Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Esittelyaineisto: Kelan sosiaaliturva Suomeen tultaessa

41 views

Published on

Esittelyaineisto Kelan sosiaaliturvasta Suomeen tultaessa.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Esittelyaineisto: Kelan sosiaaliturva Suomeen tultaessa

  1. 1. Kelan sosiaaliturva Suomeen tultaessa Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
  2. 2. Kela Kansan- eläke Työttömyys Sairaus- ja vanhempain- etuudet (rahaetuudet) Terveyden- hoito (korvaukset) Perustoimeen- tulotuki Perhe- etuudet 2 Yksityiset vakuutusyhtiöt, säätiöt, kassat, valtiokonttori Työeläkkeet Työtapaturma- ja ammattitauti- etuudet Kunnat Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulo- tuki Terveyden- huolto Sosiaali- palvelut Työttömyys- kassat Asumiseen perustuvat etuudet Työskentelyyn perustuvat etuudet
  3. 3. Oikeus Kelan sosiaaliturvaan – säädöstausta • Kansallinen lainsäädäntö • Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (16/2019) • Kotikuntalaki (201/1994) • EU:n sosiaaliturva-asetus 883/2004 – Vaikuttaa EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaan – Määräykset ensisijaisia suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön – Sovelletaan myös EU-alueella laillisesti oleskeleviin 3. maiden kansalaisiin • Sosiaaliturvasopimukset • Pääsääntöisesti (työ)eläkesopimuksia • USA, Kanada, Quebec, Israel, Chile, Australia • Kiina, Intia, Etelä-Korea > sopimuksilla ei vaikutusta Kelan etuuksiin 25.10.2019 3
  4. 4. Tärkeät kysymykset • Faktat, joihin Kelan sosiaaliturvaa (”vakuuttamista”) tai yksittäistä etuutta koskeva ratkaisu Suomeen tultaessa perustuu • Lähtövaltio • Suomessa oleskelun kesto • Suomeen tulon peruste • Kansalaisuus – Suomen kansalaisuudella vain hyvin rajoitetusti suora merkitys • Kyseessä oleva etuus – Joitakin etuuskohtaisia säännöksiä 25.10.2019 4
  5. 5. Tulo Suomeen Millä edellytyksillä Suomeen tulevalla on oikeus Kelan sosiaaliturvaan? 1. Maassa oleskelu on laillista • Oleskelulupavaatimus 2. Asiallinen peruste • Vakinainen asuminen Suomessa, tai • Työskentely Suomessa 25.10.2019 5
  6. 6. Oleskelulupavaatimus • Asumisperusteisten etuuksien edellytyksenä on laillinen oleskelu Suomessa • 3. maiden kansalaiset tarvitsevat oleskeluluvan Suomessa oleskelun kestäessä yli 3 kk – Oleskeluluparatkaisut tekee Maahanmuuttovirasto (Migri) – Migri välittää oleskelulupatiedot Kelaan • EU-kansalaisilla on rekisteröitymisvelvollisuus Suomessa oleskelun kestäessä yli 3 kk – Rekisteröimisen tekee Maahanmuuttovirasto (Migri) – Ei koske Pohjoismaiden kansalaisia 6
  7. 7. Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa • Laissa säädetään edellytyksistä, joilla ulkomailta Suomeen tulevalla tai Suomesta ulkomaille liikkuvalla henkilöllä on oikeus Kelan asumisperusteisiin etuuksiin • Suomessa asuvana, Suomessa työskentelevänä tai ulkomailla eri syistä oleskelevana • Lakia sovelletaan yhdessä etuuslainsäädännön kanssa • Asumisperusteiset etuuslait on jaettu kahteen ryhmään: 1. Kansaneläkelaki, lapsilisälaki, vammaisetuuslaki, takuueläkelaki, laki eläkkeensaajan asumistuesta – nämä lait ovat EU-asetuksen 883/2004 piirissä • Myös sairausvakuutuslaki • Joissain tapauksissa oikeus rajautuu näihin lakeihin perustuviin etuuksiin 2. Äitiysavustuslaki, laki yleisestä asumistuesta, elatustukilaki • Monet Kelan etuudet eivät edelleenkään ole tähän lakiin (”vakuuttamiseen”) sidoksissa – Mm. toimeentulotuki, opintotuki, lastenhoidon tuet 7
  8. 8. Suomessa asuminen • Suomessa asuminen määräytyy eri tavoin, kun sovelletaan • Lakia asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa • Kotikuntalakia • Verolainsäädäntöä • Sosiaaliturvassa lähtökohtana on tosiasiallinen maassa asuminen • Suomessa vakinaisesti asuvana pidetään henkilöä, jolla on Suomessa • Varsinainen asunto ja koti, – Ratkaisevaa ei ole minkälainen asunto henkilöllä on Suomessa ja mahdollisesti ulkomailla • Ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee Suomessa – Pääasiallisesti= vähintään puolet ajasta • Vakinaista asumista arvioitaessa voidaan rajatapauksessa ratkaista, onko henkilöllä olennaisemmat siteet Suomeen kuin muuhun valtioon 8
