Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Maria Porko, Kuntaliitto ja Heli Kauhanen, Kela

1. Mikä muuttuu,
kun perustoimeentulotuki
siirtyy Kelaan?
Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot
hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela
lakimies Maria Porko, Kuntaliitto

2. YHTEISTYÖTÄ MONESSA MUODOSSA
Mikä muuttuu ja millainen on uusi työnjako
Kelan ja kunnan välillä?
» Järjestämisvastuu, tuen hakeminen ja asiakaspalvelu
» Muutokset perustoimeentulotuen sisältöön
» Työnjako erityistilanteissa
» Muutoksenhaku
Asiakkaan ohjaus sekä tiedon siirtyminen
» Asiakkaan ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä
» Asiakkaan oikeus keskusteluun
» Tiedonsiirto Kelan ja kunnan välillä
2

3. Mikä muuttuu ja millainen on uusi
työnjako Kelan ja kunnan välillä? 1/7
Järjestämisvastuu
• Kela on järjestämisvastuussa perustoimeentulotuesta.
» Kela vastaa kaikista perustoimeentulotukeen liittyvistä
toimeenpanoon, neuvontaan ja harkintavaltaan liittyvistä
tehtävistä.
• Kunta on järjestämisvastuussa täydentävän ja ehkäisevän
toimeentulotuen myöntämisestä sekä perusosan
alentamisen yhteydessä tehtävästä suunnitelmasta.
• Lakimuutoksen tavoitteena ei ole muuttaa toimeentulotuen
tasoa eikä tuen myöntämisperusteita.
3

4. Kelan tavoitteet asiakaspalvelussa
• Asiakkaiden palvelussa käytetään Kelan olemassa
olevia palvelukanavia:
• Toimisto-, verkko-, puhelin- ja ajanvarausasiointi etäpalvelut sekä
yhteispalvelupisteet.
• Toimistopalvelu
• 183 toimistoa 165 kunnassa.
− Kaikkiaan Kelalla on 385 palvelupistettä.
• Mahdollisuus asioida ajanvarauksella.
− Sekä palveluneuvoja että asiakas voivat varata ajan.
• Puhelinpalvelu
• Palvelee ma–pe kello 8–18 (palvelunumerot etuuksittain)
• Mahdollisuus asioida ajanvarauksella, jolloin Kelan palveluneuvoja
soittaa varattuna aikana.
• Sisältää takaisinsoittopalvelun.

5. Kelan tavoitteet asiakaspalvelussa
• Verkkoasiointipalveluihin panostetaan
• Toimeentulotukiasiakkaat ohjataan ensisijaisesti hakemaan etuutta
verkossa.
• Asiointipalvelussa voi hakea etuutta, lähettää hakemukseen
tarvittavat liitteet, ilmoittaa muutoksista ja lakkauttaa tuen, muuttaa
tilinumeroa. Palvelussa voi myös tarkistaa, onko hakemus ratkaistu,
paljonko etuutta maksetaan ja koska maksupäivä on.
• Palvelussa voi lähettää etuusasioihin liittyviä viestejä.
• Tällä hetkellä noin 70% asumistuen ja työttömyysturvan
hakemuksista tehdään verkossa.
• Suullista hakemista voidaan tarjota niille, joilla ei ole
mahdollisuutta verkkoasiointiin (arviolta 30 % asiakkaista).
• Ajanvarauspalvelu on heille, joiden tilanteen hoitamiseen
tarvitaan laajempaa osaamista ja enemmän aikaa.
5

6. Kelan tavoitteet hakemusten käsittelyssä
• Kela rakentaa perustoimeentulotuen käsittelyä varten
oman tietojärjestelmän ja integroi siihen tarvittavat
apujärjestelmät.
• Kelassa jo olevat tiedot tuodaan järjestelmään ja
käytetään hyväksi hakemusten käsittelyssä.
• Ensisijaiset etuudet priorisoidaan käsittelyssä.
• Erityisesti työttömyysturva ja asumistuki.
• Etuuskäsittelyssä käytettävät ratkaisutyönohjeet
julkaistaan verkossa http://www.kela.fi/kelan-
etuusohjeet
• Etuuden hakemista varten julkaistaan lomake
• Hakemus, Perustoimeentulotuki (TO 1)

