Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi

Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi Harto Pönkä, 22.02.2012, Kuopio

http://xkcd.com/802/

Lähde: Tuija Aalto, 2011, Suomalaiset verkossa -tutkimus: Netin käyttömotiivit Yle Internetin asiakasymmärryksen tukena, http://www.slideshare.net/Tuija/netin-kyttmotiivit-yle-internetin-asiakasymmrryksen-tukena Kuvat: http://www.flickr.com/photos/harto/sets/72157628093339378/with/6330446408/

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.

Yhteisöllinen oppiminen
” Tilanne , jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä. ” (Dillenbourg, 1999)
Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen . Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)

Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten , kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)
Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä : tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.
Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)
Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
Yhteisöllinen tiedonrakentelu

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio , joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

OPPIMISEN TUKEMINEN:
ymmärtävä oppiminen
yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu
oppimisprosessi
Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!

Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.

Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta .

Sosiaalinen verkosto - suora yhteys

Tieto leviää verkoston kautta
Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)

Kuulostaa hienolta, mutta miten sitä käytetään opetuksessa?

1. Vaihe

Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen
Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki
Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja
Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin
Pidä työskentely omissa käsissäsi
Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit
Aloita jostakin tutusta ja helposta

https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/

Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.
Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.
Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskusteluja palautekanavana .
Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena .
Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).
Kurssiblogit

2. Vaihe

Kehitä opetusta aiemman pohjalta
Siirrä lisää vastuuta oppijoille
Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi, seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit
Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn
Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit tai mikroblogi
Vähän enemmän ja paremmin

Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.

Blogi http://www.23asiaa.net/

Blogi http://www.23asiaa.net/ Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila  Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen  Tiedon ja kokemusten jakaminen

http://www.mindmeister.com/

http://www.mindmeister.com/ Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet  Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

http://docs.google.com/

http://docs.google.com/
Jaetut dokumentit
Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja

Yhteiset muistiinpanot Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

Ryhmän sisäinen keskustelukanava

http://sometime2011.purot.net/

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu  Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen  Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen

Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen
Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus
Palaute-/vuorovaikutuskanava
Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat jne.
Kurssin kotisivuna
Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen
Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta
Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.
Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
Wikien käyttötarkoituksia

3. Vaihe

Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä
Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti
Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN!
Sosiaalisen median oppimisympäristö

Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisen seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/ YKSILÖ YHTEISÖ Sosiaalinen media työskentely- ja oppimisympäristönä

Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
 Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys

Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut:
Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)
Sosiaaliset verkostot
Verkkoyhteisöt
Parvet
Ryhmät
Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
Ryhmistä massapalveluihin

Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista
Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit
Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä
Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena

Muutos ”perinteiseen” verratttuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista

Esimerkki tähtimallista Niina Impiö ja Harto Pönkä, 22.02.12 etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com Seuranta-/kotisivu, aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat Kurssin wiki Yhteisöllinen työskentely Ryhmien wiki-työtilat Tiedon prosessointi ja visualisointi MindMeister Kurssin aikataulut Google Calendar Luentomateriaalien jakaminen SlideShare Vertaistuki ja keskusteleminen Facebook-ryhmä tai keskustelusivu wikissä Oppimisen reflektointi Opiskelijoiden blogit

4. Vaihe ja siitä eteenpäin

Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
Yhteisöresurssit

Yhteisöresurssit http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=1531

http://twitter.com/hponka

http://www.tweetdeck.com/

Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa
Mitä se on:
yhden tai kahden suuntainen seuraaminen
yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät
osallistun keskusteluihin
saan tietoa
välitän tietoa
jaan tietoa
lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”
Twitterin hyötyjä

https://www.facebook.com/Senjaopettaa

Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/

Oppiminen on prosessi , joka voidaan kuvata oppimispolkuna
Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on
Suunnittele oppimispolku Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen
Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui
Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu)
Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim. wikisivun tai miellekartan versiot)
Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe
Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot
Opettajien havainnot
1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
Oppimisprosessin arviointi

Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
Riittämätön ohjaus ja tuki
Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute
Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
Liian kompleksinen oppimisympäristö
Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot
Tavallisia kompastuskiviä

Sosiaalisen median haasteet opetuksessa

” Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.” - Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja http://www.ustream.tv/recorded/3848950

Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo: Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinä matkan varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle, klikkaa firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi. Sitten kun tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemma ole, kun olettavat muutenkin osaavan . Ylä-asteella olisi ollut, mutta meidän teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oli parempi sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK. Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/ ”

Sopimuksen tekeminen vaatii lain mukaan vähintään 18 vuoden ikää (oikeustoimikelp.).
Useita sosiaalisen median palveluita saa käyttää myös alaikäiset huoltajan suostumuksella .
Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita , joiden käytöstä se vastaa oppilaiden sijasta.
Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita (=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.
Mitä palveluita oppilaille?

