Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi

6,258 views
6,150 views

Published on

Koulutuspäivä Kuopiossa peruskoulun ja lukion opettajille 22.2.2012. Harto Pönkä, Innowise

3 Comments
14 Likes
Statistics
Notes
No Downloads
Views
Total views
6,258
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2,097
Actions
Shares
0
Downloads
19
Comments
3
Likes
14
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Onnistuessaan yhteisöllisellä oppimisella ja tiedonrakentelulla ja päästään lopputulokseen, joka ylittää kaikki odotukset.
    Luomus tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmaa, teoriaa, innovaatiota, tuotetta tai muuta ryhmän saavuttamaa tulosta, johon päästiin sitä kautta että yhteisöllisen toiminnan kautta opiskelijat ymmärsivät toisiaan entistä paremmin ja pystyivät tukemaan toisiaan tiedonrakentelussa.
    Uskon, että tämä on se tapa, miten voidaan vastata tulevaisuuden oppimisen haasteisiin.
  • Tämä on sitä mitä oppimisen tutkija näkee
  • Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi

    1. 1. Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi Harto Pönkä, 22.02.2012, Kuopio
    2. 2. http://xkcd.com/802/
    3. 3. Lähde: Tuija Aalto, 2011, Suomalaiset verkossa -tutkimus: Netin käyttömotiivit Yle Internetin asiakasymmärryksen tukena, http://www.slideshare.net/Tuija/netin-kyttmotiivit-yle-internetin-asiakasymmrryksen-tukena Kuvat: http://www.flickr.com/photos/harto/sets/72157628093339378/with/6330446408/
    4. 4. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä. Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti. Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.
    5. 5. Yhteisöllinen oppiminen • ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.” (Dillenbourg, 1999) • Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)
    6. 6. Yhteisöllinen tiedonrakentelu • Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005) • Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen. • Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003) • Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
    7. 7. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
    8. 8. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessi Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!
    9. 9. Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.
    10. 10. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.
    11. 11. Sosiaalinen verkosto - suora yhteys
    12. 12. Tieto leviää verkoston kautta Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video) • Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä • Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. • Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
    13. 13. Kuulostaa hienolta, mutta miten sitä käytetään opetuksessa?
    14. 14. 1. Vaihe
    15. 15. • Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen • Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki • Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja – Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin – Pidä työskentely omissa käsissäsi • Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit Aloita jostakin tutusta ja helposta
    16. 16. https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/
    17. 17. Kurssiblogit • Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta. • Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä. • Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana. • Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena. • Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).
    18. 18. 2. Vaihe
    19. 19. • Kehitä opetusta aiemman pohjalta • Siirrä lisää vastuuta oppijoille • Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi, seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit • Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn – Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit tai mikroblogi Vähän enemmän ja paremmin
    20. 20. Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.
    21. 21. Blogi http://www.23asiaa.net/
    22. 22. Blogi http://www.23asiaa.net/ Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila  Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen  Tiedon ja kokemusten jakaminen
    23. 23. http://www.mindmeister.com/
    24. 24. http://www.mindmeister.com/ Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet  Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
    25. 25. http://docs.google.com/
    26. 26. http://docs.google.com/ Jaetut dokumentit Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla  Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
    27. 27. Yhteiset muistiinpanot Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
    28. 28. Ryhmän sisäinen keskustelukanava
    29. 29. http://sometime2011.purot.net/
    30. 30. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
    31. 31. http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu  Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen  Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen
    32. 32. • Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen – Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus – Palaute-/vuorovaikutuskanava – Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat jne. – Kurssin kotisivuna • Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen – Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta – Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms. – Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit” Wikien käyttötarkoituksia
