SlideShare a Scribd company logo
1 of 34
Julkinen 
Suomen ja euroalueen 
talousnäkymät sekä pankkiunioni 
31.10.2014 
1 
Jouni Timonen
Julkinen 
Esityksen sisältö 
• Suomen ja euroalueen taloustilanne ja näkymät 
• Pankkiunioni ja kattavan arvion tulokset 
2
Julkinen 
Suomen ja euroalueen taloustilanne ja - 
näkymät 
3
Julkinen 
110 
108 
106 
104 
102 
100 
98 
96 
94 
92 
90 
Euroalueella kaksi taantumaa 
Euro area United States 
Index, 2008/I=100 
2008 2010 2012 2014 
Source: Macrobond and the calculations by the Bank of Finland. 
28107@BKT
Julkinen 
Investointien vähyys yhä ongelma 
(yksityisen sektorin, ei asuntoinvestoinnit) 
110 
105 
100 
95 
90 
85 
80 
75 
70 
Euro area United States 
2008/I = 100 
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 
Sources: Macrobond and ECB. 
28108@
Työttömyysaste laskemassa hitaasti 
Julkinen 
mutta korkealta tasolta 
14 
12 
10 
8 
6 
4 
2 
0 
Euro area United States 
% 
2008 2010 2012 2014 
Source: Macrobond. 
28107@Työttömyysaste
Suomen talouskasvu vuoden 2006 tasolla 
Julkinen 
125 
120 
115 
110 
105 
100 
95 
90 
85 
80 
75 
Yhdysvallat Suomi 
BKT:n määrä, indeksi, 2008 I = 100 
Trendi 2000–2005 
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 
Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 26658 
7
200 
180 
160 
140 
120 
100 
80 
Julkinen 
Suomen Pankin kasvuennusteita 
8 
60 
125 
120 
115 
110 
105 
100 
95 
90 
Yhdysvallat EU21 Japani Kiina (oikea asteikko) 
BKT: 2008 = 100 BKT: 2008 = 100 
2008 2010 2012 2014 2016 
Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset ja Suomen Pankki.
Euroalueen elpymistä tukevia tekijöitä 
• Rahapolitiikka poikkeuksellisen kevyttä 
• Finanssipolitiikka ei enää kiristävää 
• Luottojen tarjonta parantunut 
• Raaka-aineiden hinnat aiempaa matalammat 
• Maailmantalous elpymässä 
• Euro heikentynyt viime kuukausina 
• Työllisyystilanne vähitellen parantunut 
Julkinen 
9
Suomessa BKT supistunut enemmän 
Julkinen 
kuin työllisyys 
0 
-1 
-2 
-3 
-4 
-5 
-6 
Suomi Euroalue 
Muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, % 
BKT Työllisten määrä 
Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio. 27737 
0 
-5 
-10 
-15 
-20 
-25 
-30 
Tehdasteollisuuden 
tuotanto 
10
27737 
Julkinen 
Kustannukset nousseet 
3,5 
3,0 
2,5 
2,0 
1,5 
1,0 
0,5 
0,0 
Suomi Euroalue 
Vuotuinen keskimääräinen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, % 
Keskipalkka* Yksikkötyökustannukset** Kuluttajahinnat*** 
*) Palkansaajakorvauksetpalkansaajaa kohti. **) Palkansaajakorvaukset tuotettua yksikköä kohti. 
***) Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. 
Lähteet: Eurostat ja Euroopan keskuspankki. 
11
Kasvun edellytyksissä ollut hyvää ja 
huonoa muihin maihin verrattuna 
Julkinen 
Talouskasvun taustatekijöitä Suomessa v. 2008– 
Vahvuuksia 
• Ei voimakasta 
yksityistä tai julkista 
velkaantumista ennen 
kansainvälistä 
finanssikriisiä 
• Pankkien tila hyvä 
Heikkouksia 
• Teollisuuden 
rakennemuutos 
• Kustannuskilpailukyky 
heikentynyt 
• Työikäisen väestön 
määrä alkanut supistua 
12
Pankkiunioni ja kattavan arvion tulokset 
Julkinen 
13
Julkinen 
Vakauden trilemma 
• Yhdentyneet rahoitusmarkkinat ja ylikansallinen 
pankkitoiminta, mutta kansallinen valvonta ja vastuu 
pankkien kriisinratkaisusta = epävakaa 
kokonaisuus 
14 
Rahoitus-integraatio 
Kansallinen 
valvonta ja 
resoluutio 
Rahoitus-järjestelmän 
vakaus 
Lähde: Dirk Schoenmaker (2011) ”The financial trilemma”, Economics Letters 111, 57–59.
