Eloisa valmiussuunnittelu

1. TURVALLISUUSJOHTAMINEN

2. Turvallisuusjohtaminen
hyvinvointialueella
Turvallisuusjohtaminen
Turvallisuuskulttuuri
Riskienhallinta
Omavalvonta
Valmius
Varautuminen
Huoltovarmuus
Organisaatioturvallisuus
Turvallisuus- ja
kriisiviestintä

3. rRiskienhallinta ja omavalvonta Organisaatioturvallisuus
• Palvelun, tuotannon ja toiminnan
turvallisuus (kriittiset toiminnot ja
palvelut)
• Työturvallisuus (työsuojelu,
työhyvinvointi, työterveys,
työergonomia)
• Ympäristöturvallisuus
• Henkilöstöturvallisuus
• Pelastusturvallisuus
• Väärinkäytösten ja poikkeamien
hallinta
• Varautuminen ja kriisinhallinta
• Toimitila ja kiinteistöturvallisuus
• Digitaalinen turvallisuus (ICT-, kyber
ja tietoturvallisuus), kriittiset
tietojärjestelmät, -verkot
• Asiakas- ja potilasturvallisuus
• Henkilöstön osaamisen hallinta
Turvallisuus- ja kriisiviestintä
• Tilannekuva
• Turvallisuusviestintä
• Onnettomuustiedottaminen
• Kriisiviestintäohje
• Viestintävälineet ja kanavat
• Krivat, eTuve, Secapp
• media
• sosiaalinen media
• Sisäinen ja ulkoinen viestintä
• Hyvinvointialueen TIKE (sote- pela)
• Hyvinvointialueen JOKE (sote- pela-
kunnat-muut viranomaiset-
elinkeinoelämä- 3.sektori)
• ISTIKE (pela)
• IS YTA valmiuskeskukset (sote)
Valmius- ja varautuminen,
huoltovarmuus
• Turvallisuussuunnittelu
• Valmius- ja varautumissuunnitelmat
• Alueellinen riskiarvio (Pela-Sote-
kunnat-IS YTA)
• Skenaariot, painopisteet,
toimintaohjekortit
• Väestönsuojelu- ja
evakuointisuunnitelmat,
• Kuntien häiriötilannekeskus
• Palvelutasopäätökset
• Pelastustoimi, ensihoito
• Tilannekuva (ESHA, ISTIKE, IS YTA
valmiuskeskus, VNTIKE, SM, STM, THL)
• Hyvinvointialueen tilannekeskus (TIKE)
ja johtokeskus (JOKE)
• Etelä-Savon turvallisuus- ja
valmiusjohtoryhmä ja –foorumi
• Sopimusten ja hankintojen
varmistaminen
• Huoltovarmuus
• valtakunnallinen taso
• alueellinen taso
• paikallinen taso
Ulkoinen toimintaympäristö ja
sidosryhmät
Riskienhallintapolitiikka,
riskienhallintaprosessin mallit ja
ohjeet, omavalvonta,
alueellinen riskianalyysi ja -
arvio
Riskienhallintaprosessi:
Toimintaympäristön määrittely
Riskien tunnistaminen
Riskien analysointi
Riskien merkityksen arviointi
Riskienkäsittely
Seuranta, katselmointi,
viestintä ja tiedonvaihto
Jatkuvuudenhallinta
Turvallisuusjohtaminen
Turvallisuuskulttuuri
Etelä-Savon hyvinvointialueen kokonaisturvallisuuden osa-alueet