7. Mikä muuttuu ja millainen on uusi
työnjako Kelan ja kunnan välillä? 2/7
Toimeentulotuen hakeminen
• Toimeentulotukihakemus tehdään Kelalle, jonka tulee
tehdä hakemuksen perusteella päätös
perustoimeentulotuesta.
» Kela siirtää oman käsittelynsä jälkeen hakemuksen kuntaan siltä
osin kuin siinä on sellaisia menoja, joita ei ole voitu ottaa huomioon
perustoimeentulotukea myönnettäessä.
• Hakemus täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta
tehdään kunnan toimielimelle, jos hakija on saanut
hakemusta koskevalle ajalle tehdyn päätöksen
perustoimeentulotuesta.
» Jos asiakas siis hakee kunnasta täydentävää toimeentulotukea
tammikuussa ja hän ei ole saanut toimeentulotukipäätöstä Kelasta
tammikuulle, asiakkaan hakemus on tullut väärälle viranomaiselle ja
se tulee siirtää oikealle viranomaiselle hallintolain nojalla.
7

8. Hakemusten siirto Kelasta kuntaan
• Esimerkkejä tilanteesta, joissa Kela siirtää hakemuksen
kuntaan:
• Asiakas toimittaa Kelaan perustoimeentulotukihakemuksen.
Lisäksi hän hakee kunnan lomakkeella kunnasta täydentävää
toimeentulotukea lasten suuriin harrastusmenoihin. Tällöin Kela
ratkaisee perustoimeentulotukeen kuuluvat menot, ja siirtää
kunnan hakemuksen kuntaan.
• Kela kertoo päätöksessä, että hakemus on siirretty kuntaan siltä
osin kuin Kela ei ole voinut myöntää perustoimeentulotukea.
• Myös kunnan hakemus tulee tutkia ennen kuntaan toimittamista,
jotta saadaan selville onko siinä esitetty jotakin
perustoimeentulotukena maksettavia menoja.
• Kela siirtää hakemukset sähköisesti.
8

9. Hakemusten siirto Kelasta kuntaan
Esimerkkejä tilanteista, joissa Kela ei siirrä hakemusta
kuntaan:
• Asiakas hakee ylimalkaisesti rahaa eikä lisäselvitys tuo selvyyttä
asiaan (esim. vain viittaus henkilön olosuhteisiin ja erityisiin
perusteisiin).
• Kela hylkää hakemuksen sen vuoksi, että henkilölle muodostuu
tuloylijäämää eikä tässä hakemuksessa ole selkeästi mainittu
tiettyä menoerää.
• Meno kuuluu perusosalla katettaviin menoihin eikä sitä korvata
erikseen, esim. vähäiset harrastemenot, kaupungin sisäisen
liikenteen yksittäinen lippu, ruokamenot.
• Pelkät viittauksenomaiset maininnat esim. henkilön olosuhteisiin
ei synnytä lähtökohtaisesti siirtovelvollisuutta.
9

10. Mikä muuttuu ja millainen on uusi
työnjako Kelan ja kunnan välillä? 3/7
Perustoimeentulotuen ja täydentävän tuen sisältö
• Perustoimeentulotukeen on siirretty aikaisemmin
täydentävänä toimeentulotukena myönnettävistä
menoeristä:
» asumiseen liittyvistä menoista vuokravakuudet ja
muuttokustannukset;
» lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja
iltapäivätoiminnan menot;
» lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle
vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat
kunnan toimielimen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen
päätökseen;
» välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai
matkustusasiakirjan hankintamenot.
• Muutoin perustoimeentulotuki sekä täydentävä ja ehkäisevä
toimeentulotuki ovat käytännössä säilyneet entisellään.
10

11. Mikä muuttuu ja millainen on uusi työnjako
Kelan ja kunnan välillä? 4/7
Työnjako erityistilanteissa
Asumismenot
• Kela määrittää tarpeellisten suuruisten asumismenojen
rajat.
• Kelalla on lain mukaan velvollisuus ottaa huomioon
henkilön yksilökohtaiset olosuhteet ja erityistarpeet
asumisen suhteen (mm. vammaisuus, lapsen koulunkäynti)
arvioidessaan otetaanko henkilön kohdalla huomioon rajan
ylittäviä asumismenoja.
» Lisäksi laissa säädetään menettelystä, jota Kela noudattaa ns. ylisuurten
asumismenojen huomioimisessa.
• Tietyissä tilanteissa henkilölle voi kuitenkin jäädä vielä
sellaisia asumisesta aiheutuvia menoja, jotka on kunnassa
tarpeen huomioida täydentävän toimeentulotuen tarvetta
arvioitaessa ja joita ei siis ole otettu (kokonaisuudessaan)
huomioon myönnettäessä perustoimeentulotukea.
11

12. Asumismenot
• Kela määrittelee toimeentulotuessa hyväksyttävät
tarpeelliset asumismenot käyttäen asumistuen
saajien kokonaisasumiskustannuksia.
• Kelan asumistukitilastot ovat saatavissa kunnittain
ja ruokakunnan koon mukaan jaoteltuna.
• Siirtymävaiheessa 2017 käytämme rajojen
määrittelyssä myös kuntien vuodelle 2016
asettamia tarpeellisen suuruisia
asumismenorajoja.
12