Mistä osista pankkiunioni koostuu? 
Julkinen 
Pankkiunioni 
Pankkivalvonta 
• Tehokas, ylikansallinen 
ja yhdenmukainen 
valvonta 
Kriisinratkaisu 
• Harmonisoidut ja 
ylikansallisesti toimivat 
välineet 
• Sijoittajan vastuu (bail-in) 
• Toimialan vastuu 
(rahastot) 
Talletussuoja 
• Harmonisointi 
• Toimialan vastuu 
(rahastot) 
Pankkituki (bail-out) 
• Kallis, poliittisesti 
latautunut 
• Tapauskohtainen 
poliittinen harkinta 
Yhteinen sääntökirja 
Kun tämä toteutetaan huolella … 
…tämän tarve pienenee merkittävästi! 
15
Julkinen 
Yhteinen pankkivalvonta (SSM) 
• Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuussa 2012 
pankkien valvontavastuun siirtämisestä EKP:lle. 
– Yhteistä valvontamekanismia (SSM) koskeva asetus tuli 
voimaan marraskuussa 2013. 
• Koostuu EKP:sta ja kansallisista viranomaisista; 
saumaton yhteistyö 
– EKP valvoo suoraan 120 suurinta pankkia tai ryhmää 
– Kansalliset viranomaiset valvovat pienempiä pankkeja 
EKP:n ohjauksessa 
• 4.11.2014 EKP aloittaa vastuullisena valvojana 
16
Julkinen 
Rahapolitiikan ja pankkivalvonnan 
eriyttäminen EKP:ssa 
Euroopan keskuspankki (EKP) 
EKP:n neuvosto 
Valvontaelin 
(päätösluonnos) 
Päätöksenteko 
Valmistelu 
Rahapolitiikka 
EKP:n johtokunta 
(päätösesitys) 
Komiteat 
Työryhmät 
Pankkivalvonta 
Työryhmät 
Pankkien valvontaryhmät 
17 
Pääosastot Pääosastot
Kattava arviointi koostui tasearviosta ja 
Julkinen 
stressitestistä 
• Kattavassa arvioinnissa selvitettiin pankkien 
taseiden kunto ja stressattiin niiden vakavaraisuutta 
ennen EKP:n valvonnan käynnistymistä 
• Tavoitteet: 
– Tunnistaa ongelmat ja haavoittuvuudet pankkien taseissa 
yhdenmukaisin menetelmin 
– Lisätä läpinäkyvyyttä ja parantaa informaation laatua 
pankkien tilasta 
– Vahvistaa luottamusta euroalueen pankkeja kohtaan 
18 
Stressi-testi 
Saamisten laadun 
arviointi 
Riskiarvio
Arviointiin osallistui 130 euroalueen 
Julkinen 
pankkia 
• Taseiden loppusumma 22 tuhatta miljardia euroa, eli 
81,6 % koko euroalueen pankkisektorin 
yhteenlasketusta taseesta 
• Tasearvion kohteena olevat luottosalkut valittiin 
riskiperusteisesti 
• Arvio kattoi 57 % kohdepankkien riskipainotetuista 
saamisista 
19
Julkinen 
Laajin yhtenäinen arvio Euroopan 
pankkisektorin tilasta 
• Toteutettiin EKP:n ohjauksessa 
– Arvion toteuttivat kansalliset valvojat ja ulkopuoliset 
asiantuntijat 
– EKP:n sekä kansallisten valvojien laadunvarmistus 
• Stressitestin pohjana tasearvio 
– Stressitestissä huomioitiin tasearviossa tehdyt oikaisut 
– Mahdolliset heikkoudet taseen arvostuksissa eivät siis 
vääristäneet stressitestin tuloksia 
• Kolmen vuoden stressitestiskenaario 
– EU:n ja euroalueen tasolla aiempia ankarampi 
– Perusskenaarion pohjana EU:n komission ennuste, heikon 
kehityksen skenaario perustuu maakohtaisiin shokkeihin 
20
Julkinen 
Kattavan arvion tulokset 
• Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä noin 
25 miljardia euroa 
• Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys 
tase-erien arvoihin 
• Tasearvion tuloksena järjestämättömiä saamisia 136 
miljardia euroa aikaisempaa enemmän 
• Heikon skenaarion vaikutus 
– Ydinpääoma väheni 216 miljardia euroa kolmen vuoden 
aikana ja riskipainotetut saamiset kasvoivat 860 miljardia 
euroa 
– Tämä tarkoitti CET1-vakavaraisuuden laskua 263 
miljardilla eurolla, tasolta 12,4 % tasolle 8,3 % (mediaani) 
21
Kattavan arvion tuloksena 24,6 miljardin 
Julkinen 
euron pääomavaje 
22
Heikon kehittymisen skenaario alensi 
