Koulutus OAMK:ille 21.3.2016, Harto Pönkä, Innowise

1. (Verkko-)
vuorovaikutus
ja ohjaus
Harto Pönkä
21.3.2016

2. Ohjauksen osa-alueet
Urasuunnittelun ja
ammatillisen kasvun
ohjaus
Oppimisen ja
opiskelun ohjaus
Persoonallisen kasvun
ja hyvinvoinnin
tukeminen
Miksi opiskelen? Mihin pyrin?
Opiskeluvaihtoehtoihin liittyvät valinnat
Koulutuksen mahdollistamat työtehtävät
Omat ammatti- ja uratavoitteet
Työllistyminen ja yrittäjyys
Mitä, miten, missä, milloin, kenen toimesta?
Opintoihin liittyvän tiedon löydettävyys
(opp.sisällöt, harjoittelupaikat ym.)
Oppimistaidot, oppimisvaikeudet
Vuorovaikutustaidot, ryhmien ongelmat
Työskentelymenetelmät ja välineet
Kuka osaa auttaa? Miten selviydyn?
Perhetilanne, taloudellinen tilanne
Terveys, päihdeongelmat, kriisit
Ammatillisen identiteetin kehittyminen
Opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen
Lähteenä mm. OAMKin opintojen ohjaussuunnitelman luonnos 19.1.2016

3. Kuvan lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm
MITEN? MIKSI?
Ohjauksen suoruus vs. itseohjautuvuus
Ohjauksella pyritään tukemaan
opiskelijan itseohjautuvuutta ja
oppimisen omistajuutta 
voimaantumista ja valtaistumista

4. Verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

5. Ohjausta tukevat tietopankit

6. • Kollektiivinen tietopankki = kaikki tuottavat ja ylläpitävät
– Kootkaa ohjaukseen liittyvät tiedot järkeviksi kokonaisuuksiksi ja
ylläpitäkää niitä
– Kuka vastaa kokonaisuudesta? Entä osakokonaisuuksista?
– Välttäkää alakohtaisia kopioita. Resurssit kannattaa koota yhteen.
• 1) Yleiset, 2) koulutusaloihin ja 3) yksittäisiin kursseihin liittyvät
materiaalit
– Dokumenttimalleja, teknisiä ohjeita, ohjevideoita, hakemistoja, linkkejä…
• Looginen ja opiskelijalähtöinen rakenne
– Avatkaa rakenteen logiikka opiskelijoille ja noudattakaa sitä
– Usein etsityt sisällöt muita paremmin esiin
• Usein kysytyt kysymykset (UKK)
– Toimivat kategoriat ja tagit (ryhmittely ja hakusanat)
– Kysymysten & vastausten hakutoiminto  Jos ei löydy, ohjataan esim.
live chattiin  Ohjaaja lisää uuden kysymyksen ja vastauksen UKK:hon
Kootkaa tiedot yhteiseen pankkiin

7. Silmäiltävää ja luettavaa sisältöä
• Kirjoita tiiviisti, lyhyitä kappaleita
• Jaa teksti osiin väliotsikoilla
• Käytä listoja ja taulukoita
• Valokuvat, piirrokset ja graafit lisäävät kiinnostusta
– Oletus: kuvaa klikkaamalla aukeaa sen isompi versio
– Muista myös kuvatekstit
• Linkitä aina, kun siitä on lukijalle selvä hyöty
– Lähteet, lisämateriaalit
• Kerro kirjoittaja/julkaisija ja ajankohta
• Kerro, jos olet muokannut sisältöä ja sen syy
• Muista metatiedot: otsikko, kuvaus, jakokuva, hakusanat

8. • Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken
laitteilla ja selaimilla
• Mobiili
– Toimii tableteilla ja kännyköillä
– Ei liitetiedostoja
– Ei pitkiä videoita
– Ei selainriippuvuuksia
– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia
• Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp,
LinkedIn, (Google+)
Nykyaikainen verkkosisältö

9. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

10. Oppijoiden itseohjautuvuuteen
ei kannata liiaksi luottaa
Ks. http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?opcode=show%2Fnews_id%3D16061%2Ftype%3D7#.VfVfQfV-U-8.twitter ja
http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf

11. Yhteinen ideointi wikissä:
Miten ohjauksen
tietopankin voisi toteuttaa?

12. Ohjausta chat-keskusteluissa

13. Live chatit www-sivustoilla
• Asennetaan www-sivustolle, ylläpito verkkoselaimella ja/tai mobiilisovelluksella
• Asiakaspalvelua, neuvontaa, henkilökohtaista ohjausta ja tukea
• Chat-päivystäjän toiminta
– Saa taustatiedot: millä www-sivulla kysyjä on, kauanko ollut, mitä sivuja avannut, montako kertaa käynyt jne.
– Selvittää tilanteen/ongelman/kysymyksen
– Vastaa kysymykseen, antaa ohjeita ja linkkejä, ohjaa ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon
– Tarvittaessa muita välineitä: jaetut muistiinpanot, ruudunjako, Skype, puhelin jne.
• Voi olla myös luottamuksellisen ohjauksen työkalu
– Nimettömyys helpottaa kysymään ja hakemaan apua arkoihinkin asioihin
– Jos keskustelussa käsitellään henkilötietoja, varmistu chat-palvelun sopivuudesta siihen

14. Esimerkki: SeAMKin Zopim-chat
Zopim on suosituimpia ilmaisia chat-
palveluita. Kun chat on kiinni, voi sen
joko piilottaa tai näyttää kävijälle
yhteydenottolomakkeen.
Kuvakaappaus: http://www.seamk.fi/fi/Koulutus/Opiskelijana-SeAMKissa/Opiskelijapalvelut/SeAMK-Chat

15. Lähde: Mykkänen, 2014, http://www.verkkokauppiaaksi.fi/2014/09/suuri-live-chat-vertailu-katso-vertailugrafiikka-osa-3/
Katso myös: https://www.dude.fi/parhaat-chat-palvelut-verkkosivuille/ ja https://www.dude.fi/parhaat-chat-palvelut-verkkosivuille-osa-2/
Live chattien vertailu (2014)

16. Onnistunut chat-palvelutapahtuma
Taloustutkimus/VM, 2015, https://t.co/EIlPRDrsgn

17. • Joillekin tekstimuotoinen keskustelu sopii paremmin kuin
toisille, kun esim. äänensävyt ja ilmeet eivät välity
• Nimettömänä toimiminen ja ohjaajien vertaisohjausta
muistuttava asema madaltaa kynnystä kertoa itsestään
• Internet-keskustelijan estoja vähentää (Suler, 2004):
1. Et tunne minua (dissociative anonymity)
2. Et voi nähdä minua (invisibility)
3. Voimme palata asiaan myöhemmin (asynchronicity)
4. Keskustelu tapahtuu omassa mielessäni (solipsistic introjection)
5. Tämä on vain peliä (dissociative imagination)
6. Olemme tasa-arvoisia (minimization of authority)
• Haasteena on läsnäolo ”tässä ja nyt” ja luottamus
• Verkossa on helpompi jättää toisen viesti huomioimatta
Chat-keskustelun erityispiirteitä
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

18. Onnistunut chat-ohjauskeskustelu
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf
• Ohjaaja käyttää ohjaustyökaluja kuten ”perusutelu”, tarkentavat kysymykset, valmiit teemat,
aiheen rajaus, yhteisymmärryksen varmistaminen.  Keskusteluyhteyden ylläpitäminen.
• Ohjaajat tarjoavat runsaasti linkkivinkkejä ja niihin voidaan tutustua myös yhdessä
• Hidas, tasainen keskustelutahti. Onnistuneet keskustelut kestivät yli tunnin, pisimmät tunteja.
• Löydetään mahdollisia ratkaisuja. Saadaan yhteystiedot tai sovitaan f2f-tapaamisesta.

