Etelä-Karjala 28.9.2016, H4F paja

1. Hungry for Finland
H4F-paja Etelä-Karjala
28.9.2016
Kristiina Adamsson, Kristiina Havas
Yhteenveto

2. Päivän ohjelma
2

3. Osallistujat (1/2)
3
Organisaatio/yritys Odotukset työpajaan? Mitä annettavaa Etelä-Karjalan
ruokamatkailulle?
Etelä-Karjalan
ruokamatkailun
kärkituote?
Askelmerkkejä, ideoita E-K:n ruoka-
matkailun kehittämiseen
Erilaisten hankkeiden kautta
ruokamatkailun kehittämistä
Tuntemusta; paikalliset raaka-
aineet, tuottajat, yritykset
Toimijaverkostot yhteistyössä
Särä eri muodoissaan
Paikallinen leipä, rieska
Vety ja atomi
Saimaan ja muun vesistöön
antimet (tämä kesken..)
Tunnettavuuden ja tasonnoston
käynnistys
Kummi: kehitystyölle Särä
Vety ja atomi
Vohvelit
Lohelan savulohi
Menujen suunniteluun uusia ajatuksia,
paikallisuus ennemmin huomioiden
Yhteistyö eritahojen kanssa 
kustannussäästöt
Mahdollisesti pientoimittajien
käytön lisääminen
Nämä ”täytyy löytyä pöydästä”
-Karjalanpiirakat
-Karjalanpaisti
-Sienet eri muodoissa
Uusiutuminen, uusi vaihde päälle! Aktivointi, tiedotus, neuvonta
Rahoitus
Viestintä alueelta & alueelle
Elintarviketeollisuuden
toimialapäällikkö: ruoka vientiä
vauhdittamaan
Särä, Atomi, Vety,
Leipomotuotteet: Viipurin
rinkeli, lepuska, ruisleipä

4. Osallistujat (2/2)
4
Mistä on kysymys?
Ikoni vai trendi
Ruoka ja mistä ainekset?
Teimme juuri keittiömestareiden
kanssa lähiruoka makkaran
paikallisista raaka-aineista
Särä
Karjalanpaisti
Rieska
Saada tietoa missä mennään
ruokamatkailun kehittämisessä, jotta
viestiä voi viedä eteenpäin
Yritysasiantuntijan rooli
Viestin viejä
Mahdollinen hanketoimija
Särä
Karjalanpiirakka
Vety & atomi
Lepuskat
Ajatuksia yhteiseen näkemykseen
kulkemiseen
Toimiminen matkailun
kehittämisen ja identiteetin sekä
kulttuuri perinnän parissa 
lisätä matkailutuloa ja
elinvoimaa
Karjalainen ruokakulttuuri:
lemin särä, karjalanpaistit,
lepuskat, piirakat, leivät
Järvikala ja luonnon antimet
(marjat, sienet)
Olut
Karkit
Organisaatio/yritys Odotukset työpajaan? Mitä annettavaa Etelä-Karjalan
ruokamatkailulle?
Etelä-Karjalan
ruokamatkailun kärkituote?

5. 2. Who is Hungry for Finland?
Ruokamatkailun asiakkaat ja tarpeet
5

6. Mitkä ovat kohderyhmät?
 Modernit humanistit ovat Visit Finlandin määrittelemä,
Suomen kansainvälisen matkailumarkkinoinnin
pääkohderyhmä
Ruokamatkailustrategian kohderyhmänä
 ovat tiedostavat kuluttajat, jotka hakevat yksilöllisiä
kokemuksia.
 kiinalaiset ja muut aasialaiset matkailijat ovat kasvava
matkailijapotentiaali
 Venäläiset matkailijat ovat Suomen matkailun tärkeimpiä
asiakasryhmiä
 Seniori- ja perhematkailijat ovat myös ruokamatkailun
merkittäviä asiakkaita
6

7. Kenelle kehitätte
ruokamatkailutuotetta?
7
Perhematkailija
Moderni humanisti
Seniorimatkailija
Venäläinen matkailija
Aasialainen matkailija

