Perjantaimeeting 1.11.2013 Kari-Pekka Martimo, LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erik.lääk., Vaikuttava työterveyshuolto –teemajohtaja, Työterveyslaitos

1. Hyvinvointia työstä
www.ttl.fi

2. Työterveyshuollon mahdollisuudet
vaikuttavaan toimintaan
Kari-Pekka Martimo, LT
Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.
Vaikuttava työterveyshuolto –teemajohtaja
www.ttl.fi

3. Esityksen sisältö
• Mikä työterveyshuollon pitäisi saada aikaan
yhteiskunnan, työpaikan ja työntekijän
tasolla?
• Miten työterveyshuollon tulee toimia, että
tavoitteet saataisiin toteutumaan?
• Miten työterveyshuollon ja sen toimenpiteiden
vaikuttavuutta voidaan arvioida?
• Miten uusi asetus tukee työterveyshuollon
toimenpiteiden vaikuttavuutta?
• Työterveyshuolto THL:n esityksessä
perusterveydenhuollon korjaamiseksi
www.ttl.fi

4. Kataisen hallitusohjelma
• työuria pidennettävä
• työkyvyttömyyttä ehkäistävä
• osatyökykyisten työmahdollisuuksia
parannettava
www.ttl.fi

5. Työterveyshuoltolain tavoite
• Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon
yhteistoimin edistetään
• työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä
• työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
• työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä
työuran eri vaiheissa
• työyhteisön toimintaa
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

6. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö
• Uusittu valtioneuvoston asetus voimaan 1.1.2014 ja
siihen perustuva HTTHK-opas ilmestyy keväällä 2014
• Prosessimainen toiminta
• Työpaikan tarpeiden kartoitus => tavoitteiden
asettaminen => toimenpiteiden suunnittelu => toiminta
=> arviointi => uusi tarpeiden kartoitus
• Työterveysyhteistyö
• Moniammatillinen toiminta
• Sosiaalialan asiantuntija uutena
• Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa
• Toiminnan ”kohteena” työntekijöiden työkyky keinoina
lisäksi työympäristö, työyhteisö ja itse työ
• Laatujärjestelmä tulossa pakolliseksi 1.1.2016 alkaen
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

7. Työterveyshuollon asema
Erikoissairaanhoito
Kuntoutuspalvelut
Sosiaalivakuutus /
Työhallinto
Perusterveydenhuolto
TTH
TTH
Työnantaja
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
Työntekijä
1.11.2013
www.ttl.fi

8. Terveydenhuollon työnjako
ERIKOISSAIRAANHOITO
PERUSTERVEYDENHUOLTO
TYÖTERVEYSHUOLTO
Sairaus
Terveydentila
(toimintakyky)
Työkyky
TOIMINTA
YKSILÖTASOLLA
++++(+)
++++
++(+)
TOIMINTA
YHTEISÖTASOLLA
(+)
(perhe)
+
(koti, perhe,
koulu)
+(+)
(työpaikka)
-
-
+
(työnantaja)
TOIMINNAN
ENSISIJAINEN
KOHDE
TOIMINTA
ORGANISAATIOTASOLLA
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

9. Työntekijää kohden
342 / 156 € v. 2010
Kelan työterveyshuoltotilasto 2010
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

10. Kelan työterveyshuoltotilasto 2010
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

11. Työterveyspäivien 2013 satoa 1/3
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

12. - ttl 66 %
- tth 24 %
- tft 6 %
Työpaikkaselvitykset 361 585 tuntia
- tth 49 %
- tft 29 %
- ttl 16 %
Tietojen antaminen ja ohjaus 245 897 tuntia
- tth 48 %
- tft 25 %
- ttl 16 %
- tth 56 %
- ttl 27 %
- tft 10 %
Kelan työterveyshuoltotilasto 2010
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

13. Työterveyshuollosta lisäarvoa?
• Mihin yritys toiminnallaan pyrkii?
• Mikä on henkilöstön rooli näiden
tavoitteiden saavuttamisessa?
• Mitkä henkilöstöön liittyvät riskit voivat
vaarantaa yrityksen päämäärien
saavuttamisen?
• Mitkä näistä riskeistä liittyvät terveyteen,
turvallisuuteen, hyvinvointiin tai
työnantajakuvaan?
• Miten työterveysyhteistyössä on sovittu
henkilöstöriskien hallinnasta?
• Selvillä oleminen
• Varautuminen
• Osallistuminen
www.ttl.fi