ydinvakavaraisuutta 12,4 % → 8.3 % 
Julkinen 
23
Julkinen 
Pääomavajeesta katettu suuri osa 
vuoden 2014 aikana 
24
Kattavan arvion vaikutus suomalais-pankkien 
ydinvakavaraisuuteen (CET1%) 
Julkinen 
25
Kattavan arvioinnin jatkotoimenpiteet 
Julkinen 
• EKP toimivaltaisena viranomaisena edellyttää 
korjaavat toimenpiteet 
• Perusskenaarion mukaiset pääomavajeet 
täytettävä 6 kuukaudessa tulosten julkistamisesta 
– Perusskenaarion kynnysarvo on 8 % laadultaan parasta 
ydinpääomaa → selvästi yli vähimmäisvaatimuksen 
• Stressiskenaarion mukaiset pääomavajeet 
paikattava 9 kuukaudessa 
– Stressiskenaarion kynnysarvo on 5,5 % → voidaan täyttää tietyin 
rajoituksin myös ensisijaisella lisäpääomalla
Julkinen 
Kriisinratkaisu 
27
Julkinen 
Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi 
• Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (BRRD) 
annettiin toukokuussa 2014 
– Saatettava kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen 
– Sijoittajavastuu voimaan viimeistään 1.1.2016 alkaen 
• Kaikkiin EU-maihin yhtenäiset työkalut 
ongelmapankin hallittuun alasajoon 
– sijoittajanvastuu (bail-in) ja toimialan vastuu (rahastot) 
• Merkittävä muutos – ongelmiin ajautuneiden 
pankkien pelastaminen veronmaksajien varoin ei 
”odotusarvo” 
28
Julkinen 
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi 
• Yhteistä kriisinratkaisumekanismia (SRM) 
koskeva asetus voimaan 19.8.2014 
– Sovelletaan asteittain, täysmääräisesti voimassa 1.1.2016 
• Pankkiunionin toinen keskeinen pilari 
– Keskeisenä elementtinä sijoittajanvastuu 
– Lievittää ns. liian suuri kaatumaan -ongelmaa 
• Mahdollistaa ylikansallisen pankin hallitun ja 
tehokkaan uudelleenjärjestelyn tai alasajon 
• Toissijaisena rahoituslähteenä yhteinen 
kriisinratkaisurahasto 
29
Yhteisen kriisinratkaisumekanismin 
Julkinen 
kattavuus ja työnjako 
• Yhteinen kriisinratkaisumekanismi kattaa kaikki 
pankkiunionialueen pankit 
• Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto vastaa 
1. EKP:n valvonnassa olevien merkittävien pankkien sekä 
2. maiden rajat ylittävien pankkien kriisinratkaisusta. 
– Yhteensä noin 200 pankkia 
• Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset 
vastaavat 
– Kaikkien muiden pankkien kriisinratkaisusta (edellyttäen, 
että yhteistä kriisinratkaisurahastoa ei tarvita) 
30
Julkinen 
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
Julkinen 
Pankkiunionin hyödyt (1) 
• Yhteiskunnalle: 
– Pankkien ongelmien kustannukset omistajien, sijoittajien ja 
toimialan vastuulla, eivät veronmaksajien kukkarosta 
– Yhteiskunnalle tärkeää pankkitoimintaa pystytään 
jatkamaan ongelmatilanteissa ja estetään ongelmien 
leviämistä yhdentyneillä markkinoilla 
• Pankkien asiakkaille: 
– Häiriötilanteissa tavallisten asiakkaiden palveluiden 
saatavuus entistä turvatumpaa 
– Tallettajien asema vahvistuu entisestään 
– Tasavertaiset toimintaedellytykset lisäävät pankkikilpailua, 
mikä parantaa asiakkaiden palvelua ja ehtoja 
32
Julkinen 
Pankkiunionin hyödyt (2) 
• Pankeille: 
– Tasavertaiset kilpailuedellytykset parantavat asiansa hyvin 
hoitavan pankin suhteellista asemaa 
– Monikansallisten pankkien valvonta yhdenmukaistuu 
– Yhtenäisellä valvonnalla ja keskitetyllä kriisinratkaisulla voi 
olla vaikutus pankkien rahoituskustannuksiin 
– Luottamuksen lisääntyminen pankkiunioniin osallistuvien 
maiden pankkeihin voi vaikuttaa niiden markkina-arvoon 
– Raportointi- ja muu hallinnollinen taakka pienenee 
33
Julkinen 34 
Kiitos!