8. Moderni humanisti -ryhmätyö
• Vahvuudet
• Ruokatuote on aito, selkeä ja herkullinen
• Paikallisuus
• Vieraanvaraisuus ja tarinat
• Tuote tuottaa hyvää mieltä ja se on tarinalla
höystettyä
• Mitä alue voisi tarjota
• Lisää tarjontaa kokonaisuuksina
• Ihmiset luontevia, luonnollisen aitoja
• Vaikea löytää paikallisruokaperintöä edustavaa
ruokaa päivällä ja illalla
• Mitä puuttuu, mikä vaatii paljon työtä?
• Kunnianhimon ja ammattitaidon vahvistaminen
• Tuotteistaminen
• Some-markkinoinnin laaja ajanmukaistaminen,
myynti
• Poistettavat, kiukuttavat asiat
• Yksityiskohdat kuntoon
• Lattea maku & näkymä
• Myydään silloin, kun asiakkaat haluavat ostaa
-aukioloajat

9. Venäläinen matkailija – ryhmätyö
(spontaani matkailija)
• Vahvuudet
• Läheinen sijaiti ja luonto
• Ruokatuote on aito, selkeä ja herkullinen
• Henkilökunta osaa venäjän kielen alkeet
• Perhe tai pieni ryhmä voi viettää aikaa yhdessä
• Helppo myydä perinteistä ja tuttua: kalaa ja sieniä,
niitä pitää olla tarjolla
• Mitä alue voisi tarjota
• Venäläisen kulttuurin huomiointi/ymmärrys
• Ruokailla voi myös myöhään illalla
• Mitä puuttuu, mikä vaatii paljon työtä?
• Synnynnäinen venäläinen palvelukulttuuri puuttuu
• Tuote on ostettavissa helposti eri kanavissa
• Poistettavat, kiukuttavat asiat
• Suomalainen lainsäädäntö tiukkaa, vrt. venäläisten tottumukset,
anniskelualueet, niiden rajaukset ym
• Suomi on kallis maa
• Palvelutarjonta kapea, meitä vähän, palvelutarjonta kapeaa
• Palvelukulttuurissa pitäisi ymmärtää venäläisten tapa ruokailla
• Eivät osaa ostaa tai pyytää palvelua – pitäisi reagoida
Muita huomioita:
Käyttävät harmittavan vähän
ruokapalveluita, tekevät itse, eväät
mukana
Kauniisti esille laitettu ruoka päätyy kuviin
Kaikki kerralla tarjolle, ei saa korjata
kesken pois
Juomissa tilaavat grammaviinaa ja
kannuvodkaa -ymmärrys
Heille on kohteliasta jättää osa ruoasta
syömättä
Venäjän ”äitimaan” huomiointi tarinoissa
Miljöö tärkeä, esteettisyys

10. Asiakasprofiilityö -yhteenveto
Venäläinen matkailija Mohu
Vahvuus -Läheinen sijainti
-Luonto
(voisivat käyttää palveluita
enemmän)
-Karjalainen vieraanvaraisuus
Uusi,
ilahduttava asia
-Venäläisen kulttuurin
huomioiminen ja ymmärrys
(syvällinen asiakasymmärrys)
-Itsetunnon kohotus
-Karjalaiset ihmiset voimavarana
1 puute -Synnynnäinen
palvelukulttuuri
-Läsnäolo
-Ylpeys
-”Kaikki työ on tärkeätä”
- Kunnianhimoa
1 mitä poistaa -Lainsäädännön rajoitteet -Ostaminen helppoa  some 
esitteet ym.  tiedon löytäminen
-Saavuttamattomuus (avoimuus)
-Aukioloajat

11. Menestyvän suomalaisen ruokamatkailutuotteen
ominaisuuksia (Kärkituotekysely 2014, N=58)
Ruoan maku
Selkeä, herkullinen, runsas,
monipuolinen, suussa sulava
konstailematon, laatu, raaka-
aineiden tuoreus, hyvä ja
aito maku, paikallinen,
puhdas
Palvelu
Luonnollinen ammattiylpeys,
ammattimainen ote,
karismaattinen kokki
Ihmisten iloisuus ja
luonnollisuus
Rentoa,
ei pönöttämistä
Kohteen myynti ja
markkinointi
Hyväksi hiottu, todettu ja varma
kohde, tunnettuus,
tunnistettava, luotettava,
ostettava
Elämyksellisyys
moniaistisuus, ainutlaatuisuus,
rentouttava, elämyksellisyys,
esteettisyys, elävää ruokaperinnettä,
tarinalla höystettyä, hyvää mieltä
tuottavaa, lämmin tunnelma, erikoisuus,
idyllisyys, kauniit maisemat,
mahdollistaa osallistumisen
Tuotteistaminen
Innovatiivisuus, erilaisuus
Puhtaus, suomalaisuus, sesonginmukaisuus
Taidokkaasti suunnitellut kokonaisuudet, jotka
tuovat esille alueen koko tarjonnan
Paikallisten raaka-aineiden, perinteiden,
perinnön, historian ja toimittajien
hyödyntäminen
Ruokamatkailun näkyminen ajatuksella ja
tyylikkäästi sisustuksessa, somisteissa,
kattauksissa ja vaatetuksessa, koko miljöössä11