14. Vaikuttavuuden edellytykset
TYÖTERVEYSTOIMINTA
-tavoitteet
Työterveyshuollon
panokset ja
toiminta
Työterveysyhteistyö
-toimintamallit
Työpaikan
panokset ja
toiminta
Suoritteet/tuotos
Suoritteet/tuotos
Suoritteet/tuotos
VAIKUTUKSET
yhteinen seuranta
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

15. Vaikuttavuuden arvioinnin ketju
Seuraukset
(laajemmat
vaikutukset)
Tarpeet
Vaikutukset
(välittömät
tulokset)
Relevanssi
Tavoitteet
Resurssit
(panokset)
Uskottavuus
Toimenpiteet
(toteutus)
Tuotokset
(suoritteet)
Tehokkuus
Vaikuttavuus
Hyöty ja kestävyys
Viljamaa ym. 2012
www.ttl.fi

16. Vaikuttamattomuuden riskit
(relevanssi?/uskottavuus?)
Onnistunut
toimenpide
Toimen- saa aikaan Kausaa-jotka johtavat Haluttuilisia prohin vaipide
sesseja
kutuksiin
Epäonnistunut Toimen- ei saa
pide
toimenpide
aikaan
Lähestymistapaerhe
jotka
Kausaa- toteutuessaanHaluttuihin vailisia proolisivat
sesseja johtaneet kutuksiin
KausaaToimen- saa aikaan
lisia propide
sesseja
jotka
eivät
johda
Haluttuihin vaikutuksiin
(Ahonen G 1985)
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

17. Toiminnan kehittämissuunnat
OPERATIIVINEN
KEHITTÄMINEN
(laatutyötä)
Vääriä
Vääriä
asioita
asioita
oikein
oikein
Oikeita
Oikeita
asioita
asioita
oikein
oikein
Vääriä
Vääriä
asioita
asioita
väärin
väärin
Oikeita
Oikeita
asioita
asioita
väärin
väärin
STRATEGINEN KEHITTÄMINEN
(asiakkaiden tarpeiden selvittämistä)
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

18. Vastuut yhteistyössä?
Työpaikan
Työpaikan
toimenpiteet
toimenpiteet
TyöoloTyöolosuhdesuhdeselvitys
selvitys
Terveydellise
Terveydellise
n merkityksen
n merkityksen
arviointi
arviointi
ToimenpideToimenpideehdotukset
ehdotukset
Seuranta
Seuranta
RatkaisuRatkaisuehdotukehdotukset
set
Työ(oloTyö(olosuhde)suhde)selvitys
selvitys
Merkityksen
Merkityksen
arviointi
arviointi
terveydelle ja
terveydelle ja
työkyvylle
työkyvylle
TilanneTilanneanalyysi
analyysi
Kokeilut
Kokeilut
Seuranta
Seuranta
Arviointi
Arviointi
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

19. Arvoketjusta arvon yhteistuotantoon
Nuadu: Terveyden edistäminen terveysteknologialla. TTL 2010
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

20. Vaikuttamisen tasot
TOIMENPITEEN KOHDE
Työntekijä
Työpaikka
Organisaatio
B
C
A
TOIMENPITEEN
HYÖTY
Työntekijä
(esim. sairaanhoito tai terveystarkastus)
A
Työpaikka
D
(esim. työpaikkakäynti tai
työyhteisötyö)
B
A
Organisaatio
E
C
(esim.
toimintamallien
laatiminen)
A = Toiminnan kohde/ensisijainen hyötyjä D = Epätodennäköinen hyöty
B = Erittäin todennäköinen hyöty
E = Erittäin epätodennäköinen hyöty
C = Todennäköinen hyöty
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

21. Sairaanhoidon vaikuttavuus
• Käypä hoito –suositukset perustuvat
tieteelliseen näyttöön eri hoitojen ja
toimenpiteiden vaikuttavuudesta
• Suositusten noudattaminen takaa
sairaanhoidon vaikuttavuuden yksilötasolla
• Työterveyshuollon sairaanhoidon merkitystä
yrityksen sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu
• Nopea hoitoonpääsyn ei sellaisenaan ole
osoitettu vähentävän sairauspoissaoloja,
mahdollisesti päinvastoin
• Laajan ja nopean sairaanhoidon vaikutus
henkilöstötyytyväisyyteen kiistaton
www.ttl.fi

22. KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

23. KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

24. KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

25. KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

26. www.ttl.fi

27. Työterveyspäivien 2013 satoa 2/3
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

28. THL:n aloite toteutuessaan…
Ei muuta työterveyshuoltolakia
Ei muuta työtulovakuutuksen käyttötarkoitusta
Ei rajaa työterveyslääkäreiden oikeutta sairaanhoitoon
Ei estä sairaanhoitoa työterveyshuollossa
Ei siirrä työterveyslääkäreitä terveyskeskuksiin
Vaikka
• Työntekijät saisivat todellisen mahdollisuuden valita
omalääkärinsä
• Kela-korvauksia siirrettäisiin sairaanhoidosta
ennaltaehkäisevään toimintaan
• Sairaanhoitoon tarvittava lääkärityövoima
työterveyshuollossa vähenisi
•
•
•
•
•
www.ttl.fi

29. Työterveyspäivien 2013 satoa 3/3
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

30. Terveystarkastusten
vaikuttavuus
• Tuore Cochrane-katsaus osoitti, että suuntaamattomilla
terveystarkastuksilla ei ollut vaikutusta morbiditeettiin
tai mortaliteettiin
•
•
"Terveydenhuolto ei ole oikea paikka puuttua terveen väestön
elämäntapoihin, mutta sairastumisvaarassa olevien tai jo sairastuneiden
keskuudessa merkittäviä vaikutuksia voidaan saada aikaan suhteellisen
vähäisillä toimilla." Absetz P, Hankonen N. Duodecim 2011
"On current evidence it is not possible to justify the offer of routine
health screening to unselected working populations on the grounds of
either clinical effectiveness or sickness absence reduction." Wynn P.
Occupational Medicine 2013
• Taimela ym. osoittivat, että seulontaan pohjautuva
terveystarkastus vähentää sairauspoissaoloja
• On myös osoitettu, että terveysriskeihin voidaan
vaikuttaa yksilö- ja ryhmämuotoisella muutoksen tuella
www.ttl.fi

31. Työpaikkaselvityksen
vaikuttavuus
•
"Työpaikkaselvityksellä tarkoitetaan työstä, työympäristöstä ja
työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen
tunnistamista ja arviointia" (nykyinen asetus)
•
•
"Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä
ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen,
kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä
merkitystä ja merkitystä työkyvylle." (uusi asetus)
•
•
Kelan tulkinta työpaikkaselvitysten korvattavuudesta on, että niissä tulee aina olla työn
terveydellisen merkityksen arviointi.
Terveys ei ole sama kuin työkyky ja samojen tekijöiden (esim. ergonomia)
lisäksi niihin vaikuttaa myös eri tekijät (esim. terveellinen ruoka ja työn
koettu mielekkyys)
Arvioinnin laajentaminen työkykyyn ja työkyvyttömyyteen
vaikuttaviin tekijöihin auttaa työterveyshuoltoa
kohdistamaan huomiota ja toimenpiteitä työurien pitenemisen
kannalta oleellisiin tekijöihin.
www.ttl.fi

32. Sairauden vs. työkyvyttömyyden
preventio
PRIMAARIPREVENTIO JA
PROMOOTIO
TERVEYS/
SAIRAUS
Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista
ja niihin vaikuttamista,
TERTIAARIPREVENTIO
Sairauden (esim. DM,
masennus, liikuntaelinvaivat) tai sen esiasteiden varhaista
tunnistamista ja hoitoa,
esim. painonhallinta,
työturvallisuus, liikunta,
esim. lääkehoito,
päihteet, tuki (työ)elämän
vuorovaikutuksellinen
kriiseissä
tuki
Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista,
TYÖKYVYTTÖMYYS
SEKUNDAARIPREVENTIO
esim. työn sujuvuus ja
koettu mielekkyys,
osaamisen kehittäminen, työyhteisön ilmapiiri, yksilön voimavarat ja niihin liittyvä
varhainen tuki
Työkyvyn heikentymisen
varhaista tunnistamista
ja siihen puuttumista,
esim. sairauspoissaoloseuranta,
”presenteismi”
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
Sairauden pahenemisen
estämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä,
esim. lääkinnällinen
kuntoutus
Työkyvyttömyyden
pitkittymisen
ehkäisemistä,
esim. työhön paluun ja
työssä pärjäämisen
tuki, ammatillinen
kuntoutus
1.11.2013
www.ttl.fi

33. Työkyvyttömyyden riskejä
työpaikalla
Kendall ym. 2009, Back letter 2010
• Työpaikkaan liittyvät tekijät
•
•
•
•
•
•
•
•
Kokemus työn stressaavuudesta
Alhainen työtyytyväisyys
Huono työorganisaatio
Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut,
todelliset tai molemmat)
Heikot vaikutusmahdollisuudet
Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet
työpaikalla
Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute
(toipumisen aikana)
Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin
KP Martimo: Sairauslomatarve
26.8.2011
33
www.ttl.fi