More Related Content

What's hot

Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
Suomen Pankki
 

What's hot (20)

Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talouden näkymät koronakriisin helli...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talouden näkymät koronakriisin helli...Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talouden näkymät koronakriisin helli...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talouden näkymät koronakriisin helli...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Puhutaan rahasta – miksi EKP uusii strategiaansa?
Pääjohtaja Olli Rehn: Puhutaan rahasta – miksi EKP uusii strategiaansa?Pääjohtaja Olli Rehn: Puhutaan rahasta – miksi EKP uusii strategiaansa?
Pääjohtaja Olli Rehn: Puhutaan rahasta – miksi EKP uusii strategiaansa?
 
Olli Rehn: Euroopan keskuspankin rahapolitiikan uusi strategia
Olli Rehn: Euroopan keskuspankin rahapolitiikan uusi strategiaOlli Rehn: Euroopan keskuspankin rahapolitiikan uusi strategia
Olli Rehn: Euroopan keskuspankin rahapolitiikan uusi strategia
 
Pääjohtaja Erkki Liikanen 8.5.2018: Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Pääjohtaja Erkki Liikanen 8.5.2018: Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeenPääjohtaja Erkki Liikanen 8.5.2018: Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Pääjohtaja Erkki Liikanen 8.5.2018: Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talouden näkymät ja haasteet kestävä...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talouden näkymät ja haasteet kestävä...Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talouden näkymät ja haasteet kestävä...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talouden näkymät ja haasteet kestävä...
 
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...
 
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikana
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikanaEurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikana
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikana
 
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaToimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
 
Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
 
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020
 
Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta ‒ Mitä tehdä?
Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta ‒ Mitä tehdä?Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta ‒ Mitä tehdä?
Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta ‒ Mitä tehdä?
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
 
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvio
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvioToimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvio
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvio
 
Pääjohtaja Erkki Liikanen: Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, netto-ostot pää...
Pääjohtaja Erkki Liikanen: Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, netto-ostot pää...Pääjohtaja Erkki Liikanen: Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, netto-ostot pää...
Pääjohtaja Erkki Liikanen: Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, netto-ostot pää...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikan muuttuva toimintaympäristö ja Euroopan ...
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikan muuttuva toimintaympäristö  ja Euroopan ...Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikan muuttuva toimintaympäristö  ja Euroopan ...
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikan muuttuva toimintaympäristö ja Euroopan ...
 
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua t...
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua t...Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua t...
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua t...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen kansantalouden ja julkisen talouden ajankohtaise...
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen kansantalouden ja julkisen talouden ajankohtaise...Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen kansantalouden ja julkisen talouden ajankohtaise...
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen kansantalouden ja julkisen talouden ajankohtaise...
 
Olli Rehn: Nyt on aika vahvistaa julkista taloutta ja tuottavuuden kasvun ede...
Olli Rehn: Nyt on aika vahvistaa julkista taloutta ja tuottavuuden kasvun ede...Olli Rehn: Nyt on aika vahvistaa julkista taloutta ja tuottavuuden kasvun ede...
Olli Rehn: Nyt on aika vahvistaa julkista taloutta ja tuottavuuden kasvun ede...
 
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous,...
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous,...Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous,...
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous,...
 

Similar to Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014

Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
Piia-Noora Kauppi
 

Similar to Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014 (20)

Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
 
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
Pankkiunioni rakentuu pala palalta - Miten se vaikuttaa Suomeen?
 
