Suomen ensimmäisen ruokamatkailustrategian visio 2020 on Hungry for Finland! Ruoka tärkeäksi ja elämykselliseksi osaksi Suomen matkailua!
Tavoitteena on on tehdä ruoasta tärkeä, elämyksellinen ja ostettava osa Suomen matkailua, parantaa alan kilpailukykyä ja lisätä toimialan ja toimijoiden yhteistyötä.
Ruokamatkailustrategia on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön, Visit Finlandin ja Haaga-Helian yhteystyönä.
Suomen ruoka&matkailustrategiaa työstetään vuonna 2014 HAAGA-HELIAssa ja oheinen esitys kertoo strategiatyön etenemisestä. Sisältönä ruokamatkailun kehityskaari, ruokamatkailun merkitys, ruokamatkailun strategiatyön vaiheet. Esityksen ovat tehneet Kristiina Havas & Kristiina Jaakonaho HAAGA-HELIAsta
Katri Tihilä kertoi tutkimuksensa tuloksista liittyen Suomen ruokamatkailun alueprofilointiin. Tihilän esitys ruokamatkailustrategian kick-offista 26.5.2015
Ruokamatkailustrategian jalkautus Kristiinat Havas ja Adamsson Elisa Aunola
Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia jalkautuu käytäntöön työpajoina, ruokamatkailukilpailuna jne. Kristiina Havaksen ja Kristiina Adamssonin esitys ruokamatkailustrategian kick-offissa 26.5.2015
RUOKA&MATKAILU-strategia rakentuu, Kristiina HavasElisa Aunola
Suomen RUOKA&MATKAILU-strategiaa rakennetaan yhteistyössä HAAGa-HELIAn, Maa- ja metsätalousministeriön ja Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Projektipäällikkönä Kristiina Havas
Suomen ruoka&matkailustrategiaa työstetään vuonna 2014 HAAGA-HELIAssa ja oheinen esitys kertoo strategiatyön etenemisestä. Sisältönä ruokamatkailun kehityskaari, ruokamatkailun merkitys, ruokamatkailun strategiatyön vaiheet. Esityksen ovat tehneet Kristiina Havas & Kristiina Jaakonaho HAAGA-HELIAsta
Katri Tihilä kertoi tutkimuksensa tuloksista liittyen Suomen ruokamatkailun alueprofilointiin. Tihilän esitys ruokamatkailustrategian kick-offista 26.5.2015
Ruokamatkailustrategian jalkautus Kristiinat Havas ja Adamsson Elisa Aunola
Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia jalkautuu käytäntöön työpajoina, ruokamatkailukilpailuna jne. Kristiina Havaksen ja Kristiina Adamssonin esitys ruokamatkailustrategian kick-offissa 26.5.2015
RUOKA&MATKAILU-strategia rakentuu, Kristiina HavasElisa Aunola
Suomen RUOKA&MATKAILU-strategiaa rakennetaan yhteistyössä HAAGa-HELIAn, Maa- ja metsätalousministeriön ja Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Projektipäällikkönä Kristiina Havas
RUOKA&MATKAILU - Ruoka osana elämyksellistä matkailua,
Elintarvike- ja matkailuyritysten hyvät käytänteet. Ruuan merkitys matkailuelämyksessä kasvaa nopeasti, yhä useampi matkailija hakee tietoisesti matkastaan ruokailuelämyksiä - ruoka voi olla matkakohteen valintaperuste! HAAGA-HELIAn tutkimushanke, jonka projektijohtajana toimii Kristiina Havas.
Matkailu on yksi harvoja kasvavia aloja Suomessa. Vuonna 2012 Suomen matkailuviennin arvo oli 4,2 miljardia euroa, mikä oli 4,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Ruoka on yksi merkittävimpiä kansainvälisiä trendejä niin matkailussa kuin muutenkin. Suomen matkailun kilpailukyvyn kannalta ruokamatkailuun tulee panostaa. Pohjaa kehittämistyöhön on haettu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun koordinoimalla RUOKA&MATKAILU -hankkeella.
