Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan.
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
Kuntoutussäätiön hallinnoima Polkuja työelämään (Tempo) -hankkeen tavoitteena on tukea työkykyä sekä työhön palaamista ja pääsemistä, kun työkyvyssä on terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita.
Miten koronavirusepidemia on vaikuttanut Kelan asiakaskuntaan?Kela
Miten koronavirusepidemia on vaikuttanut Kelan asiakaskuntaan? Mediatilaisuus 16.6.2020.
Hallituksen puheenjohtaja Vertti Kiukas
Pääjohtaja Outi Antila
Tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen
Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan.
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
Kuntoutussäätiön hallinnoima Polkuja työelämään (Tempo) -hankkeen tavoitteena on tukea työkykyä sekä työhön palaamista ja pääsemistä, kun työkyvyssä on terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita.
Miten koronavirusepidemia on vaikuttanut Kelan asiakaskuntaan?Kela
Miten koronavirusepidemia on vaikuttanut Kelan asiakaskuntaan? Mediatilaisuus 16.6.2020.
Hallituksen puheenjohtaja Vertti Kiukas
Pääjohtaja Outi Antila
Tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen
Esityksessä on kuvattu sote- ja maakuntauudistuksen sekä valinnanvapauden toimeenpanoa varten kehitettävä tietojärjestelmäkokonaisuus. Tilanne 12/2018.
Esityksessä on kuvattu sote- ja maakuntauudistuksen sekä valinnanvapauden toimeenpanoa varten kehitettävä tietojärjestelmäkokonaisuus. Tilanne 12/2018.
2. Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite
Kuntoutus
Kuntoutusraha Toimeentuloturva
kuntoutuksen aikana
Työ- ja toimintakyvyn
parantaminen,
ylläpitäminen,
palauttaminen
Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005
3. Kuntoutustoiminta
• Kelan on lain mukaan järjestettävä
• ammatillinen kuntoutus
• vaativa lääkinnällinen kuntoutus
• kuntoutuspsykoterapia
• harkinnanvarainen määrärahasidonnainen lääkinnällinen kuntoutus
4. Kuntoutustarpeen selvittäminen
• Kelan on
• selvitettävä kuntoutustarve viimeistään, kun sairauspäivärahan
suorituspäivien lukumäärä
ylittää 60
• varmistettava, että kuntoutusmahdollisuudet
on selvitetty ennen työkyvyttömyyseläkeratkaisua
5. Kuntoutustarpeen selvittäminen
• Kelan on
• selvitettävä kuntoutustarve viimeistään, kun sairauspäivärahan
suorituspäivien lukumäärä
ylittää 60
• varmistettava, että kuntoutusmahdollisuudet
on selvitetty ennen työkyvyttömyyseläkeratkaisua
6. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisen
edellytykset
• henkilö on alle 65-vuotias
• henkilö ei ole julkisessa laitoshoidossa
• henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja
osallistumisessa
• henkilöllä on sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja
osallistumisrajoite, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve
• kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon
• kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan suoriutumista
ja osallistumista mahdollistavia
• kuntoutus on perustellusti tarpeen.
7. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutuspalvelut
Terapiat
• yksilöterapia, psykoterapiassa perheterapia, ryhmä- ja monimuotoryhmäterapia, päiväkuntoutus
Kuntoutuslaitoksessa toteutuva avo- tai laitosmuotoinen kuntoutus
• kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
(katso kela.fi>Yhteistyökumppanit>Kelan kuntoutuspalvelut>Kuntoutuskurssihaku)
• moniammatillinen yksilökuntoutus
(katso kela.fi>Yhteistyökumppanit>Kuntoutuspalvelut>Palvelukuvaukset)
Aikuisille: Lapsille ja nuorille:
Aistivammojen palvelulinja
Neurologinen palvelulinja
Tules- ja reumapalvelulinja
Yleispalvelulinja
Aistivammojen palvelulinja
Neurologinen ja yleispalvelulinja
Tules- ja reumapalvelulinja
8. Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset
• Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan
lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen
heikentymisen
• Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä
arvioitaessa otetaan huomioon henkilön kokonaistilanne
• Kuntoutus on tarkoituksenmukaista ja tavoitteena on
työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen tai parantaminen tai
työkyvyttömyyden estäminen
• Ammatillista kuntoutusta ei ole järjestetty
• työeläkelakien tai
• erityisopetusta koskevien säännösten nojalla
9. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet
• Kela järjestää ja korvaa
• ammatillisia kuntoutusselvityksiä
• koulutuskokeiluja
• työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta; työkokeiluja, työhönvalmennusta tai niitä yhdistettynä
• KIILA-kuntoutusta (ammatillinen työkykyä tukeva kuntoutus työssä olevalle)
• perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää
koulutusta ja valmennusta
• ammatillisia kursseja
• Lisäksi Kela
• järjestää ja korvaa tarpeelliset kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet
• maksaa elinkeinotukea työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista ja
muuttamista varten
10. Kuntoutuspsykoterapian myöntämisen edellytykset
• 16–67-vuotias
• Työ- tai opiskelukyky on vaarantunut mielenterveyden häiriön vuoksi
• Psykiatrisen diagnoosin jälkeen vähintään 3 kuukautta jatkunut
asianmukainen hoitosuhde
• Perustuu yksilölliseen terapian tarpeen arvioon ja
kuntoutussuunnitelmaan/lääkärinlausuntoon, joka sisältää psykiatrin arvion
diagnoosista ja kuntoutustarpeesta
11. Harkinnanvarainen kuntoutus
• Kela järjestää kuntoutuspalveluja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen
myönnettävillä varoilla, esimerkiksi
• Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit kaiken ikäisille
• Moniammatillista yksilöllistä kuntoutusta silloin kun kurssimuotoinen kuntoutus on
riittämätöntä
• Neuropsykologista kuntoutusta yli 16-vuotiaalle.