Olli Rehn: Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamise...
Olli Rehn: Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamise...Olli Rehn: Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamise...
Olli Rehn: Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamise...
 
Pankkiunioni
PankkiunioniPankkiunioni
Pankkiunioni
 
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...
Pääjohtaja Erkki Liikanen: EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahali...
 
Miten euroalue kehittyy?
Miten euroalue kehittyy?Miten euroalue kehittyy?
Miten euroalue kehittyy?
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Onko vanhaan paluuta? Rahapolitiikan toteu...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Onko vanhaan paluuta? Rahapolitiikan toteu...Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Onko vanhaan paluuta? Rahapolitiikan toteu...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Onko vanhaan paluuta? Rahapolitiikan toteu...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...
 
Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...
Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...
Pääjohtaja Olli Rehn - Rahapolitiikka Euroopassa - tavoitteet, instituutiot, ...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Talouden näkymät synkkenevät – rahapolitiikan normaliso...
Pääjohtaja Olli Rehn: Talouden näkymät synkkenevät – rahapolitiikan normaliso...Pääjohtaja Olli Rehn: Talouden näkymät synkkenevät – rahapolitiikan normaliso...
Pääjohtaja Olli Rehn: Talouden näkymät synkkenevät – rahapolitiikan normaliso...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Taloustilanne, rahoitusvakaus ja rahapolitiikan strateg...
Pääjohtaja Olli Rehn: Taloustilanne, rahoitusvakaus ja rahapolitiikan strateg...Pääjohtaja Olli Rehn: Taloustilanne, rahoitusvakaus ja rahapolitiikan strateg...
Pääjohtaja Olli Rehn: Taloustilanne, rahoitusvakaus ja rahapolitiikan strateg...
 
Pitkän aikavälin talousnäkymistä ja politiikkatoimista
Pitkän aikavälin talousnäkymistä ja politiikkatoimistaPitkän aikavälin talousnäkymistä ja politiikkatoimista
Pitkän aikavälin talousnäkymistä ja politiikkatoimista
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka Euroopassa: peruskäsitteet ja kriisien o...
 
Talouden ja kustannuskilpailukyvyn näkymät 28.1.2021
Talouden ja kustannuskilpailukyvyn näkymät 28.1.2021Talouden ja kustannuskilpailukyvyn näkymät 28.1.2021
Talouden ja kustannuskilpailukyvyn näkymät 28.1.2021
 
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisuAloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
 
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
Euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
 
Euroalueen tila ja tulevaisuus
Euroalueen tila ja tulevaisuusEuroalueen tila ja tulevaisuus
Euroalueen tila ja tulevaisuus
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Ulos koronakriisistä – onko finanssikriisin lääkkeistä ...
Pääjohtaja Olli Rehn: Ulos koronakriisistä – onko finanssikriisin lääkkeistä ...Pääjohtaja Olli Rehn: Ulos koronakriisistä – onko finanssikriisin lääkkeistä ...
Pääjohtaja Olli Rehn: Ulos koronakriisistä – onko finanssikriisin lääkkeistä ...
 
Inflaatiota voidaan mitata, mutta miten hintojen kehitystä ennustetaan vuosik...
Inflaatiota voidaan mitata, mutta miten hintojen kehitystä ennustetaan vuosik...Inflaatiota voidaan mitata, mutta miten hintojen kehitystä ennustetaan vuosik...
Inflaatiota voidaan mitata, mutta miten hintojen kehitystä ennustetaan vuosik...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian arviointi kä...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian arviointi kä...Pääjohtaja Olli Rehn: Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian arviointi kä...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian arviointi kä...
 

More from Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus

More from Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus (20)

Miten EU tukee Ukrainaa?
Miten EU tukee Ukrainaa?Miten EU tukee Ukrainaa?
Miten EU tukee Ukrainaa?
 
