä sitten?
Rahamuseo 12.10.2021 Sampo Alhonsuo / Finanssivalvonta
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 1

2. Sisältö
• Stressitestien taustaa
• Vuosi 2021 ja stressitestit: skenaarioita ja tuloksia
• Arviointia, tulevaisuuden näkymiä ja pääviestit
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 2

3. Stressitestit juontuvat 1990-luvun loppuun
• Ennusteita, simulaatioita, herkkyyslaskelmia jne. on tehty aina
• 1990-luvun lopussa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF alkoi suositella stressitestejä
Aasian kriisin kokemusten jälkeen osana eri maiden finanssisektorin arvioita (Financial
Sector Assessment Program, FSAP)
• Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) alkoi suositella stressitestejä kansainvälisille isoille
pankeille vuosituhannen vaihteessa
• Vakuutusvalvojien kansainvälinen yhteisö (IAIS) antoi 2003 suosituksia stressitesteistä
vakuutusyhtiöille
• Määritelmä: stressitesti on metodi, jolla arvioidaan ja lasketaan tulevaisuuden
epätodennäköisten mutta mahdollisten shokkien tai epätoivottavien kehityskulkujen
vaikutus koko finanssijärjestelmään*
• Määritelmä: stressitestien avulla pankkivalvonta arvioi pankkien kykyä selviytyä
rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista (EKP)
* Esimerkiksi ”Stress testing is a method for quantifying the impact of future extreme but plausible shocks on a financial system” (IMF Report
on the evaluation of the Financial Sector Assessment Program 2006 Program).
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 3

4. Vastausta haetaan siihen kuinka yksittäisen toimijan (tai esim. koko pankki- tai
vakuutussektorin) vakavaraisuus kestäisi ”kaikki ikävät asiat” yhtäaikaisesti
Jokin shokki tai epätoivottava, mutta
mahdollinen, skenaario
toimintaympäristössä
Stressataan tyypillisesti luotto-,
markkina- ja korkoriskiä ja tuottoerien
supistumista
Myös likviditeetin stressitestaus
pankeille on mahdollista
Vakuutusyhtiöissä vakuutusteknisten
riskien (esim. luonnonkatastrofit)
testaus on tärkeää
Stressi
Pankin
omat varat
Pankin
riskipainotetut
saamiset
Vakuutusyhtiön
omat varat
Vakuutusyhtiön
vakavaraisuusvaade
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 4

5. (Lähes) jatkuvaa Stressitestausta 2009–2021
Stressitestit, joihin suomalainen finanssisektori on osallistunut
Vuosi Stressitestin organisoija / toteuttaja Skenaarion laatija
2009 Kaksi stressitestiä: Finanssivalvonta (FIVA) + Suomen Pankki (SP), Finanssivalvonta SP ja FIVA
2010 Kolme stressitestiä: FIVA + SP, CEBS (=Committee of European Banking Supervisors,
toiminnassa ennen EBAa), CEIOPS (=Committee of European Insurance and
Occupational Pensions Supervisors, toiminnassa ennen EIOPAa)
SP ja FIVA, CEBS ja
CEIOPS
2011 Kolme stressitestiä: FIVA + SP, EBA ja EIOPA SP ja FIVA, EBA ja
EIOPA
2012 Kaksi stressitestiä: FIVA + SP, IMF SP ja FIVA, IMF
2013 Kansallinen stressitesti FIVA + SP SP ja FIVA
2014 EBAn ja EIOPAn EU:n laajuiset stressitestit ja kansallinen laajennus EJRK
2016 EBAn ja EIOPAn EU:n laajuiset stressitestit, EKP/SSM ja kansallinen laajennus sekä IMF EJRK ja IMF
2018 EBAn ja EIOPAn EU:n laajuiset stressitestit, EKP/SSM ja kansallinen laajennus EJRK
2021 EBAn ja EIOPAn EU:n laajuiset stressitestit, EKP/SSM ja kansallinen laajennus EJRK
• Suomalaisia pankkeja,
vakuutusyhtiöitä, finanssi-
konglomeraatteja ja TyEL-yhtiöitä
on testattu EU:n laajuisissa
stressitesteissä ja niiden
kansallisissa laajennuksissa
• Stressitestissä nykyään perusura
ja heikon kehityksen skenaario
(tai shokki)
• Heikko kehitys tai shokki
valmistellaan EU-viranomaisten
yhteisvalmistelussa, perustuen
EU:n finanssisektorin keskeisiin
tunnistettuihin riskeihin
Lähde: Finanssivalvonnan toimintakertomukset ja IMF
EBA=European Banking Authority, Euroopan pankkiviranomainen
EIOPA: European Insurance and Occupational Pensions Authority, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen
EJRK: Euroopan järjestelmäriskikomitea
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 5

