Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan: kokemuksia ensimmäisiltä kuukausilta

340 views

Published on

Minna Ylikännö: Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan: kokemuksia ensimmäisiltä kuukausilta. Esitys Vasson PRO-SOS osahankkeen väliseminaarissa 8.6.2017.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan: kokemuksia ensimmäisiltä kuukausilta

  1. 1. Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan: kokemuksia ensimmäisiltä kuukausilta VASSON PRO-SOS OSAHANKKEEN VÄLISEMINAARI 8. KESÄKUUTA 2017 MERI – KARINASSA Minna Ylikännö, VTT, professori ma., Turun yliopisto Johtava tutkija, Kela minna.ylikanno@kela.fi
  2. 2. Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? • Hallituksen esityksen (HE 358) mukaan uudistuksen tavoitteet ovat seuraavat: • 1) toimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen yksinkertaisemmiksi, • 2) asiakkaan toimeentuloa turvaavat etuudet saman viranomaisen kautta, • 3) tuen hakijoiden yhdenvertaisuus koko maassa ja • 4) henkilöstövoimavarojen tehokkaampi käyttö (sosiaalihuollon asiakastyön osalta). • Uudistuksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa on, miten uusi toimeentulotukijärjestelmä • tavoittaa tuen tarvitsijat, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat (alikäyttö, palvelukanavien käyttö), • yksinkertaistaa asiakkaiden asioinnin (yhden vai kahden luukun periaate, kaikki etuudet samalta luukulta) ja tuottaa myönteisiä palvelukokemuksia, • toteuttaa Kelan ja kuntien yhteistyötä ja asiakasohjausta sosiaalihuollon palvelujen piiriin, • tuottaa yhdenvertaisesti harkitun viimesijaisen turvan ja • toimii henkilöstötehokkaasti ja pitää kustannukset hallinnassa. 2
  3. 3. Uudistusta tulee arvioida! • Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia toimeentulotukea saavien määrään, toimeentulotukijaksojen kestoon ja toimeentulotuen kustannuksiin seurataan ja arvioidaan myös sitä, tukeeko uudistus tuen luonnetta väliaikaisena, itsenäistä suoriutumista edistävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä taloudellisena etuutena.
  4. 4. Mitä Kelaan siirrettiin? • Kela otti 1.1.2017 hoitaakseen perustoimeentulotuen maksatuksen sekä toimeentulotukihakemusten käsittelyn • Sosiaalihuollon tuki muuttui yhdessä yössä taloudelliseksi etuudeksi • Kelalla on vahva osaaminen etuusratkaisutyössä ja etuuksien maksatuksessa • Toimeentulotuki ei ole kuitenkaan pelkkä etuus muiden joukossa – oma kokonaisuutensa, jossa vaaditaan sosiaalityön vahvaa osaamista, ymmärrystä asiakkaiden erilaisista vaikeistakin tilanteista (sosiaaliset ongelmat, velat, työttömyys, elämänhallinnan ongelmat jne.) 4
  5. 5. Uhkia ja mahdollisuuksia? • Kun perustoimeentulotukea ei enää haeta ja saada asuinkunnasta, kytkös sosiaalityön ja toimeentulotuen välillä katkeaa? • Toimeentulotuen hakeminen on koettu leimaavana – laaja alikäyttö realisoituu Kela-siirron jälkeen? • Toimeentulotuen myöntäminen sisältää paljon harkintaa – Kela-siirron myötä toimeentulotukiasiakkaita kohdellaan tasapuolisemmin? • Kuntien ICT-järjestelmät alikehittyneet – Kela-siirrolla saadaan hallinnollisia säästöjä? • Sosiaalityöntekijöiden aikaa on mennyt toimeentulotukihakemusten käsittelyyn – Kela-siirto vapauttaa resursseja varsinaiseen asiakkaiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön? 5
