Sosiaalisen median työkalut VASU-/OPS-työn tukena

1,626 views

Published on

Esitys Oulun kaupungin päivähoidon VASU-työryhmälle 5.12.2008.

0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,626
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
107
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sosiaalisen median työkalut VASU-/OPS-työn tukena

  1. 1. SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUT VASU-/OPS-TYÖN TUKENA Harto Pönkä 5.12.2008
  2. 2. 1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ 2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN 3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS 4. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”
  3. 3. Sosiaalisen median taustalla on Web 2.0 teknologioineen ja design-periaatteineen.
  4. 4. Sosiaaliselle medialle on ominaista käyttäjien verkostoituminen ja yhteisöllinen toiminta.
  5. 5. Sosiaalisen median palvelut keskittyvät johonkin tiettyyn käyttötarpeeseen . Yksinkertainen on paitsi kaunista, myös helppokäyttöistä .
  6. 6. Sosiaalisen median palveluita on paljon , ja niitä voi yhdistellä .
  7. 7. 1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ 2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN 4. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS 3. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”
  8. 8. Useita sosiaalisen median palveluita voidaan käyttää yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen tukena. Tällaisia ovat esimerkiksi blogit, wikit sekä keskustelun ja yhteisöllisen tuottamisen mahdollistavat palvelut.
  9. 9. Yhteisöissä voidaan tuottaa yhdessä sisältöä sekä kehitellä uusia ideoita ja parannella vanhoja. 1/19/80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti
  10. 10. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä .
  11. 11. Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta .
  12. 12. Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen .
  13. 13. Yhteisöllinen tiedonrakentelu edellyttää omien ajatusten ulkoistamista – selittämistä muille. Keskustelussa ajatukset kehittyvät ja ketjuttuvat.
  14. 14. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan käsitteellinen luomus , joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
  15. 15. Tavoitteeseen pääseminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan tukea ja ohjausta.
  16. 16. Verkkoympäristöön voidaan liittää ns. yhteisöllisiä skriptejä , jotka tukevat , ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
  17. 17. 1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ 2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN 3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS 4. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”
  18. 18. Suljetussa verkkoympäristössä ulkopuoliset eivät pääse häiritsemään työskentelyä. Se on turvallista. Lopputulos pysyy rajojen sisäpuolella – hyvässä ja pahassa.
  19. 19. Avoimessa verkkoympäristössä voidaan saavuttaa enemmän .
  20. 20. Avoinkin verkkoympäristö voi olla hallittu kokonaisuus. Avoimuus vaatii ennen muuta näkökulman muutosta ja uskallusta .
  21. 21. 1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ 2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN 3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS 4. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”
  22. 22. http:// docs.google.com/
  23. 23. http:// jaiku.com/channel/LVMsosmedia/
  24. 24. Osallistuminen paikan päällä vs. sosiaalisessa mediassa <ul><li>PAIKAN PÄÄLLÄ </li></ul><ul><li>180 osallistujaa </li></ul><ul><li>Yksi kerrallaan äänessä, loput kuuntelee </li></ul><ul><li>Ei juurikaan keskustelua </li></ul><ul><li>Videoiden ja esitysten julkaisu netissä jälkikäteen* </li></ul><ul><li>SOSIAALISESSA MEDIASSA </li></ul><ul><li>29 osallistujaa Jaiku-kanavalla + lukijat (116?) </li></ul><ul><li>Monta raportoijaa </li></ul><ul><li>Runsaasti keskustelua </li></ul><ul><li>Reaaliaikainen videostreamaus, esitykset netissä etukäteen </li></ul>Kumpi tapahtuma oli sosiaalisempi? Kumman kautta osallistujat saivat enemmän? * http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/?38_m=257&s=109
  25. 25. http:// aivo.sonera.fi/aivo/
  26. 26. Crowdsourcing <ul><li>Suom. joukouttaminen, talkoistaminen, ”sorsastus” </li></ul><ul><li>” työ, jonka perinteisesti teki erikseen nimetty toimija, tavallisesti palkattu työntekijä, ulkoistetaan määrittelemättömälle, yleensä suurelle joukolle ihmisiä avoimen kutsun muodossa” (Howe, 2006) </li></ul>
  27. 27. http:// tutkimus.parvi.fi/
  28. 28. Parveilu, parveutuminen, parvi (crowd) <ul><li>Yhteistyöverkosto, joukko ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samasta aiheesta, ”löytäneet saman makupalan luo”  Yhteinen tavoite tai ongelma  Tilannesidonnaisuus </li></ul><ul><li>Itseorganisoituvat nopeasti ja aloittavat yhteisen toiminnan  Ryhmäytyminen </li></ul><ul><li>Yhteisöllinen tuottaminen, vertaistuki  Yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentaminen  Jaettu asiantuntijuus  Teknologian tuki yhteisölliselle toiminnalle </li></ul>