6. Tärkeitä näkökulmia stressitesteissä
• Sääntely edellyttää, että valvottavat tekevät itse stressitestejä, samoin viranomaiset
• Melkein poikkeuksetta stressataan vakavaraisuutta
• Paljon eri tapoja tehdä stressitesti (“ylhäältä alas”, “alhaalta ylös”, käänteinen stressitesti,
”rajoitettu alhaalta ylös”)
• Tarkempi tekninen ohjeistus on aina tärkeää, joskus myös ns. läpäisykynnyksen määrittely
• Shokin tai heikon kehityksen kertomus on oleellinen
• Valvojan stressitesti on aina prosessi – paljon tarkistuskierroksia ja tulosten laadun
arviointia
• Tulosten julkistamisessa on eri käytäntöjä
• Yhteismitallisuus on haaste
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 6

7. Lainaus Finanssivalvonnan toimintakertomuksesta 2012
• ”Finanssivalvonta toteutti ja julkisti keväällä kansalliset stressitestit rahoitus- ja
vakuutussektorien riskinkantokyvyn arvioimiseksi. Testit toteutettiin yhteistyössä
keskuspankin, valvottavien ja Eläketurvakeskuksen kanssa. Skenaario oli kaikille
valvottaville sama.
• Yhteismitallisuuden varmistamiseksi tuloksissa ei otettu huomioon valvottavien johdon
mahdollisia sopeuttamistoimia, joita valvottavat todellisessa stressitilanteessa
tekisivät. Stressitestin tulokset osoittivat, että merkittävästi heikentyvä toimintaympäristö
aiheuttaisi sopeuttamistarpeita erityisesti henki- ja työeläkevakuutussektoreilla, lähinnä
monilla yhtiöillä sijoitusten riskitason alentamista.
• Pankki- ja vahinkovakuutussektorien osalta tulokset osoittivat riskinkantokyvyn säilyneen
edellisestä vuodesta kokonaisuutena arvioiden vahvana. Finanssivalvonta ja Suomen
Pankki tekivät yhdessä myös erillisen pankkisektorin stressitestin Kansainvälistä
valuuttarahastoa varten. Sen tulokset vahvistivat osaltaan, että kokonaisuutena
arvioiden Suomen pankkisektorin pääomapuskurit kestäisivät kannattavuuspaineet,
joita voimakkaasti heikkenevä toimintaympäristö aiheuttaisi.”
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 7

8. Esimerkki skenaarion kahdesta muuttujasta: bruttokansantuotteen ja asuntojen
hintojen muutos 2020–2023 EBAn EU:n laajuisessa stressitestissä pankeille
89,8
85,0
90,0
95,0
100,0
105,0
2019 2020 2021 2022 2023
EU: BKT-ura 2021 stressitestissä
Heikon kehityksen skenaario Perusura
93,5
85,0
90,0
95,0
100,0
105,0
2019 2020 2021 2022 2023
Suomi: BKT-ura 2021 stressitestissä
Heikon kehityksen skenaario Perusura
88,0
75,0
80,0
85,0
90,0
95,0
100,0
105,0
110,0
115,0
2019 2020 2021 2022 2023
EU: asuntojen hinnat 2021 stressitestissä
Heikon kehityksen skenaario Perusura
82,4
75,0
80,0
85,0
90,0
95,0
100,0
105,0
110,0
115,0
2019 2020 2021 2022 2023
Suomi: asuntojen hinnat 2021 stressitestissä
Heikon kehityksen skenaario Perusura
2020
korona-
pandemia
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 8

9. EBAn stressitestin heikon kehityksen skenaario Suomelle: muuttujia
2021 2022 2023
Bruttokansantuotteen määrän muutos, % -1,2 -1,4 -0,2
Työttömyysaste, % 10,1 10,6 11,3
Kuluttajahintojen (HICP) muutos, % 0,6 0,4 0,2
Asuntojen hintojen muutos, % -5,0 -8,3 -5,6
Liikekiinteistöjen hintojen muutos, % -21,0 -16,0 -6,3
Lyhyt korko, %, 3 kk -0,54 -0,54 -0,54
Lyhyt korko, %, 12 kk -0,58 -0,54 -0,54
Pitkä korko, %, -0,87 -0,54 -0,54
Osakkeiden hintojen muutos, % -50,0 -45,0 -35,0
Yritys JVK:den luottoriskin hinta
"Overall 5 y." peruspistettä
230 225 210
Yritys JVK:den luottoriskin hinta
"Sub-financials 5 y." peruspistettä
564 559 544
prolonged
Covid‐19 scenario
in a “lower for
longer” interest
rate environment
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 9

