Makrovakausvalvonta: mitä, miten ja miksi?

1. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Makrovakausvalvonta: mitä, miten ja miksi?
Telan EU- ja kansainvälisten asioiden verkosto 3.5.2018
3.5.2018 Samu Kurri

2. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Teemat
■ Mitä on makrovakausvalvonta?
■ Makrovakausvalvonnan välineistä meillä ja maailmalla
■ Makrovakausvalvonta ja vakuutusyhtiöt
■ Mitä Finanssivalvonta on tehnyt ja miksi?
3.5.2018 Samu Kurri

3. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Mitä on makrovakausvalvonta?
3.5.2018 Samu Kurri

4. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Mitä on makrovakausvalvonta?
■ Uusi talouspolitiikan lohko raha- ja finanssipolitiikan rinnalle
– Rahapolitiikan tavoitteena hintavakaus
– Finanssikriisin opetus: hintavakaus ei takaa rahoitusvakautta
■ Makrovakausvalvonnan avulla
– Ehkäistään riskikeskittymiä ja tasoitetaan rahoitussuhdanteita
– Parannetaan häiriönsietokykyä ja rajoitetaan häiriöiden leviämistä
■ Makrovakausvalvonnan välineet ovat ’mikrovalvonnan työkaluja
koko järjestelmän tasolle kohdistettuina’
– Luotonantajien oma pääoma ja likviditeetti
– Luotonottajien luotonsaantiehdot
3.5.2018 Samu Kurri

5. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Finanssikriisin opetukset
■ Liian suuri kaatumaan, liian monimutkainen ajaa alas hallitusti
– Bear Stearns, Lehman, AIG, …
– Valvonta, koko ja monimutkaisuus
■ Yksityiset voitot, julkiset velat
– Oman pääoman määrä suhteessa vieraaseen pääomaan
– Johdon kannustimien epäsymmetrisyys
■ Finanssikriisin opetukset näkyvät kv-lainsäädännössä
– Basel III
– Solvenssi II
– Keskustelu toiminnan rajaamisesta (Volker, Vickers, Liikanen)
3.5.2018 Samu Kurri

6. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Makrovakauden kolme puolustuslinjaa
■ Riittävät pääoma- ja likviditeettipuskurit
– Aiempaa tiukemmat määrälliset ja laadulliset vaatimukset
– Rakenne- ja suhdannesidonnaiset lisäpuskurit
– Stressitestit riittävyyden arvioimiseksi
■ Kokonaisuuden tarkastelu
– Ketju on niin vahva kuin sen heikoin (systeeminen) lenkki
– Mikä on kriittistä kokonaisuuden kannalta?
■ Mekanismit pahan päivän varalle
– Työkalut vaikeuksiin ajautuneen toimijan alas ajamiseksi
– Sijoittajanvastuu
3.5.2018 Samu Kurri

7. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Makrovakausvalvonta EU:ssa ja Suomessa
3.5.2018 Samu Kurri

8. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Vakauden valvonta EU:ssa ja Suomessa
3.5.2018 Samu Kurri

9. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Lainsäädäntöpohja EU:ssa ja Suomessa
■ EU-tason lainsäädäntö
– CRD IV/CRR (luottolaitosdirektiivi ja vakavaraisuusasetus)
– BRRD (pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi)
– SRMR (yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus)
– Solvency II Directive (Vakuutus- ja jälleenvakuutus)
■ Suomen lainsäädäntö
– Pääosa EU-tason lakeja kirjattu luottolaitos- ja vakuutusyhtiölakeihin
– Mikrovalvonta: direktiivien siirtäminen kansalliseen lakiin
– Makrovalvonta: direktiivien siirtäminen kansalliseen lakiin
■ EU-tason lainsäädännössä makrovakausvälineet
– Oman pääoman määrään kohdistuvat
– Likviditeettipuskureihin kohdistuvat
3.5.2018 Samu Kurri

10. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Makrovakausvalvonnan päähuomio ollut pääosin
luottolaitoksissa ja niiden velallisissa
3.5.2018 Samu Kurri
ESRB: A Review of Macroprudential Policy in the EU in 2017

11. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Kiinnostus vakuutustoimialan makrovakausriskejä
kohtaan on kasvanut
■ Vakuutustoiminnan luonne ja riskit eroavat pankkitoiminnasta
– Taseriskien arvioinnin horisontti ja herkkyys mm. diskonttokorolle
– Huoli: muutos riskin vaimentajasta riskin vahvistajaksi
■ Vakuutustoiminnan (systeemiset) makrovakausriskit
– Vakuutuslaitokset merkittäviä markkinatoimijoita, pakkomyynnit
– Epätavanomaiset vakuutustuotteet; epäsuotuisa markkinakehitys
– Jälleenvakuuttajat
■ Makrovakausriskeihin puuttuminen
– Solvenssi II tarjoamat mahdollisuudet (rajallisemmat kuin CRD IV)
– Mahdollisuudet laajentaa kehikkoa?
– Systeemisesti merkittävien laitosten lisävaatimukset (G-SII)
– Resoluutiotyökalujen tarve?
3.5.2018 Samu Kurri

12. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Miltä Suomen työeläkejärjestelmä näyttää
makrovakauslasien läpi katsottaessa?
■ Järjestelmän rakenteellinen kestävyys
– Eläkejärjestelmän parametrien tarkastelu
– Tavoitteena eläkkeiden riittävyys ja järjestelmän kestävyys
■ Järjestelmän suhdannekestävyys
– Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu
– Poikkeuksellisten olosuhteiden menettely
■ Muita näkökulmia
– Yksittäisen toimijan vaikeudet
– Lyhyellä aikavälillä
– Pidemmällä aikavälillä
3.5.2018 Samu Kurri

13. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Mitä Finanssivalvonta on tehnyt ja miksi?
3.5.2018 Samu Kurri

14. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Makrovakausvalvonnan päätöksentekoprosessi
Suomessa
3.5.2018
STM
VM
SP
Fiva
Lausunnot
Notifikaatio
EKP:lle
Fivan
johtokunnan
alustava päätös
FINFSA
Dir. Gen.
presents
Fivan
johtokunnan
lopullinen
päätös
Esitysoikeus
Fivan
johtajan
päätösesitys
Esitysoikeus
Asiantuntijaryhmän
toimenpidesuositus
Yhteinen
valmistelu
- Analyysi
- Indikaattorit
- Toimenpide-
suositus
Fivan
johtokunnan
keskustelu
Epävirallinen
tiedoksianto
EKP:lle
Samu Kurri
Tiedoksianto
ESRB:lle

15. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Suomessa käytössä olevat makrovakausvälineet
3.5.2018 Samu Kurri
Luotonantajaan kohdistuvat Luotonottajaan kohdistuvat
Lisäpääomavaatimukset Sitova enimmäisluototussuhde
- Luottolaitoksen merkittävyys (O-SII, G-SII)
- Suhdannetilanne (CCyB)
- Järjestelmäriskipuskuri (SRB)]
- Luottojen riskipainot (artiklat 124 ja 164)
- Erityisvaltuudet (artikla 458)
- Suhteessa vakuuksiin (LTC)
Asuntoluottojen riskipainot
O-SII-luottolaitokset ja lisäpääomavaatimukset Enimmäisluototussuhteen kiristäminen

16. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Muissa EU-maissa käytössä olevia makrovakausvälineitä
3.5.2018 Samu Kurri
Luotonantajaan kohdistuvat Luotonottajaan kohdistuvat
Lisäpääomavaatimukset Sitova enimmäisluototussuhde
- Luottolaitoksen merkittävyys (O-SII,G-SII)
- Suhdannetilanne (CCyB)
- Järjestelmäriskipuskuri (SRB)
- Luottojen riskipainot (artiklat 124 ja 164)
- Erityisvaltuudet (artikla 458)
- Suhteessa kohteen arvoon (LTV)
- Suhteessa tuloihin (LTI, DTI)
- Suhteessa velanhoitokustannuksiin (DSTI)
Maturiteettirajoite
Lyhennysvaade

17. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Makrovakausvälineiden käyttö Ruotsissa ja Norjassa
3.5.2018 Samu Kurri
Luotonantajaan kohdistuvat Luotonottajaan kohdistuvat
Lisäpääomavaatimukset Sitova enimmäisluototussuhde
- Luottolaitoksen merkittävyys (O-SII,G-SII)
- Suhdannetilanne (CCyB)
- Järjestelmäriskipuskuri (SRB)
- Luottojen riskipainot (artiklat 124 ja 164)
- Erityisvaltuudet (artikla 458)
- Suhteessa kohteen arvoon (LTV)
Ruotsi 85%
Norja* 85% (60%**)
- Suhteessa tuloihin (LTI)
Ruotsi: olemassa, ei käytössä
Norja 500% bruttotuloista
- Suhteessa velanhoitokustannuksiin (DSTI)
Ruotsi: olemassa, ei käytössä
Norja stressitesti korot ↑5 %-yks.
Lyhennysvaade
Suhteessa kohteen arvoon
Ruotsi 1% lyhennyspakko, jos LTV>50%
2% lyhennyspakko, jos LTV>75%
Norja lyhennyspakko, jos LTV>60%
Suhteessa tuloihin
Ruotsi 1% ylim. lyhennys, jos LTI>450%***
* Voimassa 30.6.2018 saakka, jatkunee pienin tarkennuksin. 10% lainoista saa ylittää rajat (8% Oslossa) ** Oslossa

18. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Finanssivalvonnan makrovakauspäätökset 2015-
■ Systeemisesti merkittävien luottolaitosten määrittely
■ Asuntolainojen riskipainojen korottaminen
■ Asuntolainojen luototussuhteen rajoittaminen (suhteessa
vakuuksiin)
■ Päätös järjestelmäriskipuskurista (ei vielä tehty)
3.5.2018 Samu Kurri

19. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Finanssivalvonnan makrovakauspäätökset 2015-
■ Systeemisesti merkittävien luottolaitosten määrittely
– Luottolaitokset ja lisäpääomavaatimukset; LLL 10 luku 8§
– Ensimmäinen päätös 2015, uusi päätös tarvittaessa (rakennemuutokset)
– Logiikka: mitä suurempi luottolaitos, sitä enemmän pääomaa
■ Uusin päätös 22.12.2017, astuu voimaan 1.7.2018
3.5.2018 Samu Kurri
Luottolaitos Lisäpääomavaatimus, %
Aiempi
lisäpääomavaatimus, %
Danske Bank Oyj 0,5 0,5
Kuntarahoitus Oyj 1,0 0,5
Nordea Pankki Suomi Oyj - 2,0
Nordea Kiinnitysluottopankki
Oyj
0,5 -
OP Osuuskunta 2,0 2,0

20. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Finanssivalvonnan makrovakauspäätökset 2015-
■ Asuntolainojen riskipainojen korottaminen
– Sisäisiä malleja käyttävien pankkien riskipainot, CRR A458
– Valmistelu pitkä prosessi 2015-2017, voimaan 1.1.2018
■ Tausta: kuinka paljon omaa pääomaa pankin pitää varata
mahdollisia asuntolainoista johtuvia luottotappiota varten
– Standardimenetelmä
– Sisäisten mallien menetelmä
■ Päätös ja perustelut
– Luottolaitoskohtainen 15 prosentin alaraja sisäisiä malleja käyttävien
luottolaitosten asuntoluottokannan keskimääräiselle riskipainolle
– Riskipainot Suomessa suhteellisen matalia sekä riskinäkökulmasta
että muihin relevantteihin EU-maihin verrattaessa
– Riskipainojen tasot vaihtelevat merkittävästi luottolaitoksittain
3.5.2018 Samu Kurri

21. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Finanssivalvonnan makrovakauspäätökset 2015-
■ Asuntolainojen luototussuhteen rajoittaminen (suhteessa
vakuuksiin)
– Laki voimaan 1.7.2016 (LLL 15 luku 11§): 90% (95% ensiasunnot)
– Kiristyspäätös 19.3.2018 (voimaan 1.7.2018): 85% (95% ensiasunnot)
■ Tausta: asuntolainan määrä suhteessa vakuuksien arvoon
– Vakuusrajoite suomalainen erityispiirre
– Päätösmahdollisuudet tiukasti rajatut (80-90%; 85-95%)
■ Päätöksen perustelut
– Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut uusiin ennätyksiinsä
– Velkaantuneisuuden arvioidaan lähivuosina edelleen kasvavan
– Velkaantuneisuuden suuruus ja kasvu ovat merkittäviä riskejä
Suomen rahoitusjärjestelmän ja kokonaistalouden vakaudelle
– Ensiasunnon ostajien pääsyä asuntomarkkinoille ylläpidetään
rajaamalla heidät päätöksen ulkopuolelle.
3.5.2018 Samu Kurri

22. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Finanssivalvonnan makrovakauspäätökset 2015-
■ Päätös järjestelmäriskipuskurista
– Päätös on tehtävä 2018 1. vuosipuoliskolla (LLL10 luku 4§ ja 6a§)
– Puskurin asettamistarve, miten se asetetaan, kenelle se asetetaan?
■ Tausta:
– Lisäpääomavaatimus pitkäaikaisten, suhdannevaihteluista
riippumattomien rahoitusjärjestelmää tai kokonaistaloutta uhkaavien
tekijöiden varalta
– Lainmuutos voimaan 1.1.2018
– VM:n asetus voimaan 17.1.2018
3.5.2018 Samu Kurri

23. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Kiitos!
3.5.2018 Samu Kurri