SDP:n muistio omaishoidosta.

1. Omaishoito
Suomessa
SDP:n viestintä
20.3.2014

2. Lukuja omaishoidosta
• Omaishoidon tukea myönnettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 40 600 hoidettavalle. Heidän
omaishoitajinaan toimi 40 500 omaishoitajaa.
• Omaistaan auttavia arvioidaan olevan nykyisin noin 350 000 (THL:n väestökyselyyn perustuva tutkimus).
• Luku ei kuitenkaan kerro suoraan auttamisen määrästä tai siitä, mihin toimintoihin
apua annetaan.
• Työryhmän arvion mukaan 60 000:lla omaisella tai läheisellä omaishoidon tuen saantiedellytykset
täyttyisivät.
• Heistä noin 20 000:lla ei ole kunnan kanssa tehtyä omaishoitosopimusta.
• Kuntien arvion mukaan 44 prosenttia omaishoidettavista olisi vuonna 2012 ollut laitoshoidossa tai
muussa ympärivuorokautisessa hoidossa, ellei omaishoidon tukea olisi myönnetty.
• Se tarkoittaisi melkein 18 000 henkilöä (THL:n kysely 2012).

3. Mitä on omaishoito?
• Omaishoidolla tarkoitetaan sellaista läheisen hoitoa ja huolenpitoa, joka on sitovaa ja vaativaa
hoitoa tai huolenpitoa heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi.
• Omaishoitosopimuksen tekeminen edellyttää
– pääsääntöisesti, että hoidon edellytetään kestävän vähintään kolme kuukautta.
– että hoidettavalla on omainen tai muu läheinen henkilö, joka on halukas, kykenevä ja
soveltuva toimimaan sopimusomaishoitajana.
– että hoidettavan on hyväksyttävä hoitaja sopimusomaishoitajakseen ja omaishoidon on
oltava muutenkin hoidettavan toiveiden ja edun mukaista.
• Omaishoito tapahtuu pääsääntöisesti hoidettavan omassa kodissa, hänen ja hoitajan yhteisessä
kodissa tai hoitajan kodissa.
• Omaishoitosopimusta ei voida tehdä, jos hoidettava on kunnan järjestämässä
ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella säännöllisesti yli 14 vuorokautta
kalenterikuukaudessa.
• Perhe- ja ystävyyssuhteisiin kuuluva läheisapu ei kuulu lakisääteiseen omaishoitoon.
22.03.14 nimi

4. Omaishoidon nykytilanne
• Nykyinen omaishoidon tuen väljä säännelty jättää kunnille laajan harkintavallan.
– Väljä puitelaki ja määrärahasidonnaisuus ovat johtaneet siihen, että omaishoidon tuen
hakijat ja saajat ovat asuinkunnastaan riippuen keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa.
• Omaishoidon kehittämisellä tuetaan hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan kuuluvaa
laitoshoidon purkua.
– Palvelujen painopiste kohti avohoitoa. Näin voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja
hillitä kustannuksia.
– Ikäihmisten elämänlaadun kannalta on tärkeää, että he voivat asua mahdollisimman
pitkään omassa kodissaan ja että heidän sitovasta ja vaativasta hoidostaan vastaavia
omaisiaan tuetaan.
• Nykyisin omaishoitosopimuksen kunnan kanssa tehneetkään eivät aina saa riittävää tukea
– Tuen ja palvelujen tarjonta vaihtelee kunnasta toiseen.
– Omaishoidon hoitopalkkiot vaihtelevat kunnittain paljon.
– Hoitopalkkioiden ja sosiaalietuuksien yhteensovittamiseen liittyy ongelmia.
22.03.14 nimi

5. Omaishoidon uudistaminen
• Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on tehnyt ehdotuksen kansalliseksi
omaishoidon kehittämisohjelmaksi.
• Peruspalveluministeri Susanna Huovinen vastaanotti työryhmän loppuraportin 19.3.2014
• Tavoitteena on laatia Suomen ensimmäinen kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma
• Ohjelma sisältää tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat
– tavoitteet ja toimenpiteet (lyhyen ja pitkän aikavälin)
– toimenpiteiden kustannus- ja vaikutusarvioinnin
– toimeenpanosuunnitelman
• Jo tällä hallituskaudella on syytä saada omaishoidon tukea koskevan lainsäädännön
uudistaminen käyntiin työryhmän esityksen pohjalta.
• Nyt valmistunut kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma tähtää tulevaisuuteen, ja tarvitsee
laajaa sitoutumista ja tukea. Se edellyttää avointa poliittista keskustelua.
• joitain lyhyen aikavälin tavoitteita omaishoitajien aseman parantamiseksi voidaan toteuttaa jo
tällä hallituskaudella
• Uusi lainsäädäntö voisi tulla voimaan seuraavan hallituskauden alkupuolella.
22.03.14 nimi

6. Muutos nykytilanteeseen
• Tuodaan yhteisellä lainsäädännöllä omaishoitajat samalle viivalle koko maassa.
• Turvataan omaishoitajien jaksaminen paremmin mm. turvaamalla mahdollisuudet vapaapäiviin.
• Myöntämisedellytykset täyttäville subjektiivinen oikeus hoidon järjestämiseen
sopimusomaishoitona.
• Hoitopalkkion kriteerit täyttäville omaishoitajille tulisi subjektiivinen oikeus hoitopalkkioon.
• Uuteen valmisteilla olevaan sosiaalihuoltolakiin on tarkoitus sisällyttää omaisten ja läheisten
tukeminen tarpeen mukaan esimerkiksi kotipalvelun avulla.
22.03.14 nimi

