Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitys empatiasta ja monikulttuurisuudesta Kassandran Interkult-seminaarissa 10.9.2015. Lisätietoja toiminnasta www.munstadi.fi.
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitys empatiasta ja monikulttuurisuudesta Kassandran Interkult-seminaarissa 10.9.2015. Lisätietoja toiminnasta www.munstadi.fi.
SAK:n julkaisusarja 6/2019
Miten helpottaa monikulttuurisen työyhteisön toimintaa ja maahanmuuttajataustaisen työntekijän kotoutumista suomalaiselle työpaikalle? SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen selvitys tarkastelee monikulttuurisia työpaikkoja, joissa työskentelee SAK:laisten alojen työntekijöitä. Monikulttuurista työelämää rakentavat haastateltavat kertovat, miten monikulttuurisuus näyttäytyy työelämässä sekä henkilöstöpolitiikan että arjen vuorovaikutuksen tasolla.
Globaalikasvatus ja kansainvälisyys perusopetuksen opetussuunnitelman peruste...Tiina Sarisalmi
Golbaalikasvatukseen ja kansainvälisyyteen liittyvät kuvaukset ja sisällöt poimittuina Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista joulukuu 2014
CC BY-NC
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Annamari Kajaston esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Vauhtia vientiin - Excel in going international!Päivi Eskelinen
How to take your company to international market?
Miten parantaa mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla?
A presentation from the KiVi-event, Mikkeli, Finland. November 2013.
Esityksestä löytyy tietoa Sosped-säätiöstä ja VIGOR-hankkeesta; Mitä Sosped-säätiö tekee ja mitkä ovat säätiön arvot? Mikä on VIGOR-hanke? Mitkä ovat hankkeen arvot? Miten sosiaalipedagogiikka näkyy toiminnassa? Keitä ovat VIGOR-mentorit ja mitä he tekevät?
Kyky-projektin työpaja ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaamisessa Tampereella 12.5.2011. Esitys sisältää alustuspuheenvuorojen lisäksi muistiinpanot keskusteluista ja ryhmätöistä. Työpajan aiheina olivat Kyky-projektin esittely, opiskelukyky, yhteisöllisyys ja niiden edistäminen järjestötoiminnassa, saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta sekä järjestötoiminnassa jaksaminen.
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...Tomi Kiilakoski
Esitelmä Från ungdomstid till vuxenliv- seminaarissa Hanasaaressa 26.2.2014. Järjestäjinä Maria Akatemia, MLL, Lastensuojelun keskusliitto ja työväenopisto Arbis.
More Related Content
Similar to Monikulttuurisuus ohjauksen ilmiönä ja työyhteisössä 18.3.2016
SAK:n julkaisusarja 6/2019
Miten helpottaa monikulttuurisen työyhteisön toimintaa ja maahanmuuttajataustaisen työntekijän kotoutumista suomalaiselle työpaikalle? SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen selvitys tarkastelee monikulttuurisia työpaikkoja, joissa työskentelee SAK:laisten alojen työntekijöitä. Monikulttuurista työelämää rakentavat haastateltavat kertovat, miten monikulttuurisuus näyttäytyy työelämässä sekä henkilöstöpolitiikan että arjen vuorovaikutuksen tasolla.
Globaalikasvatus ja kansainvälisyys perusopetuksen opetussuunnitelman peruste...Tiina Sarisalmi
Golbaalikasvatukseen ja kansainvälisyyteen liittyvät kuvaukset ja sisällöt poimittuina Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista joulukuu 2014
CC BY-NC
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Annamari Kajaston esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Vauhtia vientiin - Excel in going international!Päivi Eskelinen
How to take your company to international market?
Miten parantaa mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla?
A presentation from the KiVi-event, Mikkeli, Finland. November 2013.
Esityksestä löytyy tietoa Sosped-säätiöstä ja VIGOR-hankkeesta; Mitä Sosped-säätiö tekee ja mitkä ovat säätiön arvot? Mikä on VIGOR-hanke? Mitkä ovat hankkeen arvot? Miten sosiaalipedagogiikka näkyy toiminnassa? Keitä ovat VIGOR-mentorit ja mitä he tekevät?