  6. 6. Odotuksia tutkittiin ennen siirtoa (Sosiaalibarometri 2016) • Ylikännö & Rajavaara 2016: Kyselyyn vastanneet kuntien asiantuntijat ovat huolissaan kiireellistä apua tarvitsevista sekä asiakkaista, jotka eivät halua vastaanottaa apua tarpeestaan huolimatta. • Sosiaali- ja terveysjohtajista 69 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 79 prosenttia ennakoi siirrolla olevan kielteisiä vaikutuksia osalle väestöstä. • Kuntien asiantuntijat pelkäävät, että heille ohjautuu Kelasta runsaasti asiakkaita, joilla ei tosiasiassa ole tarvetta sosiaalityölle. • Usean luukun palvelu edellyttää Kelan ja kuntien toimivaa yhteistyötä. Ongelmia syntyy, jos yhteiset toimintatavat ontuvat tai Kelassa ei kyetä arvioimaan asiakkaan palvelutarpeita. On tärkeää, että Kelan ja kuntien kesken kyetään luomaan yhteinen näkemys siitä, miten asiakkaan sosiaalityön tarve tunnistetaan ja milloin hänet ohjataan kunnan palveluihin. 6
  7. 7. 7
  8. 8. 8
  9. 9. 9
  10. 10. 10 SOSTE: Sosiaalibarometri 2017
  11. 11. Tavoitteena yhdenvertaisempi kohtelu • Mitä tavoitellaan, kun puhutaan yhdenvertaisuuden lisäämisestä ja eriarvioisuuden vähentämisestä? • Estääkö yhdenvertaisuuteen pyrkiminen järkevän ja joissain tilanteissa välttämättömän harkinnan käytön? • Tunnistetaanko tuen tarpeessa olevat ja miten ohjaaminen käytännössä onnistuu? • Miten tieto kulkee Kelan ja kuntien välillä (myös muu kuin asiakastieto)? • Toimeentulotuen saajissa on paljon monitarpeisia ihmisiä, joiden ainoa ongelma ei ole pienet tulot • Tulot voivat olla ”yksi kysymys”, mutta asiakkaat tarvitsevat ”monta vastausta” elämänhallintansa tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi • Voiko uusi toimeentulojärjestelmä pahimmillaan tuottaa hyvinvointitappioita aiempaan nähden? • Miten uudessa järjestelmässä pärjäävät maahanmuuttajat, psyykkisesti sairaat (ahdistuneet/väsyneet), paperittomat ja muut erityistä tukea vaativat ryhmät?
  12. 12. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki • Täydentävä toimeentulotuki: Henkilön tai perheen erityisistä tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsotut menot • Ehkäisevä toimeentulotuki: Edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäisee syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. • Kuntien vastuulla on yhä näiden etuuksien myöntäminen – vaatii resursseja, mutta onko niitä? • Jos perustoimeentulon myöntämisessä käytetään hyvin vähän harkintaa, valuvatko vaikeimmat asiakastapaukset joka tapauksessa kuntiin? • Syntyykö yhden luukun sijaan kaksi luukkua ja lisää byrokratiaa? • Miten käy niille, jotka jäävät byrokratialoukkuun? • Mitä tulevat maakunta- ja sote-uudistus muuttavat toimeentulotuen saajien asemaa?
  13. 13. Asiakkaan oikeuksien turvaaminen • Toimeentulolaki 14 d §: Kansaneläkelaitoksen on hakijan pyynnöstä toimitettava hakemus viipymättä asiassa toimivaltaiseen kuntaan tehtyään hakemuksen perusteella päätöksen perustoimeentulotuesta, jos hakija on esittänyt hakemuksessaan muita kuin 7 a tai 7 b §:ssä mainittuja menoja. (9.12.2016/1107) • L:lla 1107/2016 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu: • Siltä osin kuin hakija esittää hakemuksessaan sellaisia menoja, joita ei voida ottaa huomioon tehtäessä päätöstä 7 §:n mukaisesta perustoimeentulotuesta, Kansaneläkelaitoksen on toimitettava hakemus viipymättä asiassa toimivaltaiseen kuntaan tehtyään hakemuksen perusteella päätöksen perustoimeentulotuesta.
  14. 14. Toimeentulotuki harkinnan näkökulmasta • Kolme osaa: 1) perustoimeentulotuki 2) täydentävä toimeentulotuki ja 3) ehkäisevä toimeentulotuki • Nykytilanne: kuntien toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden myötä tapauskohtainen (ammatillinen) harkinta on vähentynyt ja etuuden viimesijainen luonne hämärtynyt. • Perustoimeentulotuki edellyttää harkintaa: 1) velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, 2) muut perusmenot, 3) alennettu perusosa 4) huomioonotettavat tulot ja varat, 5) ketkä asuvat yhteistaloudessa (avopuoliso), 6) mikä on sosiaalityön palvelutarvetta?