    33. 33. 3. Vaihe
    34. 34. • Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä • Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti • Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta • Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN! Sosiaalisen median oppimisympäristö
    35. 35. Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisen seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/ YKSILÖYKSILÖ YHTEISÖYHTEISÖ Sosiaalinen media työskentely- ja oppimisympäristönä
    36. 36. • Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa? • Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot • Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä • Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” – RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) – Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet • Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva • Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?  Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys
    37. 37. • Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut: – Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite) – Sosiaaliset verkostot – Verkkoyhteisöt – Parvet – Ryhmät • Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa • Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa Ryhmistä massapalveluihin
    38. 38. • Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista • Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS- syötteet, widgetit ja linkit • Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena
    39. 39. Muutos ”perinteiseen” verratttuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista
    40. 40. Niina Impiö ja Harto Pönkä, 30.01.15 etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com Esimerkki tähtimallista Seuranta-/kotisivu, aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat Kurssin wiki Yhteisöllinen työskentely Ryhmien wiki-työtilat Tiedon prosessointi ja visualisointi MindMeister Kurssin aikataulut Google Calendar Luentomateriaalien jakaminen SlideShare Vertaistuki ja keskusteleminen Facebook-ryhmä tai keskustelusivu wikissä Oppimisen reflektointi Opiskelijoiden blogit
    41. 41. 4. Vaihe ja siitä eteenpäin
    42. 42. • Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja • Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne. • Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa • Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin Yhteisöresurssit
    43. 43. Yhteisöresurssit http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=1531
    44. 44. http://twitter.com/hponka
    45. 45. http://www.tweetdeck.com/
    46. 46. • Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa • Mitä se on: – yhden tai kahden suuntainen seuraaminen – yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät – osallistun keskusteluihin – saan tietoa – välitän tietoa – jaan tietoa – lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin” Twitterin hyötyjä
    47. 47. https://www.facebook.com/Senjaopettaa
    48. 48. Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
    49. 49. Suunnittele oppimispolku • Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna • Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?
    50. 50. Oppimisprosessin arviointi • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen • Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui – Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu) – Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim. wikisivun tai miellekartan versiot) – Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe – Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot – Opettajien havainnot • 1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
    51. 51. Tavallisia kompastuskiviä • Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö • Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu • Riittämätön ohjaus ja tuki • Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute • Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute • Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää • Liian kompleksinen oppimisympäristö • Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot
    52. 52. Sosiaalisen median haasteet opetuksessa
    53. 53. ”Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.” - Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja http://www.ustream.tv/recorded/3848950
    54. 54. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.
    55. 55. 16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo: Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinä matkan varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle, klikkaa firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi. Sitten kun tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemma ole, kun olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, mutta meidän teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oli parempi sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK. Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/ ”
    56. 56. • Sopimuksen tekeminen vaatii lain mukaan vähintään 18 vuoden ikää (oikeustoimikelp.). • Useita sosiaalisen median palveluita saa käyttää myös alaikäiset huoltajan suostumuksella. • Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se vastaa oppilaiden sijasta. • Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some- palveluita (=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä. Mitä palveluita oppilaille?
