Download to read offline
Esittelyaineisto: Kuntoutus
- 1.
- 2. Kelan kuntoutustoiminnan perustaja tavoite Kuntoutus Kuntoutusraha Toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Työ- ja toimintakyvyn parantaminen, ylläpitäminen, palauttaminen Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005
- 3. Kuntoutustoiminta • Kelan onlain mukaan järjestettävä • ammatillinen kuntoutus • vaativa lääkinnällinen kuntoutus • kuntoutuspsykoterapia • harkinnanvarainen määrärahasidonnainen lääkinnällinen kuntoutus
- 4. Kuntoutustarpeen selvittäminen • Kelanon • selvitettävä kuntoutustarve viimeistään, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60 • varmistettava, että kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty ennen työkyvyttömyyseläkeratkaisua
- 5. Kuntoutustarpeen selvittäminen • Kelanon • selvitettävä kuntoutustarve viimeistään, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60 • varmistettava, että kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty ennen työkyvyttömyyseläkeratkaisua
- 6. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksenmyöntämisen edellytykset • henkilö on alle 65-vuotias • henkilö ei ole julkisessa laitoshoidossa • henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa • henkilöllä on sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve • kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon • kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan suoriutumista ja osallistumista mahdollistavia • kuntoutus on perustellusti tarpeen.
- 7. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksenkuntoutuspalvelut Terapiat • yksilöterapia, psykoterapiassa perheterapia, ryhmä- ja monimuotoryhmäterapia, päiväkuntoutus Kuntoutuslaitoksessa toteutuva avo- tai laitosmuotoinen kuntoutus • kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (katso kela.fi>Yhteistyökumppanit>Kelan kuntoutuspalvelut>Kuntoutuskurssihaku) • moniammatillinen yksilökuntoutus (katso kela.fi>Yhteistyökumppanit>Kuntoutuspalvelut>Palvelukuvaukset) Aikuisille: Lapsille ja nuorille: Aistivammojen palvelulinja Neurologinen palvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja Yleispalvelulinja Aistivammojen palvelulinja Neurologinen ja yleispalvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja
- 8. Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset •Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen • Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon henkilön kokonaistilanne • Kuntoutus on tarkoituksenmukaista ja tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen tai parantaminen tai työkyvyttömyyden estäminen • Ammatillista kuntoutusta ei ole järjestetty • työeläkelakien tai • erityisopetusta koskevien säännösten nojalla
- 9. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet •Kela järjestää ja korvaa • ammatillisia kuntoutusselvityksiä • koulutuskokeiluja • työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta; työkokeiluja, työhönvalmennusta tai niitä yhdistettynä • KIILA-kuntoutusta (ammatillinen työkykyä tukeva kuntoutus työssä olevalle) • perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta • ammatillisia kursseja • Lisäksi Kela • järjestää ja korvaa tarpeelliset kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet • maksaa elinkeinotukea työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista ja muuttamista varten
- 10. Kuntoutuspsykoterapian myöntämisen edellytykset •16–67-vuotias • Työ- tai opiskelukyky on vaarantunut mielenterveyden häiriön vuoksi • Psykiatrisen diagnoosin jälkeen vähintään 3 kuukautta jatkunut asianmukainen hoitosuhde • Perustuu yksilölliseen terapian tarpeen arvioon ja kuntoutussuunnitelmaan/lääkärinlausuntoon, joka sisältää psykiatrin arvion diagnoosista ja kuntoutustarpeesta
- 11. Harkinnanvarainen kuntoutus • Kelajärjestää kuntoutuspalveluja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen myönnettävillä varoilla, esimerkiksi • Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit kaiken ikäisille • Moniammatillista yksilöllistä kuntoutusta silloin kun kurssimuotoinen kuntoutus on riittämätöntä • Neuropsykologista kuntoutusta yli 16-vuotiaalle. • Tutkimus- ja kehittämistoiminta harkinnanvaraisella rahoituksella • Kela voi käyttää varoja sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan
