Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

1,234 views

Published on

Essi Vuopalan esitys DevelOPE-seminaarissa 17.2.2009

Published in: Education, Technology
  • Be the first to comment

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

  1. 1. Yhteisöllisen oppimisen tukeminen teknologiaperustaisissa oppimisympäristöissä DevelOpe –seminaari 17.2.2009 Essi Vuopala, tutkija (opettaja) Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto on tukenut tätä tutkimusta
  2. 2. Puheenvuoron sisältö: 1. Yhteisöllisestä oppimisesta 2. Ohjauksen elementit teknologiaperustaisissa oppimisympäristöissä 3. Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen – Opiskelijoiden kokemuksia 4. Yhteenvetoa
  3. 3. Yhteisöllisestä oppimisesta Voiko oppiminen olla yhteisöllistä?
  4. 4. Yhteisöllisestä oppimisesta • Yhteisöllisestä oppimisesta puhuttaessa korostetaan ryhmäprosessien vaikutusta yksilön oppimiseen. • Yhteisöllisyydestä – Yhteisöllisyys voidaan nähdä tilana, jossa yhteisön jäsenet luovat yhdessä uutta tietoa (esim. Baker, 2002). – Yhteisöllisyys voidaan määritellä myös yhdeksi vuorovaikutuksen erityismuodoksi. Se viittaa ryhmän jäsenten keskinäiseen sitoutumiseen yhteisen ongelman ratkaisemiseksi tai uuden tiedon tuottamiseksi. Tämä edellyttää ryhmäytymistä. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tavoitteena on saavuttaa kollektiivinen ymmärrys käsiteltävästä asiasta. (Lipponen, 2002.)
  5. 5. – Yhteisöllisyyden toteutuminen edellyttää, että oppimistehtävät antavat tilaa neuvottelulle. On esimerkiksi havaittu, että avoimet kysymykset kannustavat neuvotteluihin ja pohdiskeluihin paremmin kuin faktakysymykset. (Dillenbourg, 1999.) • Keskeistä yhteisöllisessä oppimisessa on, että oppijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta luodaan uutta tietoa jo olemassa olevan tiedon välittämisen sijaan. Yhteisöllisen oppimisen ydin on yhteisen ymmärryksen ja jaettujen merkitysten rakentamisessa vuorovaikutuksessa toisten oppjioiden kanssa. Tämä edellyttää oppijoiden sitoutumista jaettuun toimintaan ja yhteisiin tavoitteisiin.
  6. 6. • Yhteisöllisen oppimisen tilanteissa oppijoilla on mahdollisuus sitoutua toimintoihin, jotka voivat laukaista oppimisen mekanismeja. Esimerkiksi oppijan selittäessä opittavaa asiaa muille, hän ulkoistaa omaa ajatteluaan ja artikuloi tietoa, mikä voi tukea hänen omaa oppimistaan. (Häkkinen & Arvaja, 1999.) • Perinteisesti tieto ymmärretään ensisijaisesti yksilön saavutuksena sekä perusteltuna ja totena uskomuksena. Tieto voidaan nähdä kuitenkin myös ryhmän yhteisenä kehittelyprosessina ja pyrkimyksenä ajatusten edelleen kehittämiseen. Tieto ei ole kumuloituvaa vaan jatkuvasti kehittyvää.
  7. 7. Ohjauksen elementit teknologiaperustaisissa oppimisympäristöissä Ohjaus on vähintään yhtä paljon ”kuuntelemista” kuin aktiivista osallistumista!
  8. 8. Oppimisympäristön suunnittelu ja rakentaminen Työskentelyn tukeminen kurssin aikana Työskentelyn päättäminen Oppimistehtävät Virikemateriaali Ryhmäjako Ympäristön valinta Ympäristön “luominen” Ympäristön testausYksilön ja ryhmän tukeminen Prosessinaikainen arviointi Pedagogisen mallin suunnittelu