  9. 9. Suomeen muutto, asumisen arviointi • Laissa erotetaan vakinaisen asumisen määräytyminen tultaessa Suomeen EU-alueelta tai muusta maasta • Asuinmaa ratkaiseva sosiaaliturvan määräytymisperusteena, kun EU-alueelta Suomeen tuleva henkilö ei työskentele täällä – Perheenjäsen, opiskelija, eläkeläinen • Käytännössä kansallisen lainsäädännön ja EU-asetusten kriteerit asumisen ja asuinmaan määräytymisestä ovat hyvin lähellä toisiaan – EU-asetusten ensisijaisuus Suomen lainsäädäntöön nähden henkilön asuinmaata ratkaistaessa 9
  10. 10. Suomeen muutto, asumisen arviointi • Muualta kuin EU-alueelta Suomeen tulevan henkilön muuton ja asumisen vakinaisuus arvioidaan tekemällä kokonaisharkinta • Muuton ja asumisen vakinaisuutta osoittavina seikkoina otetaan huomioon muun muassa, että: 1. hän on suomalaista syntyperää 2. hänellä on aiemmin ollut Suomessa tässä laissa tarkoitettu kotikunta 3. hänellä on voimassa oleva työsopimus tai muu siihen rinnastettava selvitys Suomessa tehtävää vähintään kaksi vuotta kestävää työtä tai opiskelua varten; taikka 4. hänellä on ollut tilapäinen asuinpaikka Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajan maahanmuuton jälkeen 10
  11. 11. Opiskelijana Suomeen • EU-alueelta vai sen ulkopuolelta tuleva opiskelija? • EU-asetusten perusteella arvioituna toisesta jäsenmaasta tulevan opiskelijan ei lähtökohtaisesti katsota asuvan Suomessa – ”Opiskelijoiden osalta tulolähde” – mistä maasta opintotukea tai muuta tuloa? • Suomeen 3. maasta tulevan opiskelijan Suomessa asumista ja muuton vakinaisuutta arvioidaan kuten muillakin henkilöillä, jotka eivät työskentele – Kokonaisarvio ja kotikuntalain säännös vakinaisesta asumisesta – ”…selvitys Suomessa vähintään kaksi vuotta kestävää opiskelua varten” • Myönteinen ratkaisu opiskelijan Suomessa asumisesta tarkoittaa oikeutta sairausvakuutusetuuksiin – Kela-kortti, korvaukset lääkkeistä ja yksityislääkärillä käynnin kustannuksista – Opiskelijalla ei ole oikeutta yleiseen asumistukeen eikä äitiysavustukseen, vaikka hänen katsottaisiin asuvan vakinaisesti Suomessa – Opintotuki vain poikkeuksellisesti 11
  12. 12. Opiskelijana Suomeen, esimerkki • Henkilö A tulee Pakistanista Suomeen opiskelemaan tutkintoa Helsingin Yliopistossa. Hänellä on saapuessaan oleskelulupa Suomessa opiskelua varten. Miten Suomessa asumista ja oikeutta etuuksiin on arvioitava? • Oleskelulupaedellytys täyttyy • Suomessa oleskelun oletettu kesto – ylempi korkeakoulututkinto tyypillisesti 4-5 vuotta • Kotikuntalain säännös asumisen vakinaisuudesta – hänellä on voimassa oleva työsopimus tai muu siihen rinnastettava selvitys Suomessa tehtävää vähintään kaksi vuotta kestävää työtä tai opiskelua varten; • Huomioitava etuusrajoitukset – ei oikeutta asumistukeen eikä äitiysavustukseen • Opiskelija A voidaan katsoa Suomessa asuvaksi maahan tulosta lukien – voi saada Kela-kortin ja EHIC-kortin ja on oikeus sairausvakuutuksen etuuksiin 12
  13. 13. Työntekijänä Suomeen • Laissa ei säädetä työskentelyn (työsopimuksen) vähimmäiskestosta • Työntekijällä on oikeus eräisiin asumisperusteisiin etuuksiin, kun kuukausiansio vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan määrää kuukaudessa • Vuonna 2019 rajapalkka on 696,60 euroa kuukaudessa – Kela saa tulotiedot kansallisesta tulorekisteristä • Oikeus seuraavien lakien mukaan määräytyviin etuuksiin: sairausvakuutuslaki, kansaneläkelaki, takuueläkelaki ja vammaisetuuslaki – EU-työntekijällä voi lisäksi olla oikeus yleiseen asumistukeen ja äitiysavustukseen. Näihin etuuksiin ei 3. maasta tulevalla työntekijällä ole oikeutta, ellei hänen katsota asuvan vakinaisesti Suomessa • EU-lainsäädännön vaikutus: EU-alueelta Suomeen työkomennukselle tuleva lähetetty työntekijä tai virkamies pysyy edelleen lähettävän maan sosiaaliturvassa 13