- 12. Kuntoutuspäätöksen perusteella maksettavat kustannukset •Kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset • Kuntoutujalle aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta
- 13. Kuntoutuksen aikainen toimeentuloturva •Kuntoutusraha • Osakuntoutusraha • Nuoren kuntoutusraha • Harkinnanvarainen kuntoutusavustus • Ylläpitokorvaus
- 14. Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset • Asiakason • 16–67-vuotias • estynyt tekemästä työtä kokopäiväisesti tai osapäiväisesti kuntoutuksen takia • Kuntoutuksen tavoitteena on • työelämässä pysyminen • työelämään palaaminen • työelämään pääseminen • Kuntoutusta annetaan Kelan kuntoutuslain 18 ja 19 §:ssä mainitulla perusteella
- 15. Työstä estyminen kokopäiväisestitai osapäiväisesti Työskentely kuntoutuspäivänä Oikeus kuntoutusrahaan Kuntoutus estää kokonaan työskentelyn Kuntoutusraha Työaikaa lyhennetty vähintään 40 % asiakkaan normaalista työajasta Osakuntoutusraha Työaikaa ei lyhennetty tai lyhennys vähemmän kuin 40 % Ei kuntoutusrahaa eikä osakuntoutusrahaa
- 16. Nuoren kuntoutusraha • Tarkoitus •Ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen • Työllistymisen edistäminen • Myöntämisedellytykset • 16-19-vuotiaalle nuorelle • Nuoren työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet – Huomioidaan myös kokonaistilanne vastaavasti kuin ammatillisessa kuntoutuksessa • Nuorella on tarvetta erityisille tukitoimille suunnitellusta kuntoutuksesta selviämiseen (tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus) • Nuoren kotikunnassa on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS)
- 17. Nuoren kuntoutusraha: henkilökohtainenopiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) • Kotikunnan viranomaiset (esim. sosiaali-, terveys- opetustoimi) laativat suunnitelman yhdessä nuoren ja hänen huoltajiensa ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa • Suunnitelmaan tulee sisältyä • arvio, miten sairaus tai vamma vaikuttaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksiin • arvio ammatillisen kuntoutumisen tavoitteista • alustava suunnitelma opiskelusta ja sen toteutumisesta ja mitä erityisiä tukitoimia nuori tarvitsee ja saa sen aikana • yhteyshenkilö, joka vastaa seurannasta ja keneen nuori ja myös Kela voivat olla yhteydessä
- 18. Kuntoutusraha oppisopimuskoulutuksessa Kuntoutusrahaa voidaanmaksaa • oppisopimuskoulutuksen ajalta • hyväksytyn oppisopimuksen perusteella • edellyttäen, että henkilön työ- ja ansiokyky ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet Kelan kuntoutuslain 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla • Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta
- 19. Kuntoutusrahan omavastuuaika jasuoritusaika Omavastuuaika vaihtelee • alkamispäivä + 9 arkipäivää • alkamispäivä • 30 päivää alkamispäivästä • ei omavastuuaikaa Suoritusaika • maksetaan kuntoutusajalta arkipäiviltä • voidaan maksaa myös – kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä odotusajalta – kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta • nuoren kuntoutusraha maksetaan aina myös odotus- ja väliajoilta
- 20. Kuntoutusrahan määrä • Ainavähintään 27,86 e/pv (v. 2019) • Nuoren kuntoutusraha aina vähintään 31,39 e/pv (v. 2019) • Ammatillisen kuntoutuksen ajalta aina vähintään 31,39 e/pv (v. 2019) • Poikkeuksia: • Kun henkilölle on maksettu ennen kuntoutuksen alkamista työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa tai kuntoutusrahaa • Kun henkilö on eläkkeensaaja • Odotus- ja väliajalta kuntoutusraha on 20 % pienempi Pääsääntö: Sairauspäivärahan suuruinen, kuitenkin ammatillisessa kuntoutuksessa 75 % perusteena olevista työtuloista
- 21. Osakuntoutusrahan määrä • Puoletsiitä täyden kuntoutusrahan määrästä, johon henkilöllä olisi oikeus estyessään työstä kokopäiväisesti • Työn vähennysmäärästä riippumatta osakuntoutusraha on aina puolet täysimääräisestä kuntoutusrahasta Esimerkiksi Asiakkaalle maksettaisiin vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa 27,86 e/pv. Osapäiväisen työskentelyn ajalta hän saa osakuntoutusrahaa, jonka määrä on 13,93 e/pv.