Kyky-projektin työpaja ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaamisessa Tampereella 12.5.2011. Esitys sisältää alustuspuheenvuorojen lisäksi muistiinpanot keskusteluista ja ryhmätöistä. Työpajan aiheina olivat Kyky-projektin esittely, opiskelukyky, yhteisöllisyys ja niiden edistäminen järjestötoiminnassa, saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta sekä järjestötoiminnassa jaksaminen.
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...Tomi Kiilakoski
Esitelmä Från ungdomstid till vuxenliv- seminaarissa Hanasaaressa 26.2.2014. Järjestäjinä Maria Akatemia, MLL, Lastensuojelun keskusliitto ja työväenopisto Arbis.
Similar to Monikulttuurisuus ohjauksen ilmiönä ja työyhteisössä 18.3.2016 (20)
2. Iltapäivän ohjelma
12.30 – 13.00 Esittelykierros
13.00 – 14.30 Posterikävely
(1 h) Posterin valmistelu pari- tai ryhmätyönä
(30 min) Posterien esittely ja yhteinen keskustelu
14.30 – 15.00 Katsaus monikulttuurisen ohjauksen teoriaan
15.00 – 15.30 Etätehtävän ja ennakkotehtävän ohjeistus
3. Esittelykierros
Kuka olen, missä ja kenen kanssa
työskentelen?
Mitä monikulttuurisuus merkitsee
omassa työssäni?
4. Posterikävely
Tehtävän kulku
2-3 Ryhmää
Ryhmä etsii vastausta annetun materiaalin ja omien kokemustensa kautta
johonkin alla olevista kysymyksistä ja kirjaa oivallukset fläppipaperille.
Materiaalista löytyvän tiedon lisäksi käsittelyssä on tärkeää kirjata ylös aidosta
työympäristöstä ja omasta kokemuksesta nousevia ajatuksia.
Ajatusten kirjaamiseen käytetään aikaa noin yksi (1) tunti ja esittelyyn sekä
yhteiseen keskusteluun noin 15 minuuttia/ryhmä.
Posterikävelyn aiheet
Mitkä yhteiskunnalliset säädökset vaikuttavat monikulttuurisiin työyhteisöihin ja
miten ne tulee huomioida työn arjessa?
Miksi monikulttuurisuus on rikkaus työyhteisössä?
Millaisia haasteita monikulttuurisuus luo työn arkeen?
5. Monikulttuurisuuden käsitteen
hahmotelmia
Yksiselitteistä määritelmää vaikea luoda, sillä käsite on jatkuvassa muutoksessa.
Yhteistä määritelmille on kuitenkin, että monikulttuurisuutta kuvataan joko
kokemusmaailman tai elämänhistorian kautta.
TEM:in mukaan monikulttuurisuus on eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa,
joka syntyy kulttuurien kohtaamisesta ja molemminpuolisesta oppimisesta.
”Monikulttuurisuus ymmärretään yleensä liittyväksi ihmisten kansalaisuuteen,
etniseen ryhmään, ehkä uskontoon ja kieleen.” (Lahti, 2014.) Käsitteeseen liitetään
myös kulttuuriympäristöihin linkittyvät arvot ja normit.
”Kulttuurit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: länsimaiseen eli yksilö-
keskeiseen ja itämaiseen eli yhteisökeskeiseen kulttuuriin.” (Lahti, 2014.)
7. Monimuotoisuus eli diversiteetti
Kattaa ihmiselämän kirjon yksilö- ja yhteisötasolla
Monikulttuurisuus on yksi diversiteetin ulottuvuus
Linkittyminen kansallisiin ja etnisiin kulttuureihin
Toiseus mutta myös samankaltaisuus – kaikki erilaisuudessaan samalla viivalla
Pysyvät ja muuttuvat seikat, jotka säätelevät elämänkulkua sekä mahdollisuuksia
Ikä Sukupuoli Ihonväri Persoonallisuus
Sosiaalinen
asema
Taloudellinen
asema
Fyysinen
toimintakyky
Psyykkinen
toimintakyky
Terveyden-
tila
Seksuaalinen
suuntautuminen
Perhe-
tilanne
Koulutus ja
pätevyys
diversiteetin muut osa-alueet
8. Kulttuurinen yksilö
Ankkuroituminen tiettyyn kulttuuriin tai etniseen ryhmään on suhteellisen pysyvä
ilmiö, sillä kansallinen kulttuuri välittyy ihmiselle perhepiirissä ja kasvatuksessa.