19. Luottamuksen rakentaminen
• Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen
• Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella ja aikuismaisuudella
• Aloitusviesti tärkeä: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?”
• Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta
• Ohjaajan taustatiedot on hyvä kertoa: luotettava taho ja aikuinen ammattilainen
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

20. Hymiöt chat-keskusteluissa
Chat-otteet: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf
Hämmennys
Empatia
Vahvistus
Pehmennys
Pahoittelu
Empatia
Yllätys
Iloisuus

21. Lähde: http://emojitracker.com/ (19.3.2016)

22. Keskustelu
Millaisena näet
chatin tehtävän
opiskelijoiden
ohjauksessa?
Mitä etuja, entä
haasteita?

23. Vertaisryhmä ja ohjaaja taskussa

24. WhatsApp Facebook & FB messenger Skype
Pikaviestit ja ryhmäkeskustelut

25. Lähde: Oulun kaupunki / NettiNappi, 2014, http://www.slideshare.net/liisakurtti/kyselytulokset-nuorille-51114-41196530

26. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

27. • Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä
viestinnässä ja vertaistuessa
• Esimerkiksi WhatsApp-ryhmä vahvistaa opiskelijoiden
yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea
• Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja
harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta
– Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen
– Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto,
tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne.
• Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen
kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely
– Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa
– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen
jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle
Some-palvelut ryhmäohjauksessa

28. Yhteisölliseen oppimiseen ohjaaminen

29. • ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai
pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”
(Dillenbourg, 1999)
• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja
kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä
erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä
yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa
mediassa!)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä
on enemmän kuin osiensa summa.
• Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se
käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja
yksilötasolla.
Yhteisöllinen oppiminen

30. Yhteisöllinen työskentely
edellyttää toimivaa
vuorovaikutusta ja
yhteistä tavoitetta.
1. Kirkas
(tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)
2. Saa jäsenet osallistumaan
ja tekemään yhteistyötä

31. Lähde: Pönkä, 2014, Sosiaalisen median käsikirja

32. Kun puhutaan ”tiukasta”
yhteisöllisestä työskentelystä, niin
puhutaan ryhmistä.

33. 1. Muotoutumisvaihe (forming)
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
2. Kuohuntavaihe (storming) (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja.
Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
3. Normien luomisen vaihe (norming)
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
4. Toteuttamisvaihe (performing) (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
5. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
Ryhmäytymisen vaiheet

34. Keskustelu
Miten olet käyttänyt
ryhmäohjausta?
Miten ohjaaja voi
tukea ryhmäytymistä?

35. https://www.yammer.com/
Toimiva keskustelu tukee yhteisöllisyyttä

36. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan,
välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,
kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.
Keskustelujen merkitys

37. Pari sanaa perinteisistä oppimisalustoista
(LMS = learning management system, perinteiset verkko-oppimisympäristöt kuten Moodle ja Optima)
Kuva: tämän opintojakson Moodle-ympäristö

39. Yhteinen tuotos vs. omistajuus
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

40. Molemmat tarvitaan: tuotos ja keskustelu

41. Ryhmän työskentelyprosessi
Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?
Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?
Oliko työskentely vastavuoroista?

42. Ohjaaja tiedonrakentelun prosessissa
Yhteisöllisyyttä tai
vuorovaikutusta ei
voida pakottaa,
mutta sille
voidaan luoda
otolliset
olosuhteet.
Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/

43. Yhteisöllistä oppimista edistävät tekijät
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)

44. Yhteisöllistä oppimista vaikeuttavat tekijät
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)

45. • Kiinnitä erityistä huomiota:
– Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys
– Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen
vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä
– Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle
• Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee
oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)
• Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja
perusteluita edellyttäviä kysymyksiä
• Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he
kokevat ”tulleensa kuulluiksi”
• Anna aikaa ryhmäytymiselle  ryhmään liittyvä keskustelu
on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle
Ohjaaja yhteisöllisessä oppimisessa
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

46. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka
saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen
sitoutumista ja panosta
• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten
viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä
• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden
jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia
• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä
oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon
• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi
merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin
käytetyllä pedagogisella mallilla
Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

47. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

48. Työskentely pareittain wikissä:
1. Muodostakaa tehtävänanto,
joka ohjaa keskusteluun/
yhteisölliseen työskentelyyn.
2. Kommentoikaa/arvioikaa
muiden parien tehtäviä.