Hankkeessa on analysoitu 14 maaseutumaisessa ympäristössä toimivaa matkailualan yritystä ja tehty malleja ruoka- ja matkailutuotteiden kehittämiseksi. Yritysten edustajia on haastateltu, ja yrityksen toimintoja on havainnoitu. Lisäksi hankkeessa on tehty 17 opinnäytetyötä.
Suomalaisen ruokamatkailun suurimmat haasteet liittyvät asiakasymmärryksen lisäämiseen, tuotteistamiseen, kannattavuuden parantamiseen ja lähiruoan hyödyntämiseen.
www.ruokajamatkailu.fi
Kim Palhus ruokamatkailu RUOKA&MATKAILU-päivässä 1.11.2013Elisa Aunola
Kim Palhus RUOKA&MATKAILU-päivän puheenvuoro, jossa hän kehotti ruoka- ja matkailutoimijoita toimimaan tiiviissä yhteistyössä, keskittymään olennaiseen, uskomaan itseensä ja olemaan realistinen. Investoimaan ja tuntemaan omat asiakkaat.
Meistä jokainen on Suomen ruokalähettiläs!
Tutustumassa ruokatapahtumiin: Food & Fun, Reykjavik ja TurkuHungryforFinland
Ruokamatkailijan Reykjavik ja Turku Food & Fun ruokatapahtuman kautta koettuna. Foodie-kohteita ja inspiraatiota ruokamatkailun kehittämiseen Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
RUOKA&MATKAILU - Ruoka osana elämyksellistä matkailua,
Elintarvike- ja matkailuyritysten hyvät käytänteet. Ruuan merkitys matkailuelämyksessä kasvaa nopeasti, yhä useampi matkailija hakee tietoisesti matkastaan ruokailuelämyksiä - ruoka voi olla matkakohteen valintaperuste! HAAGA-HELIAn tutkimushanke, jonka projektijohtajana toimii Kristiina Havas.
Matkailu on yksi harvoja kasvavia aloja Suomessa. Vuonna 2012 Suomen matkailuviennin arvo oli 4,2 miljardia euroa, mikä oli 4,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Ruoka on yksi merkittävimpiä kansainvälisiä trendejä niin matkailussa kuin muutenkin. Suomen matkailun kilpailukyvyn kannalta ruokamatkailuun tulee panostaa. Pohjaa kehittämistyöhön on haettu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun koordinoimalla RUOKA&MATKAILU -hankkeella.
Hankkeessa on analysoitu 14 maaseutumaisessa ympäristössä toimivaa matkailualan yritystä ja tehty malleja ruoka- ja matkailutuotteiden kehittämiseksi. Yritysten edustajia on haastateltu, ja yrityksen toimintoja on havainnoitu. Lisäksi hankkeessa on tehty 17 opinnäytetyötä.
Suomalaisen ruokamatkailun suurimmat haasteet liittyvät asiakasymmärryksen lisäämiseen, tuotteistamiseen, kannattavuuden parantamiseen ja lähiruoan hyödyntämiseen.
www.ruokajamatkailu.fi
Kim Palhus ruokamatkailu RUOKA&MATKAILU-päivässä 1.11.2013Elisa Aunola
Kim Palhus RUOKA&MATKAILU-päivän puheenvuoro, jossa hän kehotti ruoka- ja matkailutoimijoita toimimaan tiiviissä yhteistyössä, keskittymään olennaiseen, uskomaan itseensä ja olemaan realistinen. Investoimaan ja tuntemaan omat asiakkaat.
Meistä jokainen on Suomen ruokalähettiläs!
Tutustumassa ruokatapahtumiin: Food & Fun, Reykjavik ja TurkuHungryforFinland
Ruokamatkailijan Reykjavik ja Turku Food & Fun ruokatapahtuman kautta koettuna. Foodie-kohteita ja inspiraatiota ruokamatkailun kehittämiseen Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Tutkimuskatsaus ruokahävikkiin Suomessa - onko hävikki vähentynyt? Luonnonvar...Havikkiviikko
Luonnonvarakeskuksen tutkimuskatsaus ruokahävikkiin Suomessa. Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren esitys Hävikkiviikon miniseminaarissa "Yhdessä ruokahävikkiä vastaan", joka pidettiin eduskunnan kansalaisinfossa 30.8.2016.