Googlen palvelut
Googlen käyttäjätunnuksen luonti ja Google+: 13 vuotta
Google Docs, Blogger, Picasa: 18 vuotta
Google Apps for Education, oppilaiden käyttö opettajan vastuulla http://www.google.com/a/help/intl/fi/edu/index.html
YouTube: 13 vuotta
Facebook : 13 vuotta
WordPress : 13 vuotta
Ning: 13 vuotta
Flickr: alle 13 vuotias vain perhetilin kautta
Second life: 13 vuotta
Twitter: ei ikärajaa
Qaiku: ei ikärajaa
Purot.net : ei ikärajaa
Everloop , < 15 vuotta (vanhemman luvalla)
Habbo , 10 vuotta (vanhemman luvalla)
IRC-Galleria , 12 vuotta (osittain vanhemman luvalla
Some-palvelujen ikärajoja Lähteenä mainitut palvelut sekä ttp ://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/taulukko_sosiaalisen_median_palveluiden_kayttoehdoista

” Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä oppilaita julkiseen verkkopalveluun”
Onko vanhemmilta kysytty ja saatu lupa?
Lupa kannattaa pyytää jokaisen lukuvuoden alussa
Lisää aiheesta: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/02/tarvitaanko-vanhempien-lupa-oppilaan-verkko-opiskeluun/
Mitä oikeuksia oppilaiden tekemistä teoksista luovutetaan palvelun ylläpitäjälle?
Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua tarvittaessa?
Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?
Muuta huomioitavaa

Netiketti ja somen etiikkaa

Keskustele oppilaidesi kanssa: Mikä on netissä oikein ja mikä väärin?

Älä puhu pahaa muista.
Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita.
Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi – seiso sanojesi takana.
Pyydä anteeksi, jos mokaat.
Joskus voi olla hyvä syy muokata tai poistaa omia viestejään.
Kiitä palveluksista.
Rajaa avoimuutesi ja kunnioita muiden asettamia rajoja.
Netissä on vaikea edustaa vain itseään.
Älä jätä verkkoon sellaista, mihin et halua törmätä tulevaisuudessa.
Netiketin alkeet

Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?

” Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia. Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa. Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora, sanallinen kiusaaminen. ”
” Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi korostaa, tekisikö lapsi saman myös oikeassa elämässä. ”
Nettikiusaaminen Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168

Lähde: http://disqus.com/research/pseudonyms/ Miten sananvapautta käytetään netissä? Mitä minun nimelläni löytyy netistä?

Osa kuvaa, jossa on esitetty tekijänoikeuslain sisäiset viittaukset, http ://tkvk.org/tekol.html (public domain)

Tulevaisuuden koulu?

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Facebook yleistyy Suomessa Web 2.0 -käsite Sosiaalisen median käsite ? Netistä suomalaisten tärkein media (eMedia 2011) Valtaosa suomalaisista käyttää yhteisöpalveluita (Tilastokeskus 2011) Internetin kehitys

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Facebook yleistyy Suomessa Web 2.0 -käsite Sosiaalisen median käsite Tietoyhteiskunnan toimintasuunnitelma vuosille 2010-2020 (arjentietoyhteiskunta.fi, viimeksi päivitetty 2010) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (TVT-taidoista mainitaan tiedonhaku) Seuraava OPS-uudistus 2016? ? Tietokoneet yo-kirjoituksiin 2017? Netistä suomalaisten tärkein media (eMedia 2011) Valtaosa suomalaisista käyttää yhteisöpalveluita (Taloustutkimus 2011) TVT:n opetuskäytön tutkimus (CSCL) Suomi on 30. sijalla YK:n kansalaisten sähköisiä osallistumismahdollisuuksia mittaavassa indeksissä TVT:n opetuskäyttö Suomessa Internetin kehitys

Millaisena haluaisit nähdä oman koulusi 10 vuoden päästä ?

1. Etelä-Korea
2. Australia
3. Espanja
4. Uusi-Seelanti
4. Iso-Britannia
6. Japani
6. USA
8. Kanada
9. Viro
9. Singapore
10. Bahrain
12. Malesia
13. Tanska
14. Saksa 15. Ranska 15. Alankomaat 17. Belgia 18. Kazakstan 19. Liettua 20. Slovenia 21. Itävalta 21. Norja 23. Kypros 23. Ruotsi 25. Kroatia 26. Kolumbia 26. Irlanti 28. Kirgistan 28. Mongolia 30. Suomi (2008: 45.) 30. Israel 32. Kiina 32. Meksiko 34. Chile 34. Malta 36. Guatemala 36. Unkari 36. Uzbekistan 39. Bulgaria, Nicaragua, Tunisia Kansalaisten sähköiset osallistumismahdollisuudet (YK) United Nations E-participation Index 2010, http://www2.unpan.org/egovkb/global_reports/10report.htm

http://prezi.com/zvdswrxcxazu/tulevaisuuden-koulu-kuten-sen-koen/

Tehkää koulukohtainen ohjeistus/suunnitelma/OPS sosiaalisen median käytöstä, jonka tekemiseen kaikki pääsevät mukaan .

(Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä)

https://www.facebook.com/groups/294806730537020/

Sometu (verkosto ja yhteisöpalvelu)
Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan
Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen
Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan
http://sometu.ning.com/

Jakaannutaan 3-5 hengen ryhmiin
Aluksi:
Päättäkää ryhmässä yksi mielestänne päivän tärkein teema tai kysymys
Valitkaa isäntä tai emänä työskentelypisteellenne
Kiertävä Learning cafe –työskentely:
Keskustelua työskentelypisteen aiheesta
Isäntä tai emäntä tekee muistiinpanoja wikiin
Pisteitä vaihdetaan myötäpäivään 5-10 min välein
Lopuksi yhteenveto (pisteiden isännät/emännät)
Ryhmätyöskentely

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http ://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!

http://harto.wordpress.com	1680
http://www.scoop.it	213
http://minnakii.blogspot.fi	19
http://minnakii.blogspot.com	17
http://piapp.wikispaces.com	3
http://paper.li	1

Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi

by Harto Pönkä on Feb 22, 2012

Accessibility

Upload Details

Usage Rights

6 Embeds 1,933

Statistics

Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi Presentation Transcript