Näkökulmia hyvinvointialueohjaukseen

1. Näkökulmia
hyvinvointialue-
ohjaukseen
STM valmiusseminaari 25.4.2024
Tiina Snellman
Yksikön päällikkö, neuvotteleva virkamies
Pelastusosasto

2. Hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen ja tiedonhallinnan
kehittäminen
Valmiina
• Sisäministeriön vuotuinen ohjausprosessi
• Tietopohjan kehittyvä malli
• Pelastustoimen palveluiden ja talouden
vertailuraportti
• Pelastustoimen suorituskykyvaatimukset 1.0
(laatukriteerit)
Valmiina
• Ohjaus- ja verkostorakenteet
• Johtamisen strateginen tilannekuva
2
Valmistelussa
• Strategisten tavoitteiden seuranta ja mittarit
• Pelastustoimen kansalliset tietojärjestelmät
• Palveluiden vaikuttavuutta koskeva esiselvitys
• Siviilivalmiusneuvottelukunta
(PelL)+jaostorakenne
Sisäministeriö Valtioneuvosto
Valmistelussa
• Neuvottelukuntien yhdistäminen
• Strategisten tavoitteiden yhdistäminen
• Yhteiset neuvottelut (VN, hyvinvointialueet)
• Yhteisen tietopohjan ja mittareiden kehittäminen
(tiedon koordinaatioryhmä)

3. Pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet
palveluiden järjestämiselle 2023-2026
• Valtioneuvoston vahvistamat
valtakunnalliset strategiset
tavoitteet 2023-2026
̶ Valtakunnallisten strategisten
tavoitteiden
toimeenpanosuunnitelma
 toimivat palvelujärjestelmän
kehittämisen viitekehikkona.
1. Pelastustoimen palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti
sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
2. Pelastustoimen henkilöstöresurssit ovat riittävät ja henkilöstö on
osaavaa ja hyvinvoivaa.
3. Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty
riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti.
4. Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa
turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.
5. Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä
varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa
olosuhteissa.
6. Pelastustoimen kansainvälinen toiminta on aktiivista, suunnitelmallista
ja kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin.
7. Pelastustoimen palveluiden ja tehtävien valtakunnallinen suunnittelu,
toteutus ja kehittäminen perustuvat tiedolla johtamiseen ja
yhtenäiseen tiedonhallintaan.
8. Pelastustoimen investoinnit tukevat palvelutuotannon vaikuttavuutta.
9. Pelastustoimen hallinto- ja ohjausjärjestelmä on selkeä.

4. Henkilöstön riittävyys heijastuu
pelastustoimen valmiuteen ja kehittämiseen
• Henkilöstön riittävyyden varmistaminen
koko Suomessa keskeistä pelastustoimen
palveluiden turvaamisessa.
• Pelastajakoulutettavien määrää lisätään
noin 1000 uudella pelastajalla vuoteen
2032.
• Haasteena, miten hyvinvointialueet
kykenevät toteuttamaan tarvittavat
pelastajarekrytoinnit tulevaisuudessa.
Yli puolella alueista sopimushenkilöstön
määrä riittämätön.
Sopimuspalokuntatoimintaa kehitetään
suunnitelmallisesti vain kolmasosassa
alueita.

5. Kiireellisten tehtävien toimintavalmius
• Alueellisista riskiruutujen jakauman eroista
huolimatta valtakunnallisesti palveluiden saatavuus
on yhdenvertaista, kun mitataan
toimintavalmiusaikaa 1. ja 2. riskialueilla (mediaani
alle 8 min).
• Pelastustoiminnan lakisääteisten palvelujen
tuottamisessa on kuitenkin puutteita sekä
toimintavalmiusajoissa että valmiudessa olevissa
suorituskyvyissä sekä harvaanasutuilla että tiheästi
asutuilla kaupunkialueilla (nk. ongelmaruudut).
• Pelastusjoukkueen toimintavalmius heikentynyt noin
puolella alueista eli haastaa toimintaa keskisuurissa ja
laajoissa tilanteissa.
• HV-alueiden muutosohjelmat kohdistuvat
pääsääntöisesti henkilöstöön, sopimuspalokuntiin ja
paloasemiin eli käytännössä toimintavalmiuteen.
Ongelmaruutujen määrä, neljän vuoden jakso

6. Turvallisuustilanteen muutos edellyttää
varautumisen ja väestönsuojelun vahvistamista
• Väestönsuojelu ja väestönsuojeluun
varautuminen ollut jo pitkään
aliresurssoitu, mikä näkyy nykyisessä
väestönsuojelun ja varautumisen tilassa
• Iso osa lakisääteisistä tehtävistä
väestönsuojeluun varautumisessa on
suurimmassa osassa alueita kesken ja
joillakin alueilla jotkin osa-alueet ovat
kokonaan tekemättä.
• Myös materiaalisen varautumisen
puutteiden korjaaminen tärkeää.
Vuonna 2022
varautumiseen ja
väestönsuojeluun
kohdistettiin
pelastustoimessa
kustannuksia
0,8 %.

7. Toimenpidesuositukset hyvinvointialueille
Onnettomuuksien määrää tulee vähentää tehokkaasti ja tulipalojen määrä tulee puolittaa vuoteen
2030 mennessä. Hyvinvointialueiden tulee onnettomuuksien ehkäisytyössä kiinnittää huomiota
laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen.
Hyvinvointialueiden tulee parantaa toimintavalmiutta alueella toimintaympäristön riskejä vastaavalle
tasolle.
Hyvinvointialueiden pelastustoimien tulee varmistaa, että väestönsuojeluun varautumiseen
kohdennetut resurssit ja osaaminen ovat riittävät ja suuntautuvat lakisääteisten tehtävien
toteuttamiseen.
Alueen on jatkettava toiminnan uudistamista.
Hyvinvointialueiden tulee kiinnittää erityistä huomiota pelastuslaitosten työhyvinvointiin ja
työturvallisuuteen.

8. Pelastustoimen pääviestit
• Hyvinvointialueohjauksessa painotetaan palveluita ja palvelujen kehittämistä –
yhdenvertaiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut tavoitteena.
• Pelastustoimi siirtyi kokonaisuudessaan alueelliseen järjestelmään jo vuonna 2004.
Rakenteellisen uudistamisen sijaan pelastustoimessa korostuvat palveluiden toiminnallinen
kehittäminen sekä tietojohtamisen ja digitalisaation edistäminen.
• Myös pelastustoimen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta tulee tehostaa, mutta
hyvinvointialuetalouden ongelmia ei voi ratkaista pelastustoimen kustannussäästöillä.
Pelastustoimen laskennallinen rahoitusosuus n. 2,2 % (511 milj. e) HVA-taloudesta 2024.
• Pelastustoimi turvaa osaltaan sisäistä turvallisuutta ja tuottaa nopeasti apua
hätätilanteissa kaikissa olosuhteissa. Turvallisuustilanteen epävakauden syveneminen ja
toimintaympäristön muutos edellyttävät pelastustoimen lakisääteisten palveluiden
turvaamista.

9. Kirkkokatu 12, Helsinki
PL 26, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde 0295 480 171
www.intermin.fi