• Tutkimus- ja kehittämistoiminta harkinnanvaraisella rahoituksella
• Kela voi käyttää varoja sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä
ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan
12. Kuntoutuspäätöksen perusteella maksettavat
kustannukset
• Kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja
kohtuulliset kustannukset
• Kuntoutujalle aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset
omavastuun ylittävältä osalta
14. Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset
• Asiakas on
• 16–67-vuotias
• estynyt tekemästä työtä kokopäiväisesti tai osapäiväisesti kuntoutuksen takia
• Kuntoutuksen tavoitteena on
• työelämässä pysyminen
• työelämään palaaminen
• työelämään pääseminen
• Kuntoutusta annetaan Kelan kuntoutuslain 18 ja 19 §:ssä mainitulla
perusteella
15. Työstä estyminen kokopäiväisesti tai osapäiväisesti
Työskentely kuntoutuspäivänä Oikeus kuntoutusrahaan
Kuntoutus estää kokonaan työskentelyn Kuntoutusraha
Työaikaa lyhennetty vähintään 40 %
asiakkaan normaalista työajasta
Osakuntoutusraha
Työaikaa ei lyhennetty tai lyhennys
vähemmän kuin 40 %
Ei kuntoutusrahaa eikä
osakuntoutusrahaa
16. Nuoren kuntoutusraha
• Tarkoitus
• Ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen
• Työllistymisen edistäminen
• Myöntämisedellytykset
• 16-19-vuotiaalle nuorelle
• Nuoren työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden,
vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet
– Huomioidaan myös kokonaistilanne vastaavasti kuin ammatillisessa kuntoutuksessa
• Nuorella on tarvetta erityisille tukitoimille suunnitellusta kuntoutuksesta selviämiseen
(tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus)
• Nuoren kotikunnassa on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma
(KHOPS)
17. Nuoren kuntoutusraha: henkilökohtainen opiskelu- ja
kuntoutumissuunnitelma (KHOPS)
• Kotikunnan viranomaiset (esim. sosiaali-, terveys- opetustoimi) laativat
suunnitelman yhdessä nuoren ja hänen huoltajiensa ja tarvittaessa muiden
asiantuntijoiden kanssa
• Suunnitelmaan tulee sisältyä
• arvio, miten sairaus tai vamma vaikuttaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen
mahdollisuuksiin
• arvio ammatillisen kuntoutumisen tavoitteista
• alustava suunnitelma opiskelusta ja sen toteutumisesta ja mitä erityisiä tukitoimia nuori
tarvitsee ja saa sen aikana
• yhteyshenkilö, joka vastaa seurannasta ja keneen nuori ja myös Kela voivat olla
yhteydessä
18. Kuntoutusraha oppisopimuskoulutuksessa
Kuntoutusrahaa voidaan maksaa
• oppisopimuskoulutuksen ajalta
• hyväksytyn oppisopimuksen perusteella
• edellyttäen, että henkilön työ- ja ansiokyky ovat sairauden, vian tai vamman
vuoksi olennaisesti heikentyneet Kelan kuntoutuslain 6 §:ssä tarkoitetulla
tavalla
• Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta
19. Kuntoutusrahan omavastuuaika ja suoritusaika
Omavastuuaika vaihtelee
• alkamispäivä + 9 arkipäivää
• alkamispäivä
• 30 päivää alkamispäivästä
• ei omavastuuaikaa
Suoritusaika
• maksetaan kuntoutusajalta arkipäiviltä
• voidaan maksaa myös
– kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen
alkamisen väliseltä odotusajalta
– kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta
• nuoren kuntoutusraha maksetaan aina
myös odotus- ja väliajoilta
20. Kuntoutusrahan määrä
• Aina vähintään 27,86 e/pv (v. 2019)
• Nuoren kuntoutusraha aina vähintään 31,39 e/pv (v. 2019)
• Ammatillisen kuntoutuksen ajalta aina vähintään 31,39 e/pv (v. 2019)
• Poikkeuksia:
• Kun henkilölle on maksettu ennen kuntoutuksen alkamista työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa
tai kuntoutusrahaa
• Kun henkilö on eläkkeensaaja
• Odotus- ja väliajalta kuntoutusraha on 20 % pienempi
Pääsääntö: Sairauspäivärahan suuruinen, kuitenkin ammatillisessa
kuntoutuksessa 75 % perusteena olevista työtuloista
21. Osakuntoutusrahan määrä
• Puolet siitä täyden kuntoutusrahan määrästä, johon henkilöllä olisi oikeus
estyessään työstä kokopäiväisesti
• Työn vähennysmäärästä riippumatta osakuntoutusraha on aina puolet
täysimääräisestä kuntoutusrahasta
Esimerkiksi
Asiakkaalle maksettaisiin vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa
27,86 e/pv. Osapäiväisen työskentelyn ajalta hän saa
osakuntoutusrahaa, jonka määrä on 13,93 e/pv.
22. Puhelinpalvelu ja ajanvaraus
• Kuntoutusasioiden palvelunumero 020 692 205
• Jos palvelunumerossa on soittohetkellä jonoa, voi asiakas halutessaan
jättää Kelan puhelinpalveluun soittopyynnön
• Kelan palveluneuvoja soittaa asiakkaalle takaisin viimeistään tunnin sisällä
• Takaisinsoitto on asiakkaalle maksuton
• Asiakas voi myös varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun
• Ajanvaraus tehdään verkossa. Ajan varaamiseen tarvitaan puhelinnumero
ja suomalainen henkilötunnus
• Vaihtoehtoisesti ajan voi varata soittamalla kuntoutuksen
palvelunumeroon.
• Kuntoutusasioiden palvelunumero 020 692 205
• Jos palvelunumerossa on soittohetkellä jonoa, voi asiakas halutessaan
jättää Kelan puhelinpalveluun soittopyynnön
• Kelan palveluneuvoja soittaa asiakkaalle takaisin viimeistään tunnin sisällä
• Takaisinsoitto on asiakkaalle maksuton
• Asiakas voi myös varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun
• Ajanvaraus tehdään verkossa. Ajan varaamiseen tarvitaan puhelinnumero
ja suomalainen henkilötunnus
• Vaihtoehtoisesti ajan voi varata soittamalla kuntoutuksen
palvelunumeroon.
23. NEET-nuorten kohderyhmä
• NEET-nuoret (Not in Employment, Education or Training)
• Ei työ- tai opiskelupaikkaa eikä ole suorittamassa siviili- tai asepalvelusta
• NEET-nuorten määrä kääntyi Suomessa nousuun vuonna 2011, suunta on vastakkainen kuin
monissa muissa Euroopan maissa
• NEET-nuoret ovat heterogeeninen ryhmä, jotka ovat hyvin erilaisissa tilanteissa elämässään
• Yksilön NEET-statuksen takana voi olla monenlaisia yksilöllisiä tai yhteiskunnallisia ongelmia,
ylisukupolvista huono-osaisuutta, alueelliseen epätasa-arvoon liittyviä tekijöitä ja
sukupuoleen tai etnisyyteen liittyviä syrjinnän kokemuksia
• NEET-nuoret eivät välttämättä itse koe olevansa ongelmallisessa tilanteessa
27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko23
24. NEET-nuoren tunnistaminen Kelassa ja
yhteistyötahoilla
Esimerkkejä nuoren elämäntilanteesta
Nuori
• on asiakkaana esimerkiksi Ohjaamossa, Etsivässä nuorisotyössä, sosiaalitoimessa, TYP-toimipisteessä, TE-palveluissa, työpajalla tai
muulla taholla. Asiantuntija-arvion mukaan heikentynyt toimintakyky haittaa tai estää opintojen selvittelyä ja suunnittelua tai
työllistymistä
• ei kykene tai ei ole motivoitunut suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin tai luomaan tavoitteita tulevaisuudelle
• on toistuvasti keskeyttänyt opintonsa, ja on lannistunut hakemaan apua ”palveluviidakossa”
• on keskeyttänyt ase- tai siviilipalveluksen ja elämäntilanne on selkiytymätön
• päihdeongelmastaan huolimatta pyrkii muuttamaan elämäänsä sekä tarvitsee muutokseen hoidon ja päihdekuntoutuksen ohella
muuta kuntoutuksellista tukea
• on vapautumassa tai vapautunut vankilasta ja ammatillinen jatkosuunnitelma on epäselvä.