Etniset erot ajatellaan tavallisesti etukäteen oleviksi, koska kukaan meistä ei voi itse
valita, mihin arvoihin, normeihin tai kieleen heti syntymämme jälkeen kasvamme.
Ihmisen etniseen identiteettiin tulee elämän aikana lisää piirteitä, joita muokkaavat
muun muassa eri elämänvaiheiden henkilökohtaiset kehitystehtävät.
Ihmisen kohtaamat kehitystehtävät ovat tärkeitä, että ne ovat välttämättömiä tasa-
painoiselle kasvulle ja sopeutumiselle yhteiskuntaan.
Kehitystehtävät määräytyvät sekä yksilön sisäisistä että ulkoisista tekijöistä:
Sisäiset tekijät ovat biologisia ja ne vaikuttavat näkyvästi kehityksen alku- ja loppuvuosina.
Ulkoiset tekijät nousevat yhteiskunnan asettamista vaihtoehdoista ja paineista sekä yksilön
sosiaalisesta roolista että persoonallisista arvostuksista ja pyrkimyksistä.
Yhteiskunnan asettamat tekijät riippuvat pitkälti siitä, millaisessa kulttuurissa yksilö elää.
9. Asiakkaan kulttuurinen kehitystehtävä
Uusi kulttuuri ja siihen sopeutuminen muokkaa yksilön näkökulmia muun muassa
poliittisten, kulttuuristen, taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden vuoksi.
Aikuisella kehittymistehtävään liittyy muun muassa uuden ammatti-identiteetin
hahmottaminen ja maailmankatsomuksen reflektoiva jäsentäminen.
Kulttuurisen kehitystehtävän ulottuvuudet
1. Identiteettityö: Yksilö jäsentää uudessa kulttuuriympäristössään omaa paikkaansa ja ase-
maansa suhteessa toisiin ihmisiin. Tähän liittyvät eri elämän alueiden roolit.
2. Sisäiset ja ulkoiset konfliktit: Yksilö ratkoo jännitteitä, joita kulttuurisiirtymä luo sekä
itsessä että uuden kulttuurin alkuperäisten ja uusien jäsenten kanssa.
3. Dialoginen identiteetti: Yksilö etsii dialogista suhdetta lähtökulttuurin ja uuden kulttuurin
välille säilyttääkseen entistä ja integroituakseen uuteen kulttuuriin.
10. Ohjaajan kulttuurinen kehitystehtävä
Vuorovaikutussuhteessa ohjaajan kehitystehtävänä on ottaa toisesta kulttuurista
tuleva ihminen huomioon kokonaisvaltaisesti
Monikulttuurisen ohjauksen päätrendit
1. Universaali näkökulma: Asiakkaan kohtaaminen yksilönä
2. Kulttuurispesifi näkökulma: Asiakkaan kohtaaminen kulttuurinsa jäsenenä
Esteiden ja haasteiden tiedostaminen ja rajojen ylittäminen:
Tieto ja sen kriittinen, yksilölähtöinen tarkastelu, itsetuntemus, tasa-arvoisuus ja
dialogisuus, perspektiivin ottokyky ja välittäminen
Oman itsen, käyttäytymisen ja toiminnan tiedostaminen:
Omien juurien arvostaminen, terve itsetunto, avoimuus ja luovuus, jotka luovat
yhdessä tilaa uuden oppimiselle ja rakentamiselle
11. Dialogin merkitys
Eri kulttuurista tulevan yksilön ohjaus on myös ohjaajan oppimisprosessi
Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation kehittäminen
o Monikulttuurisessa ohjauksessa paino on aidossa dialogissa, mikä merkitsee
avoimuutta oppia ja olla vuorovaikutuksessa yli kulttuurirajojen.
