Suomen RUOKA&MATKAILU-strategiaa rakennetaan yhteistyössä HAAGa-HELIAn, Maa- ja metsätalousministeriön ja Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Projektipäällikkönä Kristiina Havas

1. RUOKA&MATKAILU strategiatyöpaja
1

2. OHJELMA
Aamupala by team Kira Weckman
9.20 Aamun avaus, RUOKA&MATKAILU -hankeen vetäjä, HAAGA-HELIA amk, lehtori Kristiina Havas
9.30 MoHut ja Trade follow up -kiteytys, MEK, kehityspäällikkö, Terhi Hook
10.00 Ruokamatkailu – mitä se on? Kristiina Havas
Tauko
11.00 Strategiatyöpajan startti, fasilitaattorina HAAGA-HELIA amk, matkailun lehtori Kristian Sievers
12.00-13.00 Lounas InnoCatering -tilassa
13.00- Strategiatyöpaja jatkuu, kahvihetki työn lomassa klo 14.30
15.40 Keskustelua, päivän yhteenveto, seuraavat askeleet Kristian Sievers ja Kristiina Havas
16.00 Päivä päättyy
2

3.  Ruokamatkailun suosion kasvu on yksi näkyvimpiä kansainvälisiä trendejä. Ruoan myötä
matkailija pääsee helposti kokemaan kohdemaan kulttuuria ja paikallisuutta.
 Suomessa syötävä ruoka on tutkitusti Euroopan puhtainta.
 Kiinnostus terveellisyyteen sekä luomu- ja lähiruokaan on suurta kaikissa kohdemaissamme
(TEM, MEK. Tuotekehityksen painopisteet vuosille 2014-2020).
 Hallituksen lähiruokaohjelmaan on vuoden 2020 tavoitetilaksi kirjattu: "lähiruoka on osa
laadukasta matkailutuotetta, tuo lisäarvoa ja kannattavuutta maakuntien ruoka- ja
matkailualan toimijoille ja lisää Suomen houkuttelevuutta matkakohteena".
 Lähiruokaohjelmassa on kirjattu myös lukuisia teemaan liittyviä kehittämistoimia, joiden
yhteen suuntaan saattamiseen nyt aloitettava strategiatyö on rakennettu.
3

4. Tuotekehityksen painopisteet vuosille 2014-2020: Kaikille neljälle teemalle
yhteinen painopiste on suomalainen ja paikallinen ruoka. Muita painopisteitä
ovat hiljaisuus sekä kulttuurin ja luonnon yhdistäminen
•Talvi ja joulu
•Kesäaktiviteetit
•Hyvinvointi
•Kulttuuri &
tapahtumat
Silence, please
•Mökkeily, sauna, luonto, yms.
Cultural beat
•Joulupukki, design,
suomalainen ruoka, yms.
Wild & free
•Safarit, hiihtokeskukset, kalastus,
yms.

5. Globalisaation ja lokalisaation vaikutus matkakohteen ruokatarjontaan (Mak
ym. 2012, 179; Nurvala E. 2014)
5

6. Ruokamatkailu kiinnostuksen tason
mukaan jaoteltuna (Hall & Sharples 2003, 11, Nurvala E. 2014)

7. Hankkeita maakunnissa
 Ruoka-alan (erit. lähi- ja
luomuruoka) toimintaa ja toimijoita
maakunnissa
 http://www.aitojamakuja.fi/maaku
nnissa.php?v=info
 Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria,
myös useita muita toimijoita
7

8. Toimintaa maakunnissa
 Ruoka-alan (erit. lähi- ja luomuruoka) toimintaa ja toimijoita maakunnissa
 http://www.aitojamakuja.fi/maakunnissa.php?v=info
 Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria,
10.11.2006Malli kalvopohjasta
8

9. TAUSTALLA BACK
TO BASICS -
ajattelu
 yksinkertainen
elämäntyyli
 käsityöläisyys
 lähiruoka, puhdas
ruoka
 autenttisuus
 live like locals
 ainutkertaisia
elämyksiä
 osallistuminen ja
oppiminen

