Työllistymisen edistäminen uudessa TEAK-kuntoutuksessa – Tutkimuksen lähtökohdat Kaisa Haapakoski & Leena Åkerblad, Jyväskylän yliopisto. Esitys Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu -seminaarissa 28.11.2018.
Työllistymisen edistäminen uudessa TEAK-kuntoutuksessa – Tutkimuksen lähtökohdat Kaisa Haapakoski & Leena Åkerblad, Jyväskylän yliopisto. Esitys Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu -seminaarissa 28.11.2018.
Leader's Guide to Motivate People at WorkWeekdone.com
Motivation leads to higher performance, morale and productivity. Nevertheless, 30% of executives say that motivating their employees is their toughest job. We are here to help you out by giving answers to the following subjects:
- Why motivation matters?
- Cost of disengaged employees
- What really motivates people? Science and data
- Practical 6 step guide to motivate people at work
Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.
2. Korvattavan toiminnan tarkastelusta
Työterveyshuollon prosessi tärkeä!
• Työterveyshuollon prosessi - sama kaikille
• Tarpeenmukaisuus: sisältö ja toteuttaminen vaihtelee
• Hakemuskäsittelyssä voidaan korvattavan toiminnan
prosessia, sisältöä ja toteuttamista joutua
selvittelemään
• Epäselvyyttä hyvän työterveyshuoltokäytännön toteutumisesta
• Työpaikkaselvitys/perusselvitys, onko tehty
• Perustuuko toiminta työterveyshuollon ammattihenkilöiden
tarvearvioon?
• Epäsuhtaa työterveyshuollon voimavarojen käytössä
2
3. Työterveysyhteistyössä terveellinen ja turvallinen työpaikka -
3
työyhteisö
Työterveyslääkäri
Seuranta ja arviointi Työterveyshoitaja
Onko asetetut tavoitteet saavutettu?
Onko työpaikan tilassa tapahtunut
muutoksia? Työntekijöiden terveydessä /
työkyvyssä?
Mitä muutoksia? Mitä muutokset
merkitsevät ? Pitääkö muutoksiin puuttua?
Mitä toiminnalla on saatu aikaiseksi?
Miksi ?
Tiedon analysointi:
Mitkä tekijät tukevat terveyttä/työkykyä?
Mitkä työpaikan/työn kuormitustekijät
aiheuttavat terveydelle /työkyvylle vaaraa?
TYÖ JA TERVEYS
Miten ?
Työpaikan tarpeiden arviointi:
Hankitaan tietoa työpaikan työn
voimavara- ja
kuormitustekijöistä.
TYÖPAIKKASELVITYS:
Selvitetään ja tunnistetaan
terveydellinen merkitys ja
merkitys työkyvylle.
Mitä tehdään ?
Mitä tavoitellaan ?
Millä toiminnalla parannetaan työpaikan
tilaa?
Työpaikan tarpeiden pohjalta
suunnitellaan ehdotukset:
• työterveyshuollon toiminta (12 §, 14 §)
•muut ehdotukset työpaikalle,
työnantajalle
4. Työpaikan tarpeiden arviointi:
Hankitaan tietoa työpaikan työn
voimavara- ja kuormitustekijöistä.
TYÖPAIKKASELVITYS:
Selvitetään ja tunnistetaan
terveydellinen merkitys ja merkitys
työkyvylle.
Työpaikkaselvityksessä:
Erityinen huomio
psykososiaalisten voimavarojen
ja työn kuormitustekijöiden
selvittämiseen ja
tunnistamiseen
Tarkastellaan ovatko esim. työpaikan
stressitekijät vähentyneet / voimavarat
vahvistuneet:
Seurataan
•työterveyshuollon käyntejä,
•sairauspoissaolojen syitä,
•työnantajalle annettujen toimenpide-ehdotusten
4
Työterveysyhteistyössä – psykososiaalisten
kuormitustekijöiden ja voimavarojen arviointi
Työt kasautuvat ja ruuhkautuvat.
Työssä on paljon hankalia
vuorovaikutustilanteita.
Työntekijät väsyvät työn aiheuttaman
paineen alla.
Työterveyslääkäri
Työterveyshoitaja
Miten?
Seuranta ja arviointi
Onko asetetut tavoitteet saavutettu?
Onko työpaikan tilassa tapahtunut
muutoksia? Työntekijöiden terveydessä /
työkyvyssä?
Mitä muutoksia? Mitä muutokset
merkitsevät ? Pitääkö muutoksiin
puuttua?
Mitä toiminnalla on saatu aikaiseksi?
Miksi ?
Tiedon analysointi:
Mitkä tekijät tukevat terveyttä/työkykyä?
Mitkä työpaikan/työn kuormitustekijät
aiheuttavat terveydelle /työkyvylle vaaraa?