4. 4
Etelä-Savon alueellisen riskiarvion uhka- ja häiriötilannetaulukko
Skenaarioita tarkasteltava sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden näkökulmasta
SKENAARIOT
1. Luonnon aiheuttamat
onnettomuudet ja sään
ääri-ilmiöt
1.1 Rajuilma ja
matalapainemyrsky
1.2 Talvimyrsky
(Laajalle alueelle ulottuva
talvimyrsky, johon liittyy
pakkasjakso) (runsas lumentulo,
tykkylumi, jäätävä sade)
1.3 Tulvat
(Vesistö tai hulevesitulva,
suurtulva, pato-onnettomuus)
1.4 Metsä- ja maastopalot
(useampi yhtäaikainen laaja
metsäpalo, laaja metsäpalo)
1.5 Pitkittynyt ja
poikkeuksellinen sääilmiö
(pitkä kuivuusjakso, pitkä
hellejakso/kuumuus, pitkä
pakkasjakso)
2. Suuronnettomuudet
(Laajat
onnettomuustilanteet)
2.1 Kriittisen infran tai
yhteiskuntaa vaikuttava suuri
rakennuspalo (tulipalo
merkittävässä kohteessa)
2.2 Vakava CBRNE
onnettomuus ja
ympäristöonnettomuus
2.3 Vakava
tieliikenneonnettomuus
2.4 Vakava
raideliikenneonnettomuus
2.5 Vakava
lentoliikenneonnettomuus
2.6 Vakava sisävesistön
onnettomuus
2.7 Meriliikenteen
suuronnettomuus
3. Infrastruktuurin häiriöt 3.1 Alueelliset vesihuollon häiriöt 3.2 Alueelliset voimahuollon
häiriöt:
• Sähkönjakelunhäiriö,
• Lämmönjakeluhäiriö
• Polttoaineiden saannin häiriö
3.3 Alueelliset ICT-häiriöt
Tieto- ja viestintäverkkojen ja
palveluiden vakava häiriö
3.4 Kuljetus- ja logistiikan häiriöt:
• Alueellisen liikenneinfran
häiriöt,
• Elintarvikehuollon- ja
päivittäistavarahuollon häiriöt
• Jätehuollonhäiriö
3.5 Lääkkeiden ja
lääkintätarvikkeiden saatavuus
ja jakeluhäiriö
4. Muu yhteiskunta-
järjestystä vaarantava
toiminta ja terrorismi
4.1 Yhteiskuntajärjestystä
vaarantava toiminta, terrorismi ja
väkivaltainen liikehdintä
4.2 Laajamittainen maahantulo
5. Terveysturvallisuuden
häiriöt
5.1 Laajamittaiset tartuntataudit
Pandemia tai muu vastaava
laajalle levinnyt epidemia
5.2 Eläintaudit 5.3 Monipotilastilanteet 5.4 Mikrobilääkeresistenssi 5.5 Kasvintuotannon riskit ja
häiriötilanteet
6. Laaja-alainen
vaikuttaminen
6.1 Kyberhyökkäys 6.2 Kriittisen infran häiriöt 6.3 Informaatiovaikuttaminen 6.4 Poliittinen, taloudellinen ja
sotilaallinen vaikuttaminen
6.5 Julkisen talouden häiriö,
rahoitusjärjestelmän häiriö
7. Sotilaallinen
voimankäyttö, E-S
sotilaallisten uhkien
arviointi (ST2)
7.1 Alueen sotilaallinen uhka
8. Muut uhkamallit ja
häiriötilanteet
8.1 Aurinkomyrsky 8.2 Sisäiset ja ulkoiset
henkilöriskit
8.3 Taloustilanteen, huolto-
varmuuden ja maailmanpoliitti-
sen tilanteen vaikutukset