- 22. Puhelinpalvelu ja ajanvaraus •Kuntoutusasioiden palvelunumero 020 692 205 • Jos palvelunumerossa on soittohetkellä jonoa, voi asiakas halutessaan jättää Kelan puhelinpalveluun soittopyynnön • Kelan palveluneuvoja soittaa asiakkaalle takaisin viimeistään tunnin sisällä • Takaisinsoitto on asiakkaalle maksuton • Asiakas voi myös varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun • Ajanvaraus tehdään verkossa. Ajan varaamiseen tarvitaan puhelinnumero ja suomalainen henkilötunnus • Vaihtoehtoisesti ajan voi varata soittamalla kuntoutuksen palvelunumeroon. • Kuntoutusasioiden palvelunumero 020 692 205 • Jos palvelunumerossa on soittohetkellä jonoa, voi asiakas halutessaan jättää Kelan puhelinpalveluun soittopyynnön • Kelan palveluneuvoja soittaa asiakkaalle takaisin viimeistään tunnin sisällä • Takaisinsoitto on asiakkaalle maksuton • Asiakas voi myös varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun • Ajanvaraus tehdään verkossa. Ajan varaamiseen tarvitaan puhelinnumero ja suomalainen henkilötunnus • Vaihtoehtoisesti ajan voi varata soittamalla kuntoutuksen palvelunumeroon.
- 23. NEET-nuorten kohderyhmä • NEET-nuoret(Not in Employment, Education or Training) • Ei työ- tai opiskelupaikkaa eikä ole suorittamassa siviili- tai asepalvelusta • NEET-nuorten määrä kääntyi Suomessa nousuun vuonna 2011, suunta on vastakkainen kuin monissa muissa Euroopan maissa • NEET-nuoret ovat heterogeeninen ryhmä, jotka ovat hyvin erilaisissa tilanteissa elämässään • Yksilön NEET-statuksen takana voi olla monenlaisia yksilöllisiä tai yhteiskunnallisia ongelmia, ylisukupolvista huono-osaisuutta, alueelliseen epätasa-arvoon liittyviä tekijöitä ja sukupuoleen tai etnisyyteen liittyviä syrjinnän kokemuksia • NEET-nuoret eivät välttämättä itse koe olevansa ongelmallisessa tilanteessa 27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko23
- 24. NEET-nuoren tunnistaminen Kelassaja yhteistyötahoilla Esimerkkejä nuoren elämäntilanteesta Nuori • on asiakkaana esimerkiksi Ohjaamossa, Etsivässä nuorisotyössä, sosiaalitoimessa, TYP-toimipisteessä, TE-palveluissa, työpajalla tai muulla taholla. Asiantuntija-arvion mukaan heikentynyt toimintakyky haittaa tai estää opintojen selvittelyä ja suunnittelua tai työllistymistä • ei kykene tai ei ole motivoitunut suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin tai luomaan tavoitteita tulevaisuudelle • on toistuvasti keskeyttänyt opintonsa, ja on lannistunut hakemaan apua ”palveluviidakossa” • on keskeyttänyt ase- tai siviilipalveluksen ja elämäntilanne on selkiytymätön • päihdeongelmastaan huolimatta pyrkii muuttamaan elämäänsä sekä tarvitsee muutokseen hoidon ja päihdekuntoutuksen ohella muuta kuntoutuksellista tukea • on vapautumassa tai vapautunut vankilasta ja ammatillinen jatkosuunnitelma on epäselvä. Kiinnitä vielä huomiota nuoren kohdalla esimerkiksi seuraaviin asioihin: • vuorokausirytmit sekaisin tai peli- tai päihderiippuvuus • kuormitusta omaisen menetykseen tai vanhempien avioeroon liittyen tai perheen muut vaikeat psykososiaaliset rasitukset kuten omaisriippuvuus tai muu nuoren liian suuren vastuun kantaminen • velkataakka tai raha-asiat sekaisin • aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyviä ongelmia. 27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko24