  14. 14. Työntekijän jälkisuoja • Työntekijän kuukausiansio ei tilapäisesti tai pysyvästi yllä rajapalkkaan 696,60 € • Työn vähentyminen – esim. nollatuntisopimus • Työn keskeytyminen – esim. lomautus • Työn päättyminen – esim. määräaikainen työsuhde päättyy • Jälkisuoja = henkilöllä on edelleen oikeus ”työntekijän” etuuksiin, kun hän on ennen olosuhdemuutosta työskennellyt vähintään 6 kuukautta • Rajapalkan (696,60 €) tulee täyttyä joka kuukausi • Edeltävä 6 kuukauden yhtenäinen kausi, korkeintaan viikon katkos hyväksytään 14
  15. 15. Työntekijän jälkisuoja • Jälkisuojan kesto on – Enintään kolme kuukautta olosuhdemuutoksesta, tai – Oleskeluluvan voimassaolon aika (3. maan kansalaisella) • Työskentelyn kokonaan lopettaneella jälkisuojan edellytyksenä on työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen • Jälkisuojaa ei ole henkilöllä, joka siirtyy muun maan sosiaaliturvaan esimerkiksi aloittamalla työskentelyn muussa maassa 15
  16. 16. Yrittäjänä / apurahansaajana Suomeen • Yrittäjän ja apurahansaaja-yrittäjän oikeus etuuksiin edellyttää eläkevakuutuksen voimassaoloa • YEL- tai MYEL-vakuutus – Suomalaista apurahaa saavan on otettava Myel-vakuutus, kun työskentely kestää vähintään 4 kuukautta ja työtulo on vähintään 3900 € vuodessa • 3. maasta tulevan yrittäjän on asuttava vakinaisesti Suomessa, jotta eläkevakuuttaminen on mahdollista – Työeläkeyhtiö ratkaisee Suomessa asumisen soveltamalla lakia asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa – Kotikuntalain säännökset 16
  17. 17. Suomeen muuttavan oikeus etuuksiin • Pääsääntö: oikeus siitä päivästä, kun vakuutettu Suomessa asuvana tai työskentelevänä • Poikkeuksia: • Vanhempainpäivärahat: 180 päivää asumiseen tai työskentelyyn perustuvaa vakuutusaikaa Suomessa ennen laskettua synnytysaikaa – EU-tilanteissa voi hyödyntää myös edeltävän vakuutusajan muussa jäsenvaltiossa • Eläkkeet ja vammaisetuudet: 3 vuoden asumisaikavaatimus • Työttömyyspäiväraha: täytettävä työssäoloehto – Vähintään 26 viikon edeltävä työskentely – EU-tilanteissa voi hyödyntää myös edeltävän työskentelyajan muussa jäsenvaltiossa 25.10.2019 17
  18. 18. Oikeus sairaanhoitoon Suomessa • Kelan sairausvakuutus tarkoittaa korvauksia mm. lääkkeistä ja yksityislääkärin palkkiosta • Sairausvakuutuskortti eli Kela-kortti • Julkinen terveydenhuolto (terveyskeskukset, sairaalat) on Suomessa kuntien vastuulla • Kunnan asukkaaksi kirjaaminen maistraatissa = kotikuntaoikeus • Kelan sairausvakuutus ei anna oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon • Kelan sairausvakuutuksen puuttuminen ei poista oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon • Ei kotikuntaa Suomessa • Tilapäinen oleskelu Suomessa: lääketieteellisesti välttämätön hoito eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC) • Työnteko Suomessa: palvelut kuten henkilöllä, jolla on kotikunta. Kela antaa todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin • Todistus sitoo julkisen terveydenhuollon yksikköä 25.10.2019 18
  19. 19. Kelan verkkoasiointipalvelu • Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella • Hakemuksen liitteet voi lähettää sähköisesti • Asiointipalvelun etusivulta asiakas näkee: • Seuraavat ja edelliset maksut • Onko hakemus jo käsitelty tai ratkaistu • Muistutukset, jos hakemuksesta puuttuu liite tai se on jäänyt lähettämättä 19
  20. 20. Puhelinpalvelu ja ajanvaraus • Kansainvälisten tilanteiden palvelunumero 020 634 0200 • Jos palvelunumerossa on soittohetkellä jonoa, voi asiakas halutessaan jättää Kelan puhelinpalveluun soittopyynnön • Takaisinsoitto on asiakkaalle maksuton • Asiakas voi myös varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun • Ajanvaraus tehdään verkossa. Ajan varaamiseen tarvitaan puhelinnumero ja suomalainen henkilötunnus • Vaihtoehtoisesti ajan voi varata soittamalla maasta- ja maahanmuuton palvelunumeroon 20

×