Ruokamatkailun tuotekriteerit kulttuurimatkailulle
Ruoka on osa kulttuurimatkailutuotetta
tai ruoka on kulttuurimatkailutuote
Susanna Markkolan (VisitFinland) esitys ruokamatkailustrategian kick-offissa 26.5.2015
Future Trends and Visions at Helsinki AirportElisa Aunola
FutuAeroport III minireport by V.A. Heikkinen & Pasi Tuominen (Haaga-Helia University of Applied Sciences) collects Business, Traveller, Concept, Management and Brand Trends of Helsinki Airport.
Ravintolaliiketoiminnan kehitys on vuonna 2015 odottava. Päätrendi on fragmentoituminen. Matkailu-, majoitus- ja ravintolamarkkinat sekä elämyskulutus pirstoutuvat. Toinen trendi on kliktivismi: digitaalinen etusormiturismi ja virtuaalimatkailu. Kotimaan matkailun trendit 2015 on koonnut V.A. Heikkinen Haaga-Helia amk.
Jakamistalous on päivän sana. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että ihmiset eivät enää halua ostaa asioita omikseen vaan vuokrata niitä muilta tai muille. HAAGA-HELIAn yliopettaja Minttu Harmaala kertoi eilisessä TouNet-hankkeen loppuseminaarissa, että jakamistalous on tällä hetkellä yksi kovimmin kasvavista aloista, peräti 25 %:n vuosivauhtia. Sen arvon arvioidaan saavuttavan 100 miljardin rajan ensi vuosikymmenellä.
Venäläiset verkossa tutkimustulosten esittelyä, Pasi Tuominen HAAGA-HELIAElisa Aunola
Tuloksia matkailupalveluiden kehittäminen venäläisten matkustajien on-line keskustelujen ja arvioiden perusteella, Venäläisten matkustajaprofiilit, venäläisten käyttämiä varaus- keskustelu-, palaute- ja arviointi-kanavia, mielikuvia Helsingistä, miten venäläismatkailijat tavoitetaan
Yrittäjä Kaisa-Leena Korhosen esitys UORKA&MATKAILU-päivässä 1.11.2013. Ulkokallan majakkasaari on eksoottinen matkailukohde, jossa ruoka on merkittävässä osassa palvelutuotetta. Matkakohde ammentaa historiasta ja tarjolla onkin nykypäivään tuotuja kalastajien ja majakanvartijoiden menuja. Ruoka-aineista kalat kuten merilohi, siika, muikku, ahven ja nahkiainen ovat suosiossa. Marjat, juurekset ja kasvikset saadaan läheltä ja leivätkin leivotaan pääsääntöisesti itse. Kahvia ja teetä lukuun ottamatta kaikki raaka-aineet ovat ehtaa lähiruokaa.
RUOKA&MATKAILU-päivä: Lähiruoka on kestävää kehitystä
Maa- ja metsätalousministeriön lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen puhui RUOKA&MATKAILU-seminaarin yleisölle lähiruoasta.
Matkailun edistämiskeskuksen kehittämispäällikkö Terhi Hook valotti RUOKA&MATKAILU-päivän yleisölle modernien humanistien matkailumieltymyksiä. Modernit humanistit on MEK:ssä valittu Suomen matkailun ensisijaiseksi kohderyhmäksi, sillä Suomen matkailutarjonta vastaa parhaiten juuri heidän elämänarvoihin ja matkaan liittyviin toiveisiin.
Modernit humanistit ovat monipuolisia ja aktiivisia. He haluavat yhden matkan aikana tehdä ja nähdä mahdollisimman paljon: kokea sekä luonnon että kulttuurin. ”Mohuille” psyykkinen hyvinvointi on tärkeää, he eivät kuitenkaan ole ”urheiluhulluja”. Mohut arvostavat hyvää ruokaa.
Hyvän loman elementit mohun näkökulmasta: kauniit maisemat ja mahdolisuus rentoutua, osallistua aktiviteetteihin, irtautua arjesta ja seurata paikallista elämäntapaa. Kiinnostuksen kohteissa korkealla on myös paikallinen ruokakulttuuri ja ruokalajit. Erityisen kiinnostuneita ruoasta ovat britit.