    57. 57. Some-palvelujen ikärajoja • Googlen palvelut – Googlen käyttäjätunnuksen luonti ja Google+: 13 vuotta – Google Docs, Blogger, Picasa: 18 vuotta – Google Apps for Education, oppilaiden käyttö opettajan vastuulla http://www.google.com/a/help/intl/fi/edu/index.html • YouTube: 13 vuotta • Facebook: 13 vuotta • WordPress: 13 vuotta • Ning: 13 vuotta • Flickr: alle 13 vuotias vain perhetilin kautta • Second life: 13 vuotta • Twitter: ei ikärajaa • Qaiku: ei ikärajaa • Purot.net: ei ikärajaa • Everloop, < 15 vuotta (vanhemman luvalla) • Habbo, 10 vuotta (vanhemman luvalla) • IRC-Galleria, 12 vuotta (osittain vanhemman luvalla Lähteenä mainitut palvelut sekä ttp ://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/taulukko_sosiaalisen_median_
    58. 58. • ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä oppilaita julkiseen verkkopalveluun” • Onko vanhemmilta kysytty ja saatu lupa? – Lupa kannattaa pyytää jokaisen lukuvuoden alussa – Lisää aiheesta: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/02/tarvitaa nko-vanhempien-lupa-oppilaan-verkko-opiskeluun/ • Mitä oikeuksia oppilaiden tekemistä teoksista luovutetaan palvelun ylläpitäjälle? • Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua tarvittaessa? • Mitä tehdään, kun työskentely päättyy? Muuta huomioitavaa
    59. 59. Netiketti ja somen etiikkaa
    60. 60. Keskustele oppilaidesi kanssa: Mikä on netissä oikein ja mikä väärin?
    61. 61. • Älä puhu pahaa muista. • Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita. • Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi – seiso sanojesi takana. • Pyydä anteeksi, jos mokaat. • Joskus voi olla hyvä syy muokata tai poistaa omia viestejään. • Kiitä palveluksista. • Rajaa avoimuutesi ja kunnioita muiden asettamia rajoja. • Netissä on vaikea edustaa vain itseään. • Älä jätä verkkoon sellaista, mihin et halua törmätä tulevaisuudessa. Netiketin alkeet
    62. 62. Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?
    63. 63. • ” Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia. Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa. Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora, sanallinen kiusaaminen. ” • ” Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi korostaa, tekisikö lapsi saman myös oikeassa elämässä. ” Nettikiusaaminen Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168
    64. 64. Lähde: http://disqus.com/research/pseudonyms/ Miten sananvapautta käytetään netissä? Mitä minun nimelläni löytyy netistä?
    65. 65. Osa kuvaa, jossa on esitetty tekijänoikeuslain sisäiset viittaukset, http://tkvk.org/tekol.html (public domain)
    66. 66. Tulevaisuuden koulu?
    67. 67. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Facebook yleistyy Suomessa Web 2.0 -käsite Sosiaalisen median käsite ? Netistä suomalaisten tärkein media (eMedia 2011) Valtaosa suomalaisista käyttää yhteisöpalveluita (Tilastokeskus 2011) Internetin kehitys
    68. 68. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Facebook yleistyy Suomessa Web 2.0 -käsite Sosiaalisen median käsite Tietoyhteiskunnan toimintasuunnitelma vuosille 2010-2020 (arjentietoyhteiskunta.fi, viimeksi päivitetty 2010) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (TVT-taidoista mainitaan tiedonhaku) Seuraava OPS- uudistus 2016? ? Tietokoneet yo- kirjoituksiin 2017? Netistä suomalaisten tärkein media (eMedia 2011) Valtaosa suomalaisista käyttää yhteisöpalveluita (Taloustutkimus 2011) TVT:n opetuskäytön tutkimus (CSCL) Suomi on 30. sijalla YK:n kansalaisten sähköisiä osallistumismahdollisuuksia mittaavassa indeksissä TVT:n opetuskäyttö Suomessa Internetin kehitys
    69. 69. Millaisena haluaisit nähdä oman koulusi 10 vuoden päästä?
    70. 70. 1. Etelä-Korea 2. Australia 3. Espanja 4. Uusi-Seelanti 4. Iso-Britannia 6. Japani 6. USA 8. Kanada 9. Viro 9. Singapore 10. Bahrain 12. Malesia 13. Tanska 14. Saksa 15. Ranska 15. Alankomaat 17. Belgia 18. Kazakstan 19. Liettua 20. Slovenia 21. Itävalta 21. Norja 23. Kypros 23. Ruotsi 25. Kroatia 26. Kolumbia 26. Irlanti 28. Kirgistan 28. Mongolia 30. Suomi (2008: 45.) 30. Israel 32. Kiina 32. Meksiko 34. Chile 34. Malta 36. Guatemala 36. Unkari 36. Uzbekistan 39. Bulgaria, Nicaragua, Tunisia Kansalaisten sähköiset osallistumismahdollisuudet (YK) United Nations E-participation Index 2010, http://www2.unpan.org/egovkb/global_reports/10report.htm
    71. 71. http://prezi.com/zvdswrxcxazu/tulevaisuuden-koulu-kuten-sen-koen/
    72. 72. Tehkää koulukohtainen ohjeistus/suunnitelma/OPS sosiaalisen median käytöstä, jonka tekemiseen kaikki pääsevät mukaan.
    73. 73. (Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä)
    74. 74. https://www.facebook.com/groups/294806730537020/
    75. 75. Sometu (verkosto ja yhteisöpalvelu)  Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan  Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen  Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan http://sometu.ning.com/
    76. 76. Ryhmätyöskentely • Jakaannutaan 3-5 hengen ryhmiin • Aluksi: – Päättäkää ryhmässä yksi mielestänne päivän tärkein teema tai kysymys – Valitkaa isäntä tai emänä työskentelypisteellenne • Kiertävä Learning cafe –työskentely: – Keskustelua työskentelypisteen aiheesta – Isäntä tai emäntä tekee muistiinpanoja wikiin – Pisteitä vaihdetaan myötäpäivään 5-10 min välein • Lopuksi yhteenveto (pisteiden isännät/emännät)
    77. 77. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!

    ×