CER-direktiivi Lakiehdotus yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta

1. CER-direktiivi
Lakiehdotus yhteiskunnan kriittisen
infrastruktuurin suojaamisesta ja
häiriönsietokyvyn parantamisesta
25.4.2024 STM valmiusseminaario
Hallitusneuvos Johanna Hakala

2. Direktiivi kriittisten toimijoiden
häiriönsietokyvystä (CER-direktiivi)
• Annettu 14.12.2022, voimaan 16.1.2023 (lainsäädäntöperusta: SEUT artikla 114, sisämarkkinat)
• Sektorit: energia, liikenne, pankkiala, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri, terveys, juomavesi, jätevesi,
digitaalinen infra, julkishallinto (pl. keskuspankit, oikeuslaitos ja lainsäädäntöelimet), avaruus sekä elintarvikkeiden
tuotanto, jalostus ja jakelu
• Tausta: Euroopan turvallisuusunionistrategia
• Kriittisten toimijoiden fyysistä ja digitaalista kriisinkestävyyttä on edistettävä kokonaisvaltaisesti. Näin parannetaan myös
EU:n ja sen jäsenmaiden varautumista hybridiuhkiin. CER ja kyberturvallisuusdirektiivi NIS 2 muodostavat eurooppalaisen
viitekehyksen
• Pyrkii vahvistamaan kriittisten toimijoiden ja toimintojen häiriönsietokykyä ja tehostamaan viranomaisten välistä
koordinaatiota ja yhteistyötä EU:ssa, jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden sisällä. Komission rooli
turvallisuustoimijana.
• Venäjän hyökkäyssodan ja Nord Stream -sabotaasin jälkeisessä ajassa tarve edistää direktiivien tavoitteita -
turvallisuusympäristön muutos, jossa kriittinen infrastruktuuri on vaikuttamisen kohteena.

3. • Jäsenvaltioille
̶ strategia
̶ kansallinen CER-riskiarvio
̶ kriittisten toimijoiden määrittäminen
̶ toimivaltainen viranomainen (viranomaiset)
̶ yhteyspistetehtävät
̶ tuki kriittisille toimijoille
̶ jäsenmaiden välinen yhteistyö
̶ taustantarkistukset
̶ valvonta- ja seurantaregiimin järjestäminen
• Kriittisille toimijoille
̶ riskiarviointi
̶ kriisikestävyyssuunnitelmat
̶ yhteyshenkilön nimeäminen
̶ tapahtumailmoitukset (24 h/1 kk) (toimivaltainen
viranomainen ilmoittaa komissiolle, jos koskee väh.
6 jäsenmaata, POCin kautta muille jäsenmaille)
1) valtionhallinnon jatkuvuuden turvaaminen;
2) energiatuotannon varmistaminen;
3) kyky hallita suurten ihmisjoukkojen
liikehdintää;
4) ruuan ja veden saatavuuden turvaaminen;
5) suurista uhrimääristä huolehtiminen;
6) kriisinkestävien viestiyhteyksien
varmistaminen;
7) liikennejärjestelyiden varmistaminen.
NATO:
siviiliyhteiskunnan
varautuminen
Mitä uutta CER-
direktiivistä

4. Kansallisen toimeenpanon aikataulu ja direktiivin määräajat
Sidosryhmäkuuleminen 6/2023
Sidosryhmäkuuleminen 12/2023
HE luonnos; lausunnot - 3/2024
HE Eduskuntaan kevätistuntokaudella
2024
Laki voimaan viim. 17.10.2024
Kansallinen strategia ja riskiarvio
1/2026
Kriittisten toimijoiden määrittäminen
7/2026
Kriittisten toimijoiden riskiarviot 9 kk:n
kuluessa (2027)
Kansallisen yhteyspisteen raportti
komissiolle 7/2028
Komission kertomukset Euroopan
parlamentille 7/2027 ja 6/2029

5. Valmistelutilanteesta
• Ratkaisuvaihtoehtoja arvioidaan edelleen ja vaikuttavia tekijöitä ovat
̶ julkisen talouden tila (haettua määrärahaa ei ole toistaiseksi myönnetty)
̶ viranomaistoiminnan järjestelyt
̶ valtioneuvoston valmistelurakenne
• Keskeistä ministeriöiden sitoutuminen hallinnonalansa toiminnan järjestämiseen kehysten
puitteissa ja valmistautuminen direktiivin edellyttämään poikkihallinnolliseen
koordinaatiotoimintaan.
• OKA totesi lausunnossaan, että valtioneuvostossa on tarpeen kehittää toimintamalleja
useiden ministeriöiden yhteistyötä vaativaan horisontaalisen johtamiseen, ohjaukseen ja
valmisteluun sekä horisontaaliseen yhteistoimintaan käytännön vakavissa häiriötilanteissa
ja niihin varautumisessa, mille CER-direktiivin täytäntöönpano luo osaltaan uutta
lainsäädäntökehikkoa.