  9. 9. Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen? Opiskelijoiden kokemuksia kansainväliseltä verkkokurssilta
  10. 10. • Seuraavat tulokset perustuvat tutkimusaineistoon, joka on kerätty syksyllä 2006 kansainväliseltä verkkokurssilta – Kyselylomakeaineisto (N=250) – Reklektiopäiväkirjat (N=20) – Haastatteluaineisto (N=20) – Verkkoympäristön keskusteluviestit
  11. 11. • Oppimistehtävien on vaadittava yhteisöllistä työskentelyä. (esimerkki) • Virikemateriaalin on tarjottava aineksia ryhmän monipuolisiin pohdintoihin. – Aikarajoitukset huomioitava: Materiaali ei saa olla turhan laaja/yksityiskohtainen, jotta keskustelulle jää tilaa. • Aikataulusta on tehtävä ”sopivan” väljä – Aikataulun on mahdollistettava ryhmän omatahtinen eteneminen ja oma ajankäytön suunnittelu. – Liian väljä aikataulu? (”Keskustelu alkoi harhailla, koska tehtävän aikataulu oli niin väljä.”) • Ryhmän koko on muodostettava aitoa yhteisöllistä työskentelyä tukevaksi – 10 opiskelijan pienryhmä liian suuri? • Heterogeeniset ryhmät – Heterogeeniset ryhmät mahdollistavat monipuolisen asiantuntijuuden jakamisen ja rikkaan vuorovaikutuksen. (”Erilaiset kokemukset ja ammatilliset taustat edistivät yhteisöllistä työskentelyä.”) – Liian heterogeeninen ryhmä? (”Ryhmäläisten liian erilaiset näkökulmat estivät pääsyn yhteiseen tavoitteeseen.”) Pedagogisen mallin suunnitteluun liittyvät ohjauksen elementit
  12. 12. Ryhmän tukeminen • Ryhmän yhteisen tavoitteen kirkastaminen ryhmän jäsenille. Tuutorin tulee myös varmistaa, että työskentely etenee oppimistavoitteen suuntaisesti. • Kaikkien ryhmäläisten aktivointi (esim. roolityöskentelyn kautta) ja motivointi yhteisölliseen työskentelyyn. – Miten saada vapaamatkustajat mukaan työskentelyyn? – Keskustelua dominoivat osallistujat? • Ohjeistaminen yhteisölliseen verkkotyöskentelyyn (mm. viestien kirjoittaminen, otsikointi) • Ryhmän yhteisen työskentelyperustan rakentumisen tukeminen Yhteisöllisen työskentelyn tukeminen kurssin aikana
  13. 13. Ryhmän tukeminen (jatkuu…) • Työskentelyn etenemisen ja syvenemisen varmistaminen. • Aktivoivien kysymysten esittäminen ja selitysten tarjoaminen tarvittaessa. • ”Yhteisöllisen ilmapiirin” luominen. – Vertaistuutorointi • Palautteenanto – Ryhmän työskentelystä – Käsitellyistä sisällöistä (mm. yhteenvedot) • Rohkaiseva ja aktiivinen tuutori kannustaa ryhmää työskentelemään yhdessä! (”liian” aktiivinen tuutori?)
  14. 14. Yksittäisen opiskelijan tukeminen • Motivointi yhteisölliseen työskentelyyn – Tuutori auttaa opiskelijaa näkemään tarpeen yhteisölliseen työskentelyyn. • Yksittäisen opiskelijan tukeminen ryhmäytymisvaiheessa. • Riittävien opiskelutaitojen varmistaminen – Miten opiskellaan yhteisöllisesti? – Miten kirjoitat virtuaaliseen opiskeluympäristöön? • Rohkaiseminen omien ajatusten ja näkemysten esittämiseen. – Ns. Eriävät mielipiteet sallittuja ja suotavia • “Tulkkina” toimiminen heterogeenisen ryhmän jäsenten välillä.