EU energiakriisissä
EU energiakriisissäEU energiakriisissä
EU energiakriisissä
 
EU:n ulkosuhteet — case Turkki
EU:n ulkosuhteet — case TurkkiEU:n ulkosuhteet — case Turkki
EU:n ulkosuhteet — case Turkki
 
Yhdysvaltain vaalit ja EU
Yhdysvaltain vaalit ja EUYhdysvaltain vaalit ja EU
Yhdysvaltain vaalit ja EU
 
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
 
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheetEU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
 
Saksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talousSaksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talous
 
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
 
Brexit – To be confirmed
Brexit – To be confirmedBrexit – To be confirmed
Brexit – To be confirmed
 
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheetEU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
 
Saksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talousSaksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talous
 
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisemaKeski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
 
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EUKansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
 
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EUKansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
 
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikka
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikkaTapio Raunio: Suomen EU-politiikka
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikka
 
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeenJuha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
 
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
 
Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät
Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymätTuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät
Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät
 
Timo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeen
Timo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeenTimo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeen
Timo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeen
 
Juha Raitio: Brexit
Juha Raitio: BrexitJuha Raitio: Brexit
Juha Raitio: Brexit
 

Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014

  • 1. Julkinen Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni 31.10.2014 1 Jouni Timonen
  • 2. Julkinen Esityksen sisältö • Suomen ja euroalueen taloustilanne ja näkymät • Pankkiunioni ja kattavan arvion tulokset 2
  • 3. Julkinen Suomen ja euroalueen taloustilanne ja - näkymät 3
  • 4. Julkinen 110 108 106 104 102 100 98 96 94 92 90 Euroalueella kaksi taantumaa Euro area United States Index, 2008/I=100 2008 2010 2012 2014 Source: Macrobond and the calculations by the Bank of Finland. 28107@BKT
  • 5. Julkinen Investointien vähyys yhä ongelma (yksityisen sektorin, ei asuntoinvestoinnit) 110 105 100 95 90 85 80 75 70 Euro area United States 2008/I = 100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sources: Macrobond and ECB. 28108@
  • 6. Työttömyysaste laskemassa hitaasti Julkinen mutta korkealta tasolta 14 12 10 8 6 4 2 0 Euro area United States % 2008 2010 2012 2014 Source: Macrobond. 28107@Työttömyysaste
  • 7. Suomen talouskasvu vuoden 2006 tasolla Julkinen 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 Yhdysvallat Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 I = 100 Trendi 2000–2005 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 26658 7
  • 8. 200 180 160 140 120 100 80 Julkinen Suomen Pankin kasvuennusteita 8 60 125 120 115 110 105 100 95 90 Yhdysvallat EU21 Japani Kiina (oikea asteikko) BKT: 2008 = 100 BKT: 2008 = 100 2008 2010 2012 2014 2016 Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset ja Suomen Pankki.
  • 9. Euroalueen elpymistä tukevia tekijöitä • Rahapolitiikka poikkeuksellisen kevyttä • Finanssipolitiikka ei enää kiristävää • Luottojen tarjonta parantunut • Raaka-aineiden hinnat aiempaa matalammat • Maailmantalous elpymässä • Euro heikentynyt viime kuukausina • Työllisyystilanne vähitellen parantunut Julkinen 9