Dialogi merkitsee parhaimmillaan sitä, että eri kulttuurien jäsenet voivat
1. jakaa omastaan, eli avata toisille omaa kulttuuriaan
2. oppia toisista kulttuureista ja toisilta kulttuureilta
3. oppia uusia tapoja tarkastella omaa kulttuuriaan
4. oppia kommunikoimaan uusilla tavoilla, joille on ominaista moninäkökul-
maisuus ja erilaisten tulkintaperusteiden tunnistaminen
5. rakentaa uudenlaista monikulttuurisuutta, jossa ei vain opita hyväksymään
eroja vaan voidaan yhdessä luoda uudenlaista kulttuuria
12. Monikulttuurinen ohjaussuhde
1. Perusihmis-
suhde
2. Transferens-
sisuhde
3. Työskentely-
suhde
1. Ohjaussuhteen rakentumisen perusta, jota voi luonnehtia
yleisinhimilliseksi vuorovaikutukseksi, jolla luodaan suhdetta
toiseen ihmiseen ja osoitetaan häntä kohtaan kiinnostusta ja
arvostusta. Keskeistä on turvallisen, luottamuksellisen ja
avoimen ilmapiirin synnyttäminen.
2. Psykodynaaminen näkökulma, joka tarkastelee ohjattavan
elämänhistorian aikaisten merkityksellisten ihmissuhteiden
vaikutusta myöhempien ihmissuhteiden rakentumiseen. Aiem-
mat merkitykselliset ihmissuhteet voivat heijastua myöhempiin
ihmissuhteisiin erilaisina tunteina sen mukaan, ovatko ne värit-
tyneet positiivisesti tai negatiivisesti.
Huom. Myös ohjaajan omiin tunteisiin voi transferenssin
vaikutuksia (vastatransferenssi).
13. Monikulttuurinen ohjaussuhde
3. Tietoinen ja tavoitteellinen ulottuvuus, jossa pääpaino on ohjauksessa.
Perusihmissuhde luo tälle perustan ja transferenssisuhteen merkityksen ymmärtä-
minen helpottaa ohjaajaa kohdatessaan ohjausprosesseissa voimakkaita kielteisiä
tai positiivisia tunteita.
Liittosuhde, jossa ohjaaja ja ohjattava ”liittoutuvat” ratkaistakseen yhdessä niitä
kysymyksiä ja ongelmia, joita ohjattavalla on. Liittoutuminen edellyttää kykyä
ylittää kulttuurisia rajoja.
Osapuolet käyvät läpi omia kulttuurisia kehitystehtäviään. Ohjaajan on otettava
huomioon ohjattavan koko elämänkenttä ja uuteen kulttuurin siirtymisen muka-
naan tuomat muutokset.
15. Monikulttuuristuva työelämä
Suomalaisessa työelämässä maahanmuuttajien kulttuurinen mosaiikki kasvaa ja Suomessa on jo
syntyperältään 170 maata edustavia yksilöitä.
Vuonna 2013 Suomessa asui tai työskenteli säännöllisesti yli 300 000 maahanmuuttajataustaista
henkilöä – osa pysyvämmin, osa tilapäisesti.
Vuonna 2012 lähes 40 % työssä käyvistä ilmoitti työpaikallaan olevan maahanmuuttajataustaisia
työntekijöitä. Vuonna 2009 vastaava osuus oli noin 30 %.
Vuonna 2030 ulkomaalaisia arvioidaan olevan Suomessa jo puoli miljoonaa. Yhtenä syynä maahan-
tuloon työ- ja elinkeinotoiminnan harjoittaminen.
Suomessa maahanmuuttajien ikärakenne on suhteellisen nuori. Ensimmäisen sukupolven maahan-
muuttajien enemmistö on työikäistä väkeä.
Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset, somalialaiset ja kiinalaiset. Arabian, kurdin ja
albaniankielisiltä alueilta tulleita suhteellisen paljon.
16. Monikulttuuriset työmarkkinat
Merkittäviä maahanmuuttajia työllistäviä aloja ovat kaupan ala, kuljetusala, liike-
elämän palvelut, opetus ja tutkimus.
Ammateista maahanmuuttajat työskentelevät ravintolapalvelu-, myynti-, siivous-,
kuljetus-, opetus- ja kasvatustyössä ja tietotekniikan asiantuntijoina.
Suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia on kielentutkijoiden, kielenkääntäjien
sekä tulkkien ammattiryhmässä.
Tarjolla myös maahanmuuttajapalveluiden sisällä syntyneitä etnospesifejä ammat-
teja, joissa edellytetään tietyn kielen ja kulttuurin hyvää hallintaa.
Työperusteisen maahanmuuton voi jakaa kahteen muuttovirtaan: 1. Korkeasti
koulutetut erityisosaajat, 2. Heikommin koulutetut, joille työ uudessa maassa väy-
lä parempaan elin- ja tulotasoon.
17. Etätehtävä
Monikulttuurisuus omassa ohjaustyössä
1. Lue artikkeli Parkkinen J. & Puukari S. Erilaiset maailmankatsomukset moni-
kulttuurisessa ohjauksessa. Julkaisussa Taajamo M. & Puukari S. (toim.)
Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä.
Koulutuksen tutkimuslaitos. 2007, 23-36.
2. Pohdi artikkelin pohjalta
Kuinka ihmiskäsitys ja maailmankatsomus vaikuttavat sinun ja valmen-
nettavasi väliseen vuorovaikutukseen?
Miten maailmankatsomus voi nousta esiin valmennussuhteessa?
Millä keinoilla luot pohjan aidolle dialogille asiakkaan työyhteisössä?
3. Kirjaa lopuksi, millaisia työvälineitä tai oivalluksia tutustumiskäynti toi omaan
työskentelyysi. Mikä tutustumiskäynnillä saadusta tiedosta oli uutta ja miten
voit kytkeä sitä omaan työhösi?
Vastauksen pituus noin 2,5 A4 tai muu vapaamuotoinen toteuttamistapa
18. Ennakkotehtävä
Käy jossain yritysinfossa kevään aikana – ennen huhtikuun lähipäiviä (21.-22.4).
Tarkista ajankohta nettisivuilta. Yleensä keskiviikkoisin kerran kuussa klo 13-16.
YritysHelsinki, tutustuminen toimintaan
Osoite: Ensi linja 1, Helsinki
http://www.newcohelsinki.fi/
Muista ottaa lähipäiville kuvausväline sekä läppäri, sillä seuraavalla kerralla
ryhdymme markkinointitoimistoksi ja teemme käyttökelpoista materiaalia
yhteiseen käyttöön!
Marita Kokkonen, 040 647 2210
Pilvikki Sadou, 040 621 5155
19. Lukuvinkkejä
Airila, A., Bergbom B., Toivanen, M., Väänänen, A. & Yli-Kaitala K. 2013. Monikulttuurinen
työpaikka: opas esimiehelle. Helsinki: Työterveyslaitos.
Bergbom, B., Giorgiani T., Riala, R., Rintala-Rasmus, A., Salminen S. & Vartia M.
Monikulttuurisuus työn arjessa. 2007. Monikulttuurisuus työn arjessa. Helsinki:
Työterveyslaitos.
Korhonen, V. & Puukari, S. 2013. Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. PS-Kustannus.
Nieminen, M. 2014. Monikulttuurinen asiakastyö. Helsinki: Tietosanoma.
MOTY – Monikulttuurisuus työyhteisössä -projekti. 2007. Monikulttuurinen työyhteisö.
http://estudio.edupoli.fi/moty/index.asp?bid=111&book=MoTy&id=715&kat=Etusivu
Työterveyslaitos. 2015. Monikulttuuristuva työelämä.
http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/sivut/default.aspx
Vartia, M. 2010. Työ ja ihminen. Monikulttuurisuus.
http://www.ttl.fi/fi/tyo_ja_ihminen/Documents/Tyojaihminen_2007_monikulttuurisuus
.pdf
Väestöliitto. Monikulttuurisuus. http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/
20. Lähteet
Opetushallitus. 2007. Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja
neuvontatyössä.
http://www.oph.fi/julkaisut/2007/monikulttuurisuus_ja_moniammatillisuus_ohja
us_ja_neuvontatyossa
Lahti, L. 2014. Monikulttuurinen työelämä. Hyväksi ihmiselle, hyväksi bisnekselle.
Helsinki: Sanoma Pro.