10. Katuruoka – ruokarekkoja ja kärryjä
10

12. RUOKA&MATKAILU hankkeen 1. vaiheen
konkreettisia työvälineitä
12
Ruokamatkailuluotsi-opas
paperisena ja sähköisenä
Suomalaiset kahvileivät ja ruokaisat salaatit opas
sähköisenä
Sinisen marjan case, Excel-työväline kilpailukyvyn
analysointiin ja sovellettavia kannattavuuden työkaluja
Mitä laki sanoo selkokielellä, joitakin logistiikkamalleja
Elämyksellisen ruokamatkailun malli

13. RUOKA&MATKAILU hankkeen 1. vaiheen tuloksia
 Yksi haaste lähiruoan ja matkailuyritysten saattamisessa yhteen on se, että toimijat eivät
tunne toisiaan tai toistensa toimintatapoja
 Lähiruoan hankinnan järkeistäminen (kuka hakee, kuka tuo, kuka noutaa) vaatii vielä
panostuksia, ja näitä kysymyksiä on sivuttukin useissa suomalaisissa lähiruokaan liittyvissä
hankkeissa
 Matkailijat haluavat syödä casual-tyyppisissä ravintoloissa, kauppahalleissa ja toreilla sekä
kotiruokatyyppisissä ravintoloissa
 Puhdasta, monipuolista ruokamatkailutuotteita sanan varsinaisessa merkityksessä ei oikein
vielä Suomessa ole. Tällä tarkoitamme pitkälle mietittyjä ja tuotteistettuja kokonaisuuksia.
Erittäin hyviä potentiaalisia ja jo toimivia ratkaisuja on toki jo löydettävissä.
13

14. Ruokamatkailun checklist,
oleellisimmat asiat yrittäjän
näkökulmasta
14
Tuote,
tuotteista-
minen
kunnossa,
kohde on
kokonaisuus
Paikallisuus,
perinteisyys,
suomalaisuus –mutta
ei tavanomaisuus
Ruoan
hyvä
maku
Asiakas-
ymmärrys,
räätälöity,
välitön
palvelu
Pyydetään
tarpeeksi
korkea
hinta
Miljöö,
sisustus,
estetiikka
Sesonkien
hyödyntäminen
Sijainti,
opasteet,
näkyminen,
kuuluminen ,
markkinointi ja
myynti
Yhteistyö
paikallisten
tuottajien ja
toimijoiden
kanssa –myös
logistiikassa
Verkottuminen
alueen yritysten
kanssa, yhteinen
rintama
Paikalla,
yrityksellä ja
tuotteilla kasvot
ja tarttuva tarina
Asiakas voi osallistua
Osaava
henkilökunta,
ylpeys omasta
työstä

15. Kokonaisvaltainen kattaus,
esillelaitto –mitä siihen tarvitaan?
15
Estetiikka
Omaleimaisuus
Siisteys, selkeys
Suomalaiset astiat
Ei liikaa komponentteja
annoksissa
Ruokien tunnistettavuus
Oikeat lämpötilat
Turvallisuus, terveellisyys
Aina tarjolla hyvää
suomalaista vettä
• Paikan teema
päätetty
• Kalusteet, astiat,
pöytäliinat ym.
sopivat
yhteneväiseen
teemaan
• Yksinkertaisuus
• Ei ylimääräistä
somistusta
• Ei liikaa värejä
• Ei liian sliipattua
• Yksilöllisyys esiin!
Jujut ja
jipot
WAU!
RUOKA&MATKAILU

16. Tuotteistamisesta:
Elämyksellisen
ruokamatkailun malli -linkki
16

17. Sweden, the new culinary nation
Try Swedish!
 Det Nya Matlandet (2008) - visio, jonka
tavoitteena on kehittää Ruotsin tunnettavuutta
ruokamaana.
 Vision viisi osa-aluetta ovat julkinen sektori,
ruokatuotanto, jalostettu ruoka, ravintolat sekä
matkailu.
 Käytänteitä: Ruotsissa on valittu 26 alueellista
lähettilästä, 12 asiantuntijan neuvosto,
Culinary capital of the year (esim.
kouluruokailu), Culinary Nation -konferenssi
17

