Ravintolaliiketoiminnan kehitys on vuonna 2015 odottava. Päätrendi on fragmentoituminen. Matkailu-, majoitus- ja ravintolamarkkinat sekä elämyskulutus pirstoutuvat. Toinen trendi on kliktivismi: digitaalinen etusormiturismi ja virtuaalimatkailu. Kotimaan matkailun trendit 2015 on koonnut V.A. Heikkinen Haaga-Helia amk.
Future Trends and Visions at Helsinki AirportElisa Aunola
FutuAeroport III minireport by V.A. Heikkinen & Pasi Tuominen (Haaga-Helia University of Applied Sciences) collects Business, Traveller, Concept, Management and Brand Trends of Helsinki Airport.
Johanna Janhonen piti 27.10.2016 somebriiffin osana Maaseutuviestintäpäivää. Etukäteen hän sai osallistujilta kymmenen kysymystä somesta, mm. siitä, mitkä somekanavat ovat must, kuinka usein kanavia pitäisi päivittää, miten tehdään nopeasti videoita, kannattaako Facebook-mainonta, miten tykkäyksiä saadaan, miten trolleihin tulisi suhtautua ja miten sometavoitteita pitäisi seurata. Tässä ote materiaalista
29.9.2016 pidetyssä #mobiiliaamu -seminaarissa esitetty Mobiilikuluttaja 2016 esitys. 5 tuoretta näkökulmaa ja viimeaikaisinta tutkimustietoa suomalaisten älypuhelinkäytöstä.
Lasse Iskanius, Head of Digital, Carat
Kuinka paljon Suomessa käytetään nettiä ja sosiaalista mediaa, mitkä ovat suosituimmat palvelut, vaikuttaako ihmisen ikä, sukupuoli, koulutus tai asuinpaikka somen käyttöön. Someasiantuntija Johanna Janhonen tutustui Tilastokeskuksen uusiin tutkimuksiin.
Somen avaimet: Tarinavideot -koulutuksessa yhteisömanagereille annetaan avaimia siihen, miten he voivat tuottaa nopeasti tarinallistamista hyödyntäviä videoita eri somepalveluihin. Koulutus järjestetään Tampereella 24.1.2017 (CMADFI-tapahtumaa seuraavana päivänä) ja kouluttajina toimivat Anne Kalliomäki, Toni Nummela ja Johanna Janhonen.
Future Trends and Visions at Helsinki AirportElisa Aunola
FutuAeroport III minireport by V.A. Heikkinen & Pasi Tuominen (Haaga-Helia University of Applied Sciences) collects Business, Traveller, Concept, Management and Brand Trends of Helsinki Airport.
Johanna Janhonen piti 27.10.2016 somebriiffin osana Maaseutuviestintäpäivää. Etukäteen hän sai osallistujilta kymmenen kysymystä somesta, mm. siitä, mitkä somekanavat ovat must, kuinka usein kanavia pitäisi päivittää, miten tehdään nopeasti videoita, kannattaako Facebook-mainonta, miten tykkäyksiä saadaan, miten trolleihin tulisi suhtautua ja miten sometavoitteita pitäisi seurata. Tässä ote materiaalista
29.9.2016 pidetyssä #mobiiliaamu -seminaarissa esitetty Mobiilikuluttaja 2016 esitys. 5 tuoretta näkökulmaa ja viimeaikaisinta tutkimustietoa suomalaisten älypuhelinkäytöstä.
Lasse Iskanius, Head of Digital, Carat
Kuinka paljon Suomessa käytetään nettiä ja sosiaalista mediaa, mitkä ovat suosituimmat palvelut, vaikuttaako ihmisen ikä, sukupuoli, koulutus tai asuinpaikka somen käyttöön. Someasiantuntija Johanna Janhonen tutustui Tilastokeskuksen uusiin tutkimuksiin.
Somen avaimet: Tarinavideot -koulutuksessa yhteisömanagereille annetaan avaimia siihen, miten he voivat tuottaa nopeasti tarinallistamista hyödyntäviä videoita eri somepalveluihin. Koulutus järjestetään Tampereella 24.1.2017 (CMADFI-tapahtumaa seuraavana päivänä) ja kouluttajina toimivat Anne Kalliomäki, Toni Nummela ja Johanna Janhonen.