- 25. UUTTA: Nuori voihakea ammatilliseen kuntoutukseen ilman diagnoosia Mitä ilman diagnoosia hakeminen tarkoittaa? Nuorella • ei ole todettua sairautta tai hänen sairausperusteensa eivät täytä ammatillisen kuntoutuksen edellytyksiä • ei ole tai hänen ei tarvitse hankkia lääketieteellisiä selvityksiä todentaakseen kuntoutuksen tarvetta • on heikentynyt toimintakyky ja se vaikuttaa hänen etenemiseensä ammatillisella polulla Toimintakyvyn heikentymisen arvioimiseksi nimetyt kuntoutuksen etuuskäsittelijät haastattelevat jokaisen kuntoutukseen ohjatun NEET-nuoren Nimetyt etuuskäsittelijät ovat koulutettu motivoivaan haastatteluun ja he käyttävät ICF- toimintakykyluokitukseen perustuvaa haastattelurunkoa kokeilun aikana Kelassa otetaan huomioon nuorta koskevat yhteistyötahojen tiedot; havainnot, arviot jne. 27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko25
- 26. UUTTA: Myöntämisedellytykset Myönnetään NEET-nuorelle: •joka on 16 – 30-vuotias • jonka toimintakyky on heikentynyt jollain osa-alueella • joka voi hakea kuntoutusta ilman todettua sairautta eikä hän tarvitse lääketieteellistä selvitystä terveydentilastaan. • jolla voi olla myös diagnosoitu sairaus, mutta hän ei täytä Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä • kuntoutukseen pääsemiseksi riittää, että nuori ilmaisee itse tai nuoren kanssa työskentelevä toteaa, ettei nuori yksin jaksa tai selviydy oman elämänsä suunnittelusta, ja tarvitsee siihen tukea Ei myönnetä: • akuutti psykoosi • akuutti hoitoa vaativa päihdeongelma, joka estää kuntoutukseen osallistumisen • ei NEET-kohderyhmäämme (esimerkiksi suunniteltu välivuosi) 27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko26
- 27. Yleistä NUOTTI-valmennukseen liittyen •Kela on kehittänyt NUOTTI-valmennuksen Kelan ja Ohjaamojen, työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (myöhemmin TYP) ja Etsivän nuorisotyön sekä sosiaalitoimen yhteistyön välineeksi NEET-nuorten auttamisessa. • NUOTTI-valmennus on NEET-nuorille suunnattua ammatillista kuntoutusta, jossa nuoren kokonaistilanteen arviointiin liittyy olennaisesti myös sosiaalisen toimintakyvyn tarkastelu. Tästä syystä valmennus sivuaa sosiaalista kuntoutusta, mutta ei kuitenkaan sisällä perinteistä sosiaalityötä tai - ohjausta. Nuorella voi olla samanaikaisesti haasteita eri toimintakyvyn osa-alueilla, mitkä kaikki tulee huomioida valmennuksessa tarvelähtöisesti. • NUOTTI-valmennus on kokeiluna 1.6-31.12.2018, päätökset tehdään harkinnanvaraisena kuntoutuksena • NUOTTI-valmennus muuttuu lainmuutoksen myötä vakiintuneeksi ammatillisen kuntoutuksen palveluksi 1.1.2019 27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko27
- 28. Sosiaalisen kuntoutuksen jaNUOTTI-valmennuksen ero 27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko28