5. Etelä-Savon valmiusjohtoryhmä ja -foorumi
• Etelä-Savon hyvinvointialueella on toiminnassa Etelä-Savon
valmiusjohtoryhmä, joka toimii maakunnan alueen toimijoiden
yhteistyöelimenä kokonaisturvallisuudessa. Turvallisuus- ja
valmiusjohtoryhmä on maakunnan ylimmän johdon suunnittelu- ja
tiedonvaihtofoorumi turvallisuus- ja valmiusasioissa. Johtoryhmä jakaa
viranomaisten kesken yhteistä tilannekuvaa sekä määrittää Etelä-Savon
valmiussuunnittelun painopisteet, turvallisuuteen liittyvät skenaariot,
resurssit ja tavoitteet. Turvallisuus- ja valmiusjohtoryhmään kuuluvat eri
viranomaistoimijat, elinkeinoelämä, kunnat, kolmannen sektorin edustajat.
• Etelä-Savon valmiusfoorumi kokoaa yhteen Etelä-Savossa toimivat
turvallisuusviranomaiset, kunnat, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin
toimijat. Valmiusfoorumi on poikkihallinnollinen, jonka tehtävänä on
yhteistyön avulla kehittää Etelä-Savon alueen kokonaisturvallisuutta ja
kriisinsietokykyä kaikissa turvallisuustilanteissa. Valmiusjohtoryhmän ja -
foorumin tavoitteena on avoimeen ja tasavertaiseen
kumppanuussuhteeseen perustuva verkostoyhteistyö. Yhteistyön
tarkoituksena on jakaa tietoa hyvistä käytännöistä ja tehdä
kehittämisyhteistyötä eri ihmisten ja organisaatioiden välillä.

6. Häiriötilannekeskus yhteisenä työkaluna
• Laaja-alainen toimintamalli ja kokonaisuus, jota pystytään hyödyntämään matalalla
kynnyksellä, arjen häiriötilanteista aina poikkeusoloihin asti.
• Tavoitteena vakioitu toiminnallinen malli, jolla voidaan vastata asukkaiden
palveluntarpeeseen ja turvata elintärkeiden palveluiden tuottaminen normaaliolojen
häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa
• Suunnittelu perustuu hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin sekä kunnan velvoitteisiin
varautumisesta onnettomuuksiin ja häiriötiloihin sekä niistä palautumiseen
 On osa väestönsuojelun kokonaisuutta
 HUOM! Kriittisen sähkönkäyttöpaikka (VN asetus; TEM 211/2022; 2 § kohta 13)
• Toimii merkittävänä osana yhteiskunnan toimintakykyä ja henkistä kriisinkestävyyttä sekä
jatkumis- ja toipumissuunnittelua
 Huom! Viestintä on AINA osa toimintaa
• Toiminnan keskipisteenä kuntalainen ja kunnassa sillä hetkellä oleskelevat (esim.
kesäasukkaat)
 Taustalla tarve tuottaa sellaiset palvelut, joita kuntalainen tarvitsee selviytyäkseen häiriötilanteissa ja
poikkeusoloissa sekä kyetäkseen toimimaan myös tapahtuneen jälkeen
 Häiriötilannekeskusten tehtävä on osa kunnan valmiussuunnittelua (elintärkeiden palveluiden
tuottaminen)
 Suunnittelun tavoitteena on siis luoda toimintamalli/työkalu, jolla voidaan vastata tähän asukkaiden
kasvaneeseen palveluntarpeeseen em. onnettomuus- ja häiriötilanteissa ja jolla voidaan osaltaan
turvata yhteiskunnallista toimintaa
• Toimintamalli skaalautuu joustavasti erilaisten häiriö- tai onnettomuustilanteiden mukaan.
• Samanlaisen toimintamallin toteuttaminen, helpottaa eri toimijoita (viranomaiset, Vapepa)
sekä tuen antamista ja saamista Etelä-Savossa.
Kuva: YTS 2017