Kiinnitä vielä huomiota nuoren kohdalla esimerkiksi seuraaviin asioihin:
• vuorokausirytmit sekaisin tai peli- tai päihderiippuvuus
• kuormitusta omaisen menetykseen tai vanhempien avioeroon liittyen tai perheen muut vaikeat psykososiaaliset rasitukset kuten
omaisriippuvuus tai muu nuoren liian suuren vastuun kantaminen
• velkataakka tai raha-asiat sekaisin
• aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyviä ongelmia.
27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko24
25. UUTTA: Nuori voi hakea ammatilliseen
kuntoutukseen ilman diagnoosia
Mitä ilman diagnoosia hakeminen tarkoittaa?
Nuorella
• ei ole todettua sairautta tai hänen sairausperusteensa eivät täytä ammatillisen
kuntoutuksen edellytyksiä
• ei ole tai hänen ei tarvitse hankkia lääketieteellisiä selvityksiä todentaakseen
kuntoutuksen tarvetta
• on heikentynyt toimintakyky ja se vaikuttaa hänen etenemiseensä ammatillisella polulla
Toimintakyvyn heikentymisen arvioimiseksi nimetyt kuntoutuksen etuuskäsittelijät
haastattelevat jokaisen kuntoutukseen ohjatun NEET-nuoren
Nimetyt etuuskäsittelijät ovat koulutettu motivoivaan haastatteluun ja he käyttävät ICF-
toimintakykyluokitukseen perustuvaa haastattelurunkoa kokeilun aikana
Kelassa otetaan huomioon nuorta koskevat yhteistyötahojen tiedot; havainnot, arviot jne.
27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko25
26. UUTTA: Myöntämisedellytykset
Myönnetään NEET-nuorelle:
• joka on 16 – 30-vuotias
• jonka toimintakyky on heikentynyt jollain osa-alueella
• joka voi hakea kuntoutusta ilman todettua sairautta eikä hän tarvitse lääketieteellistä selvitystä
terveydentilastaan.
• jolla voi olla myös diagnosoitu sairaus, mutta hän ei täytä Kelan ammatillisen kuntoutuksen
myöntämisedellytyksiä
• kuntoutukseen pääsemiseksi riittää, että nuori ilmaisee itse tai nuoren kanssa työskentelevä toteaa, ettei nuori
yksin jaksa tai selviydy oman elämänsä suunnittelusta, ja tarvitsee siihen tukea
Ei myönnetä:
• akuutti psykoosi
• akuutti hoitoa vaativa päihdeongelma, joka estää kuntoutukseen osallistumisen
• ei NEET-kohderyhmäämme (esimerkiksi suunniteltu välivuosi)
27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko26
27. Yleistä NUOTTI-valmennukseen liittyen
• Kela on kehittänyt NUOTTI-valmennuksen Kelan ja Ohjaamojen, työllistymistä edistävän monialaisen
yhteispalvelun (myöhemmin TYP) ja Etsivän nuorisotyön sekä sosiaalitoimen yhteistyön välineeksi
NEET-nuorten auttamisessa.
• NUOTTI-valmennus on NEET-nuorille suunnattua ammatillista kuntoutusta, jossa nuoren
kokonaistilanteen arviointiin liittyy olennaisesti myös sosiaalisen toimintakyvyn tarkastelu. Tästä syystä
valmennus sivuaa sosiaalista kuntoutusta, mutta ei kuitenkaan sisällä perinteistä sosiaalityötä tai -
ohjausta. Nuorella voi olla samanaikaisesti haasteita eri toimintakyvyn osa-alueilla, mitkä kaikki tulee
huomioida valmennuksessa tarvelähtöisesti.
• NUOTTI-valmennus on kokeiluna 1.6-31.12.2018, päätökset tehdään harkinnanvaraisena
kuntoutuksena
• NUOTTI-valmennus muuttuu lainmuutoksen myötä vakiintuneeksi ammatillisen kuntoutuksen
palveluksi 1.1.2019
27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko27
28. Sosiaalisen kuntoutuksen ja NUOTTI-valmennuksen ero
27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko28
29. Sosiaalisen kuntoutuksen ja NUOTTI-valmennuksen ero
Sosiaalihuoltolain 17 §: Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja
sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn
vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.