- 29. Sosiaalisen kuntoutuksen jaNUOTTI-valmennuksen ero Sosiaalihuoltolain 17 §: Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. SOSIAALINEN KUNTOUTUS • Yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (esimerkiksi kotikäynnit, tuki omien asioiden hoitamisessa, palveluohjaus)vahvemman ja pidempiaikaisen tuen tarve • Erilaiset toiminnalliset ryhmät (esimerkiksi arjen taidot, vuorovaikutustaidot, elämänpiirin avartaminen, taidelähtöiset menetelmät, arkiliikunta), vertaistuki • Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja työtoimintaan • Kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana henkilön kuntoutussuunnitelmaa NUOTTI-VALMENNUS • Henkilökohtainen valmentaja ja verkostotyö • Ratkaisukeskeinen työote ja toiminnalliset menetelmät • Tuen tarve määrällisesti vähäisempää • Ei ryhmätoimintaa, vapaaehtoistoimintaa eikä työtoimintaa • Ei edellytä kuntoutussuunnitelmaa • Ei sisällä sosiaalityötä tai –ohjausta, mutta palvelusta voidaan ohjata tarvittaessa sosiaalitoimeen Kelassa ei ole sosiaalityötä eikä -ohjausta
- 30. NUOTTI-valmennuksen tavoitteet 1/2 •NUOTTI-valmennuksen tavoitteena on, että nuori kiinnostuu elämäntilanteestaan, tulevaisuuden suunnittelusta ja opiskelu- tai työelämään suuntaamisesta. • Valmennuksella tähdätään siihen, että sen päätyttyä nuorella on uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja ymmärrystä omien voimavarojensa sekä vahvuuksiensa hyödyntämisestä muutoksessa. NUOTTI-valmennus voi parhaimmillaan johtaa esimerkiksi suoraan muuhun ammatilliseen kuntoutukseen, opiskeluun tai työhön. – . 27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko30
- 31. NUOTTI-valmennuksen tavoitteet 2/2 •Nuori itse asettaa tavoitteensa valmentajan tuella • Valmennuksen tavoitteita ovat esimerkiksi, että • nuori ja hänen verkostonsa saavat käsityksen nuoren toimintakyvyn osa-alueista, nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja taidoista sekä osallistumisen ja/tai suoriutumisen esteistä • nuorelle muodostuu käsitys siitä, kuinka hän voi hyödyntää voimavarojaan arjessa ja opiskelussa, työssä tai työnhaussa • nuori kartuttaa elämänhallintaan ja työelämävalmiuksiin liittyviä taitojaan (esimerkiksi itsestä tai raha-asioista huolehtiminen, arkirutiinit, asiointi) • nuoren ymmärrys opiskelun ja/tai työn merkityksestä lisääntyy ja hänen kykynsä nähdä itsensä opiskelijana, työntekijänä tai työnhakijana vahvistuu • nuori asettaa itselleen ainakin alustavan työelämä- tai opiskelutavoitteen • nuoren verkostoa hyödynnetään, jotta nuori saa tarvitsemansa tukitoimet ja palvelut. 27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko31
- 32. Valmennuksen rakenne NUOTTI sisältää20 x 60 minuutin käyntikertaa Nuoren tapaamiset Verkostotyö Yhteydenpito
- 33. Nuoren tapaamiset • Yksitapaaminen voi sisältää yhden tai useamman käyntikerran. Käyntikertoja voi yhdistää esim. niin, että tapaaminen kestää 120 min, tällöin kuluu kaksi myönnettyä käyntikertaa. • Tapaamiset toteutetaan nuoren arkiympäristössä ja edellyttää valmentajalta jalkautumista. Esim. nuoren koti, kirjasto, kahvila, yms. • Tapaamisia voidaan myös toteuttaa etäkuntoutuksena videoneuvottelun keinoin, kuitenkin niin että valmennus on aloitettava kasvokkain (valmentaja arvioi etäkuntoutuksen soveltuvuuden) • Tapaamisiin voi osallistua nuoren kanssa toiminut taho esimerkiksi Ohjaamon työntekijä tai nuoren läheinen. • Tapaamisia voidaan toteuttaa jaksotettuna nuoren tilanteen mukaan. • Osa tapaamisista voidaan toteuttaa esimerkiksi nuoren siirryttyä työhön, opiskelemaan tai pidempikestoiseen kuntoutukseen.