The students who have asked difficult questions, which have helped us clarify our own thinking, and the students from many countries who have provided us with interesting insights into the national and cultural differences in tourist behavior.
Miten suomalaisten ja ruotsalaisten kulutustottumukset eroavat? Tutustu maiden kuluttajaryhmiin sekä niiden eroihin ja kulutuksen trendeihin. Esittelemme Suomen ja Ruotsin kuluttajat kolmen teeman, merkityksellisyyden, kohtuullisuuden ja itsensä korostamisen kautta.
Ruokamatkailun tuotekriteerit kulttuurimatkailulle
Ruoka on osa kulttuurimatkailutuotetta
tai ruoka on kulttuurimatkailutuote
Susanna Markkolan (VisitFinland) esitys ruokamatkailustrategian kick-offissa 26.5.2015
Katri Tihilä kertoi tutkimuksensa tuloksista liittyen Suomen ruokamatkailun alueprofilointiin. Tihilän esitys ruokamatkailustrategian kick-offista 26.5.2015
Ruokamatkailustrategian jalkautus Kristiinat Havas ja Adamsson Elisa Aunola
Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia jalkautuu käytäntöön työpajoina, ruokamatkailukilpailuna jne. Kristiina Havaksen ja Kristiina Adamssonin esitys ruokamatkailustrategian kick-offissa 26.5.2015
Suomen ensimmäisen ruokamatkailustrategian visio 2020 on Hungry for Finland! Ruoka tärkeäksi ja elämykselliseksi osaksi Suomen matkailua!
Tavoitteena on on tehdä ruoasta tärkeä, elämyksellinen ja ostettava osa Suomen matkailua, parantaa alan kilpailukykyä ja lisätä toimialan ja toimijoiden yhteistyötä.
Ruokamatkailustrategia on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön, Visit Finlandin ja Haaga-Helian yhteystyönä.
Suomen ruoka&matkailustrategiaa työstetään vuonna 2014 HAAGA-HELIAssa ja oheinen esitys kertoo strategiatyön etenemisestä. Sisältönä ruokamatkailun kehityskaari, ruokamatkailun merkitys, ruokamatkailun strategiatyön vaiheet. Esityksen ovat tehneet Kristiina Havas & Kristiina Jaakonaho HAAGA-HELIAsta
Jakamistalous on päivän sana. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että ihmiset eivät enää halua ostaa asioita omikseen vaan vuokrata niitä muilta tai muille. HAAGA-HELIAn yliopettaja Minttu Harmaala kertoi eilisessä TouNet-hankkeen loppuseminaarissa, että jakamistalous on tällä hetkellä yksi kovimmin kasvavista aloista, peräti 25 %:n vuosivauhtia. Sen arvon arvioidaan saavuttavan 100 miljardin rajan ensi vuosikymmenellä.
RUOKA&MATKAILU-strategia rakentuu, Kristiina HavasElisa Aunola
Suomen RUOKA&MATKAILU-strategiaa rakennetaan yhteistyössä HAAGa-HELIAn, Maa- ja metsätalousministeriön ja Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Projektipäällikkönä Kristiina Havas
The students who have asked difficult questions, which have helped us clarify our own thinking, and the students from many countries who have provided us with interesting insights into the national and cultural differences in tourist behavior.
Miten suomalaisten ja ruotsalaisten kulutustottumukset eroavat? Tutustu maiden kuluttajaryhmiin sekä niiden eroihin ja kulutuksen trendeihin. Esittelemme Suomen ja Ruotsin kuluttajat kolmen teeman, merkityksellisyyden, kohtuullisuuden ja itsensä korostamisen kautta.
