Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa työkyvyn johtamisen, yhteistyön ja työterveyshuollon laatuverkoston avulla

Työterveyshuollon laatu ja vaikuttavuus Kuronen 8.12.2023
Työkyvyttömyyseläkkeiden
ennaltaehkäisyn mahdollisuudet
työterveyshuollossa työkyvyn
johtamisen, yhteistyön ja
työterveyshuollon laatuverkoston
avulla
Perjantaimeeting 8.12.2023
Jarmo Kuronen

Jarmo Kuronen
• Lääketieteen tohtori
• Työterveyshuollon erikoislääkäri
• Yleislääketieteen erikoislääkäri
• Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden
erityispätevyys
• Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys
• Lääkärikouluttajan erityispätevyys
• Liikennelääketieteen erityspätevyys
• Diploma in Tropical Medicine and Hygiene (Liverpool)
Työkyvyttömyyseläkkeiden … Kuronen 8.12.2023

Sidonnaisuudet
• Apurahat:
• Suomen kulttuurirahasto, Etelä-Savon rahasto
• Niilo Helanderin säätiö
• Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö

RAKENNE
1. TYÖKYKY
2. TYÖKYVYN HAASTEET
3. TYÖ JA TERVEYS
4. TYÖKYVYTTÖMYYDEN PÄÄSYYT JA ENNALTAEHKÄISY
5. TYÖTERVEYSHUOLLON VAIKUTTAVUUS
LAATUVERKOSTOSSA
6. VÄITÖSTUTKIMUS
7. JULKAISUT
8. LÖYDÖKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
9. TAKE HOME MESSAGE

globalisaatio uusi teknologia digitalisaatio väestön ikääntyminen
yhteiskunta kulttuuri lainsäädäntö sosiaaliturva yhteinen sopiminen koulutus
toiminnallinen ympäristö
infrastruktuuri
palvelut
työmarkkinat
sosiaalinen
verkosto
perhe
työ
työympäristö
työyhteisö
työnjohto
TYÖKYKY
arvot
asenteet
motivaatio
ammattitaito
työkokemus
oppiminen
terveys
toimintakyky Ilmarinen 2016
TYÖKYKY

Lähde: Juvonen-Posti, Tarvainen, Helin-Salmivaara, Räsänen, Liira. Duodecim. 2021.
TYÖKYKY KÄSITEKARTTA

-EU: Työväestö harmaantuu
-Työelämästä poistuvien
määrä on suurempi kuin
työelämään tulevien
-Demografinen
työvoimapula
-Suomessa 2003 alkaen
Lähde: stat.fi
TYÖKYVYN HAASTEET: HARMAANTUMINEN

TYÖKYVYN HAASTEET: TYÖ JA MUUTTUVAT
VOIMAVARAT
Keskeinen ongelma ei ole työntekijän ikä eikä
vanheneminen…
vaan puutteet työn ja ihmisen muuttuvien voimavarojen
paremmassa yhteensovittamisessa.
Vertaa Työturvallisuuslain 10§ muutos 1.6.2023

TYÖ JA TERVEYS
Työssä olevat ovat hyväosaisempia kuin työttömät työikäiset
(Clench-Aas & Holte 2017, Scand J Pub H)
Työssä olevat ovat terveempiä kuin työttömät työikäiset
(Lee ym. 2017, Int Arch Occup Environ H )
Työttömyys heikentää terveyttä (Keyriläinen & Lappalainen
2023, TEM)

Mielenterveyden häiriöt
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Sebbag ym. (taulukko 2)
Ann Rheum Dis. 2019; 6:844-848.
TYÖKYVYTTÖMYYDEN
2 PÄÄSYYTÄ
Työterveyshuollon laatu ja vaikuttavuus Kuronen 27.

TYÖKYVYTTÖ-
MYYDEN
ENNALTAEHKÄIS
Y
(Martimo ja Furu 2022,
“Terveyden
edistäminen”)
PRIMAARIPREVENTIO
JA PROMOOTIO
SEKUNDAARI-
PREVENTIO
TERTIAARI-
PREVENTIO
TERVEYS/SAIRAUS
Voimavara- ja
riskitekijöiden
tunnistamista ja niihin
vaikuttamista, esim.
työturvallisuus, altisteet,
painonhallinta, liikunta,
päihteet, tuki (työ)elämän
kriiseissä
Työhön liittyvän sairauden
(esim. ammattitauti, DM,
masennus,
liikuntaelinvaivat) tai sen
esiasteiden varhaista
tunnistamista ja hoitoa,
esim. lääkehoito,
vuorovaikutuksellinen tuki
Sairauden pahenemisen
estämistä ja toiminnan
ylläpitämistä, esim.
lääkinnällinen kuntoutus
TYÖKYVYTTÖMYYS
Voimavara- ja
riskitekijöiden
tunnistamista ja niihin
vaikuttamista, esim. työn
sujuvuus ja koettu
mielekkyys, osaamisen
kehittäminen, työyhteisön
ilmapiiri, yksilön
voimavarat ja niihin
liittyvä tuki
Työkyvyn heikentymisen
varhaista tunnistamista ja
siihen puuttumista,
esim.
sairauspoissaoloseuranta,
”presenteismi”
Työkyvyttömyyden
pitkittymisen
ehkäisemistä, esim.
työhön paluun ja työssä
pärjäämisen tuki,
ammatillinen kuntoutus

