Pääjohtaja Olli Rehnin tietoisku tieteiden yössä rahamuseossa 10.1.2019

1. Euro 20 vuotta - tiedettä vai taidetta?
Tieteiden yö Suomen Pankin rahamuseossa 10.1.2019
Pääjohtaja Olli Rehn
1

2. 2
Eurokäteisen vaihtoa
Helsingissä uudenvuodenyönä
2002

3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Euro 20 vuotta – tiedettä vai taidetta?
 Rahaliitto on taloudellinen projekti, jossa taloustieteellä on paljon sanottavaa
 Rahaliitto ei ole vain teknokraattinen, vaan myös poliittinen hanke
 Jos politiikka on mahdollisen taidetta, on eurokin sekä tiedettä että taidetta!
 Esityksen teemat:
– Miksi rahaliitto perustettiin? Miksi Suomi liittyi siihen?
– Miten euro on toiminut? Onnistumiset ja epäonnistumiset
– Miten jatkossa?
3

4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Taustaa: rahaliiton perustamisvaiheita
 Ajatus yhteisestä rahasta on melkein yhtä vanha kuin Euroopan talousyhteisö
 EEC:n Haagin huippukokous 1969 ja Wernerin raportti 1970
– Wernerin suunnitelma haudattiin 1970-luvun taloudellisten myllerrysten vuoksi
 Euroopan valuuttajärjestelmä EMS perustettiin vuonna 1979
– Saksan keskuspankki Bundesbank sai käytännössä rahapoliittisen johtoaseman
 Yhteismarkkinaohjelma “Eurooppa 1992”
– Korosti kiinteiden valuuttakurssien etuja ja valuuttakurssivaihtelujen haittoja
 Delorsin komitea 1989: suunnitelma rahaliiton toteuttamiseksi
– Jäsenyyden ehdoiksi maille määriteltiin konvergenssikriteerit
 Maastrichtin sopimus 1992
– Perussopimuksen muutos ja päätös rahaliiton toteuttamisesta vuoden 1999 alusta
4

5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Rahaliiton poliittiset isät: Helmut Kohl ja François Mitterrand
5

6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Tavoitteet: Miksi rahaliitto perustettiin?
 Valuuttakurssivaihtelujen poistaminen jäsenmaiden väliltä, EU:n
yhteismarkkinoiden toiminnan parantamiseksi
 Saksan keskuspankin yksipuolisen johtoaseman purkaminen Euroopassa
ja siirtyminen yhteisesti päätettävään rahapolitiikkaan
 Kaikkien jäsenmaiden pääsy nauttimaan uskottavan valuutan tarjoamista
eduista, kuten matalat korot ja luottamus rahan arvon vakauteen
 Euroopan poliittisen yhdentymisen vahvistaminen
6

7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland 7
11 perustajajäsentä
8 myöhemmin liittynyttä
Euroalueen ulkopuoliset
EU-maat
Euroalue 2019:
• 19 jäsentä
• laajeneminen 1999-

8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Rahaliitto ja taloustiede I
 Taloustieteilijöiden keskustelun painopiste oli kysymyksessä, onko
Eurooppa ns. optimaalinen valuutta-alue:
– Nobelisti Robert Mundellin 1960-luvun alussa kehittämä käsite: Ovatko kaavaillun
rahaliiton jäsenmaiden suhdanteet niin samantahtiset ja talouksien rakenteet niin
samankaltaiset, että sama rahapolitiikka sopii kaikille jäsenmaille?
– Miten reagoidaan epäsymmetrisiin shokkeihin: valuuttakurssi vs. talouden joustavuus?
 Mutta pääongelma olikin muualla: liian vähän huomiota kiinnitettiin siihen, miten
tärkeä rahoitusjärjestelmän vakaus on kansantalouden kehitykselle ja työllisyydelle
– Amerikasta lähtenyt finanssikriisi paljasti Euroopan pankkijärjestelmän haurauden ja
sen kytköksen kotimaidensa valtiontalouksiin
 Finanssikriisi käynnisti toimet rahaliiton perustamisvaiheen laiminlyöntien
korjaamiseksi
– Tärkeimpiä: euroalueen yhteisen pankkivalvonnan luominen (2014-) ja Euroopan
vakausmekanismin (2010/2012) perustaminen vakauttamaan valtionlainojen
markkinoita
– EKP:n sitoutuminen euroalueen yhtenäisyyden turvaamiseen; vrt. Draghin puhe 2012
8

9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Rahaliitto ja taloustiede II
9

10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Rahaliitto ja taloustiede III: markkinavoimat
vs. politiikkasäännöt julkisessa taloudessa
“Markkinavoimat voivat jossain määrin vaikuttaa [valtiontalouksien] kurinalaisuutta
ylläpitävästi… Kokemus osoittaa kuitenkin, että markkinoiden käyttäytyminen ei
välttämättä tarjoa vahvoja ja ohjaavia signaaleja, ja laajat rahoitusmarkkinat voivat
tilapäisesti jopa helpottaa taloudellisten epätasapainojen rahoitusta.”
”Markkinavoimien asettamat rajoitteet voivat olla joko liian heikkoja tai liian
äkillisiä ja vahingollisia. Siksi maiden on hyväksyttävä, että osallistuminen
yhteismarkkinoille ja yhteiseen rahaan vaatii politiikkarajoitteita.”
(Delorsin komitean raportti, 1989)
10

11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
EKP:n tavoitteen toteutuminen:
Euroalueen hintakehitys vs. 2% inflaatiovauhti
11
2% ura
Kuluttajahinnat
Keskimääräinen inflaatiovauhti
viimeisten 5 v aikana vain 0,8 %

12. Eurobarometri 9/2018: euron kannatus ennätyskorkealla
12

13. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Rahaliitto on yhä keskeneräinen
 Euroalueen vakauden vahvistaminen: pankkiunionin viimeistely
– Yhteinen pankkivalvonta
– Yhteinen kriisinratkaisumenettely ja -rahasto
– Yhteinen talletussuoja puuttuu vielä
– Pohjoismainen ulottuvuus olisi tärkeä: Ruotsi, Tanska?
 Euromaiden julkisten talouksien hoito
– Miten turvataan luottamus kaikkien jäsenmaiden velanhoitokyvyn
kestävyyteen?
– Kysymys yhteisistä säännöistä ja markkinakurista
– Kumpikaan ei ole patenttiratkaisu, eivät sulje toisiaan pois
– Molempia tarvitaan, finanssipolitiikan säännöissä kehitettävää
13

14. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Kolmas tie: vakausunioni, kasvu ja työllisyys
 Usein väitetään eurosta: ”liittovaltio tai kuolema”. Ei vastaa todellisuutta.
 On olemassa realistinen kolmas tie: vakausunioni, jossa päävastuu
talouspolitiikasta on jäsenmailla.
 Luotettavan toiminnan varmistamiseksi rahaliitto tarvitsee myös yhteisiä
vakuutusjärjestelyjä, kuten pankkiunioni ja vakausmekanismi.
 Rahapolitiikan rooli tärkeä, jatkossakin, mutta pitkällä aikavälillä
reaalitalous ratkaisee.
 Tällainen vakausunioni tukee parhaiten kestävää kasvua ja työllisyyttä.
 Sellaisen rahaliiton rakentamista Suomenkin kannattaa tukea.
14

15. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Kiitos!
15