8. Hyvinvointialueen valmiuden säätämismalli toimialoittain
Perusvalmius
• Normaalitilanne ja valmius
• Aktiivinen ESVA-TIKE24/7
(sote-pela)
• Tarvittaessa käynnistetään
tehostettu seuranta esim.
hitaasti kehittyvä tilanne
Tehostettu seuranta
• Aktiivinen tilanteen seuranta
• Valmistautuminen valmiuden
kohottamiseen
• Tiivistetään tilannekuvan
keräämistä
• Tilannepäiväkirja merkintä
• Ilmoitus
häiriötilannejohtoryhmälle
• Tilanteen mukaan tarvittaessa
ennakkoilmoitus laajoissa
tilanteissa ISTIKE (pela) ja
ISSOTE (valmiuskeskus)
(sote)
Tehostettu valmius
• ESHA häiriötilannejohtoryhmälle
hälytys tehostetusta valmiudesta,
tarvittaessa koolle kutsuminen
• Tehostettu tilannekuva
• Tilannepäiväkirjan ylläpito
• Lisähenkilöresurssien
ennakkohälytykset toimialakohtaisesti
• Tehostetun valmiuden toimialan
valmiussuunnitelmat ja ohjeet käyttöön
• Mahdollisesti Ei- kriittisten palveluiden
ja toimintojen supistaminen
• Ilmoitus tapahtumakunnan tai kuntien
johtoryhmille
• Ilmoitus ja yhteistyö Itä-Suomen
valmiuskeskukselle (sote)
• Ilmoitus ja yhteistyö ISTIKE (pela)
• Ennakkoilmoitus Vapepalle, jos tilanne
vaatii mahdollisesti heidän käyttöä
• Viestintäyksikön ja muiden
tarpeellisten tukipalveluiden aktivointi
• Tehostettu viestintä
Täysvalmius
• ESHA häiriötilannevalmiusryhmä
kokoontuu säännöllisesti
• Perustetaan Pel-Joke (P31 tai nimetyn
pelastustoiminnan johtajan päätöksellä)
• Perustetaan tarvittaessa ESHA JOKE
(sote-pela-muut toimijat)
• Täysvalmiussuunnitelmien käyttöönotto
• Lisäresurssien turvaaminen ja Ei-
kriittisten toimintojen priorisointi kriittisiin
toimintoihin
• Virkatyön priorisointi
• Hätätyö
• Virka-apu toiselta
hyvinvointialueelta tai -alueilta
• Muut viranomaiset (virka-apu)
• Yhteisen tilannepäiväkirjan ylläpito
(Krivat)
• Tilannekuva
• ESHA TIKE, ESHA JOKE
• ISTIKE ja ISSOTE valmiuskeskus
• Tiivis yhteistyö tapahtumakunnan /-
kuntien kanssa, muut viranomaiset,
3.sektori, elinkeinoelämän kanssa.
• 3. sektorin käyttö viranomaisten tukena
• Kunnan/ kuntien häiriötilannekeskusten
mahdollinen käyttöönotto
• Tehostettu häiriötilanneviestintä yhdessä
muiden toimijoiden kanssa
• (Etelä-Savon
häiriötilanneviestintä)
Valmiuden säätelyistä päättää hyvinvointialuetta koskevien häiriötilanteiden osalta hyvinvointialuejohtaja tai johtoryhmä
Pelastustoiminnan johtajan toimivaltaan kuuluvien onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikaisten valmiuden nostosta päättää
pelastustoimen johtaja
Valmiuden nostokäsky voi tulla myös puolustusvoimilta

9. ESHA toimialojen valmiussuunnittelu
• Toimialojen valmiussuunnittelu pohjautuu yhteiselle
pohjalla ESHA:lla
• Toimialan valmiussuunnittelu tehdään
turvaluokiteltuna ja TL IV tasolla
• Toimialojen valmiussuunnittelu perustuu enemmän
toimialaa koskeviin tehtäviin, toimintaan ja
toimenpiteisiin eli toimimiseen häiriötilanteessa.
• Toimialan kriittisten toimintojen ja palveluiden
arviointi
• Johtaminen ja päätöksenteko häiriötilanteessa
• Toimialan henkilövaraukset (VAP), ajoneuvojen
varaukset, toimitilavaraukset ja väistötilat
• Toimialan materiaalisen varautumisen suunnitelma
• Toimialakohtainen työryhmä valmiussuunnitteluun

10. ESHA ja kuntien
välinen yhteistyösopimus
• Uudet sopimukset laadittu
ja allekirjoitettu
alkuvuodesta 2024
• Sisältää mm:
• Hälytykset, viestintä, tilannekuva
• Koulutukset, harjoitukset
• Yhteyshenkilöt ESHA ja kuntien välille.
• Suunnitelmat ja yhteensovittaminen
• Yhteistoiminta väestösuojeluun
varautumisessa
• Häiriötilannekeskukset
• Roolit, vastuut ja yhteistoiminta

