Katja Taipalus, Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston päällikkö, ja Sampo Alhonsuo, Finanssivalvonnan pääanalyytikko Studia monetaria -yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 14.3.2018

1. Julkinen
Suomen Pankki
Finanssikriisistä 10 vuotta,
mikä on muuttunut
rahoitusmarkkinoilla?
Rahamuseo 14.3.2018
Katja Taipalus/Suomen Pankki ja Sampo
Alhonsuo/Finanssivalvonta
Katja Taipalus
14.3.2018 1

2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Esityksen sisältö:
 Mitkä tekijät johtivat finanssikriisiin? Ja mitä
finanssikriisistä opittiin?
 Tiukentuva sääntely vastauksena kriisiin
 Voidaanko finanssikriisejä ennustaa ja mitä tekijöitä
tulisi seurata nyt?
 EU:n pankkivalvonta ja lyhyen aikavälin painotukset
14.3.2018 Katja Taipalus 2

3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Mitkä tekijät johtivat globaaliin
finanssikriisiin?
14.3.2018 Katja Taipalus 3

4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Globaalin finanssikriisin syyt ja voimistajat
(1): Maailmantalouden epätasapainot ja löysä
rahapolitiikka
 Vientiylijäämäiset maat (Kiina, öljynviejät) sijoittivat
valuuttavarantojaan Yhdysvaltoihin ja muihin
kehittyneisiin maihin
=> Suuret pääomavirrat, matalat reaalikorot, tuottojen
etsintä (search-for-yield), riskien alihinnoittelu,
rahoituslaitosten koon liiallinen kasvu
 Kritiikki: Rahapolitiikka piti korot matalina ennen kriisiä,
erityisesti Yhdysvalloissa. Lisäksi rahoitusinnovaatiot
ylläpitivät pankkien luotonantokykyä.
=> Osaltaan lisäsi rahoitusjärjestelmän
ylikuumenemista, ei makrovakauspolitiikkaa…
Katja Taipalus 4

5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Globaalin finanssikriisin syyt ja voimistajat
(2): Liiallinen luotonanto ja velkaantuminen
 Luotonanto ja velkaantuminen kasvoivat hyvin nopeasti
Yhdysvalloissa, Espanjassa, Irlannissa, Islannissa,
Kreikassa…
 Kotitalouksien velkaantuneisuuden nopea kasvu
 Asuntojen hintojen nopea nousu
 Asuntohintakuplien puhkeaminen
 Kriisit, joihin yhdistyy velkaantumisen kasvu ovat aina
vaarallisimpia: ne vaikuttavat lopulta vähentävästi
kysyntään  Talouden kasvuvauhti hiipuu ja on pitkään
heikko.
14.3.2018 Katja Taipalus 5

6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Globaalin finanssikriisin syyt ja voimistajat
(3): Epäonnistuneet finanssi-innovaatiot
 Arvopaperistaminen (lainojen paketointi ja
pilkkominen arvopapereiksi) toimi varsin hyvin 2000-
luvun alkuun saakka
– Esim. luottokorttiluottojen ja hyvälaatuisten
asuntolainojen arvopaperistaminen
– Auttoi riskien jakamista ja pankkien varainhankintaa
 Arvopaperistetut sub-prime-asuntolainat jälkikäteen
arvioituina,
– olivat liian läpinäkymättömiä
– myönnetty hyvin kevein perustein
– luotonantajat eivät säilyttäneet ’omistajuutta’
Katja Taipalus 6

7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Globaalin finanssikriisin syyt ja voimistajat
(4): Pankkien epävakaa varainhankinnan
rakenne
 Ennen kriisiä pankit kasvattivat voimakkaasti
lyhytaikaista varainhankintaansa rahoittaakseen
pitkäaikaista luotonantoaan
 Pankit rahoittivat itseään entistä enemmän velalla ja
entistä vähemmän omalla pääomalla => Pankkien
tappionsietokyky heikkeni
 Läpinäkymättömyyden kasvu
 Rahoitusrakenne oli altis markkinapaniikeille
Katja Taipalus 7