Ruokamatkailun tuotekriteerit kulttuurimatkailulle
Ruoka on osa kulttuurimatkailutuotetta
tai ruoka on kulttuurimatkailutuote
Susanna Markkolan (VisitFinland) esitys ruokamatkailustrategian kick-offissa 26.5.2015
Katri Tihilä kertoi tutkimuksensa tuloksista liittyen Suomen ruokamatkailun alueprofilointiin. Tihilän esitys ruokamatkailustrategian kick-offista 26.5.2015
Ruokamatkailustrategian jalkautus Kristiinat Havas ja Adamsson Elisa Aunola
Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia jalkautuu käytäntöön työpajoina, ruokamatkailukilpailuna jne. Kristiina Havaksen ja Kristiina Adamssonin esitys ruokamatkailustrategian kick-offissa 26.5.2015
Suomen ensimmäisen ruokamatkailustrategian visio 2020 on Hungry for Finland! Ruoka tärkeäksi ja elämykselliseksi osaksi Suomen matkailua!
Tavoitteena on on tehdä ruoasta tärkeä, elämyksellinen ja ostettava osa Suomen matkailua, parantaa alan kilpailukykyä ja lisätä toimialan ja toimijoiden yhteistyötä.
Ruokamatkailustrategia on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön, Visit Finlandin ja Haaga-Helian yhteystyönä.
Suomen ruoka&matkailustrategiaa työstetään vuonna 2014 HAAGA-HELIAssa ja oheinen esitys kertoo strategiatyön etenemisestä. Sisältönä ruokamatkailun kehityskaari, ruokamatkailun merkitys, ruokamatkailun strategiatyön vaiheet. Esityksen ovat tehneet Kristiina Havas & Kristiina Jaakonaho HAAGA-HELIAsta
Jakamistalous on päivän sana. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että ihmiset eivät enää halua ostaa asioita omikseen vaan vuokrata niitä muilta tai muille. HAAGA-HELIAn yliopettaja Minttu Harmaala kertoi eilisessä TouNet-hankkeen loppuseminaarissa, että jakamistalous on tällä hetkellä yksi kovimmin kasvavista aloista, peräti 25 %:n vuosivauhtia. Sen arvon arvioidaan saavuttavan 100 miljardin rajan ensi vuosikymmenellä.
RUOKA&MATKAILU-strategia rakentuu, Kristiina HavasElisa Aunola
Suomen RUOKA&MATKAILU-strategiaa rakennetaan yhteistyössä HAAGa-HELIAn, Maa- ja metsätalousministeriön ja Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Projektipäällikkönä Kristiina Havas
Venäläiset verkossa tutkimustulosten esittelyä, Pasi Tuominen HAAGA-HELIAElisa Aunola
Tuloksia matkailupalveluiden kehittäminen venäläisten matkustajien on-line keskustelujen ja arvioiden perusteella, Venäläisten matkustajaprofiilit, venäläisten käyttämiä varaus- keskustelu-, palaute- ja arviointi-kanavia, mielikuvia Helsingistä, miten venäläismatkailijat tavoitetaan
Yrittäjä Kaisa-Leena Korhosen esitys UORKA&MATKAILU-päivässä 1.11.2013. Ulkokallan majakkasaari on eksoottinen matkailukohde, jossa ruoka on merkittävässä osassa palvelutuotetta. Matkakohde ammentaa historiasta ja tarjolla onkin nykypäivään tuotuja kalastajien ja majakanvartijoiden menuja. Ruoka-aineista kalat kuten merilohi, siika, muikku, ahven ja nahkiainen ovat suosiossa. Marjat, juurekset ja kasvikset saadaan läheltä ja leivätkin leivotaan pääsääntöisesti itse. Kahvia ja teetä lukuun ottamatta kaikki raaka-aineet ovat ehtaa lähiruokaa.
Kim Palhus ruokamatkailu RUOKA&MATKAILU-päivässä 1.11.2013Elisa Aunola
Kim Palhus RUOKA&MATKAILU-päivän puheenvuoro, jossa hän kehotti ruoka- ja matkailutoimijoita toimimaan tiiviissä yhteistyössä, keskittymään olennaiseen, uskomaan itseensä ja olemaan realistinen. Investoimaan ja tuntemaan omat asiakkaat.
Meistä jokainen on Suomen ruokalähettiläs!
RUOKA&MATKAILU-päivä: Lähiruoka on kestävää kehitystä
Maa- ja metsätalousministeriön lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen puhui RUOKA&MATKAILU-seminaarin yleisölle lähiruoasta.