  15. 15. Yhteenvetoa - Yhteisöllisen oppimisen tilanteiden mahdollistaminen on haastavaa. - Ohjauksen näkökulmasta yhteisöllisen työskentelyn onnistumisen kulmakivenä on huolellisesti suunniteltu pedagoginen malli. - Keskeistä myös ryhmän muodostaminen. - Sosiaalinen media – vaatimus yhteisölliseen oppimiseen. - Kuinka sosiaalisia oppimistilanteiden tulisi olla? - Erilaiset oppijat? Sosiaalisuus ei ole aina hyvästä? - Oppimisen ohjaus sosiaalisen median ympäristöissä?
  16. 16. KIITOS! essi.vuopala@oulu.fi
  17. 17. • 3 erilaista työskentelymallia, joiden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita yhteisölliseen työskentelyyn: 1. Väljästi strukturoitu teemakeskustelu – “Lue artikkeli xxx. Nosta pienryhmäsi keskustelualueella esiin kolme mielestäsi keskeisintä asiaa lukemastasi artikkelista. Tutustu muiden kirjoituksiin ja kommentoi niitä.” 2. Roolityöskentely – “Tutustu virikemateriaaliin xxx. Tehtävänäsi on kommentoida materiaalia tietyn roolin näkökulmasta. Roolit ovat…” 3. Ongelmaperustainen työskentely – Tutustu virikemateriaaliin xxx. Esitä oman pienryhmäsi keskustelualueella kaksi kysymystä, jotka haluaisin esittää virikemateriaalin laatineelle tutkijalle. Kun kukin on esittänyt omat kysymyksensä, tulee teidän ryhmänä muodostaa kolme yhteistä kysymystä, joihin materiaalin laatinut tutkija vastaa.
  18. 18. Mikä työskentelytapa kannusti opiskelijoita parhaiten toiminaan yhteisöllisesti? Miksi? Ongelmaperustainen työskentely ”Selkeesti tuo viimenen (=ongelmaperustainen työskentely) niin kun tuki sitä (=yhteisöllistä oppimista) kaikin puolin sekä se minun mielestä, että oli pienempiä osatehtäviä, että jotenkin siinä ainakin ite aktivoitu enempi. Että, kun siinä oli enempi niitä juttuja jotenkin tuntu siinä, että sai ittekin tehtyä ja sitten se, että ite se tavote sille tehtävälle oli paljon yhteisöllisempi selkeesti, et siinä oli vähän kaikkien pakko osallistua yhessä siihen juttuun. Että se ei auttanut, että teki yksin sitä hommaa ja kävi yhen viestin sinne laittamassa, vaan piti niin kun oikeesti neuvotella niistä asioista ja muuta.”
  19. 19. Otteita opiskelijan reflektiopäiväkirjasta: ”Tutori oikeastaan totaalisesti huolehtii siitä, että ryhmäytymistä ja keskustelun käynnistymistä ei tapahdu. Ei pitäisi ensimmäisenä tutorin reagoida joka vinkaisuun. Tutorin kommenttiin silti kiltisti vastasin…” ”En koe työskentelyä yhteisölliseksi enkä mielekkääksi. Tämä on sellaista ”laiva on lastattu-leikkiä”. Tutori ringin keskeltä heittää pallon jokaiselle rinkiin tulijalle vuorotellen. Näin käy mielestäni silloin, kun ohjaaja ei luota opiskelijoihin… tai viime kädessä omiin ohjaustaitoihinsa, siitähän tässä kai oikeastaan on kysymys. Liian aggressiivinen ohjaus pitää ryhmän jäsenet periferiassa. Tutori jää yksin siihen keskelle hääräämään, kun ei anna tilaa ryhmän vuorovaikutukselle.” ”Ryhmämme keskustelualueella on paljon viestejä, joista (liian) moni on tutorin. Vuorovaikutusta sen sijaan on tosi vähän. Pakkotahtinen vastaaminen tutorin kysymyksiin ei luo todellista vuorovaikutusta. ” (Miltä tilanne näytti verkossa?)

×