Lisätietoa: www.ruokajamatkailu.fi
Sweden - the new culinary nation Hovstadius Ami VisitSwedenElisa Aunola
Ami Hovstadius, Communications Manager of VisitSweden presented Sweden's Food and Tourism in HAAGA-HELIA's Food and Tourism seminar November 1st, 2013.
Learn more in Finnish.. www.ruokajamatkailu.fi
Huomisen tapahtuma ja tapahtumatrenditElisa Aunola
Huomisen tapahtuma on osallistava ja käyttäjälähtöinen elämys. Miten arvot, ympäristö, aistit ja innostavat kohtaamispaikat vaikuttavat onnistuneeseen tapahtumaan? Esityksen on tehnyt HAAGA-HELIAn opettaja Nina Ståhls, joka on toiminut useita vuosia hotellien päällikkö- ja johtotehtävissä vastaten mm. myynnistä, markkinoinnista ja hinnoittelusta.
Lähiruoasta matkailun vetovoimaa – pienten ja keskisuurten elintarvikeyrittäjien toiminta Suomessa. Hennileena Kankaanrannan opinnäytetyössä selvitettiin elintarvikeyritysten toimintatapoja matkailualan yritysten paremmaksi palvelemiseksi.
2. RUOKA&MATKAILU
kehittämiskaari, valtakunnallisia
toimenpiteitä
2
RUOKA&MATKAILU
1. VAIHE 2012-2013
Tutkimus- ja
analysointivaihe
Hyvät käytänteet ja työkalut
RUOKA&MATKAILU
2. VAIHE
Suomen RUOKA&MATKAILU
strategian koordinointi
-valmis alkuvuodesta 2015
Tapahtumien ja teemamuseoiden
ruokatuotteen
uudistaminen, 2014-2015
-kansallinen ruokamatkailukilpailu
RUOKA&MATKAILU
3. VAIHE
Strategian jalkauttaminen
mm. tuotteistaminen
2015-2016
Elämyksellisiä ruoka-
ja ruokamatkailu-
tuotteita
Hungry for Finland
4. Suomalaisen ruokamatkailun määritelmä
4
Ruokamatkailutarjonta on matkailijoiden kohtaama
paikallisuuteen ja tarinoihin perustuva maukas ravintolaruokailu,
kotiruokailu, katuruoka, suomalaisen ruoan tekeminen ohjatusti,
luonnonantimiin ja keräilyyn liittyvät ruokamatkailutuotteet,
luonnossa ja kulttuuriympäristössä tapahtuva ruokailu, erilaiset
ruokamatkailuun liittyvät reitit ja tapahtumat, torit, kauppahallit,
erikoismyymälät kuten juustolat, viinitilat sekä pienpanimot ja
niiden ympärille rakennettu ohjelma. Ruokamatkailuun liittyvät
tarinat, paikallisuus ja puhtaus. Parhaimmillaan
ruokamatkailutuote on osallistamista ja tekemistä, josta matkailija
oppii jotain uutta ja tekee matkailutuotteen elämykselliseksi.
5. Miksi Suomen
ruokamatkailustrategia?
Määritetään ruokamatkailun kehittämisen yhteinen päämäärä
Roolitetaan ruokamatkailun toimijoita ja aktivoidaan kansallista
verkostoa
Kärkituotevetoisesti kehitetään ruokamatkailua Suomessa
Viestitään laajasti toimijoille ja asiakkaille Suomen
ruokamatkailusta ja kärkituotteista
…ja mitä hyötyä siitä on?
Suomen matkailun vetovoimaisuus kasvaa
Suomalainen identiteetti ja kulttuuri kehittyvät ja kytkeytyvät vahvasti
monien elinkeinojen kehittämiseen
Suomen matkailun ja elintarvikealan kilpailukyky paranee
Toimialojen ja toimijoiden menestys ja tuloksellinen yhteistyö lisääntyy
Suomalaisten ja matkailijoiden arvostus suomalaiseen ruokaan ja
ruokakulttuuriin vahvistuu
5
6. Mitkä ovat kohderyhmät?
Modernit humanistit ovat Visit Finlandin määrittelemä,
Suomen kansainvälisen matkailumarkkinoinnin
pääkohderyhmä
Ruokamatkailustrategian kohderyhmänä
ovat tiedostavat kuluttajat, jotka hakevat yksilöllisiä
kokemuksia.
kiinalaiset ja muut aasialaiset matkailijat ovat kasvava
matkailijapotentiaali
kotimaan matkailijat muodostavat myös tärkeän kohderyhmän
6
7. …ja miten ruokamatkailustrategia
laadittiin?