10. EIOPAn 2021 stressitestin skenaario: korkomuuttujia
33
113
53
141
0
20
40
60
80
100
120
140
160
1v. 2v 5v. 10v. 15v. 20v. 30v.
Valtionlainojen korkoerot: shokki, eli
nousu lähtötasosta (peruspistettä)
Suomi EU27 (painotettu keskiarvo)
72
94
41
69
0
50
100
AAA AA A BBB
Katettujen joukkovelkakirjalainojen
korkoshokki: nousu lähtötasosta
(peruspistettä)
EU-alue Pohjois-Amerikka
79
269
71
97
0
50
100
150
200
250
300
AAA AA A BBB BB B CCC
Yritysten joukkovelkakirjalainojen
korkoshokki: nousu lähtötasosta
(peruspistettä)
EU-alue finanssisektori EU-alue muut yrityslainat
Lisäksi osakekurssit: EU:n osakeindeksi
tippuu 45 % lähtötasosta ”heti”
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 10

11. EBAn stressitestin 2021 tulokset 50 suurelle eurooppalaiselle pankille:
sama skenaario mutta erilaiset tulokset
0,0 %
5,0 %
10,0 %
15,0 %
20,0 %
25,0 %
30,0 %
35,0 %
40,0 %
45,0 %
50,0 %
FI
FI
SE
SE
SE
SE
SE
DK
DK
DK
NO
DE
DE
DE
DE
DE
DE
DE
FR
FR
FR
FR
FR
FR
FR
IT
IT
IT
IT
IT
ES
ES
ES
ES
NL
NL
NL
NL
NL
PL
PL
BE
BE
AT
AT
IE
IE
PT
PT
HU
Ydinvakavaraisuuden heikennys 2020 - 2023 %-yks.
Ydinvakavaraisuus heikon kehityksen skenaarion jälkeen 2023 %
Eurooppalaisten suurten pankkien ydinvakavaraisuussuhteiden kehitys
EBAn heikon kehityksen skenaariossa 2021–2023
Ydinvakavaraisuussuhde
EU-alueella keskimäärin
skenaarion lopussa
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 11

12. Pienten pankkien (LSI-pankit) stressitesti 2021: tulos
16 17 16 16
15
14 14
12
14
16
18
20
22
2020 Tulos pl.
arvonalentumiset
ja rahoitusvarojen
tulosvaikutteiset
arvonmuutokset
Arvonalentumiset
luotoista
Rahoitusvarojen
tulosvaikutteiset
arvonmuutokset
Laajan tuloksen
muutos
Muut
ydinpääoman
muutokset
Luottoriskin
riskipainotetut
erät
Muut
riskipainotetut
erät
2023
%
Lähde: Finanssivalvonta
LSI-pankkien ydinvakavaraisuussuhteen muutos heikossa skenaariossa
16,47
2,58
-2,20
-0,51
-0,50
-0,72
-1,19
0,07 14,01
Talous supistuu, työttömyys
kasvaa ja rahoitusolot
kiristyvät
Arvostustappiot korko-,
osake- ja
kiinteistösijoituksista
Vieraan pääoman ehtoisten
instrumenttien
arvostustappiot
Keskimääräinen
riskipaino nousee
Ydinpääoman
oikaisut
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 12

13. Entä sitten, eli mitä stressitestien tuloksilla tehdään?
• Stressitestien hyödyt ovat olleet ilmeisiä…
− Arvio siitä, miten pankki tai vakuutusyhtiö kestää “myrskyn”
− Stressitestit ovat vähentäneet epävarmuutta ja rauhoittaneet markkinoita
− Stressitestit ovat lisänneet information määrää ja parantaneet sijoittajien tekemiä riskiarvioita
− Samat mittatikut eri EU-maiden pankeille tai vakuutusyhtiöille ovat tärkeitä
• …mutta stressitesteille asetettavat vaatimukset (realismi, relevanssi ja resurssit) luovat
rajoitteita
− Mikä on linkki stressitestien tuloksen ja valvontatoimenpiteiden välillä?
− Pankkien kohdalla tuotu esiin, että “vaikka olemme avoimesti kertoneet stressitestien tuloksista, niin
emme kerro paljoakaan siitä, miten tulokset vaikuttavat valvojan asettamiin vakavaraisuusvaatimuksiin
(capital add-ons)”*
• “EKP:n on EU-lainsäädännön nojalla toteutettava valvonnassaan olevissa pankeissa
stressitestejä vähintään vuosittain. Vuosittaisten stressitestien tuloksia käytetään muun
muassa testausvuoden valvojan arviointiprosessin tukena.”
• Samat hyödyt, rajoitteet ja stressitestien tulosten käyttö valvonnan tukena koskevat myös
vakuutussektoria.
* EKP:n pankkivalvonnan johtajan Andrea Enrian puhe 26.9.2019
https://www.bankingsupervision.europa.eu/press/speeches/date/2019/html/ssm.sp190926~341f1e0cb6.en.html
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 13