Matkailun edistämiskeskuksen kehittämispäällikkö Terhi Hook valotti RUOKA&MATKAILU-päivän yleisölle modernien humanistien matkailumieltymyksiä. Modernit humanistit on MEK:ssä valittu Suomen matkailun ensisijaiseksi kohderyhmäksi, sillä Suomen matkailutarjonta vastaa parhaiten juuri heidän elämänarvoihin ja matkaan liittyviin toiveisiin.
Modernit humanistit ovat monipuolisia ja aktiivisia. He haluavat yhden matkan aikana tehdä ja nähdä mahdollisimman paljon: kokea sekä luonnon että kulttuurin. ”Mohuille” psyykkinen hyvinvointi on tärkeää, he eivät kuitenkaan ole ”urheiluhulluja”. Mohut arvostavat hyvää ruokaa.
Hyvän loman elementit mohun näkökulmasta: kauniit maisemat ja mahdolisuus rentoutua, osallistua aktiviteetteihin, irtautua arjesta ja seurata paikallista elämäntapaa. Kiinnostuksen kohteissa korkealla on myös paikallinen ruokakulttuuri ja ruokalajit. Erityisen kiinnostuneita ruoasta ovat britit.
Lisätietoa: www.ruokajamatkailu.fi
Sweden - the new culinary nation Hovstadius Ami VisitSwedenElisa Aunola
Ami Hovstadius, Communications Manager of VisitSweden presented Sweden's Food and Tourism in HAAGA-HELIA's Food and Tourism seminar November 1st, 2013.
Learn more in Finnish.. www.ruokajamatkailu.fi
Matkailu on yksi harvoja kasvavia aloja Suomessa. Vuonna 2012 Suomen matkailuviennin arvo oli 4,2 miljardia euroa, mikä oli 4,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Ruoka on yksi merkittävimpiä kansainvälisiä trendejä niin matkailussa kuin muutenkin. Suomen matkailun kilpailukyvyn kannalta ruokamatkailuun tulee panostaa. Pohjaa kehittämistyöhön on haettu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun koordinoimalla RUOKA&MATKAILU -hankkeella.
Hankkeessa on analysoitu 14 maaseutumaisessa ympäristössä toimivaa matkailualan yritystä ja tehty malleja ruoka- ja matkailutuotteiden kehittämiseksi. Yritysten edustajia on haastateltu, ja yrityksen toimintoja on havainnoitu. Lisäksi hankkeessa on tehty 17 opinnäytetyötä.
Suomalaisen ruokamatkailun suurimmat haasteet liittyvät asiakasymmärryksen lisäämiseen, tuotteistamiseen, kannattavuuden parantamiseen ja lähiruoan hyödyntämiseen.
www.ruokajamatkailu.fi
Huomisen tapahtuma ja tapahtumatrenditElisa Aunola
Huomisen tapahtuma on osallistava ja käyttäjälähtöinen elämys. Miten arvot, ympäristö, aistit ja innostavat kohtaamispaikat vaikuttavat onnistuneeseen tapahtumaan? Esityksen on tehnyt HAAGA-HELIAn opettaja Nina Ståhls, joka on toiminut useita vuosia hotellien päällikkö- ja johtotehtävissä vastaten mm. myynnistä, markkinoinnista ja hinnoittelusta.
2. Asiakaskokemusten rakentamisesta kohti arvon rakentamista
Tunteet - Yksinkertaisuus - Vastuullisuus
Lähtökohta
Kotimainen matkailu- ja ravintolavuosi 2014 sujui heikosti verrattuna moneen aiempaan. Asiakkaat ja yritykset
säästivät sekä ruplan arvo heikkeni. Kuluttajien ostovoima sekä yleinen taloudellinen ja henkinen ilmapiiri heikkenivät.
Pessimistisimmillään vuosien 2014 (-2016) Suomen taloutta verrataan Kreikkaan, jolloin säästökuri leikkaa palvelujen
kysyntää entisestään. Myönteisimmillään taloutemme elpyy sisäisen devalvaation ansiosta. Työllisyyden nousu ja
alhaiset korot edistävät ruoka- ja elämyskulutusta sekä lähimatkailu- ja ulkonasyömisaktiivisuutta.