Ruokamatkailustrategia on tuotettu Visit Finlandin strategioihin
Strategian laadinnassa on hyödynnetty aikaisempaa kehittämistyötä Suomessa ja
RUOKA&MATKAILU -hankkeen tutkimusvaihetta (1.3.2012-31.12.2013).
Lisäksi strategiaprosessissa toteutettiin:
19.5.2014 ruokamatkailustrategian työpaja (30 hlöä)
Ruokamatkailun kärkituotekysely (58)
Eri alojen asiantuntijahaastatteluja (18 hlöä)
5.11.2014 ruokamatkailustrategian toinen työpaja (20 hlöä)
1-6.12.2014 Webropol-kysely strategian linjauksista ja toimenpiteistä (53 vastausta)
Strategian kommentointikierros
Haaga-Helia amkn, Visit Finlandin sekä maa- ja metsätalousministeriön työryhmän
työskentely
7
8. Ruokamatkailun visio 2020 ja missio
8
Missio
”Mitä useampi kokki, sen maukkaampi soppa!”
Ruoka- ja matkailutoimijat laajasti mukaan!
Visio 2020
Hungry for Finland!
Ruoka tärkeäksi ja elämykselliseksi osaksi
Suomen matkailua!
9. Ruokamatkailun kehittämisen 3
temaattista painopistealuetta
9
Alueellinen ruokakulttuuri, suomalaisuus ja suomalainen
elämäntapa maistuvat
Suomalainen puhdas ruoka tekee hyvää mielelle ja ruumiille
Kansainvälisesti tunnustetut ruokailmiöt
Ruoka ja
ruokailu ovat
oleellisia ja
elämyksellisiä
osia
matkailutuotetta
11. Tuotekehitys – tavoitteena
kärkituotteet
Tavoitteet:
1. Matkailualueilla on kärkituotteita, jotka
heijastavat alueen raaka-aineita, historiaa,
perinteitä, tarinoita ja elämäntapaa. On
syntynyt ruokamatkailuverkostoja ja
ruokamatkailutuotteita.
2. Visit Finlandin tuoteteemoissa
ruokamatkailutuotteet ovat vahvistuneet.
3. Kansainvälisesti kiinnostavat ruokailmiöt
ovat vahvistuneet ja niitä on tullut lisää
11
13. Menestyvän suomalaisen ruokamatkailutuotteen
ominaisuuksia (Kärkituotekysely 2014, N=58)
Ruoan maku
Selkeä, herkullinen, runsas,
monipuolinen, suussa sulava
konstailematon, laatu, raaka-
aineiden tuoreus, hyvä ja
aito maku, paikallinen,
puhdas
Palvelu
Luonnollinen ammattiylpeys,
ammattimainen ote,
karismaattinen kokki
Ihmisten iloisuus ja
luonnollisuus
Rentoa,
ei pönöttämistä
Kohteen myynti ja
markkinointi
Hyväksi hiottu, todettu ja varma
kohde, tunnettuus,
tunnistettava, luotettava,
ostettava
Elämyksellisyys
moniaistisuus, ainutlaatuisuus,
rentouttava, elämyksellisyys,
esteettisyys, elävää ruokaperinnettä,
tarinalla höystettyä, hyvää mieltä
tuottavaa, lämmin tunnelma, erikoisuus,
idyllisyys, kauniit maisemat,
mahdollistaa osallistumisen
Tuotteistaminen
Innovatiivisuus, erilaisuus
Puhtaus, suomalaisuus, sesonginmukaisuus
Taidokkaasti suunnitellut kokonaisuudet,
jotka tuovat esille alueen koko tarjonnan
Paikalliset raaka-aineiden, perinteiden,
perinnön, historian ja toimittajien
hyödyntäminen
Ruokamatkailun näkyminen ajatuksella ja
tyylikkäästi sisustuksessa, somisteissa, kattauksissa
ja vaatetuksessa, koko miljöössä