12. 12

13. Etelä-Karjalan ruokamatkailun ”kattaus”
Syöthän sie
vastakin myöllä!
Metsän antimet ja
niiden jalostus
Yrityksiä:
Museotupa
Säräpirtti
Wolkoff
Buttenhoff
Ruustinna
Majurska
Kehruuhuone
Pulsan asema
Iloinen Pässi
Aleksanteri
Martat
Valtionhotelli, Imatran
koski ympäristöineen
Kasino
Geopark Saimaa
Lemin Särä
ja perunat
Meiän murre
Vieraanvaraisuus ja aidot ihmiset
Kansainvälisyys & raja-alue,
sulatusuuni, myös pitsaa ja
kebabia
Pientuotannon nousu:
panimo
paahtimo
kahvilat
leipomot ja leipomokahvilat
Luonto-, vesisitö- ja
kulttuuriperintöpohjaisia
palveluita
Uunista ulos!
Lappeenrannan
vety ja atomi,
satama ja
linnoitus
Karkit, marianne,
Kaskein marjat
Leipäkulttuuri:
Joutsenon rieska,
leivät, lepuska +
munavoi
Uuni kaikenlaisessa valmistuksessa,
haudutetut ruoat, lämmön ja valon
lähteenä, kodin sydän
Paikat ja ruoat
D.O Saimaa -laatumerkki
Saimaa ja sen
antimet
Pietarin, Viipurin ja Karjalan keittiö

14. Miten tästä eteenpäin? 1/2
Hankkeita:
• Kaakkois-Suomi – yhteistyötä ja lisäarvoa elintarvikeyrityksille
(yhteistyöryhmiä), Kouvola Innovation
• Ruokamatkailu yhtenä toimenpiteenä: mahdollisesti kartta, koulutusta,
verkkomarkkinointia, StopOver-kehittämistä
http://www.kinno.fi/seudun-kehittaminen/kinno/projektit/yhteistyolla-
lisaarvoa- ruokaketjuille-elintarvikeyritysten
• Saimaan amk + Humak
• Paikkatietokantaan historiaa, tarinoita ja luontoa
• Go Saimaa ollut maakunnan liiton rahoittama
• Kehitteillä Saimaa Geopark
14

15. Miten tästä eteenpäin? 2/2
• Yritykset ryhmänä kehittämään? Mahdollisia ryhmähankkeita. Tällaisten
hankkeiden aikaansaamiseksi ollut haravointihankkeita. Haasteena on mm
maaseuturahaston projektirahat, joissa määritelty kaupunki / maaseutu.
Kaivataan konkretiaa ja hyviä esimerkkejä.
• Mahdollinen rahoitusmuoto voisi olla innovaatioseteli, KEHY Imatran seudulla
toimiville yrityksille
• Ely –keskus – yritysten kehittämispalvelut, EAKR-tuet
• Miten saadaan konkreettisia, eteenpäin vieviä hankkeita? Miten nuoret mukaan?
Miten rakennetaan luottamus? Tarvitaan jokin moottori / hlö!
• Case-esimerkkinä Pulsan asema http://www.pulsanasema.fi/fi/ , joka toimii
hiekkatien päässä ja vetää puoleensa kävijöitä. Pulsan aseman Petra Karjalainen
voisi olla ruokamatkailukartan kokoaja ja ilmeen luoja (Rahoitus?)
• Venäläisiä matkailijoita 360 milj vuonna 2014 ja 150 milj. vuonna 2015,
korvaavat kohderyhmät? 15

16. Hungry for Finland 20.1.2017 klo 9.00-12.00,
tila 208, Messukeskus
16

17. Työkaluja kehittämiseen
suomeksi
englanniksi
ruotsiksi
Evästä museoiden ja
tapahtumien
ruokapalveluihin

18. 18
kristiina.havas@haaga-helia.fi,
projektipäällikkö
kristiina.adamsson@haaga-helia.fi
projektikoordinaattori
kristian.sievers@haaga-helia.fi
projektikoordinaattori
Lisätietoa ja materiaaleja
www.hungryforfinland.fi
Instagram: @hungryforfinland
Twitter: @H4F_EatLocal
Tilaa uutiskirje