Mistä kasvu?
Kriisi- ja taantumatunnelmista sekä myynnin laskusta huolimatta monet toimialan asiantuntijat uskovat matkailun ja
ulkonasyömisen hitaaseen lisääntymiseen täsmäkohteissa. Esimerkkinä tästä ovat mökki-, hotelli-, ravintola- ja
huoneistoinvestoinnit. Venäjä-länsi -kriisi, linja-autolippujen ja alentunut bensan hinta lisäävät myös omatoimista
kotimaan matkailua.
Ravintolaliiketoiminnan kehitys on vuonna 2015 odottava. Se on osin täsmäkasvua täsmämarkkinassa, -konsepteissa,
-segmenteissä ja -liikepaikassa. Osin yritysten konkurssi- ja lopettamislista pitenee. Tulosta tehdään parhaiten
päämarkkinoillamme: Rovaniemi, Helsinki 10, laivat, lentoasema ja osin Saimaanseutu. Ehtaalta maailmanluokan
tapahtumat, festivaalit, safarit, näyttelyt ja konsertit menestyvät; toisaalta pienkahvilat ja pop-upit.
Arvon rakentaminen
Yleisesti kaupunki- ja matkakohteittemme (hiihto-, liikunta- ja kulttuurikeskukset) menestys syntyy entistä enemmän
ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden halusta tulla kokemaan piilossa olevia yllätyksiä (engl. Hidden Experiences) ja
”outoja” vuodenaikojamme.
Kansainvälisesti skandinaavisuus, arktisuus, pohjoisuus (engl. Scandisphere) kiinnostaa yhä enemmän aasialaisia
matkailijoita. Etenkin venäläiset ja aasialaiset arvostavat huippupalvelua ja nettinäkyvyyttä. Liiketoiminnan arvo
täytyy rakentaa myös korkeamman premiumpalvelujen ja -tuotteiden varaan tehostamalla esimerkiksi
innovaatiotoimintaa sekä hyödyntämällä viiden tähden partnereita.
4. Matkailun 2015 päätrendit
Päätrendi on fragmentoituminen. Matkailu-, majoitus- ja
ravintolamarkkinat sekä elämyskulutus pirstoutuvat. Huomisen matkailija on
hybridikuluttaja, joka etsii sekä edullisia että laadukkaita ruoka-, viihde- ja
hyvinvointipalveluja. Hän on kiinnostunut sekä superbrändeistä että luksus-
ja halpatuotteista tilanteensa ja kohtaamistensa mukaan. Hänen arvonsa
pysyvät, mutta motiivit varioivat terveellisyydestä emotionaalisten
kokemusten etsintään. Design, musiikki ja paikan tunnelma ovat entistä
tärkeämpiä. Aterioista aamiaiseen ja kuntoiluun panostetaan (Selfness-
ajattelu). ”Kallis” hotellimajoitus korvautuu mökki-, asunto-, huoneisto- ja
sohvapaikkavaihtoehdoilla.
Toinen trendi on kliktivismi: digitaalinen etusormiturismi ja
virtuaalimatkailu. Matkakohteittemme onkin ymmärrettävä, miten
digikuluttaja empii, vertailee matkakohteiden kotisivujen hintatietoja ja
palveluinfrastruktuuria sekä tekee ostopäätöksensä. Päätöksenteossa
ratkaisevat valokuvat, videoklipit, aktiviteetit, tapahtumat, muiden
asiakkaiden tähditys palvelusta ja siivouksesta sekä lukuisat nyanssit.
5. Vuoden 2015 Matkailutrendeistä
matkailun verkkosivustoilla
sanottua
”Big-Box Hotels are so Out-of-Season!”
”Kaikki on jo nähty. Mitä sinulla on tiskin alla?”
”Simplicity – Uniqueness – Sustainablity”
”Business tourist´s life is like carousell – (S)He doesn´t want any
complex travel arangements”
”Venäjä-boikotti ei maan huippurikkaiden matkailuun vaikuta”