49. • Sinun on parasta olla aktiivinen osallistuja
• Kokoa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita
– Tavoitteet ja ns. isot kysymykset
• Synnytä pitkäaikaista toimintaa, joka edellyttää
jatkuvaa osallistumista ja tarjoaa jäsenille
kehittymisen mahdollisuuksia.
• Tue jäsenten vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä
• Valitse some-palveluita, jotka tukevat
yhteisöllistä työskentelyä, etenkin keskustelua.
• Älä sokaistu teknologiasta tai kiirehdi, vaan
keskity yhteisön ydintarkoituksen ja -toiminnan
tukemiseen.
Jos kuitenkin haluat luoda yhteisön…

50. Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
Lurkkaajat,
jopa yli 60%
Pienet
kaveriklusterit
Yhteisön ydin
(ja sisäpiiri)
Verkkoyhteisö kasvaa
jäsenten JA yhteyksien
lisääntymisen kautta.
Verkkoyhteisön sosiaaliset suhteet

51. Ohjausta etänä ja videoyhteydellä

52. Adobe Connect etäluentoihin ja -ohjaukseen
Ruudunjaolla voit näyttää mitä tahansa omalta tietokoneeltasi
sekä jakaa sen käyttöoikeuden osallistujille (ylläpitäjät ja esittäjät)
Jaetut linkit (tai muistiinpanot,
äänestys, piirtotaulu tms.)
Chat-keskustelu osallistujien kesken:
kysymykset, kommentit, linkit…
Esittäjän video
on yleensä tässä
Osallistujat
Ylläpitäjät
VINKKEJÄ:
- Testaa tekniikka
etukäteen
- Muista nauhoitus
- Osallista! Anna
esitysoikeuksia
- Voit tehdä useita
asetteluja (layout)
ikkunoineen (pod)
erilaisiin tarkoituksiin
(esim. eri esitykset ja
tehtävät)
- Voit jakaa opiskelijat
pienryhmiin chatissa
(breakout rooms)
- Chat-keskustelu
onnistuu myös kahden
kesken
Esittäjät
AC:n kattavat ohjevideot: http://tv.adobe.com/watch/learn-adobe-connect/what-is-adobe-connect-8/

53. • Luennoija on yksin – kuvittele
opiskelijat edessäsi, puhu heille
• Suunnittelu korostuu – jaksotus,
osallistaminen, tehtävät, tauot
• Vuorovaikutus – varaa aikaa
työskentelylle ja keskustelulle
• Puheenvuorojen pyyntö ja jako –
kerro selvästi, miten toimitaan
• Etäryhmien paikallisohjaajat – sovi
etukäteen toimintatavoista
paikallisohjaajien kanssa
• Yksilöohjaukselle oma aika
• Testaa kaikki tekniset asiat
etukäteen, tee varasuunnitelma
Etäluentojen haasteet
Kuvittele mielessäsi yleisö
edessäsi, katso heitä, puhu heille,
ota heidät mukaan!

