Soten valmiussuunnittelusta

1. SOTEN
VALMIUSSUUNNTTELUST
A
Valmiusseminaari
25.4.2024 Veli-Matti Ulander hallintoylilääkäri HUS

2. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävällä hyvinvointialueella ja HUS-yhtymässä tulee yhteistyöalueen tilannekuvan
luomista ja ylläpitämistä varten olla sosiaali- ja terveydenhuollon Valmiuskeskus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen tehtävänä on yhteistyöalueellaan:
1) koota ja analysoida tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteista ja niiden uhkista;
2) muodostaa ja ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän valmiutta kuvaavaa
tilannekuvaa, joka sisältää tiedot palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja
materiaaliresursseista ja tukipalveluiden toiminnasta;
3) jakaa salassapitosäännösten estämättä yhteistyöalueensa hyvinvointialueille sekä
aluehallintovirastoille niiden tehtävien hoitamista varten 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tilannekuvatiedot;
4) jakaa salassapitosäännösten estämättä muille sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksille ja
sosiaali- ja terveysministeriölle 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tilannekuvatiedot valtakunnallisen tilannekuvan
luomiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö muodostaa yhteistyössä valmiuskeskusten kanssa valtakunnallisen sosiaali-
ja terveydenhuollon tilannekuvan.
2
TILANNEKUVA(SOSIAALI- JA
TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAKI 51 §)

3. Hyvinvointialueen on muodostettava sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvaa
alueeltaan toimintojen jatkuvuuden ja palvelujen saatavuuden turvaamiseksi
häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Hyvinvointialueen on luovutettava tilannekuvaa koskevia tietoja sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 51 §:ssä tarkoitetulle sosiaali- ja
terveydenhuollon valmiuskeskukselle.
Valmiussuunnitelmien tulee sisältää … menettelytavat sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä annetun lain 51 §:ssä tarkoitetun tilannekuvatiedon keräämiseksi ja
jakamiseksi
3
VALTIONEUVOSTONASETUS HYVINVOINTIALUEIDEN
VARAUTUMISESTASOSIAALI- JATERVEYDENHUOLLON
HÄIRIÖTILANTEISIIN (308/2023)

4. Valmiussuunnittelu on nykyään yo-HVA:n ja HUS-yhtymän tehtävä, mutta sitä esitetään
lausunnolle tulevassa HE:ssa valmiuskeskuksen tehtäväksi
 Valmiussuunnittelu viiden alueen mallilla
Tapahtuu kansallisen riskinarvion sisältämiin riskeihin, ns. veturina on ollut sotilaallisen
voiman käytön skenaario
4
VALMIUSSUUNNITTELU

5. Erillinen sotilassairaalaverkosto lopetettu 2000-luvulla ja poikkeusolojen toiminta
tukeutuu täysin siviiliterveydenhuoltoon
Sotilaslääketieteen keskus huolehtii varusmiesten ja Puolustusvoimien henkilökunnan
terveydestä.
Puolustusvoimien sotilaallinen terveydenhuolto perustuu neljän yo-hyvinvointialueen ja
HUSin koordinaatioon (yhteistyöalueet) ja kyvykkyyden tuottamiseen myös
puolustusvoimien tarpeisiin.
Siviiliterveydenhuollon ja puolustusvoimien logistiikkalaitoksen läheinen yhteistyö
(suunnittelu ja harjoittelu)
5
PUOLUSTUSVOIMIEN
TERVEYDENHUOLTO

6. Alueellisesti hajautettua häiriötilanteiden kirurgista, sairaalan ulkopuolista toimintaa
Kevyt ja nopealiikkeinen siviilirakenteinen suorituskyky
Häiriötilanteissa osana kansallista reagointi- ja puolustuskykyä
Hyvinvointialueiden vapaaehtoista henkilöstöä
Harjoittelee ja kootaan tarvittaessa
Ylläpidosta ja käytöstä sovittava YTA-sopimuksissa
6
MOBIILIKIRURGIAN TOIMINTA (MOBKIR)

7. Jo pitkään tehdyn kansallisen valmiussuunnittelun lisänä tullut aiempaa vahvemmin kv-
yhteistyö
Yhteinen puolustussuunnittelujärjestelmä, 4-vuotissykleittäin (NDPP)
Suomella tulee olla kyky lähettää joukkoja tarvittaessa toisen NATO-maan avuksi ja
toisaalta kyky vastaanottaa apua
Terveydenhuollon valmiuden jatkorakentaminen
Kansalliset lainsäädännölliset muutostarpeet
7
SUOMI NATON JÄSENENÄ

8. Palvelujärjestelmän sopeuttaminen kriisitilanteeseen
Siviiliterveydenhuollon ja haavoittuneiden sotilaiden hoidon yhteensovittaminen (mitä
hoidetaan, mitä ei hoideta, missä?)
Sotilaiden evakuointiketjujen ja logistiikasta osaltaan huolehtiminen (miten, minne)
Puolustusvoimien operatiiviseen lääkintähuoltoon osallistuminen (palvelujärjestelmän
henkilöstö)
Ulkomaisten joukkojen (NATO) haavoittuneiden evakuoinnin järjestely (evak. keskus,
HUB) ja kansainvälinen yhteistyö Suomen alueella.
Ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakykyä (ml. tukipalvelut) ja
yhteiskunnallista resilienssiä
8
SOTEN TEHTÄVÄT KRIISITILANTEESSA
(SOTIL. VOIMANKÄYTTÖ)

9. Terveydenhuollon jo nykyiset haasteet ovat ennallaan (väestön vanheneminen,
henkilöstön saatavuus, rahoitus).
Kriisitilanteisiin varautuminen ja kyvykkyysien hyödyntäminen edellyttää suunnittelua
ja harjoittelua, joka luonnollisesti hyödyttää kansallista kriisivalmiutta.
Rajallisen resurssin ja henkilöstön hyödyntäminen edellyttää yhteistä päämäärää,
koordinointia ja konsensusta, ilman että palvelujärjestelmä tarpeettomasti häiriintyy.
Vaatii resurssointia ja pitkäjänteistä työtä
9
MERKITYS SOTELLE NORMAALIOLOISSA

10. 10