14. Uusia kehityskohteita stressitestauksessa 1:
Euroopan arvopaperimarkkinoiden keskusvastapuolien (CCP) stressitesti on
parhaillaan menossa ESMAn* järjestämänä
Keskusvastapuolien stressitestaus
on joka kerta kehittynyt / muuttunut
edellisten testien perusteella
Stressataan siis luottoriskiä,
operatiivisia riskejä,
keskittymäriskiä sekä tehdään
myös ns. käänteinen (reverse)
stressitesti
HUOM: rahamarkkinarahastojen
likviditeettistressaus
* ESMA: European Securities and Markets Authority= Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 14

15. Uusia kehityskohteita stressitestauksessa 2: makrovakaudelliset
stressitestit pankeille ja vakuutusyhtiöille
• Sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden kohdalla EU:ssa on analysoitu sitä, miten toimialat
kokonaisuudessaan reagoivat ja mitä erilaiset heikon kehityksen skenaariot voivat
vaikuttaa koko toimialaan.
• Kokonaisuus, dynamiikka ja kerrannaisvaikutukset analyysin kohteena. Esimerkiksi
pankkien luotonanto voi reagoida makrovakaudellisessa stressitestissä merkittävästi.
• ”EKP tekee stressitestejä myös makrovakauden ja rahoitusvakauden näkökulmasta.
Näissä testeissä keskitytään koko rahoitusjärjestelmää koskeviin vaikutuksiin eikä
niinkään yksittäisten pankkien tilanteeseen, eivätkä pankit itse osallistu testaukseen.”
• ”Työkalupakin täydentämiseksi Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat kehittäneet
yhteistyössä stressitestin, jolla voidaan joustavammin testata esimerkiksi kotimaiseen tai
pohjoismaiseen rahoitusjärjestelmään kohdistuvia paikallisempia
järjestelmäriskejä. Stressitestiä voidaan hyödyntää myös erilaisten
makrovakauspuskurien tason määrittämisessä.”
− Katso lisää: https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/1/uusi-stressitestikehikko-suomalaisten-pankkien-vakavaraisuuden-arviointiin/
− https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/scpops/ecb.op226~5e126a8e37.en.pdf
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 15

16. Uusia kehityskohteita stressitestauksessa 3: ilmasto- ja
ympäristöriskit osaksi stressitestausta
• EIOPA on julkaissut mm. herkkyysanalyysin ilmastonmuutoksen aiheuttamista
siirtymäriskeistä vakuutussektorille 12/2020
• EKP on julkaissut koko talouden kattavan ilmastostressitestin 9/2021; ensi vuonna
ilmastoriskistressitesti EKP:n suorassa valvonnassa oleville pankeille
− Testattiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia yli neljään miljoonaan yritykseen maailmanlaajuisesti ja
1 600 euroalueen pankkiin
• Ilmastoriskit mukaan valvoja-arvioihin
• Tärkeää: Varhaisessa vaiheessa toteutettavien ilmastonmuutosta hillitsevien
toimenpiteiden edut ovat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä suuremmat kuin niistä
aiheutuvat alkuperäiset kustannukset
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 16

17. Luennon pääviestit eli tiivistys
• Stressitestit ovat valvojalle työkalu ja niiden tuloksia hyödynnetään valvonnassa ja
vakavaraisuusvaatimusten asettamisessa.
• Stressitestejä kehitetään koko ajan, koska uudenlaisia riskejä nousee esiin ja tarvitaan
toisiaan täydentäviä näkökulmia finanssisektorin riskien arvioinnissa.
• Yksi uusi kehityksen kohde ovat valvojien ja muiden viranomaisten ilmasto- ja
ympäristöriskeihin liittyvät stressitestit.
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 17

18. Kiitos!
• Linkkejä:
− https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/lehdistotiedotteet/2021/eurooppalaiset-
pankkien-stressitestit-julkaistu-suomen-pankkisektorin-vakavaraisuus-kestaisi-
toimintaympariston-voimakkaan-heikkenemisen/
− https://www.eba.europa.eu/eba-publishes-results-its-2021-eu-wide-stress-test
− https://www.bankingsupervision.europa.eu/banking/tasks/stresstests/html/index.fi.html
− https://www.eiopa.europa.eu/insurance-stress-test-2021_en
− Firms and banks to benefit from early adoption of green policies, ECB’s economy-wide climate
stress test shows (europa.eu)
Sampo Alhonsuo
12.10.2021 18