54. • Luo katsekontakti kameran kautta kuulijaan
• Puhu riittävän kovalla äänellä
• Artikuloi selvästi ja käytä selkeitä lauseenrakenteita
• Puhu keskustelutyyliin ja huomioi kuulijaa: ”vastaa”
todennäköisiin lisäkysymyksiin ja ennakkoluuloihin
• Vältä vaikeita termejä. Jos et voi, selitä ne.
• Toista tärkeät ajatukset esimerkiksi esimerkin avulla.
• Havainnollista puheen sisältöä kuvilla tai diaesityksellä
• Selitä asiakokonaisuudet kohta kerrallaan ja esitä lopuksi
kokonaisuus  auta kuulijaa jäsentämään tietoa
• Jos vastaat toiselle, kohdista puheesi hänelle.
• Pyydä puheenvuoro. Älä puhu päälle.
• Dialogi on ennen muuta kuuntelua! Ole rakentava.
Puhetavalla on väliä
Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

55. • Monotinen, tylsä tai liian hiljainen ääni
• Sekavaa ja katkeilevaa puhetta
• Nopeita liikkeitä ja eleitä, jota luovat
levottoman vaikuteleman
• Maneereita; sekä sanontoja että eleitä
• Liian nopeaa etenemistä
• Liian pieni fontti tai liian täydet kalvot
• Mikrofonin ja/tai kameran unohtamista
päälle
Vältä näitä etäluennolla
Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

56. Videoneuvottelu
• Kaksisuuntainen videoyhteys luo
voimakkaan läsnäolon tunnun
• Vaatii tottumista – kameran
kohdistuminen yhteen
puheenvuoron käyttäjään
kerrallaan jännittää osallistujia
• Paikallisohjaajien vastuu korostuu
keskustelujen ohjaamisessa
• Chat puuttuu – käytä siis jotain
some-palvelua keskusteluun ja
materiaalien/linkkien jakamiseen
• Laitteiden rajallinen saatavuus –
hinta, sidottu tiettyyn tilaan,
etukäteisvalmistelut

57. • Esitä kysymyksesi selkeästi tietylle osallistujalle tai
ryhmälle
• Älä esitä kahta kysymystä peräkkäin
• Muotoile kysymykset selkeästi ja täsmällisesti
• Ilmaise selkeästi mihin kysymyksiin odotat
vastauksia, ja mitkä kysymykset ovat retorisia
• Toista kysymys tarvittaessa
• Varmista sopivin väliajoin, että viestintäkumppanisi
ovat ymmärtäneet viestisi
• Pyydä tarkennusta aina, kun tilanne tai keskustelun
aihe sitä edellyttävät
Kysymysten esittäminen
Lähde: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

58. Kuva: https://www.youtube.com/user/oamkextra/videos
Oma YouTube-kanava ohjaukseen?

59. Yhteenvetoa ohjauksesta verkossa

60. Verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

61. Lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm
Tavoitteellisuus ja emotionaalisuus

62. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

63. Pelisäännöt, käyttöehdot ja netiketti

64. Lähde: Työterveyslaitos, 17.12.2014, http://www.ttl.fi/partner/tyosuojelupaneeli/Asiakirjat/IV_TS-paneeli_tuloskooste.pdf
(N=498, 348 työsuojeluvaltuutettua ja 150 työsuojelupäälliköä)
Noin puolessa somea käyttävissä työpaikoissa on
laadittu ohjeistuksia sen käytölle.

66. Suurin osa on valmis
avoimuuteen ja keskusteluun
verkossa, kunhan se tapahtuu
tuttujen ihmisten kesken.

67. Opiskelijoiden ohjeistaminen?
• Oppilaitos voi määrätä, miten ja mihin sen välineitä, ohjelmia ja
käyttäjätunnuksia käytetään
• Toiseksi voidaan antaa ohjeita ja esittää toiveita, mutta niiden
noudattaminen on enemmän tai vähemmän vapaaehtoista –
varsinkin oppilaitoksen ulkopuolella
• Opiskelija ei voi kieltäytyä somen käytöstä opetuksessa, sillä
oppilaitos/opettaja päättää kurssin suoritustavasta
– Opiskelijan ei ole kuitenkaan pakko esiintyä omalla nimellään tai
jakaa tuotoksiaan avoimesti netissä, mikäli hän ei ole suostunut
siihen kurssille ilmoittautuessaan (yksityisyyden suoja)
• Lisäksi mahdolliset salassapito-, harjoittelu- ja muut sopimukset,
työsuhteeseen liittyvät vastuut jne.
 Tärkeintä on antaa opiskelijoille valmiuksia esim.
yksityisyyteen/verkossa näkymiseen, tekijänoikeuksiin ja somen
mahdollisuuksiin liittyen

68. Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf
TIEKE, 2009, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422
Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

70. • Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei
luovu niistä. Suoja-aika on 70 vuotta kuolemasta.
• Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua
• Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista käyttöä
– Pätee myös esim. Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin teoksiin
kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin
• Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen
sekä idean käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on
yleensä sallittua
• Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain
– Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista
– Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin
– Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa
• Valokuvien tekijänoikeudet ovat kuvaajalla, mutta niiden julkaisu
ei ole aina sallittua
– Muista otettujen tunnistettavien kuvien julkaisuun on syytä pyytää
lupa – lapset erityisasemassa
– Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden suoja,
henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen tekijänoikeudet
Tekijänoikeudet ja kuvien julkaisu lyhyesti

71. Creative Commons
-lisenssin valinta

72. Lähde: https://harto.wordpress.com/2015/12/05/periscope-luokkahuoneessa-opetuksen-julkisuus-vs-yksityisyys-ja-tekijanoikeudet/
Case: Periscope luokkahuoneessa
Päättelyketju:
1. Opetus on julkista (POL)
2. Saat tehdä opetuksesta tallenteita omaan käyttöösi
3. Tallenteen julkistamisessa on otettava huomioon
henkilötietolaki ja tekijänoikeuslaki
4. Opettajan luentoesitys ja opiskelijoiden esitykset
ovat teoksia (Tekijänoik.neuv. lausunto 2006:11)
5. Opetuksessa syntyvän teoksen tallennus on sallittua
tilapäiseen opetuskäyttöön (TekijäL)
6. Teoksesta saa valmistaa kappaleen (kopion) yksityistä
käyttöä varten (TekijäL)
7. Kopioidun teoksen käyttö muuten kuin yksityisesti
vaatii tekijän luvan tai sopimuksen (TekijäL)
Lyhyesti: Oppilaiden koulussa kuvaamat Periscope-videot hyvin todennäköisesti
rikkovat Suomen lakia, jos niiden kuvaamiseen ja levittämiseen netissä ei ole
saatu etukäteen lupaa kaikilta videolähetyksissä esiintyviltä.

73. Miten some-palveluita opetukseen?
• Kaupalliset some-palvelut:
– Alaikäiset huoltajan suostumuksella
– Täysi-ikäiset omalla vastuullaan
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-
palveluita

74. http://www.whatsapp.com/legal/

75. Tarkistuslista:
• Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia.
• Mikä on palvelun ikäraja?
• Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä
tallennetaan?
• Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia?
• Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi
mainontaan?
• Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi
ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla?
• Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee
ongelmia?
• Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille
ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa?
Palvelun käyttöehdot = sopimus

76. 1. Erottele tieto ja mielipide.
2. Perustele väitteesi.
3. Myönnä ja korjaa virheesi.
4. Ole avoin.
5. Älä jankuta.
6. Älä provosoi.
7. Älä johda harhaan.
8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.
9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.
10. Kunnioita oikeutta.
11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.
12. Älä aiheuta harmia.
Reilun somen säännöt
Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

77. • Teema: opiskelijoiden ohjeistus (netiketti) verkko-
ja monimuoto-opetuksessa
• Pisteiden aiheet:
1. Yksityisyys ja henkilötiedot
2. Tekijänoikeudet opiskelussa
3. Some-palvelujen käyttöehdot vs. opiskelijan oikeusturva
4. Muut opetuksessa/ohjauksessa huomioitavat asiat
• Sihteeri tekee muistiinpanot wikiin ja johdattaa
jokaisen ryhmän aiheen pariin
• Pisteiden vaihto n. 7 minuutin välein
• Lopuksi yhteinen purku
Learning cafe -työskentely

78. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!