SOSIAALINEN KUNTOUTUS
• Yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö
(esimerkiksi kotikäynnit, tuki omien asioiden
hoitamisessa, palveluohjaus)vahvemman ja
pidempiaikaisen tuen tarve
• Erilaiset toiminnalliset ryhmät (esimerkiksi arjen
taidot, vuorovaikutustaidot, elämänpiirin
avartaminen, taidelähtöiset menetelmät, arkiliikunta),
vertaistuki
• Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja
työtoimintaan
• Kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet
osana henkilön kuntoutussuunnitelmaa
NUOTTI-VALMENNUS
• Henkilökohtainen valmentaja ja verkostotyö
• Ratkaisukeskeinen työote ja toiminnalliset
menetelmät
• Tuen tarve määrällisesti vähäisempää
• Ei ryhmätoimintaa, vapaaehtoistoimintaa eikä
työtoimintaa
• Ei edellytä kuntoutussuunnitelmaa
• Ei sisällä sosiaalityötä tai –ohjausta, mutta
palvelusta voidaan ohjata tarvittaessa
sosiaalitoimeen
Kelassa ei ole
sosiaalityötä eikä
-ohjausta
30. NUOTTI-valmennuksen tavoitteet 1/2
• NUOTTI-valmennuksen tavoitteena on, että nuori kiinnostuu
elämäntilanteestaan, tulevaisuuden suunnittelusta ja opiskelu- tai
työelämään suuntaamisesta.
• Valmennuksella tähdätään siihen, että sen päätyttyä nuorella on uskoa
muutoksen mahdollisuuteen ja ymmärrystä omien voimavarojensa sekä
vahvuuksiensa hyödyntämisestä muutoksessa. NUOTTI-valmennus voi
parhaimmillaan johtaa esimerkiksi suoraan muuhun ammatilliseen
kuntoutukseen, opiskeluun tai työhön.
– .
27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko30
31. NUOTTI-valmennuksen tavoitteet 2/2
• Nuori itse asettaa tavoitteensa valmentajan tuella
• Valmennuksen tavoitteita ovat esimerkiksi, että
• nuori ja hänen verkostonsa saavat käsityksen nuoren toimintakyvyn osa-alueista, nuoren vahvuuksista,
voimavaroista ja taidoista sekä osallistumisen ja/tai suoriutumisen esteistä
• nuorelle muodostuu käsitys siitä, kuinka hän voi hyödyntää voimavarojaan arjessa ja opiskelussa, työssä tai
työnhaussa
• nuori kartuttaa elämänhallintaan ja työelämävalmiuksiin liittyviä taitojaan (esimerkiksi itsestä tai raha-asioista
huolehtiminen, arkirutiinit, asiointi)
• nuoren ymmärrys opiskelun ja/tai työn merkityksestä lisääntyy ja hänen kykynsä nähdä itsensä opiskelijana,
työntekijänä tai työnhakijana vahvistuu
• nuori asettaa itselleen ainakin alustavan työelämä- tai opiskelutavoitteen
• nuoren verkostoa hyödynnetään, jotta nuori saa tarvitsemansa tukitoimet ja palvelut.
27.6.2019 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko31
33. Nuoren tapaamiset
• Yksi tapaaminen voi sisältää yhden tai useamman käyntikerran. Käyntikertoja voi
yhdistää esim. niin, että tapaaminen kestää 120 min, tällöin kuluu kaksi myönnettyä
käyntikertaa.
• Tapaamiset toteutetaan nuoren arkiympäristössä ja edellyttää valmentajalta
jalkautumista. Esim. nuoren koti, kirjasto, kahvila, yms.
• Tapaamisia voidaan myös toteuttaa etäkuntoutuksena videoneuvottelun keinoin,
kuitenkin niin että valmennus on aloitettava kasvokkain (valmentaja arvioi
etäkuntoutuksen soveltuvuuden)
• Tapaamisiin voi osallistua nuoren kanssa toiminut taho esimerkiksi Ohjaamon työntekijä
tai nuoren läheinen.
• Tapaamisia voidaan toteuttaa jaksotettuna nuoren tilanteen mukaan.
• Osa tapaamisista voidaan toteuttaa esimerkiksi nuoren siirryttyä työhön, opiskelemaan
tai pidempikestoiseen kuntoutukseen.