  • 10. Suomessa BKT supistunut enemmän Julkinen kuin työllisyys 0 -1 -2 -3 -4 -5 -6 Suomi Euroalue Muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, % BKT Työllisten määrä Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio. 27737 0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 Tehdasteollisuuden tuotanto 10
  • 11. 27737 Julkinen Kustannukset nousseet 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Suomi Euroalue Vuotuinen keskimääräinen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, % Keskipalkka* Yksikkötyökustannukset** Kuluttajahinnat*** *) Palkansaajakorvauksetpalkansaajaa kohti. **) Palkansaajakorvaukset tuotettua yksikköä kohti. ***) Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähteet: Eurostat ja Euroopan keskuspankki. 11
  • 12. Kasvun edellytyksissä ollut hyvää ja huonoa muihin maihin verrattuna Julkinen Talouskasvun taustatekijöitä Suomessa v. 2008– Vahvuuksia • Ei voimakasta yksityistä tai julkista velkaantumista ennen kansainvälistä finanssikriisiä • Pankkien tila hyvä Heikkouksia • Teollisuuden rakennemuutos • Kustannuskilpailukyky heikentynyt • Työikäisen väestön määrä alkanut supistua 12
  • 13. Pankkiunioni ja kattavan arvion tulokset Julkinen 13
  • 14. Julkinen Vakauden trilemma • Yhdentyneet rahoitusmarkkinat ja ylikansallinen pankkitoiminta, mutta kansallinen valvonta ja vastuu pankkien kriisinratkaisusta = epävakaa kokonaisuus 14 Rahoitus-integraatio Kansallinen valvonta ja resoluutio Rahoitus-järjestelmän vakaus Lähde: Dirk Schoenmaker (2011) ”The financial trilemma”, Economics Letters 111, 57–59.
  • 15. Mistä osista pankkiunioni koostuu? Julkinen Pankkiunioni Pankkivalvonta • Tehokas, ylikansallinen ja yhdenmukainen valvonta Kriisinratkaisu • Harmonisoidut ja ylikansallisesti toimivat välineet • Sijoittajan vastuu (bail-in) • Toimialan vastuu (rahastot) Talletussuoja • Harmonisointi • Toimialan vastuu (rahastot) Pankkituki (bail-out) • Kallis, poliittisesti latautunut • Tapauskohtainen poliittinen harkinta Yhteinen sääntökirja Kun tämä toteutetaan huolella … …tämän tarve pienenee merkittävästi! 15
  • 16. Julkinen Yhteinen pankkivalvonta (SSM) • Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuussa 2012 pankkien valvontavastuun siirtämisestä EKP:lle. – Yhteistä valvontamekanismia (SSM) koskeva asetus tuli voimaan marraskuussa 2013. • Koostuu EKP:sta ja kansallisista viranomaisista; saumaton yhteistyö – EKP valvoo suoraan 120 suurinta pankkia tai ryhmää – Kansalliset viranomaiset valvovat pienempiä pankkeja EKP:n ohjauksessa • 4.11.2014 EKP aloittaa vastuullisena valvojana 16
  • 17. Julkinen Rahapolitiikan ja pankkivalvonnan eriyttäminen EKP:ssa Euroopan keskuspankki (EKP) EKP:n neuvosto Valvontaelin (päätösluonnos) Päätöksenteko Valmistelu Rahapolitiikka EKP:n johtokunta (päätösesitys) Komiteat Työryhmät Pankkivalvonta Työryhmät Pankkien valvontaryhmät 17 Pääosastot Pääosastot
  • 18. Kattava arviointi koostui tasearviosta ja Julkinen stressitestistä • Kattavassa arvioinnissa selvitettiin pankkien taseiden kunto ja stressattiin niiden vakavaraisuutta ennen EKP:n valvonnan käynnistymistä • Tavoitteet: – Tunnistaa ongelmat ja haavoittuvuudet pankkien taseissa yhdenmukaisin menetelmin – Lisätä läpinäkyvyyttä ja parantaa informaation laatua pankkien tilasta – Vahvistaa luottamusta euroalueen pankkeja kohtaan 18 Stressi-testi Saamisten laadun arviointi Riskiarvio
  • 19. Arviointiin osallistui 130 euroalueen Julkinen pankkia • Taseiden loppusumma 22 tuhatta miljardia euroa, eli 81,6 % koko euroalueen pankkisektorin yhteenlasketusta taseesta • Tasearvion kohteena olevat luottosalkut valittiin riskiperusteisesti • Arvio kattoi 57 % kohdepankkien riskipainotetuista saamisista 19
  • 20. Julkinen Laajin yhtenäinen arvio Euroopan pankkisektorin tilasta • Toteutettiin EKP:n ohjauksessa – Arvion toteuttivat kansalliset valvojat ja ulkopuoliset asiantuntijat – EKP:n sekä kansallisten valvojien laadunvarmistus • Stressitestin pohjana tasearvio – Stressitestissä huomioitiin tasearviossa tehdyt oikaisut – Mahdolliset heikkoudet taseen arvostuksissa eivät siis vääristäneet stressitestin tuloksia • Kolmen vuoden stressitestiskenaario – EU:n ja euroalueen tasolla aiempia ankarampi – Perusskenaarion pohjana EU:n komission ennuste, heikon kehityksen skenaario perustuu maakohtaisiin shokkeihin 20