11. Etelä-Savon hyvinvointialueen toimialojen yhteyshenkilöt kuntiin
nimetty.

12. Kuntien valmiussuunnitelmapohja 2022

13. ESHA ja SPR/Vapepan välinen yhteistoimintasopimus
• Sopimus kattamaan kaikki
hyvinvointialueen toimialat
• Pelastus- ja turvallisuus
• Sosiaalipalvelut
• Terveyspalvelut
• Ikääntyneiden palvelut
• Sopimus voimaan
marraskuussa 2023

14. Yksityisen palvelutuottajien ohjaus varautumisessa
4 § Yksityisten palveluntuottajien ohjaus
varautumisessa
• Jos hyvinvointialue sopii järjestämisvastuullaan olevan toiminnan hankkimisesta
yksityiseltä palveluntuottajalta, on hyvinvointialueen sovittava myös:
1) tilannekuvan ylläpitämisestä;
2) tilannekuvan välittämisestä hyvinvointialueen lisäksi sosiaali- ja
terveydenhuollon valmiuskeskukselle; sekä
3) ilmoitusmenettelystä häiriötilanteissa.
• Hyvinvointialueen tulee lisäksi edellyttää yksityiseltä palveluntuottajalta
suunnitelmaa valmiudesta ja jatkuvuudenhallinnasta.
Yksityisille palveluntuottajille
pidetty varautumisen infot
marraskuussa 2023

15. Valmiuden
säätäminen
Valmiuden säätämisen arviointiperuste
Johtaminen
(Johtamisen vastuunjako ja tehtävät perustavat
lainsäädäntöön)
Esimerkki tilanteita
Vihreä
• Normaalitilanne ei häiriötä tai yhden
toimialan/palvelus häiriötilanne
• Aiheuttaa vähäistä haittaa
• Ei vaadi toimintojen valmiuden kohottamista
• Johtovastuu häiriötä koskevalla toimialalla,
toiminta valmiussuunnitelman mukaisesti
• Tarvittaessa SecApp tiedote: prioriteetti matala
• Yhden toimialan tai palvelun paikallinen häiriö
• Onnettomuus
Keltainen
• Häiriötilanne, joka voi vaatia toimialan
toiminnan tehostamista ja suunnittelua
• Aiheuttaa vähäistä haittaa tai vaaraa
• Johtovastuu häiriötä koskevalla toimialalla,
toiminta valmiussuunnitelman mukaisesti
• Tarvittaessa SecApp tiedote: prioriteetti matala
tai keskitaso
• Tärkeän tietojärjestelmän kaatuminen
• Sähkön tai veden jakelunhäiriö
• Toimialan vakavat häiriötilanteet, estävät
palveluntuotantoa tai estävät sitä (merkittävä
henkilöstövajaus)
• Onnettomuus, jonka vaikutukset vähäiset
Oranssi
• Vakava häiriötilanne, joka aiheuttaa selvästi
haittaa tai vaaraa palvelun tuotantoon
• Vaatii toimialan toimintojen tehostamista ja
kriittisten palveluiden varmistamista
• Vaatii yhteistyötä toimialojen välillä sekä
viranomaisten ja sidosryhmien kanssa
• Hyvinvointialuejohtaja ja HA häiriötilanteen
johtoryhmä
• Tarvittaessa perustetaan HA johtokeskus
tilannekeskuksen tueksi
• SecApp hälytys: prioriteetti keskitaso tai korkea
• Vakava onnettomuus, jolla laajaa vaikutusta
palveluntuotantoon ja palveluihin
• Laaja tai pitkäkestoinen kriittisen infranhäiriöt (vesi,
sähkö. Lämpö, ICT)
• Sään ääri-ilmiöt
• Epidemiat tai pandemiat, vaarallinen tai herkästi
leviävät
• Vakava tietovuoto, kyberhyökkäys
• Vakava laaja-alainen vaikuttaminen
• Työtaistelu (lakko)
• Henkilöstön saatavuus ongelma
• Vakava organisaatiota koskeva mainehaitta
Punainen
• Erittäin vakava tilanne, joka aiheuttaa
merkittävää vaaraa tai haittaa
• Vaatii toimialan
• Vaatii yhteistyötä viranomaisten ja
sidosryhmien kanssa
• Johdon jatkuvuus, varahenkilöstö, jos valmius
24/7
• Hyvinvointialuejohtaja ja HA häiriötilanteen
johtoryhmä
• Perustetaan HA johtokeskus
• SecApp hälytys: prioriteetti korkea
• Suuronnettomuus tai vakava onnettomuus joka
vaikuttaa laajasti palveluihin ja palveluntuotantoon
• Henkeä tai terveyttä uhkaavat tilanteet (kriittinen
talousveden saastuminen
• Vakava väkivallanteko, terrorismi tai niiden uhka
• Sodan uhka
• Ennakoimaton tilanne, jolla laaja vaikutus
• Tulipalo tai muu tapahtuma, joka johtaa väestön tai
hoitolaitoksen evakuointiin
ESHA valmiuden säätäminen ja johtamisen tehostaminen