13. Kohtuuttomat asumiskustannukset
• Jos asumismenoja on pidettävä kohtuuttomina, Kela ohjaa
hakijaa ottamaan yhteyttä kuntaan asuntoasian
selvittämistä ja edullisemman asunnon hankkimista
varten.
• Kela antaa asiakkaalle aikaa vähintään kolme kuukautta
hakeutua edullisempaan asuntoon, mihin saakka todelliset
asumismenot huomioidaan täysimääräisesti menona.
• Jos paikkakunnalta ei ole saatavissa kohtuuhintaista
asuntoa, hyväksytään menot edelleen täysimääräisesti.
• Jos hakija ei hae kohtuullishintaista asuntoa kehotuksesta
huolimatta, asumismenoja kohtuullistetaan.
• Asiakkaan sosiaalityön tarve arvioidaan.
13

14. Mikä muuttuu ja millainen on uusi työnjako
Kelan ja kunnan välillä? 5/7
Työnjako erityistilanteissa
Kiireellinen tuki
• Kuka myöntää kiireellisen toimeentulotuen:
» Kiireellisen perustoimeentulotuen myöntää Kela.
» Jos täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve on kiireellinen,
toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa hakija tai perhe
oleskelee hakemusta tehtäessä.
• Kelan on, tarvittaessa yhteistyössä kunnan kanssa, arvioitava, onko
asiakkaan täydentävän tai ehkäisevän tuen tarve kiireellinen.
» Jos tuen tarve arvioidaan kiireelliseksi, Kelan on käsiteltävä hakemus myös
perustoimeentulotuen osalta kiireellisenä.
• Kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtävä
käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään
seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.
» Sääntely säilyy ennallaan verrattuna nykyiseen.
14

15. Mikä muuttuu ja millainen on uusi työnjako
Kelan ja kunnan välillä? 6/7
Työnjako erityistilanteissa
Perusosan alennus
• Kela tekee perustoimeentulotukea myöntäessään
päätöksen myös mahdollisesta perusosan alentamisesta
saman säännöksen mukaisesti kuin kunnatkin tähän asti.
• Perusosan alentamisen yhteydessä kunnan on aina
laadittava suunnitelma asiakkaan itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi (kuten nykyisinkin).
» Kelan tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata
henkilö kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten.
» Kelan tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan
alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle.
» Kunnalla on Kelalta tiedon saatuaan toimimisvelvoite suunnitelman teon
aloittamiseksi otti asiakas itse kuntaan yhteyttä tai ei.
15

16. Mikä muuttuu ja millainen on uusi
työnjako Kelan ja kunnan välillä? 7/7
Päätös ja muutoksenhaku
• Asiakas siis voi tehdä yhden hakemuksen, josta hän saa kuitenkin kaksi
päätöstä: toisen Kelalta ja toisen kunnasta.
» Määräajat toimeentulotukihakemusten käsittelylle ovat sinänsä samat kuin nyt.
» Kunnan määräaika alkaa vasta kunnan saatua hakemuksen itselleen.
» Tosiasiassa asiakas tulee saamaan päätöksen täydentävästä/ehkäisevästä
hitaammin kuin ennen.
• Molempien päätösten osalta muutoksenhakutie on omansa eli molemmista
päätöksistä tulee valittaa erikseen ja myös määräaika valituksen tekemiselle
lasketaan molempien päätösten osalta itsenäisesti.
• Molempien päätösten osalta valitustie on käytännössä kuitenkin
samanlainen:
» Kunnan päätöksestä haetaan oikaisua kuten tähänkin asti kunnan toimielimeltä ja
sen jälkeen voidaan valittaa hallinto-oikeuteen (ja mahdollisesti KHO).
» Kelan toimihenkilön tekemään päätökseen haetaan oikaisua Kelalta ja sen jälkeen
voi valittaa hallinto-oikeuteen (ja mahdollisesti KHO).
16

17. Muutoksenhaku Kelassa
• Jos henkilö on tyytymätön saamaansa
perustoimeentulotukea koskevaan päätökseen, hänen
tulee ensin tehdä oikaisuvaatimus Kelaan.
• Kelaan perustetaan erillinen oikaisuvaatimuskeskus,
joka antaa päätökset toimeentulotuen
oikaisuvaatimuksista.
• Vasta oikaisuvaatimuskeskuksen antamasta
päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
• Hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä voi edelleen
valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein
hallinto-oikeus antaa siihen valitusluvan.
17