  29. 29. http:// sometu.ning.com/
  30. 30. Sometu-yhteisö <ul><li>Sometu = Sosiaalinen media oppimisen tukena </li></ul><ul><li>http ://sometu.ning.com/ </li></ul><ul><ul><li>Perustettu 1.11.2007 </li></ul></ul><ul><ul><li>600 jäsentä (4.12.2008) </li></ul></ul><ul><ul><li>20 ryhmää </li></ul></ul><ul><ul><li>Jäsenten blogeja, ryhmien keskusteluja, kuvia, sosiaalisia kirjanmerkkejä, tapahtumia  ihmisiä, tietoa, kokemusten vaihtoa, tiedonrakentelua, oppimista </li></ul></ul>
  31. 31. 1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ 2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN 3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS 4. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”
  32. 32. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden vaatimukset (2005) <ul><li>” Varhaiskasvatussuunnitelmat ovat kunnallisen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline ja keskeinen henkilöstön työväline. Varhaiskasvatuksen linjauksista ja varhaiskasvatussuunnitelmasta tulisi käydä kunnassa laaja-alaisia keskusteluja. Koko henkilöstö sitoutuu niiden tuottamiseen, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin.” </li></ul><ul><li>” Varhaiskasvatussuunnitelma on yksi keskeinen perusta kun luodaan hyvä ja toimiva vanhempien sekä henkilöstön muodostama kasvatuksellinen yhteisö.” </li></ul>
  33. 33. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vaatimukset (2000, 2003) <ul><li>” Lapsi elää samanaikaisesti kodin, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.” </li></ul><ul><li>” On pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni opetusta toteuttava henkilö osallistuisi opetussuunnitelman laadintaan, jotta sitoutuminen sen noudattamiseen varmistuisi. Myös lasten huoltajien on voitava vaikuttaa työhön varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteita suunniteltaessa.” </li></ul>
  34. 34. OPS-wiki voi vastata vaatimuksiin <ul><li>Henkilökunta, vanhemmat ja tutkijat samassa verkkoympäristössä </li></ul><ul><li>Tiedon ja kokemusten vaihtaminen </li></ul><ul><li>Kasvatus- ja arvokeskustelu </li></ul><ul><li>Läpinäkyvyys ja avoimuus. Myös niillä vanhemmilla mahdollisuus seurata OPS:in valmistelua, jotka eivät osallistu aktiivisesti. </li></ul>
  35. 35. Yhteisöllisen työskentelyn edut <ul><li>Yhdessä voidaan saavuttaa kaikin puolin parempi lopputulos. </li></ul><ul><li>Yhteisön sosiaalinen tuki (ja paine) opetussuunnitelman laatimisessa </li></ul><ul><li>Yhteisöllisesti laadittu opetussuunnitelma tunnetaan paremmin ja siihen ollaan valmiimpia sitoutumaan. </li></ul><ul><li>Keskustelujen kautta opetussuunnitelman taustalla vaikuttavat tekijät voidaan ymmärtää ja tiedostaa entistä paremmin </li></ul><ul><li>Hiljainen tieto tulee esille </li></ul>
  36. 36. OPS-wikin muut edut <ul><li>Työskentelyä voidaan vaiheistaa, ohjata ja ”skriptata” monin tavoin. </li></ul><ul><li>Työskentelyä voidaan seurata reaaliajassa ja tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. </li></ul><ul><li>Lopputulos voidaan julkaista verkkosivustona. </li></ul><ul><li>OPS:in jatkokehitys erittäin helppoa. </li></ul><ul><li>Saatuja kokemuksia ja verkkoon jääviä keskusteluja voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä sekä tutkimuksellisesti. </li></ul><ul><li>Työskentelytapaa ja verkkoympäristöä voidaan jatkossa hyödyntää muissa tarkoituksissa. </li></ul>
  37. 37. OPS-wikin keskeisten ominaisuuksien hahmottelua <ul><li>Osittain suljettu, osittain julkinen? </li></ul><ul><li>Käyttäjäryhmät: henkilökunta, vanhemmat, tutkijat </li></ul><ul><li>Yhteisöllinen tekstin tuottaminen wikissä </li></ul><ul><ul><li>Versiointi, muiden käyttäjien tekemät muutokset </li></ul></ul><ul><ul><li>Muut sisällönhallinnan vaatimukset </li></ul></ul><ul><li>Keskustelut ja kommentointi </li></ul><ul><li>Yhteisöllisyyden tuki, käyttäjien välinen viestintä </li></ul><ul><li>Työskentelyn ohjaus: tiedotteet, ohjeet, aikataulut, kyselyt tms. </li></ul>
  38. 38. OPS-wikin suunnittelun pedagogisia lähtökohtia <ul><li>Kyse on oppimisympäristön suunnittelusta. </li></ul><ul><li>Verkkoympäristön ja sen käyttötavan tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä työskentelyä ja tiedonrakentelua. </li></ul><ul><li>...eli olla oppimisteoreettisesti perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia. </li></ul><ul><li>Teknisen ja pedagogisen käytettävyyden kriteerit </li></ul><ul><li>Työskentelyä ja sen vaiheita tulee voida ohjata, seurata ja arvioida helposti. </li></ul><ul><li>Suunnittelussa tulee olla mukana kaikki osapuolet. </li></ul>
  39. 39. Kiitos! Kysymyksiä? [email_address] [email_address] http:// harto.wordpress.com/

×