7. Kehittämisohjelman lähtökohtana
hallitusohjelman tavoitteet
• Omaishoitoa kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa .
• Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen
myöntämisperusteet
• Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään.
• Omaishoitajan jaksamista tuetaan kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien
pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia.
• Omaishoidon tukipalveluja kehitetään kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon
kehittämisohjelmassa (Kaste).
• Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan.
• Edistetään toimintamalleja, joilla pienten lasten vanhemmat ja iäkästä tai sairasta läheistään
hoitavat voivat nykyistä joustavammin tehdä lyhyempää työpäivää tai ottaa palkatonta vapaata
työstä yhdessä työnantajan kanssa sopimalla.
22.03.14 nimi

8. Kaksi mallia omaishoidon kehittämiseen
• Työryhmä esittää kahta erilaista mallia omaishoidon rahoittamiseen ja järjestämiseen
tulevaisuudessa.
• Vahvennettu kuntamalli
– kunta vastaa sopimusomaishoidon ja sitä tukevien palvelujen ja hoitopalkkion
järjestämisestä ja rahoituksesta ja saisi niihin nykyiseen tapaan valtionosuutta.
– Kuntamallin haaste: kuntien menojen kasvu.
• Kelan rahoitusmalli
– Kela (eli valtio) vastaisi sopimusomaishoitoon kuuluvan hoitopalkkion rahoituksesta,
päättäisi palkkion myöntämisestä ja hoitaisi sen maksatuksen sopimusomaishoitajalle.
– Sopimusomaishoitoon kuuluvien palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi kunnilla.
– KELA-mallin haaste: luotava asiakkaiden kannalta riittävän joustava kahden toimijan,
KELA:n ja kuntien, yhteistyö.
• Lainsäädännön uudistaminen edellyttää poliittista päätöstä siitä, kumman mallin pohjalta
lainsäädäntö valmistellaan.
• Tuen järjestämis- ja rahoitusmallista voidaan kuitenkin päättää myöhemmin, kun on tehty
tarpeelliset lisäselvitykset.
– Esim. Kela-mallin toimivuus omaishoitajien ja hoidettavien kannalta, sekä
tietohallintokulut.
22.03.14 nimi

9. Miten omaishoito toimisi? 1/2
• Mitä omaishoito maksaa hoidettavalle?
– Omaishoitajan antamasta hoidosta ei peritä asiakasmaksua.
– Hoitoa tukevista palveluista kunta voi periä normaalit asiakasmaksut.
– Mahdollisuus sisällyttää asiakasmaksuja maksukattoon selvitetään erikseen.
• Vaikuttavatko omaishoitajan tulot ja varallisuus hoitopalkkioon?
– Eivät vaikuta. Palkkiot määritellään laissa.
– Hoitopalkkio perustuu hoidettavan hoidon ja huolenpidon vaativuuteen ja sitovuuteen.
• Vaikuttaako hoidettavan ikä palkkion suuruuteen?
– Eivät vaikuta. Hoidon ja huolenpidon sitovuus ja vaativuus on ratkaiseva tekijä.
– Lasten kohdalla hoidon vaativuutta ja sitovuutta arvioidaan suhteessa tavanomaiseen
ikätasoiseen hoitoon.
22.03.14 nimi

10. Miten omaishoito toimisi? 2/2
• Voidaanko ihmisiä pakottaa hoitamaan omaisiaan sopimusomaishoitajina?
– Omaishoitajuus perustuu aina vapaaehtoisuuteen.
– Hoidettavalla henkilöllä on oltava omainen tai muu läheinen henkilö, joka on halukas,
kykenevä ja soveltuva toimimaan omaishoitajana.
• Miksi kunta tekee omaishoitosopimuksen, vaikka rahoitus järjestettäisiin Kelasta?
– Omaishoito perustuu toimeksiantosopimukseen (omaishoitosopimus), joka tehdään
hoitajan ja kunnan välillä. Kunnalla on vastuu välttämättömän huolenpidon ja palvelujen
järjestämisestä ja hoitomuodon valinnasta. Omaishoito on yksi tähän käytettävistä
hoitomuodoista. Siksi kunta on sopimuksen osapuoli riippumatta järjestämis- ja
rahoitusvastuusta.
22.03.14 nimi

11. Muutosten kustannukset
• Sopimusomaishoidon kehittämisen kustannukset ja saatavat säästöt muiden hoitomuotojen
menoissa toteutuisivat asteittain.
• Kustannukset (brutto) olisivat täydessä laajuudessaan vuodesta 2020 alkaen,
– Silloin ne olisivat nykyrahassa anoin 468 miljoonaa euroa vuodessa.
• Kustannusten kasvun aiheuttaisivat
– Omaishoidossa olevien määrän kasvu
– Hoitopalkkioiden tason korotus
– Omaishoitoperheiden palvelujen ja omaishoitajien vapaapäivien lisääminen
• Toisaalta omaishoidon avulla hillittäisiin muiden hoitomuotojen kustannusten kasvua.
– Nykyisellään omaishoidolla säästetään julkisissa palvelumenoissa muihin hoitomuotoihin
verrattuna 1,3 miljardia euroa.
– Työryhmän laskelmien mukaan säästöt kasvaisivat 1,5 miljardiin euroon vuodessa vuoteen
2020 mennessä.
• Muiden kehittämisohjelman toimenpiteiden kustannusvaikutukset täsmentyvät myöhemmin
muun muassa uuden sosiaalihuoltolain valmistelun yhteydessä.
22.03.14 nimi

12. Kiitos!