18. 10.11.2006
18
Ami Hovstadius: Hyvästä kehityksestä huolimatta
viestintäasiantuntija muistuttaa, että Ruotsikin on aloittelija
monessa suhteessa. Länsirannikon kalastussafarit tai Gotlannin
tryffeliretket eivät riitä, tuotteistamista tarvitaan joka puolella.
A GUIDED FOOD TOUR
Discover the pure flavours of both the modern and the classic
Nordic Kitchen. On this tour we will be served food samples at
more than seven specially selected locations, all with their roots
in the Nordic Kitchen.
http://www.foodtoursstockholm.se
Vad är det bästa med att bo på hotell? Många svarar frukosten!
”Den stora frukostbuffe´n är utvecklad tillsammans med Svenska
Kocklandslaget och ger stor valfrihet att komponera egen
frukostmeny, oavsett om du prioriterar hälsa eller vardagslux.”
https://www.rica.se/godmorgon

19. Tanska - Kööpenhamina
19
Erilaiset ruokakojut ovat näkyvä osa Kööpenhaminan
katukuvaa. Hod dogeista on tehty lukuisia uusia versioita.
15 Michelin ravintolaa (13 Kööpenhaminassa) + 14 Bib
Gourmand –merkinnän saanutta ravintolaa
Noma
Tanskassa valtio on ymmärtänyt gastronomian arvon ja
panostaa ruokamatkailuun

20. Perinteisiä smörrebrödejä on päivitetty ja ne ovatkin jälleen
suosittua lounasruokaa.
20

21. Tanska
 økologiske spisemærke –
luomumerkki,
www.oekologisk-
spisemaerke.dk,
 esim. Guldsmeden Hotels
www.hotelguldsmeden.com
21

22. Elo-syyskuussa vietetään kaupungin ruokafestivaalia COPENHAGEN
COOKING, Nordisk Food Festival 1/1
 Social food – Yhdessäoloa ruoan merkeissä - aika ja paikka vapaa, kuten katukeittiöitä ja pitkiä
pöytiä epätyypillisissä paikoissa
 Glass and bottle – neste on aterian kaveri, viini, olut, virvoitusjuomia – myös etikkaa ja ruokaöljyä.
Tutustu vaikka baristoihin tai coctailkursseihin.
 Fine dining – Gourmeeruokaa – ainutlaatuisia makuelämyksiä, kuten jälkiruokapäivällisiä tai
päivällisiä Michelinkokkien seurassa.
 Green revolution – Millä tavalla ruokailutapamme vaikuttavat terveyteemme ja ympäristöön. Voit
syödä kestävän kehityksen mukaisia menuja, vierailla kaupunkipuutarhassa tai kokea millaista on
olla kaupunkiviljelijä.
22

23. www.copenhagencooking.com
 Knowledgeable cooking – Gastronomiaa kulttuurisessa, historiallisessa tai tarinallisessa
yhteydessä. Osallistu hauskaan ja kekseliääseen tarinan kerronnan tapaan esim. pyöräretkillä tai
ruokatapahtumissa, jotka perustuvat elokuvaan tai kirjallisuuteen.
 Copenhagen`s backyard – Tuodaan vahvasti esiin kulinaarisia aarteita Kööpenhaminan
ulkopuolella, voit esim. vierailla maatilalla, käydä museossa, jolla on gastronominen näkökulma, tai
nauttia picnikin maalla.
 Food for children – Koe kokkikoulu lapsille, maatilavierailu, aarteen etsintää, joiden teemoina on
esim. rohkeus
 Nordic summer – Miltä maistuvat pohjoisen kesän parhaat tuotteet. Kokeile perunoita, yrttejä,
salaatteja tai meren eläviä.
 Hidden treasures – Päivälliskokemuksia uusissa paikoissa, jotka terävöittävät aistejasi, esim.
ainutlaatuinen päivällinen paikassa, jossa on huikeat näköalat tai keskiyön iltapala kivijalkapaikassa
tai veneessä.
23