6. Lakiehdotuksen rakenne ja
toimintamalli ennallaan
• Lakiehdotuksen toiminnan järjestämisen malli säilyisi ennallaan. Direktiivin horisontaalinen
luonne edellyttää, että yhdelle ministeriölle annetaan koordinaatiotehtävä, joka vastaisi
strategian ja riskiarvion valmistelusta ja sovittaisi yhteen toimia valtioneuvostossa.
• Sektoriministeriöt vastaisivat toimialoistaan ja ministeriöiden alaiset virastot toteuttaisivat
kullakin sektorilla direktiivin edellyttämiä valvontatehtäviä.
• OKA: Ratkaisussa häiriönsietokyvyn turvaaminen voidaan yhdistää osaksi toimialan
ohjausta ja hallinnonalan johtamista sekä tavanomaista toimintaa. Se on lähtökohtaisesti
perusteltu toimintatapa normaalisuusperiaatteen kannalta. Riskinä on kuitenkin, että
häiriönsietokyvyn turvaamisessa merkitykselliset näkökulmat hajautuvat ja erilaistuvat
kunkin ministeriön ja viranomaisten omien painotusten perusteella (siilot).
• Häiriönsietokyvyn ohjauksessa ja koordinaatiossa tarvitaan sen vuoksi vahvaa yhteistyötä
ministeriöiden ja eri viranomaisten kesken sekä yhteistä koordinaatiota.

7. KV-kartoitus: verrokkimaissa koordinaatiosta vastaavalla
ministeriöllä ei omaa valvottavaa sektoria (VNK,PLM,SM)
EU-jäsenvaltiot (8)
SM VNK PLM
Kaikki valtiot (13)
OM/SM VNK PLM Virastotaso
Kriittisen infrastruktuurin suojaamista koordinoiva ministeriö (KV-vertailu)
Saksa
Belgia
Ruotsi
Tanska
Espanja
Ranska
Luxemburg
Viro
Saksa
Belgia
Australia
Norja
Kanada
Ruotsi
Tanska
Sveitsi
Espanja
Ranska
Luxemburg
Viro
Iso-Britannia

8. CER-toiminnan yhteensovittaminen ja
yleinen ohjaus 2025 alkaen
• OKA kiinnitti huomiota kansallisen turvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden kokonaisuuden
johtamiseen. Valtioelinten tasolla se kuulu valtioneuvostolle, mutta valmistelu hajautuu eri
ministeriöille.
• Lakiehdotuksessa kriittisten toimijoiden tunnistaminen toteutettaisiin strategian ja
riskiarvioinnin kautta.
• OKA: Strategia olisi hyväksyttävä valtioneuvostossa lakisääteisenä suunnitelmana.
Valtioneuvoston periaatepäätös ei ole oikeudellisesti sitova, mutta sillä on hallinnon
toimintaa ohjaava vaikutus. Periaatepäätös velvoittaa vain periaatepäätöksen antanutta
hallitusta.

9. Kriittisyyden määrittäminen, esimerkki
Erittäin kriittinen infrastruktuuri, jonka
menettämisellä on suuri merkitys kansallisesti ja
ylikansallisesti, sekä useille eri aloille
Tärkeä kriittinen infrastruktuuri, jonka
menettämisen vaikutus keskeisiin ja
välttämättömiin toimintoihin on merkittävä
Kriittinen infrastruktuuri, jonka
menettämisellä on kohtalainen vaikutus
keskeisten toimintojen toteuttamisessa
Infrastruktuuri, jonka menetyksen vaikutus on
vähäinen välttämättömien toimintojen ja
palveluiden toteuttamisessa
CER sääntely

10. Esimerkki kriittisyysvaikutusten arvioinnista /
vaikuttavuus väestöön
Vaikuttavuus Matala (1) Kohtalainen (2) Merkittävä (3) Kriittinen (4) Erittäin kriittinen (5)
Väestön määrä
johon häiriö
vaikuttaa
< 75 000 > 75 000 > 150 000 > 225 000 > 350 000
Väestötiheys häiriön
vaikutusalueella
< 10 hlö/km2 > 10 hlö/km2 > 50 hlö/km2 > 250 hlö/km2 > 1250 hlö/km/2
Häiriön alueellinen
vaikutus
Haja-asutusalue ja
maaseutu
Kunta ja kaupunki Maakunta Maan osa Kansallinen ja
ylikansallinen