14. Karjalaisuus
Hämäläinen ruokaperinne
Satakuntalainen ruokaperinne
Pohjalaisuus
Etnisyys
Ruokakäsityö, artisan food
huippukokit, kokkimaajoukkue, korkea laatu
historia, kartanot, perinteet, tarinat
terveellisyys, hyvinvointi
Marja- ja maitomaakunta Kalastuksen maakunta
Kalamaakunta Viini- ja juustomaakunta
Pitopöytien maakunta Sienimaakunta
Vihannesmaakunta Pohjoisten ja arktisten makujen
Punajuuri- ja tyrnimaakunta maakunta
Elämysten maakunta
Karjalaisuus
Hämäläinen ruokaperinne
Satakuntalainen ruokaperinne
Pohjalaisuus
Etnisyys
Villiruoka
Lähiruoka
Puhdas ruoka
Luomuruoka
Luonto
Meri
Saaristo
Metsä
Järvi
Tunturit
Erämaat
Vieraanvaraisuus
Omaleimaisuus
Monipuolisuus
Saavutettavuus
Esimerkkejä maakuntien profiloinnin
mahdollisuuksista (Kärkituotekysely 2014, N=58)
15. Strategiset kumppanuudet
15
Tavoitteet:
1. Vahvistaa ruokamatkailun asemaa kansallisia matkailun
kehittämisverkostoja hyödyntäen
2. Yritykset, organisaatiot ja paikallistoimijat aktivoidaan
mukaan ruokamatkailun kehittämistoimintaan
3. Luodaan yllättäviä, toimialarajoja ylittäviä
kumppanuuksia, tuetaan uusia avauksia ja rohkeita
kokeiluja
16. Strategian koordinaatio-ohjelman ja
jalkauttamisvaiheen mahdolliset
yhteistyökumppanit
16
RUOKA&MATKAILU -hanke
3. vaihe
STRATEGIAN
JALKAUTTAMINEN JA
KOORDINAATIO-
OHJELMA
ProAgria
Maa- ja
kotitalousnaiset
Marttaliitto
Visit Finland
Culture Finland
Outdoors Finland
Metsä-
hallitus
www.aitoja
makuja.fi
Yritykset
Ruoka- ja
matkailu-
hankkeet
Matkailun
alueorganisaa-
tiotMESI -
verkosto
Media
ELO-säätiö
Koulutus- ja
tutkimus-
organisaatiot
Who is
dancing
on the
stage?
17. Viestintä– hajanaisista
ajatuksista yhtenäiseen tarinaan
Tavoitteet:
1. Luodaan ruokamatkailun yhtenäinen ydinviesti,
viestintäsuunnitelma ja tavoitteet
2. Vahvistetaan alueiden profilointia ja sitä
tukevaa viestintää
3. Lisätään kärkituotteiden kansainvälistä ja
kotimaista tunnettuutta tehokkaalla
monikanavaisella viestinnällä
19. Tärkeimmät adjektiivit, joiden
avulla on hyvä viestiä
suomalaisesta
ruokamatkailusta
maailmalla (Strategiakysely 2014, N=51)
10.11.2006
19
Laadukas
Puhdas
Turvalli-
nen
Villi
Elämyk-
sellinen Pohjoinen
Konstai-
lematon
Maukas
Aito
20. Strategian jalkauttaminen
2015-2016
Koordinoi Haaga-Helia amk
Mavi-rahoitus, alkoi 1.3.2015
Keskeisinä toimenpiteinä ovat
alueelliset matkailu- ja
elintarvikeyrittäjien sekä
muiden alueellisten
toimijoiden työpajat
Lisätään toimijoiden
osaamista ja mahdollisuuksia
toteuttaa
ruokamatkailustrategiaa
Hyödynnetään Visit Finlandin
Outdoors Finland (OF) ja
Culture Finland (CF) -
koordinaatiohankkeita sekä
alueellisia ja muita ruoka-alan
valmiita verkostoja
Sähköinen
materiaalipankki:korkealaa-
tuiset,valokuvat,videomateri-
aalit ja reseptiikkaa
20
”Mitä useampi kokki,
sen maukkaampi
soppa!”