24. Norja
24
Strategian mukaan green tourism eli ekomatkailu on tärkeä osa-alue ja
ruoan ja matkailun yhdistäminen tarjoaa mahdollisuuksia sen
kehittämiseen.
Matkailustrategia (2012), jossa todetaan, että ruoka on tärkeä osa
matkailutuotetta. Strategiassa mainitaan, että kysyntää on ravintoloille
ja kahviloille, jotka tarjoavat kotiruokaa, käyttävät lähiruokaa ja joilla
vahva paikallisidentiteetti on kasvanut ja kasvaa edelleen.
Norjassa aloitettiin vuonna 2010 pilottihanke nimeltä Taste of National
Tourist Routes. Viisi matkailureittiä mukana hankkeessa.
http://www.nasjonaleturistveger.no/en
www.tasteofnationaltouristroutes.com
Norwegian foodprints: Itsenäinen markkinointikanava korkealaatuisille
norjalaisille ruokapaikoille. Tiukat laatukriteerit, ruoka tehtävä itse
alusta asti ja paikallisista raaka-aineista.

25. RUOKA & MATKAILU MATKAILUN KÄRKIHANKKEEN KYSELYSSÄ
Vastauksia 238
Kysymys: 3b. Muita mahdollisia valtakunnallisesti tärkeitä tulevaisuuden kehittämistoimenpiteitä:
 eri teemaisten reitistöjen (pyöräily, vaellus, ruoka, kulttuuri, jne) koonti yhteen paikkaan.
 Nykyisiä valtakunnallisia kehittämisohjelmia Culture Finland, Outdoors Finland ja Kylämatkailu
tulisi jatkaa
 Valtakunnalliset katto-ohjelmat tulisi saada myös hyvinvointi- ja ruokamatkailulle.
 Ruoka tulee saada elämykselliseksi osaksi Suomen matkailua.
4a. Nimeä kolme (3) Suomen matkailun vahvuutta, heikkoutta (sisäiset) ja mahdollisuutta omasta
näkökulmastasi katsottuna.
 Ruoka ja matkailulinen potentiaali mainittiin useaan kertaan kohdissa "vahvuus" ja/ tai
"mahdollisuus".
 esim: Pääkaupunkiseudun antamat mahdollisuudet yhdistää kaupungissa olevat
huippuruokapalvelut ympäröivään saaristoon ja luontoon (Nuuksio, keskuspuisto ym)
25

26. RUOKA & MATKAILU MATKAILUN KÄRKIHANKKEEN KYSELYSSÄ
Vastauksia 238
5. Suomen matkailubrändit. Millä brändillä/brändeillä Suomen tulisi profiloitua?
 Ruoka, luonto, turvallisuus ja puhtaus
7. Millä tavalla mainitsemiesi toimijoiden toimintaa ja yhteistyötä voitaisiin entisestään kehittää?
 Toimintaa tulisi kehittää alueellisen matkailun kehittämiskoordinoinnin mallilla. Näin päästäisiin
valtakunnallisesti vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin ja pois pirstaleisesta hankemaailmasta.
 Hankkeita tulee terävöittää ja, ne olisivat näin ammattimaisempia ja kohdentuneita.
 Valtakunnallisia hankkeita esim. OF, CF, Kylämatkailu, RUOKA&MATKAILU ja Hyvinvointi hankkeilla
tulisi olla alueelliset koordinaattorit. Koordinaattorit voivat toimia usean maakunnan alueella
koordinoiden valtakunnallisten hankkeiden alueellisia toimenpiteitä.
 Matkailun kehittämisen alueellinen työnjako ja vastuut KTM 1/2004 tulee päivittää!
26

27. RUOKA & MATKAILU MATKAILUN KÄRKIHANKKEEN KYSELYSSÄ
Vastauksia 238
9. Näetkö lisätarvetta kansallisen tason matkailun elinkeinopoliittiselle keskustelulle?
kyllä, minkälaista?
 Ruoka ja alkoholiverotus EU-tasolle
13. Mistä elementeistä Suomen matkailun visio vuoteen 2030 koostuu? Nimeä kolme tärkeintä.
 Arjen asiat, Ruoka, Luonto
 Kaunis, helposti saavutettava, puhdas ja rauhoittavaa luonto/saaristo
 Terveellinen lähiruoka
 Ystävälliset lähihistoriastaan kertovia ihmisiä
 Luonto ja ympäristö
 Kalastusopaspalvelut
 Luomuruokaan liittyvät tuotteet
 Suomalaisuus (kulttuuri & ruoka)
 Selkeät tuotteet liittyen ruokamatkailuun
27