11. Esimerkki kriittisyysvaikutusten arvioinnista / vakavuusasteikko
Vaikutustekijä Matala (1) Kohtalainen (2) Merkittävä (3) Kriittinen (4) Erittäin kriittinen (5)
Väestön henki ja
terveys
Kuolleita < 1/250 000 Kuolleita > 1/250 000 Kuolleita > 1/100 000 Kuolleita > 1/40 000 Kuolleita > 1/20 000
Taloudellinen
vaikuttavuus
< 1 % valtion
talousarviosta
> 1 % valtion
talousarviosta
> 2 % valtion
talousarviosta
> 4 % valtion
talousarviosta
> 8 % valtion
talousarviosta
Ympäristövaikutukset Vähäinen, paikallinen Vähäinen, alueellinen Merkittävä, paikallinen,
pitkäkestoinen
Merkittävä, alueellinen Merkittävä, alueellinen,
pitkäkestoinen
Keskinäisriippuvuus Vähäinen vaikutus
muihin toimijoihin ja
infrastruktuuriin
Matala vaikutus muihin
toimijoihin ja
infrastruktuuriin
Kohtalainen vaikutus
muihin toimijoihin ja
infrastruktuuriin
Merkittävä vaikutus
muihin toimijoihin ja
infrastruktuuriin
Korkea vaikutus muihin
toimijoihin ja
infrastruktuuriin
Poliittiset vaikutukset ja
luottamus hallintoon
Pieni ja hallittava riski Matala ja kohtalaisesti
hallittava riski
Kohtalainen ja heikosti
hallittava riski
Korkea ja heikosti
hallittava riski
Korkea ja hallitsematon
riski
Psykososiaaliset
vaikutukset
yhteiskunnassa
Vähäinen häiriö
yhteiskunnassa
Huomattava haitta
yhteiskunnassa
Yhteiskunnan
toimintakyky laskee
Yhteiskunta toimii vain
osittain
Yhteiskunta ei toimi
ilman merkittävää
ulkopuolista tukea
Kansainväliset suhteet Vähäinen vaikutus Matala vaikutus Kohtalainen vaikutus Merkittävä vaikutus Korkea vaikutus
Keskeiset palvelut,
julkiset ja yksityiset
Vähäinen vaikutus Matala vaikutus Kohtalainen vaikutus Merkittävä vaikutus Palvelut eivät käytössä
Turvallisuusviranomais-
ten toimintakyky
Vähäinen vaikutus Matala vaikutus Kohtalainen vaikutus Merkittävä vaikutus Toimintakyky
menetetään

12. Esimerkki kriittisyysvaikutusten arvioinnista / häiriön kesto
Matala (1) Kohtalainen (2) Merkittävä (3) Kriittinen (4) Erittäin kriittinen (5)
Häiriöstä
palautumiseen
menevä aika
Minuutteja Tunteja Päiviä Viikkoja Kuukausia
Häiriön kestoaika Minuutteja Tunteja Päiviä Viikkoja Kuukausia
Aika milloin häiriön
vaikuttavuus on
pahimmillaan sen
havaitsemisesta
Kuukausien päästä Neljän viikon päästä Viikon päästä Vuorokauden päästä Välittömästi

13. CER-toiminnan ja NIS2 yhteensovittaminen
Synergiahyödyt NIS2 direktiivin edellyttämän valvonnan kanssa
• Kuten NIS2 toimeenpanossa, myös CER HE:ssä kriittisten toimijoiden valvonta ehdotetaan
järjestettäväksi toimialakohtaisesti, olemassa oleviin valvontaviranomaisiin tukeutuen.
• Valvovia viranomaisia olisivat energiavirasto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus, Liikenne- ja viestintävirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
(Fimea), Ruokavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirasto ja aluehallintovirastot.
• Edellä mainitut viranomaiset ovat NIS2-direktiivin toimeenpanoehdotuksessa pitkälti
samoja, joten synergioita valvonnan järjestämisessä löydättäneen siinäkin tilanteessa, että
haettuja resursseja valvontaan ei saada.

14. CER-toiminnan, huoltovarmuustoiminnan ja
valmiuslain mukaisen varautumisen
yhteensovittaminen
• CER, valmiuslain mukainen varautuminen ja huoltovarmuustoiminta ovat
komplementaarisia ja ministeriöt vastaavat toimialoillaan ohjauksesta
̶ valmiuslain mukaan varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto sekä kukin
ministeriö toimialallaan. Kukin ministeriö yhteensovittaa varautumista omalla
toimialallaan.
̶ huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain mukaan ministeriöt kehittävät
huoltovarmuutta omalla toimialallaan
̶ CER:ssä sektoriministeriöt vastaisivat toimialoistaan
>> Ohjaus yhdistyy ministeriöissä, jolloin saadaan synergiaa ja vältetään
päällekkäisyyttä.

15. Kirkkokatu 12, Helsinki
PL 26, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde 0295 480 171
www.intermin.fi