18. Asiakkaan ohjaus sekä tiedon siirtyminen 1/3
Asiakkaan ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä
Lainsäädännöstä tulevat velvoitteet
• Sosiaalihuoltolain 35 §: Kelan tulee nyt jo toiminnassaan ohjata
asiakkaita kunnan sosiaalihuollon piiriin ja tietyissä tilanteissa myös
ottaa itse yhteyttä.
» Tämä säilyy Kela-siirron jälkeenkin ja sen merkitys entisestään voimistuu.
• Perusosan alentaminen: Perusosan alentamisen yhteydessä Kelalla
on velvollisuus ohjata asiakasta ottamaan yhteyttä kunnan
sosiaalihuoltoon ja myös siirtää asiakkaan tahdosta riippumatta
kuntaan tieto perusosan alentamisesta.
• Asuminen: Kelan tulee ohjata asuntoasioissa henkilö kuntaan
asuntoasian selvittämiseksi, mikäli henkilöllä on niin sanottu
ylikallis asunto.
• Kunnan tulee hallintolain ja itseään koskevien sosiaalihuollon
säännösten nojalla ohjata henkilö Kelan palvelujen piiriin erityisesti,
» jos henkilö on jättänyt virheellisesti toimeentulotukihakemuksen kuntaan;
» jos henkilöllä voisi mahdollisesti olla oikeus johonkin Kelan
palveluihin/etuuksiin.
18

19. Asiakkaan ohjaus sosiaalihuollon palveluihin
• Kelassa toimitaan yhtenäisen palvelumallin mukaisesti
kaikissa palvelutilanteissa ja kaikissa kanavissa.
• Kelan palveluneuvojien ja etuuskäsittelijöiden tehtävä on
kartoittaa asiakkaan palvelutarve ja tarttua myös
mahdolliseen sosiaalihuollon tarpeeseen.
• Tarvittaessa selvitetään onko asiakas jo sosiaalihuollon asiakas,
ohjataan ja motivoidaan ottamaan yhteyttä kunnan
sosiaalihuoltoon.
• Tarvittaessa, asiakkaan suostumuksella otettava yhteys
kunnalliseen sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen tuen
tarpeen arvioimiseksi.
• Tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta ilman suostumusta, jos
henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta
huolenpidostaan.
19

20. Asiakkaan ohjaus sekä tiedon siirtyminen 2/3
Asiakkaan oikeus keskusteluun
• Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää
mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti
» kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan taikka
» perustoimeentulotuen myöntämisen osalta Kelan
toimihenkilön kanssa
viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen,
kun asiakas on tätä pyytänyt kunnalta tai
perustoimeentulotukeen liittyvän asian osalta Kelalta.
• Asiakasta tulee tiedottaa oikeudesta
henkilökohtaiseen keskusteluun ja tarvittaessa
neuvoa asiakasta tämän oikeuden käyttämisessä.
20

21. Asiakkaan ohjaus sekä tiedon siirtyminen 3/3
Tiedonsiirto Kelan ja kunnan välillä
Lainsäädäntö tiedonsiirron pohjana
• Kelan ja kunnan välinen salassa pidettävien
tietojen luovuttaminen
» Kelalla on oikeus saada kunnan sosiaalihuollon viranomaiselta
pyynnöstä maksutta toimeentulotukiasian käsittelemiseksi ja
ratkaisemiseksi välttämättömät kunnan sosiaalihuollon
viranomaisen hallussa olevat tiedot ja selvitykset.
» Kunta saa Kelalta oman tehtävänsä hoitamiseksi tarvittavat
välttämättömät tiedot kuten tähänkin asti sosiaalihuollon asiakaslain
nojalla.
» Kelan tulee kuitenkin antaa tiedot kunnalle oma-aloitteisesti
perusosan alentamisen yhteydessä sekä hakemusten siirtämiseen
liittyvissä tilanteissa.
21

22. Sosiaalihuollon palvelujen tarpeen listaus,
toimeentulotukihakemusten välitys (eTotu) ja
Kelmusta saatavat tiedot
• Kela tarjoaa kuntien käyttöön laajennetun Kelan
etuustietopalvelun (Kelmu) ja uuden eTotu palvelun.
• Palvelu on suunniteltu yhteistyössä kuntien kanssa,
• Tietoa ja opastusta palvelujen käytöstä lisätään
Kela.fi:hin vuoden 2017 alkuun mennessä
http://www.kela.fi/etuustietopalvelu
• Sosiaalihuollon palvelujen tarpeen listaus,
toimeentulotukihakemusten välitys sekä tieto
perusosan alentamisesta (eTotu) ovat kunnille
maksuttomia palveluja.
• Kelan etuustietopalvelun (Kelmun) käytöstä
laskutetaan. Laskutusperusteita tullaan tarkistamaan.
22