34. Neuvonnan ja ohjauksen
vaikuttavuus
• Mikä on se muutos yksilö- tai ryhmätasolla, jonka
etenemistä työterveyshuolto haluaa tukea?
• Muutosvaiheen huomiointi parantaa tuloksia –
sovellettavissa myös pienyrityksiin?
• Esiharkintavaihe (harkintaa edeltävä vaihe,
precontemplation)
• Harkintavaihe (contemplation)
• Valmisteluvaihe (päätöksentekovaihe, preparation)
• Toimintavaihe (action)
(Prochaska, DiClemente 1983)
• Ylläpitovaihe (maintenance)
www.ttl.fi

35. Työkyvyttömyyden ehkäisy
• Työterveyshuollon käytettävissä sekä lakiin että
tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä
sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden
vähentämiseen
• työn muokkaus sopivammaksi ennen sairauslomatarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011)
• työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (ViikariJuntura 2012, Shiri ym. 2013)
• subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen
(laki)
• 30-60-90 päivän sääntö (laki)
www.ttl.fi

36. ”Työkyvyn edistäminen” / ”työkyvyn
tuki”
A) ”pysyä terveenä”
TYÖ
X
TERVEYSONGELMA
SAIRAUSLOMA
B) ”pysyä työkykyisenä”
TYÖ
Mitkä tekijät vaikuttavat
”valinta”tilanteessa?
TERVEYSONGELMA
SAIRAUSLOMA
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

37. Biolääketieteellinen vs.
biopsykososiaalinen hoito
•
•
•
•
•
•
Sairaus johtuu elimistön häiriötilasta, joka pyritään selvittämään
tutkimuksin ja kokein
Oireet ja työkyvyttömyys ovat
suhteessa lääketieteellisesti
määriteltävän häiriötilan
vakavuuteen
Työssä mahdollisesti sairauden
aiheuttaneita tai pahentaneita
tekijöitä
Tavoitteena sairauden hoito, jolla
vaikutetaan sairauden syyhyn
(häiriöön), jolloin työkyky palautuu
Sosiaalivakuutus sidottu selkeästi
määriteltyjen sairaustilojen
aiheuttamiin toimintakyvyn
rajoituksiin
Lääketieteellinen asiantuntemus
keskeistä
•
•
•
•
•
•
•
Lääketieteellisesti määriteltävä
häiriö ei aina ennusta luotettavasti työkyvyn laskua ja oireita
Psykososiaaliset tekijät
vaikuttavat vaurion aiheuttamaan
reaktioon yksilötasolla
Vaikutetaan jo varhaisessa
vaiheessa lääketieteellisten
riskien lisäksi muihin
työkyvyttömyyden riskeihin
Jos vaiva ei hoidettavissa,
edistetään sen kanssa toimeen
tulemista
Tavoitteena toimintakyvyn
ylläpitäminen ja työhön paluu
sairaudesta huolimatta
Kontekstuaalisuus lääketieteen
tilalle
Työntekijästä kohteen sijaan
aktiivinen toimija
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

38. Jäljellä olevan työkyvyn
arviointi
• Mitkä sairauteen tai sen hoitoon liittyvät
tekijät estävät (potilaan mielestä) palaamista
työhön?
• Keskeneräiset tutkimukset, hoidot tai
valitusprosessi, ristiriitaiset hoito-ohjeet tai
tiedot sairaudesta
• Mitä työssä pitäisi muuttua, että työntekijä
voisi (mielestään) palata sinne sairautensa
kanssa?
• Työvaatimukset, työaika, työaltisteet,
työmäärä, työkaverit, työmatka, esimiehen
toiminta
• Mitkä toimeentuloon/työntekijään liittyvät
seikat estävät palaamista työhön?
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

39. Työn muokkausmahdollisuuksien
arviointi
• Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu?
• Mistä hän suoriutuu ongelmitta?
• Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja
kuinka vakavia?
• Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä
suoriutumisesta?
• Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen
yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen
ongelmiin
• Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus
• Seuranta
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi

40. Summa summarum
• Työterveyshuollolla on terveydenhuollossa oma
erityistehtävänsä, joka ei ole työikäisten
sairaanhoito
• Hyvin toimiva perusterveydenhuolto on myös
työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytys
• Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden
edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen
työpaikoille ja organisaatiotasolle
• Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla
ovat lisääntyneet, mutta onko taustalla oleva
ajattelutapa uusiutunut?
• Vaikuttavan työterveyshuollon ensisijainen kohde
tulisi olla työpaikka ja työelämä
www.ttl.fi

41. KIITOS!
kari-pekka.martimo@ttl.fi
KP Martimo: Vaikuttava työterveyshuolto
1.11.2013
www.ttl.fi