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN
EHKÄISY
LAATUVERKOSTOSSA

Menestyksellinen terveydenhuollon
verkostoituminen vaatii
• riittäviä resursseja,
• aktiivista johtamista,
• alhaalta-ylös strategiaa,
• luottamusta verkoston johtoon,
• aitoa osallistumista (Brown et al. 2016)

LAATUVERKOSTO
Conmedic Oy, non-profit
laadun kehittämisen yritys,
dosentti Klas Winell
Koulutus alkoi 2009
Laatuverkosto toimi 2011-
2020
TOIMINTAMALLIT:
hyvien, systemaattisten
työprosessien kehittäminen;
kehitysideoiden ja
kokemusten jakaminen
laatuverkostossa
toistuvat laatumittaukset
työnantajien ja
työntekijöiden
tyytyväisyydestä palveluihin
toistuvat
terveystarkastusten
laatumittaukset,
masennuksen hoito ja
liiallisen alkoholinkäytön
vastaiset toimenpiteet
työntekijöiden
terveystarkastusten
uudistaminen, erityisesti
työkyvyttömyystapauksissa
moniammatillisen tiimityön
uudistaminen
kyökyvyttömyyseläkkeiden
insidenssin mittaaminen
työterveysneuvotteluiden
edistäminen kun
työntekijällä on
työkykyongelma
pitkäaikainen työnkuvan muutos
osatyökyvyttömyyseläkkeiden
suosimiseksi täysien eläkkeiden
sijaan

AIEMPI TUTKIMUS
• On paljon tutkimusta työterveyshuollon interventioista
• On paljon tutkimusta depression hoidosta
• On paljon tutkimusta päihdeongelmien hoidosta
• Muilla lääketieteen aloilla verkostoituminen parantaa laatua ja
tuloksia. (Brown et al. 2016).
• On tutkimusta verkostotoimintamalleista ja aloitteista (Brown et al.
2016; Wells et al. 2017)
• Sen sijaan tätä tutkimusta ennen ei ollut lainkaan tutkimusta
työterveyshuollon laatuverkostosta

Pilottihanke 2017
Tutkimusryhmässä yli 71 000 laatuverkoston työterveyshuoltojen
asiakkaina olevaa työntekijää.
Vertailuryhmässä 490 000 kunnallista työntekijää.
Lupaava tulos:
-Pysyvät kokotyökyvyttömyyseläkkeet vähenivät ja
osatyökyvyttömyyseläkkeet suhteessa kokoeläkkeisiin lisääntyivät.
-Osa-/täysindeksi nousi työkyvyttömyyseläkkeiden osalta 1,17:stä
2,31:een laatuverkostossa ja 1,22:sta 1,81:een
kokonaiseläkejärjestelmässä (p trendille 0,078)
J Kuronen, K Winell, S Riekki, K Räsänen. Prevention of disability pension in occupational health care – a five year follow-up of improvement in
the quality network. Occupational and Environmental Medicine Apr 2018, 75 (Suppl 2) A557; DOI: 10.1136/oemed-2018-ICOHabstracts.1577

Väitöskirjatutkimus
”Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa
työkyvyn johtamisen, yhteistyön ja työterveyshuollon laatuverkoston avulla”

Tutkimusväittämä
Työterveyshuollon toimintojen laatua parantamalla
laatuverkostossa voidaan
prosessien kehittämisellä ja
työterveysyhteistyön tehostamisella
edistää myönnettyjen
pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä.

Study population All public employees in Finland in 2016
Number of individuals 41,472 486,093
Male N 8,170 106,940
Male % 19.7 22.0
Female N 33,302 379,150
Female % 80.3 78.0
Mean age, years 45.6 45.4
Administration, planning, research N 3,406 38,887
Administration, planning, research % 8 8
Office, customer service N 2,204 29,165
Office, customer service % 5 6
Health care N 13,853 174,990
Health care % 35 36
Social work N 9,466 87,495
Social work % 23 18
Education, culture N 7,234 82,643
Education, culture % 16 17
Technique, production, security N 5,309 68,052
Technique, production, security % 13 14
Sosioekonomiset tekijät tutkimusryhmässä ja Kevan aineistossa.
Aineisto on kerätty manuaalisesti kuntaorganisaatioiden julkisista vuosikertomuksista ja Kevan
vuosikertomuksesta. Aineiston tarkoitus on selventää ryhmien vertailukelpoisuutta.