  15. 15. Perusosan alentaminen • Perusosan alentaminen ja syyt siihen • Saadaanko alentamisen syistä tilastoa? • Kohtuullisuuden arviointi – miten paljon käytetään harkintaa? • ”Tarvittaessa asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä kuntaan, jotta kunta voi tehdä oman arvionsa alentamisen tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarvittaessa laatia itsenäisen suoriutumisen edistämissuunnitelman.” – toimiiko Kelan ja kuntien välinen yhteistyö tältä osin? • Mitä tietoa saamme jatkossa kunnista? • Miten esimerkiksi raportoidaan kunnassa tehdyt itsenäisen suoriutumisen suunnitelmat liittyen perusosan alentamiseen?
  16. 16. Alikäyttö – miksi sen oletetaan vähenevän? • Hakemisen yksinkertaistuminen • Sähköisen hakemisen helppous – hakevatko eri ihmiset kuin aiemmin? • MUTTA! • Miten hakeminen onnistuu, kun elämäntilanteet ovat hyvin ongelmallisia? • Palvelujen etäisyys – miten onnistuu tuen hakeminen, jos sähköinen hakeminen tai puhelinpalvelut eivät riitä? • Miten käy heikoimmassa asemassa olevien toimeentulotuen hakeminen – kuka auttaa hakemuksen teossa? • Miten asiakkaan auttaminen huomioidaan kustannuksissa? • Alikäytön väheneminen (ja sitä kautta syrjäytymisen väheneminen) • Miten saadaan näkyviin? • Järjestelmän stigmatisoiva luonne – onko muutosta tapahtunut? • Mitä alikäyttö itse asiassa perustoimeentulotuen kohdalla on? Jos ei hae, oletetusti pärjää muutoin  ei tarvetta viimesijaiselle toimeentulotuelle
  17. 17. Keitä toimeentulotukiasiakkaat ovat? • Vuonna 2015 Suomessa oli vajaa 260 000 toimeentulotukea saanutta kotitaloutta ja hieman yli 400 000 toimeentulotuen saajaa – määrä laski 1990-laman jälkeen, mutta lähti taas nousuun uuden laman myötä • Ahola 2015: • 7 % jotakin Kelan etuutta saaneista sain saman kuukauden aikana myös toimeentulotukea. • Yli 90 % toimeentulotukea saaneista sai saman kuukauden aikana jotain Kelan etuutta. • Kaikista perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista 42 % sai myös täydentävää ja/tai ehkäisevää toimentulotukea. • Huhtikuussa 2017 perustoimeentulotuen saajakotitalouksia oli 151 070. Määrä on odotettua pienempi – alikäyttö yhä yleistä? 17
  18. 18. Perustoimeentulotuki 1-4/2017 • Tammikuussa 2017 perustoimeentulon hakijoita oli yhteensä 87 532 - 1 kk etuutta saaneita kotitalouksia 4,8 % - 2 kk etuutta saaneita kotitalouksia 8,3 % - 3 kk etuutta saaneita kotitalouksia 15,6 % - 4 kk etuutta saaneita kotitalouksia 71,2 % 83 339 4 193 (4,8 %) 76 037 7 302 (8,3 %) 62 351 13 686 (15,6 %)
  19. 19. Yleistä kaikista saajakotitalouksista (1-4/17) • Toimeentulotuki on kotitalouskohtainen tuki ja tietoja tilastoidaan sekä kotitaloudesta että tukea hakeneesta henkilöstä (saaja = tuen hakija kotitaloudessa) • 83,1 % saajakotitalouksista sijoittuu kaupunkimaisiin kuntiin • 36,1 % saajakotitalouksista sijaitsee Uudellamaalla (Pirkanmaa 9,7 %, Varsinais-Suomi 7,2 %, Pohjois-Pohjanmaa 6,0 %) • 86,1 % saajakotitalouksista asuu vuokralla • Alle 25-vuotiaita on saajista 26,2 % • 65-vuotta täyttäneitä on saajista 3,5 % • Miehiä on hakijoista 54,2 % • Saajista työttömiä on 69,6 %, opiskelijoita 8,8 %, työllisiä 6,0 % ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 4,8 %