  • 21. Julkinen Kattavan arvion tulokset • Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä noin 25 miljardia euroa • Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin • Tasearvion tuloksena järjestämättömiä saamisia 136 miljardia euroa aikaisempaa enemmän • Heikon skenaarion vaikutus – Ydinpääoma väheni 216 miljardia euroa kolmen vuoden aikana ja riskipainotetut saamiset kasvoivat 860 miljardia euroa – Tämä tarkoitti CET1-vakavaraisuuden laskua 263 miljardilla eurolla, tasolta 12,4 % tasolle 8,3 % (mediaani) 21
  • 22. Kattavan arvion tuloksena 24,6 miljardin Julkinen euron pääomavaje 22
  • 23. Heikon kehittymisen skenaario alensi ydinvakavaraisuutta 12,4 % → 8.3 % Julkinen 23
  • 24. Julkinen Pääomavajeesta katettu suuri osa vuoden 2014 aikana 24
  • 25. Kattavan arvion vaikutus suomalais-pankkien ydinvakavaraisuuteen (CET1%) Julkinen 25
  • 26. Kattavan arvioinnin jatkotoimenpiteet Julkinen • EKP toimivaltaisena viranomaisena edellyttää korjaavat toimenpiteet • Perusskenaarion mukaiset pääomavajeet täytettävä 6 kuukaudessa tulosten julkistamisesta – Perusskenaarion kynnysarvo on 8 % laadultaan parasta ydinpääomaa → selvästi yli vähimmäisvaatimuksen • Stressiskenaarion mukaiset pääomavajeet paikattava 9 kuukaudessa – Stressiskenaarion kynnysarvo on 5,5 % → voidaan täyttää tietyin rajoituksin myös ensisijaisella lisäpääomalla
  • 28. Julkinen Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi • Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (BRRD) annettiin toukokuussa 2014 – Saatettava kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen – Sijoittajavastuu voimaan viimeistään 1.1.2016 alkaen • Kaikkiin EU-maihin yhtenäiset työkalut ongelmapankin hallittuun alasajoon – sijoittajanvastuu (bail-in) ja toimialan vastuu (rahastot) • Merkittävä muutos – ongelmiin ajautuneiden pankkien pelastaminen veronmaksajien varoin ei ”odotusarvo” 28
  • 29. Julkinen Yhteinen kriisinratkaisumekanismi • Yhteistä kriisinratkaisumekanismia (SRM) koskeva asetus voimaan 19.8.2014 – Sovelletaan asteittain, täysmääräisesti voimassa 1.1.2016 • Pankkiunionin toinen keskeinen pilari – Keskeisenä elementtinä sijoittajanvastuu – Lievittää ns. liian suuri kaatumaan -ongelmaa • Mahdollistaa ylikansallisen pankin hallitun ja tehokkaan uudelleenjärjestelyn tai alasajon • Toissijaisena rahoituslähteenä yhteinen kriisinratkaisurahasto 29
  • 30. Yhteisen kriisinratkaisumekanismin Julkinen kattavuus ja työnjako • Yhteinen kriisinratkaisumekanismi kattaa kaikki pankkiunionialueen pankit • Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto vastaa 1. EKP:n valvonnassa olevien merkittävien pankkien sekä 2. maiden rajat ylittävien pankkien kriisinratkaisusta. – Yhteensä noin 200 pankkia • Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset vastaavat – Kaikkien muiden pankkien kriisinratkaisusta (edellyttäen, että yhteistä kriisinratkaisurahastoa ei tarvita) 30
  • 32. Julkinen Pankkiunionin hyödyt (1) • Yhteiskunnalle: – Pankkien ongelmien kustannukset omistajien, sijoittajien ja toimialan vastuulla, eivät veronmaksajien kukkarosta – Yhteiskunnalle tärkeää pankkitoimintaa pystytään jatkamaan ongelmatilanteissa ja estetään ongelmien leviämistä yhdentyneillä markkinoilla • Pankkien asiakkaille: – Häiriötilanteissa tavallisten asiakkaiden palveluiden saatavuus entistä turvatumpaa – Tallettajien asema vahvistuu entisestään – Tasavertaiset toimintaedellytykset lisäävät pankkikilpailua, mikä parantaa asiakkaiden palvelua ja ehtoja 32
  • 33. Julkinen Pankkiunionin hyödyt (2) • Pankeille: – Tasavertaiset kilpailuedellytykset parantavat asiansa hyvin hoitavan pankin suhteellista asemaa – Monikansallisten pankkien valvonta yhdenmukaistuu – Yhtenäisellä valvonnalla ja keskitetyllä kriisinratkaisulla voi olla vaikutus pankkien rahoituskustannuksiin – Luottamuksen lisääntyminen pankkiunioniin osallistuvien maiden pankkeihin voi vaikuttaa niiden markkina-arvoon – Raportointi- ja muu hallinnollinen taakka pienenee 33

Editor's Notes

  1. .