TYÖ JA TERVEYS
Terveystarkastusten tulokset
/terveyssuunnitelmista tehdään
yhteenveto.
Analysoinnin tuloksena:
Työntekijöiden voimavarat vähentyneet
•muistamattomuutta,
väsyneisyyttä jne.
toteutumista.
•Seuranta esim. ½-1 v. kuluttua
Mitä tehdään?
Mitä tavoitellaan ?
Tavoitteena on työpaikan vähentäminen / voimavarojen Millä toiminnalla psykososiaalisten parannetaan
kuormitustekijöiden
työpaikan tilaa?
vahvistaminen.
Palaute ja ehdotukset
Työpaikan tarpeiden pohjalta
1. Työterveyshuolto:
suunnitellaan ehdotukset:
Terveystarkastusten/vastaanoton sisältöä muutetaan siten, että
nämä työpaikan • kuormitustekijät työterveyshuollon huomioidaan toiminta aikaisempaa
(12 §, 14
paremmin ja vahvistetaan §)
voimavaroja.
Suunnatun työpaikkaselvityksen •muut ehdotukset tekeminen/työpaikalle,
seuranta
Tietojen antaminen, työnantajalle
neuvonta ja ohjaus: moniammatillisesti
tietoa tarvitseville (työntekijöille, työnantajalle)
2. Työnantajalle:
Henkilöstöjohtamiseen panostaminen, työn organisoinnin
tarkistaminen jne.
5. Työterveysyhteistyössä fyysisten kuormitustekijöiden ja
Miten?
Työpaikan tarpeiden arviointi:
Hankitaan Tehdään työpaikkaselvitys:
tietoa työpaikan työn
voimavara- Erityinen huomio ja kuormitustekijöistä.
fyysisten ja
TYÖPAIKKASELVITYS:
ergonomisten työn
Selvitetään kuormitustekijöiden
ja tunnistetaan
terveydellinen selvittämiseen ja
työkyvylle.
tunnistamiseen
merkitys ja merkitys
Tarkastellaan ovatko työn fyysiset
kuormitustekijät vähentyneet /voimavarat
vahvistuneet:
Arvioidaan uudelleen terveystarkastusten
tuloksia / terveyssuunnitelmien
yhteenveto.
Seurataan
•työterveyshuollon käyntejä,
•sairauspoissaolojen syitä,
•työnantajalle annettujen toimenpide-ehdotusten
28.10.2014 5
voimavarojen arviointi
Esim. kokoonpano ja pakkaustyössä: Seisomista,
työkalujen kannattelua, jatkuva oikean käden
käyttämistä, osittainen kumartuneena työskentely -
aiheuttaa tules-oireita.
Työntekijät kertovat väsyvänsä kiireisen työtahdin
aiheuttaman paineen alla.
Työterveyslääkäri
Työterveyshoitaja
Seuranta ja arviointi
Onko asetetut tavoitteet saavutettu?
Onko työpaikan tilassa tapahtunut
muutoksia? Työntekijöiden terveydessä /
työkyvyssä?
Mitä muutoksia? Mitä muutokset
merkitsevät ? Pitääkö muutoksiin
puuttua?
Mitä toiminnalla on saatu aikaiseksi
Miksi ?
Tiedon analysointi:
Mitkä tekijät tukevat terveyttä/työkykyä?
Mitkä työpaikan/työn kuormitustekijät
aiheuttavat terveydelle /työkyvylle vaaraa?
TYÖ JA TERVEYS
Terveystarkastusten tulokset /
terveyssuunnitelmista tehdään
yhteenveto.
Analysoinnin tuloksena:
Työntekijöiden voimavarat vähentyneet
• tules- oireita ja kipuja
•Väsyneisyyttä ja jaksamisessa
ongelmia
•Sairaspoissaloja
toteutumista.
Mitä tehdään ?
Mitä tavoitellaan ?
Millä toiminnalla parannetaan
työpaikan tilaa?
Työpaikan tarpeiden pohjalta
suunnitellaan ehdotukset:
• työterveyshuollon toiminta (12 §, 14
§)
•muut ehdotukset työpaikalle,
työnantajalle
Tavoitteena on työntekijöiden fyysisen (seisominen, toistoliikkeet, käsien
kannattelu) kuormituksen vähentäminen ja voimavarojen vahvistaminen.
Palaute ja ehdotukset
1. Työterveyshuollon prosessiin:
Terveystarkastusten sisältöä muutetaan siten, että nämä työpaikan
kuormitustekijät huomioidaan aikaisempaa paremmin. Huomioidaan myös
vajaakuntoisuus ja kuntoutustarve.
Suunnatun työpaikkaselvityksen tekeminen/seuranta.
Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus: moniammatillisesti tietoa
tarvitseville (työntekijöille, työnantajalle) fyysisestä kuormituksesta, siihen
vaikuttavista tekijöistä, kuormituksen vähentämisestä ja oireileville
henkilökohtainen ohjaus
2. Työnantajalle:
Työolojen korjaamiseen: työpisteiden mitoitukset työvälineiden
kannatteluun apuvälineet. Työn järjestelyjen kehittäminen jne
6. Työterveyshuoltoprosessi - Työterveysyhteistyössä!
6
Miten?
Yhteistyö työpaikan kanssa
Miksi -> Tiedon analysointi!
Yhteistyö työpaikan kanssa
Mitä ?
Yhteistyö työpaikan kanssa
Työterveyslääkäri
Työterveyshoitaja
Seuranta ja arviointi
Yhteistyö työpaikan kanssa
7. Ratkaisutyössä tuetaan hyvän
työterveyshuoltokäytännön toteutumista
• Hakemustietojen ja vertailujen perusteella
arvioidaan, onko hakemuksessa ilmoitettu
toiminta (TTHL 12 § ja 14 §) hyvän
työterveyshuoltokäytännön mukaista ja
ovatko siitä aiheutuneet kustannukset
hyväksyttäviä, tarpeellisia ja kohtuullisia.
7
8. Ratkaisutyössä tuetaan hyvän
työterveyshuoltokäytännön toteutumista
Korvauskäsittelyssä arvioidaan
• Onko perusselvitys tehty?
• Näkyykö työterveyshuollon ydinprosessien mukaisia
toimintoja ja
• verrataan näitä tietoja lomakkeella ilmoitettuihin altisteisiin ja
kuormitustekijöihin sekä asetettuihin työpaikkakohtaisiin
tavoitteisiin, jotka kirjattu myös toimintasuunnitelmaan
• Antavatko lomakkeella erikseen ilmoitetut toiminnan
toteuttamista ja laadun ja vaikuttavuuden
arviointia kuvaavat tiedot korvauskäsittelyyn lisätietoa
• hyvän työterveyshuoltokäytännön toteutumisesta työpaikalla.
8
9. Ratkaisutyössä tuetaan hyvän
työterveyshuoltokäytännön toteutumista
Arvioidaan työterveyshuollon voimavarojen käyttöä ja
kustannuksia korvausluokittain vertaamalla
hakemuksessa esitettyjä (kohdat 9-12)
• ilmoitettuja kustannuksia ja toiminnan määrää toisiinsa
• ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden palvelujen käytöstä
aiheutuneita kustannuksia/toimintaa toisiinsa.
• tutkimuksista aiheutuneiden kustannusten suhdetta
kokonaiskustannuksiin
• muiden voimavarojen käytöstä aiheutuneiden kustannusten
suhdetta kokonaiskustannuksiin
9
10. Ratkaisutyössä tuetaan hyvän
työterveyshuoltokäytännön toteutumista
Lisäselvitys tarvittaessa:
• Onko hyvä työterveyshuoltokäytäntö toteutunut?
• Onko perus/työpaikkaselvitys tehty, ajantasainen?
• Onko asiat kirjattu toimintasuunnitelmaan tai sen liitteeseen?
• Onko työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen
toimintakäytäntö olemassa?
• Onko kokonaisprosessi kunnossa ja ammattihenkilön hallussa?
• Onko aiheutuneet kustannukset hyväksyttäviä?
• Muuta?
10
11. Miksi, kuka, mitä, miten ja kenelle?
Seuranta ja
arviointi Varsinainen toiminta TTHL 12 § ja 14 §
11
Korvattavan toiminnan selvittäminen , työterveyshuollon
ammattihenkilöiden prosessinomainen toiminta
Tiedon hankinta:
·mistä?
·miksi?
- työpaikkaselvitys,
terveystarkastus,
sairausvastaanotto…
Tiedon analysointi ja johtopäätökset
·työpaikan tarpeen arviointi
·terveydelle haitallisten tekijöiden /
voimavarojen tunnistaminen työpaikalla
·terveydellisen merkityksen arviointi –
merkitys työkyvylle
-kerätyn tiedon yhdistäminen (työpaikkaselvitys, terveystarkastus,
sairauslomat...)
Priorisointi ja tavoitteiden
asettaminen
Toiminnan suunnittelu:
mitä tehdään kirjataan
myös
toimintasuunnitelmaan
- perustuu työpaikkaselvityksellä ja
muilla työterveyshuollon menetelmillä
saatuihin tietoihin
Johtopäätökset ja
ehdotukset
työpaikkaselvitykseen
perustuvat
•työolojen selvittäminen ja työkuormituksen arviointi
•terveystarkastukset
•tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus
•vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ja
edistäminen
•kuntoutustarpeen selvittäminen
•kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus
•työkyvyn ylläpitäminen
•ensiapuvalmius
•työterveyspainotteinen sairaanhoito.