  20. 20. 60% 14% 13% 8% 5% SAAJAKOTITALOUDET KOTITALOUSTYYPIN MUKAAN Yksin asuvat Muut 1h kt Yh-perhe Kahden huoltajan perhe Lapseton pari
  21. 21. 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 70.0 80.0 Saajien muut huomioidut etuudet
  22. 22. 0 20 40 60 80 100 120 0-17 18-24 25-64 65- % Maksettu perustoimeentulotuki, menolajit Varsinaiset asumismenot, % Terveydenhuoltomenot, % Perusosan osuus, %
  23. 23. Hylätyt päätökset (1-3/17 = 35 548) • Tammi-maaliskuussa ensimmäiseen hakemukseensa laskelman vuoksi hylätyn päätöksen saaneista 17,3 % on 65-vuotta täyttäneitä (vrt. saajiin, joita 3,5 %) • Ansiotuloa oli 20,7 %:lla ja eläketuloja 42,5 %:lla hylätyn päätöksen saaneista • Yksin asuvia on 55 % 30% 21%19% 15% 8% 4% 1%2% HYLÄTYT PÄÄTÖKSET PÄÄTOIMINNAN MUKAAN Työtön Työkyvyttömyyseläkeläinen Eläkkeellä iän perusteella Työllinen Opiskelija/koululainen Pitkäaikaisesti sairas Vanhempainvapaalla Muu
  24. 24. Asiakas tulee aina ensin Kelassa(kin) 24 •Vaivattomuus •Ymmärrettävyys •Osaaminen •Ystävällisyys •Saadun tuen (etuus+ palvelu) riittävyys • Kelan toiminnan legitimiteetti •Asiointikanavat •Asioinnin kesto •Asiointikertojen lkm. •Hyvinvoinnin vajeet •Palveluodotukset •Asiointivalmiudet 1. Asioinnin syy/lähtötilanne 2. Asiointi- käyttäytyminen 3. Asiointi- kokemukset 4. Odotusten täyttyminen (ex post) Asiointi- prosessin sujuminen Kelan perus- tehtävän onnistuminen
  25. 25. Yksi esimerkki harkinnan käytön rajoittamisen mukanaan tuomista ongelmista • Talentian yhteydenotto 24.5.2017: ”Meillä tuli viime viikolla lastensuojelun avohuollossa vastaan ikävä seinämä Kelan toimeentulotukisiirron jälkimaininkeina: Kela ei huomioi sosiaalityöntekijöiden lausuntoja toimeentulotuesta perheen lasten avohuollon sijoitusten ajalta. Monen perheen taloudellinen tilanne on nyt romahtanut, koska vanhemmat ovat antaneet lapset avohuollon sijoitukseen ja menettäneet kokonaisuudessaan näiden perusosat toimeentulotuesta, myös niiltä päiviltä, joina lapset käyvät kotona. Lisäksi yksinhuoltajien kohdalla perusosa on laskettu yksinasuvan perusosana, ja Kela ei huomioi vuokraan kuuluvia lasten vesimaksuja (asiakkaalla ei pitäisi olla velvollisuutta tehdä vuokranantajalleen selvitystä siitä, että lapset ovat sijoitettuina eivätkä käytä vettä). Monilapsisessa perheessä tämä tarkoittaa satojen eurojen aukkoa toimeentulotuessa! Nyt näitä puutoksia on sitten maksettu lastensuojelussa, kun Kelalta tuli viime viikolla virallinen linjaus, että perusosia ei tulla maksamaan tulevaisuudessakaan. Kohta vanhemmat eivät suostu avohuollon sijoituksiin, koska heidän taloutensa kaatuu sen johdosta. Esimies on yhteydessä sosiaaliasiamieheen, mutta voiko asialle tehdä muuta? Iso kuluerä tulossa lastensuojelulle, kun toimeentulotuet siirtyy meille maksettaviksi...”

×