16. Häiriötilanteen toimintamalli (ESHA
sisäinen)
Häiriötilanne
ESHA
Tilannekeskus
(SoTe-Pela)
Häiriö- tai poikkeustilanne
• Kriittisen infran häiriö (sähkö,
ICT, vesi, lämpö, puhelin, jne)
• Häiriötilanne, turvallisuusuhka
• Suro ja lisäresurssihälytykset
Hälytys/Viesti
Kohdentaminen
• Ryhmät
(hälytysaallot)
• Sijainti
• Osaaminen
Prioriteetti
• Korkea, ohittaa
äänettömyyden
• Keskitaso, matala
Vastaukset, viestit
• Pikakuittaukset (OK/NOK)
• Keskustelu/chat
• Kuvat, tiedostot
• Sijaintitieto
• Tilannekuva
ESHA tilannekuva
• Tilannekuvajärjestelmä
• Krivat (Erillisverkot)
• Tilannekuvan ylläpito
• Tilannepäiväkirja
• Viranomaisviestintä
• SecApp viestintä, tilannekuva
• Virve (palvelut), Virve 2
(tulossa)
• Videoneuvottelu eTuve,
TUVE, Teams,
Valmiit
viestipohjat
24/7
• Tilannekuvanprosessin hallinta
• Tilannekuvan muodostaminen
• Tilannekuvan seuranta
• Tilannekuvan jakaminen
• Määräysten/toimintaohjeisen
jakaminen
• Turvallisuus ja kriisiviestintä
• Krivat, SecApp, eTuve, Virve, TUVE
VALSU-portaali
• ESHA valmiussuunnittelu
• Toimialakohtaiset
valmiussuunnitelmat
• Johtaminen häiriötilanteessa
Arter IMS
• ESHA ohjeet
PELSU pelastussuunnitelma
• Sähköinen pelastussuunnitelma
• Toimintaohjeet, käyttäjäoppaat,
ohjeistukset, häiriötilannekortit
• Toimii tabletilla, tietokoneella,
puhelimella
Hälyttäminen
Tilannekuva Toiminta
INTRO (FCG)
ESHA
perehdytysohjelma
ESHA
johtokeskus
Etelä-Savon kunnat
• Hälyttäminen
• Pikakuittaukset
(OK/NOK)
• Tilannekuva
Granite
jatkuvuudenhallinta,
riskienhallinta
Virve
TL IV luokan
tallennustila
eTuve kumppanit
Sharepoint
ESHA häiriötilannejohtoryhmä (aalto I)
Toimialakohtaiset johtoryhmät (aalto II)
Tilannekuva