8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden
ylikuumentuminen 2000-luvulla
 nyt velan kasvu yrityssektorilla
14.3.2018 Katja Taipalus
Asuntomarkkinoiden ja velkaantumisen kehitys Yhdysvalloissa
Indeksi
%
70
80
90
100
110
120
130
40
50
60
70
80
90
100
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Reaaliset asuntohinnat, 2010 = 100, lhs
Kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen, rhs
Lähteet: BIS, OECD, Macrobond
Yritysten velat suhteessa bruttokansantuotteeseen
%
12,5
15,0
17,5
20,0
22,5
25,0
27,5
30,0
32,5
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Pienten yritysten lainat Suurten yritysten lainat Suurten yritysten joukkovelkakirjalainat
Lähteet: FED, OECD, Macrobond
8

9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Asuntomarkkinat kuumenivat myös
Euroopassa
14.3.2018 Katja Taipalus
Asuntomarkkinoiden ja velkaantumisen kehitys Espanjassa
Indeksi
%
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
20
30
40
50
60
70
80
90
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Reaaliset asuntohinnat, 2010 = 100, lhs
Kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen, rhs
Lähteet: BIS, OECD, Macrobond
Kotitalouksien velat suhteessa bruttokansantuotteeseen euroalueella
%
0
20
40
60
80
100
120
Al
an
ko
m
aa
t
Po
rtu
ga
li
Su
om
i
Es
pa
nja
Be
lgi
a
Ra
ns
ka
Kr
eik
ka
Sa
ks
a
Itä
va
lta
Irl
an
ti
Ita
lia
2000 2012 2017
Lähteet: BIS, Macrobond.
9

10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Globaalin finanssikriisin syyt ja voimistajat
(5): Rahoituslaitosten riskienhallinnan
epäonnistuminen
 Ongelmat pankkien riskien hallinnassa ja
mallittamisessa
 Liian vähän huomiota likviditeettiriskeihin
(varainhankinnan äkilliseen tyrehtymiseen)
 Palkinta kannusti lyhyen aikavälin riskinottoon
 Joidenkin suurten pankkien ylin johto ei ymmärtänyt
pankin ottamia riskejä (ks. esim. Milne 2009: The Fall
of the House of Credit)
Katja Taipalus 10

11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Globaalin finanssikriisin syyt ja voimistajat
(6): Rahoitusvalvonnan ja -sääntelyn
epäonnistuminen
 1) Pankkien pääomavaatimukset liian kevyet suhteessa
riskeihin
– Oman pääoman määrä- ja laatuvaatimukset riittämättömät
 2) Likviditeettiriskien sääntely puutteellista
 3) Järjestelmäriskeihin liian vähän huomiota:
instituutiokohtainen valvonta ei ulottunut
järjestelmätason riskeihin, kytkeytyneisyyttä ja sen
merkitystä ei ymmärretty
 4) Rahoitus- ja kirjapitosääntely olivat myötäsyklisiä:
osaltaan voimistivat rahoitusjärjestelmän
ylikuumenemista (kun olisi pitänyt jarruttaa)
Katja Taipalus 11

12. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Pankkisektorin ja valtioriskien
kohtalonyhteys
14.3.2018 Katja Taipalus
10v. valtionlainan korkoero Saksaan
%
Draghin "Whatever it
takes"
-
puhe
26.7.2012, OMT
-
ohjelma 2.8.2012
PSPP
-
ohjelma
22.1.2015
CSPP
-
ohjelma
21.4.2016
0
3
5
8
10
13
15
18
20
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Irlanti Kreikka Portugali Espanja Italia
Lähde: Macrobond.
12

13. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Globaalin finanssikriisin syyt ja voimistajat
(7): ’uuden aikakauden’ mahdollisuuksien
yliarviointi
 ”This time is different”: Perusteeton uskomus, että
maailma on siirtynyt uuteen, riskittömään, vakaan
kasvun ja matalan inflaation aikaan (”The Great
Moderation”)
 Riskitietoisuuden heikkeneminen (vauhtisokeus,
”irrational exuberance”; Greenspan)
 Finanssikriisien historian opetusten unohtaminen
Katja Taipalus 13

14. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Voidaanko kriisejä ennustaa?
kriisejä edeltävistä periodeista voidaan hakea
samankaltaisuuksia
14.3.2018 Katja Taipalus
Signaalin kynnysarvo
! ! !
Nikkei 225 kehitys: tammikuu 1985- syyskuu 2000
Ja
SP500 tammikuu 1995- syyskuu 2010
14

15. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Esimerkit: Mitkä ovat keskeiset kriiseistä
varoittavat suhdannejärjestelmäriskit ja
- haavoittuvuudet, joita viranomaiset yrittävät
tunnistaa ja arvioida?
 Luotonannon voimakas kasvu
 Yksityisen sektorin velkaantuneisuuden voimakas kasvu
 Asuntojen hintojen nopea nousu ja yliarvostus
 Talouden suuret sisäiset ja ulkoiset epätasapainot
 Pankkien taseiden heikkeneminen tai hyvin nopea
kasvu
 Riskien väärinhinnoittelu, liiallinen riskinotto
 Rahoitusmarkkinoiden akuutti stressi
14.3.2018 Katja Taipalus 15

16. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Rahoitusjärjestelmän rakenteelliset
haavoittuvuudet voivat kasvattaa kriisien
kustannuksia
 Jotkin hitaasti muuttuvat, yli suhdanteiden pysyvät,
rakenteelliset tekijät voivat kasvattaa kriisien
kustannuksia:
– Hyvin suuri pankkisektori (suhteessa BKT:hen)
– Keskittynyt pankkisektori
– Systeemisesti merkittävien rahoituslaitosten suuri rooli
– Rahoituslaitosten yhteiset suuret riskikeskittymät (esim.
asuntomarkkinoilla)
– Pankkisektorin voimakas keskinäinen kytkeytyneisyys
(kotimaassa ja yli maiden rajojen)
– Kotitalouksien tai muiden talouden sektoreiden suuri
velkaantuneisuus
14.3.2018 Katja Taipalus 16

17. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Tiukentuva sääntely vastauksena kriisiin
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 17

18. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Euroopan nykyinen finanssivalvontajärjestelmä
muotoutui kriisin aikana
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 18

19. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Basel III: kansainvälinen sääntelykehikko pankeille
■ ”Basel III” on joukko
kansainvälisesti sovittuja sääntöjä
ja toimenpiteitä vastauksena
finanssikriisiin 2007–2009
■ BISin yhteydessä toimiva Baselin
pankkivalvontakomitea (Basel
Committee on Banking
Supervision) ehdotusten takana
■ Tarkoituksena vahvistaa sääntelyä,
valvontaa ja riskien hallintaa
14.3.2018 19Sampo Alhonsuo

20. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Basel III: kansainvälinen sääntelykehikko pankeille
■ Basel III ei ole suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, joten soveltaminen
Euroopan Unionissa tapahtuu direktiivillä ja asetuksella:
– Ns. CRD IV -paketti (Capital Requirements Directive IV) koostuu
luottolaitosdirektiivistä (CRD IV) ja EU:n vakavaraisuusasetuksesta (CRR,
Capital Requirements Regulation), jota sovelletaan pankkeihin ja
sijoitusyhtiöihin
– Luottolaitosdirektiivi (CRD IV) kattaa sekä liiketoiminnan aloittamista ja
palvelujen tarjontaa koskevat vaatimukset että viranomaisvalvontaa,
sanktioita ja yhtiöiden luotettavaa hallintoa koskevat vaatimukset. Se
sisältää myös lisäpääomavaatimukset erilaisten puskureiden muodossa.
Soveltaminen kansalliseen lainsäädäntöön.
– EU:n vakavaraisuusasetus (CRR) on suoraan voimassa olevaa
lainsäädäntöä, joten se ei vaadi kansallista täytäntöönpanoa. CRR sisältää
omien varojen ja vähimmäisvakavaraisuusvaatimusten laskentaan,
maksuvalmiuteen, vähimmäisomavaraisuusasteeseen sekä suuriin
asiakasriskeihin liittyvät säännökset.
14.3.2018 20Sampo Alhonsuo

21. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Tiukentuvat vaatimukset pankeille verrattuna aikaan
ennen kriisiä
Finanssikriisin opetuksia Basel III/CRD IV-sääntely
• Riittämätön tappiosietokyky
• Likviditeettiriskien riittämätön
hallinta
• Liiallinen velkavivun käyttö
• Korkeammat pääomavaatimukset ja lisäpuskurit
• Uudet likviditeettivaatimukset
• Vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio)
käyttöönotto
• Sääntelyn myötäsyklisyys • Mm. vastasykliset pääomavaatimukset
• Virheelliset riskinoton kannustimet,
riskienhallinnan heikkoudet
• Palkitsemisen sääntely, riskienhallinnan ja hyvän
hallinnon tiukemmat vaatimukset
• Vähäinen huomio systeemiriskeille • Vastapuoliriskien rajoittaminen
• Rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti
merkittävien pankkien tehostettu valvonta
(G-SII, O-SII)
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 21

22. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Vakavaraisuusvaatimus koostuu monesta eri osasta…
14.3.2018 Sampo Alhonsuo
Vähimmäis-
pääoma
vaatimus 8 %
Vähintään
10,5 %
Harkinnan
varaiset erät
CET 1= ydinpääoma ”Core Equity Tier 1” =
parhaimmanlaatuinen pääoma
AT = ”Additional Tier 1” Muu ensisijainen oma pääoma
Pilari 2: pankkikohtaiset syyt
O-SII: ”Other Systemically Important Institution”,
muu systeemisesti tärkeä instituutio, perusteet
luottolaitoslaista
HUOM 1): G-SII: ” Globally Systemically important
Institution”: vielä oma vakavaraisuusvaatimus
HUOM 2): Vuoden 2018 alusta tuli näiden lisäksi
Suomeen voimaan 0-5 %:n järjestelmäriskipuskuri
(harkinnanvarainen erä)
Pankkikohtainen
lisäpääomavaatimus (ns. Pilari 2)
0,0 % -2,0 %
O-SII-puskuri (CET 1)
0,0 % -2,5 % Muuttuva
lisäpääomavaatimus (ns.
vastayklinen puskuri) (CET 1)
2,5 % Kiinteä lisäpääomavaatimus
(puskuri) (CET 1)
2 % Tier 2 -pääomaa
1,5 % Muita ensisijaisa omia
varoja (AT 1)
4,5 % Ydin omia varoja
(CET 1)
22

23. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
…vaikka vakavaraisuuden periaate on yksinkertainen
■ Pankin riskipainotetut
saamiset: eri
menetelmillä lasketut
riskit eri riskilajeista
(luotto-, markkina-, ja
operatiiviset riskit)
■ Näitä vastaan on
oltava omaa
pääomaa vähintään
lain määräämä minimi
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 23

24. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Likviditeettiriskin uudet määrälliset vaatimukset
■ Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR):
lyhytaikainen maksuvalmiusriski
– Pankeilla oltava likvidejä varoja kestämään 30 päivän
likviditeettistressitilanne (lyhytaikaisten velkaerien voimakas
ulosvirtaus) ilman ulkoista rahoitusta
– Likvidien varojen joukko on suppea: oltava hyvälaatuisia ja
helposti käteiseksi muutettavia varoja, kuten
keskuspankkireservit, valtioiden jvk:t, korkealaatuiset katetut
(covered bonds) – ja yritysjoukkovelkakirjat tietyin edellytyksin
– Sitovaksi 2015, täysimääräinen 2018
■ Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding
Ratio, NSFR): pidemmän tähtäimen likviditeetti ja
rakenteellinen rahoitusriski
– Pankeilla oltava nykyistä enemmän pitkäaikaista (yli 1 v)
rahoitusta
– Estetään liiallinen riippuvuus lyhytaikaisesta
markkinarahoituksesta
– Sovelletaan aikaisintaan 2019 alkaen
14.3.2018 Sampo Alhonsuo
Hyvälaatuiset likvidit varat
Lyhytaikaisten velkaerien
ulosvirtaus
Pitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikainen varainhankinta
> 100 %
> 100 %
24

25. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Pankilla oltava ”bail-in kelpoista” tasetta = sijoittajan
vastuun toteutuminen pankin ongelmissa
■ MREL = alentamiskelpoisten omien varojen ja velkojen
vähimmäismäärä
– ”Minimum requirement of eligible liabilities”
■ Varmistetaan sijoittajien ja velkojien ensisijainen vastuu
– Pyrkimyksenä estää veronmaksajien tarvetta tukea pankkeja
■ EU:n toimeenpano FSB:n globaalista G-SIB-standardista TLAC
– ”Total Loss Absorbing Capacity”, koskee vain 30 globaalisti suurinta pankkia
– MREL-vaade perustuu pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin (BRRD)
■ Kriisinratkaisuviranomainen määrää MREL-vaatimuksen
– Vaatimus kaikille EU-pankeille ja suurimmille sijoituspalveluyrityksille
– Asetetaan yhtiökohtaisesti vuosittain
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 25

26. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Kriisiviranomaisen valtuudet MREL:n ja
sijoittajavastuun toteuttamisen osalta
■ Kriisiä ennakoivana toimena asetetaan MREL-vähimmäisvaatimus
– Arvioidaan mahdollisen kaatumisen vaikutukset rahoitusvakaudelle
– Huomioidaan kriisilaitoksen liiketoimintamalli, rahoitusmalli ja riskiprofiili
■ Kriisin ratkaisussa veloista tehdään uutta pääomaa (BRRD art. 44)
– Jos tappiot suuria, leikataan etuoikeusjärjestyksessä aloittaen osakepääomasta
– Vakavaraisuus palautetaan kriisinratkaisussa velkoja pääomiksi muuntamalla ja
muilla toimenpiteillä
– Muuntamisten jälkeen pääoma palautetaan toimiluvan edellyttämälle tasolle
– Yhteisen resoluutiorahaston (SFR) käytön vaatimuksena vähintään 8 % taseesta
on oltava leikattuna
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 26

27. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Paljon uutta sääntelyä EU:ssa viimeisen vajaan 10 vuoden
aikana CRD IV-paketin lisäksi…
14.3.2018 Sampo Alhonsuo
Vakuutusten tarjoamisesta annettu direktiivi
Insurance Distribution Directive (IDD)
Uusi maksupalveludirektiivi
Payment Services Directive, PSD2
Markkinoiden väärinkäyttöasetus
MAR
Vaihtoehtoisten rahastojen sääntely
AIFMD
Paketoiduista ja vakuutusmuotoisista sijoitustuotteista annettava avaintietoasiakirja
(PRIIPS, Packaged retail and insurance-based investment products)
Joukkorahoituslaki voimaan 2016
Rahoitusvälineiden kaupankäynti, sijoituspalvelut ja sijoittajansuoja
MiFID II ja MiFIR
Solvenssi II
Henki- ja vahinkovakuutusyritysten vakavaraisuussääntelyn ja -valvonnan uudistus
OTC-johdannaisten, keskusvastapuolten ja kauppatietorekistereiden sääntely
EMIR-asetus
EU:n komission ehdotus suurimpien pankkien rakenteiden sääntelyksi
Finanssivalvonta.fi > Sääntely > Sääntelyhankkeet
27

28. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Finanssikriisi osoitti tarpeen tarkastella
rahoitusjärjestelmää aiempaa kokonaisvaltaisemmin
■ Makrovakausanalyysi, -politiikka ja -välineet tulleet käyttöön eri maissa
■ Makrovakaudella tarkoitetaan rahoitusjärjestelmän vakauden
tarkastelua systeemisenä kokonaisuutena
– Suhdannesidonnaiset järjestelmäriskit
– Rakenteelliset järjestelmäriskit
■ Makrovakausvälineet perustuvat CRD IV- ja CRR-kokonaisuuksiin,
mutta myös kansalliseen lainsäädäntöön
■ Eri maissa makrovakauspolitiikan institutionaaliset ratkaisut ja
päätöksenteon järjestäminen eroavat toisistaan
→ Katso Suomen viimeisin makrovakauspäätös
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 28

29. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Suomessa käytössä oleva makrovakausvälineistö
14.3.2018 Sampo Alhonsuo
Makrovakausvälineistö
Lainsäädännön
perusta
Fivan johtokunnan
päätöksenteon
frekvenssi
Asuntoluototuksen enimmäisluototussuhde
“LTV eli Loan-To-Value eli lainakatto”
Luottolaitoslaki LLL ,
15. luku 11
Neljännesvuosittain
Muuttuva lisäpääomavaatimus
“vastasyklinen puskuri”
LLL 10. luku 4-6 §
(CRD4)
Neljännesvuosittain
Vakavaraisuuden artiklat 124 ja 164:
kiinteistövakuudellisten luottojen riskipainot
CRR artiklat 124 ja
164 (tai artikla 458)
Vuosittain
Vakavaraisuusasetuksen artikla 458:
tiukemmat kansalliset toimenpiteet makrovakaus- tai järjestelmäriskin
hoitoon
CRR, artikla 458 Erityisissä tilanteissa
Lisäpääomavaatimus kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta
merkittäville luottolaitoksille: (O-SII-puskuri)
LLL,10. luku 8 (CRD
4)
Edellytykset tarkistettava
vuosittain
SII-puskureiden käyttöönotto eli maailmanlaajuisen merkittävän pankin
puskuri
LLL, 10. luku 7
(CRD4)
Edellytykset tarkistettava
vuosittain
Rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella
määrättävä lisäpääomavaatimus: “Järjestelmäriskipuskuri”
LLL, 10. luku, 4 § ja
6a§ (CRD4)
Edellytykset tarkistettava
vuosittain
29

30. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Millaisia tekijöitä tulisi seurata nyt?
14.3.2018 Katja Taipalus 30

31. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
1) Rahoitussektori kehittyy ja uudet
tekijät voivat vaikuttaa vakauteen
 Digitalisaatio muuttaa rahoituksen välitystä
 Pankkisektorin perinteisille toiminta-aluille uusia
kilpailijoita
 Päätössäännöt muuttuvat, mm. lainanmyöntämisessä
 Digitalisoituminen nostaa esiin myös
kyberturvallisuuden
 Poliittiset riskit ja ilmaston lämpeneminen
14.3.2018 Katja Taipalus 31

32. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
2) Kiinan talouden kasvun takana myös
voimakas velkaantuminen
14.3.2018 Katja Taipalus
Yritysten velat suhteessa bruttokansantuotteeseen
%
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Euroalue Yhdysvallat Kiina Nousevat taloudet Maailma
Lähteet: BIS, Macrobond
32

33. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
3) Assettihintojen paikoin korkeat tasot
– toteutuvatko odotukset?
14.3.2018 Katja Taipalus
Osakeindeksejä (2000 = 100) ja VIX
-
indeksi
Indeksi
%
0
25
50
75
100
125
150
175
200
225
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1990 1995 2000 2005 2010 2015
STOXX, pankit (euroalue), lhs
STOXX (euroalue), lhs
S&P500 (USA), lhs
VIX
-
indeksi, rhs
Lähteet: CBOE, Macrobond.
33

34. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
4) Kotimaassa seurattava
velkaantuneisuuden kasvua
14.3.2018 Katja Taipalus 34

35. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
EU:n pankkivalvonta ja lyhyen aikavälin painotukset
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 35

36. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Euroalueen yhteinen pankkivalvonta on Pankkiunionin yksi
kolmesta osasta
14.3.2018 Sampo Alhonsuo
Pankkiunioni
Eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä
(Single Resolution Mechanism, SRM)
Yhteinen pankkivalvontamekanismi
(Single Supervisory Mechanism, SSM)
 Kansalliset pankkivalvojat
 Euroopan keskuspankki
(EKP:n pankkivalvonta)
Talletussuojien yhdenmukaistaminen
36

37. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Miksi yhteinen pankkivalvonta?
■ Finanssikriisi nosti esiin tarpeen
yhtenäistää valvontaa eri maissa
■ Pankkien ongelmat leviävät helposti
maasta toiseen
■ Kansallinen valvonta ei ollut
riittävää monikansallisille pankeille
■ Finanssikriisien kustannukset voivat
olla kestämättömiä yksittäiselle
maalle
■ Vakautta uhkaaviin riskeihin
puututtava ennakoivasti
14.3.2018 37Sampo Alhonsuo

38. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Yhteisen pankkivalvonnan valvontaperiaatteet ohjaavat
toimintaa
■ Valvontaperiaatteet, 9 kpl:
1. Parhaiden käytäntöjen käyttö
2. Luotettavuus ja hajauttaminen
3. Yhtenäisyys YVM:ssä
4. Yhdenmukaisuus sisämarkkinoiden
kanssa
5. Riippumattomuus ja
vastuuvelvollisuus
6. Riskiperusteinen valvontatapa
7. Suhteellisuus
8. Riittävä valvonnan taso kaikille
luottolaitoksille
9. Tehokkaat ja ajoissa toteutetut
korjaavat toimenpiteet
Guide to banking supervision,
November 2014
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 38

39. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Kullekin vuodelle omat valvontaprioriteetit
■ ”EKP:n valvontaprioriteetit on päivitetty näiden tärkeimpien
riskitekijöiden pohjalta, jotta pankit voivat tehokkaasti puuttua riskeihin.
■ Valvontaprioriteetit pysyvät hieman mukautettuina samoina kuin
vuonna 2017.
■ Vuodelle 2018 on määritelty seuraavat neljä valvonnan
painopistealuetta
1. Liiketoimintamalleihin ja kannattavuuteen liittyvät riskit
2. Luottoriski
3. Riskienhallinta
4. Riskiyhdistelmät
■ Jatkuvassa valvonnassa keskitytään myös esimerkiksi tietotekniikka-
ja kyberturvallisuusriskeihin. Lisäksi pankkikohtaisesti voidaan tarvita
erilaisia valvontatoimia, sillä luottolaitosten riskiprofiilit poikkeavat
toisistaan.”
Yhteisen valvontamekanismin valvontaprioriteetit vuodelle 2018
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 39

40. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Yksi suuri ongelma: järjestämättömien saamisten
määrä joidenkin maiden pankkijärjestelmässä
14.3.2018 Sampo Alhonsuo
Järjestämättömissä
saamisissa mukana
paljon kriisin aikana
syntyneitä ongelmia
(ns. ”legacy
assets”)
40

41. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■
Finanssikriisistä 10 vuotta, mikä on muuttunut
rahoitusmarkkinoilla?
■ Paljon on muuttunut parempaan
suuntaan ja kriisi on vielä
tuoreessa muistissa, mutta
historia kertoo kriisien
yllätyksellisestä luonteesta
– Kytkökset ja vuorovaikutus
reaalitalouden ja
rahoitusmarkkinoiden välillä tulee
ymmärtää uudella tavalla.
– Tarve tarkastella kokonaisuuksia
yksittäisten instituutioiden vakauden
lisäksi.
■ Tiukentunut sääntely ja valvonta
ovat vakuutusmaksuja kriisejä
vastaan
– Sääntelystä aiheutuu kustannuksia,
mutta ne ovat pienemmät kuin
hyödyt, jotka vaikuttavat pitkän ajan
kuluessa.
14.3.2018 Sampo Alhonsuo 41