Toiminnan
laadun
parantaminen
Alkoholiongelmien
tunnistaminen ja
niihin puuttuminen
Työkykyongelmien
hoito
Työkyky
TUTKIMUS-
ASETELMA

MATERIAALI
1. LAATUVERKOSTO
(I-IV)
2. KEVA (I ja II)
Tutkimus I
N = 41472
Vuonna 2016
Tutkimus II
N = 32239–38438
Vuosina 2011–2017
Tutkimus III
N = 3089
Tutkimus IV
N = 1092
Koko tutkimuspopulaatio
N = 41401–41472
Vertailupopulaatio
N =335724–340479

VK
Possibilities to prevent permanent
work disability retirement
in collaboration through disability
management and quality networking
in occupational healthcare
2023
I
Networking of occupational
healthcare units promotes
reduction of permanent
disability pensions among
workers they care
2020
II
Quality improvement activity in
occupational healthcare associates
with reduced need for
disability retirement
2020
III
Occupational healthcare
personnel tackling
alcohol overuse
2022
IV
Health check-ups as interventions for
work disability management:
supervisors and occupational healthcare follow
the recommedations to a great extent
2023
JULKAISUT

TULOKSET: Vaikuttavuus
• pysyvät kokoeläkkeet vähenivät 31,7/10 000 myönnöstä vuonna 2011
13,6/10 000 myöntöön vuonna 2017 ja osatyökyvyttömyyseläkkeet
suhteessa kokoeläkkeisiin lisääntyivät.
• pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuvuus väheni nopeammin
tutkimusväestössä (laatuverkoston hoidossa) p = 0,03.
• tulos on tilastollisesti merkitsevä.

VAIKUTTAVUUS: Eläketapaukset tutkimusryhmässä

TULOKSET: Laatu
• työterveyshuollon henkilöstön halu laadun parantamiseen näytti liittyvän
pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden laskuun (OR 0,87, 95% CI 0,75-1,0).
• systemaattinen laadun parantaminen saattaa edistää pysyvien
työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä (p= 0,03) ja täyden
työkyvyttömyyseläkkeen korvaamista osatyökyvyttömyyseläkkeellä (
• liittymisellä työterveyslaatuverkoston toimintaan oli oma riippumaton
myönteinen vaikutuksensa
• laatuvastaavien kouluttamisella (OR 0,92), työkykyriskien tilastomittarien
seurannalla (OR 0,84) ja alkoholin suurkuluttajien tunnistamisella oli
suurempi vaikutus tuloksiin kuin esimerkiksi yksittäisen sairauden hoidon
tehostamisella

TULOKSET: Vaikuttavuus:
Indeksiero tutkimus- ja vertailuryhmä
y = 0,225x + 0,7441
R² = 0,7909
y = 0,1099x + 1,0848
R² = 0,766
1,000
1,200
1,400
1,600
1,800
2,000
2,200
2,400
2,600
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Study index Comparison index Lin. (Study index) Lin. (Comparison index)
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden/kokotyökyvyttömyyseläkkeiden indeksi laskettiin I tutkimuksen
materiaaleista. Osatyökyvyttömyyseläkkeet suhteessa kokoeläkkeisiin lisääntyivät. Kuva ei sisältynyt
artikkeliin.

Pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet
vähenivät
ja työkyvyn tuki lisääntyi.
Työterveyshuollon henkilöstön halu
laadun parantamiseen
näytti liittyvän pysyvien
työkyvyttömyyseläkkeiden laskuun.
Alkoholin liiallinen käyttö
tunnistettiin ja siihen
puututtiin, kun käytettiin
vakiomuotoista toimintamallia.
Kyselyt suunnattiin
potentiaalisiin riskiryhmiin.
Työntekijät hakivat aktiivisesti varhaista tukea sitä tarvitessaan.
90 päivää sairauslomalla olleilla oli harvemmin ylläpitäviä
toimia kuin pidempään sairauslomalla olleille.
Mielenterveysongelmissa tuki ei ollut riittävää.
Laadun mittaaminen,
työkykyriskien tilastomittaukset
sekä alkoholin liikakäyttöön
puuttuminen yksiköissä olivat
yhteydessä
eläkkeiden vähenemiseen.
PÄÄLÖYDÖKSET
JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Päälöydös Seuraus Rajoitteet Tulevaisuuden
tutkimustarpeet
Työterveyshuollon toimintatavat
90 päivää sairauslomalla olleilla oli
harvemmin
työterveysneuvotteluja tai heille
oli harvemmin aloitettu työkykyä
ylläpitäviä toimia kuin pidempään
sairauslomalla olleille.
Laadunparantaminen
työterveyshuollossa.
Työterveysyhteistyön
kuten
työterveysneuvottelujen
vahvistaminen ja
suuntaaminen.
Työterveyshuollolla on rooli
päätöksenteossa, vaikka vastuu
on työpaikoilla.
Osatyökykyisen prosessissa
tarvitaan jatkotutkimusta siitä,
missä määrin työntekijän tausta
vaikuttaa päätöksentekoon
prosessin aikana.
Alkoholin käytöstä kysyttiin ja
liialliseen käyttöön puututtiin, kun
käytetiin kiinteää/vakiomuotoista
toimintamallia.
Alkoholin suurkulutukseen
puuttumisen
vahvistaminen sovittujen
toimintamallien avulla.
Työterveyshuoltoyksiköt
päättävät mitä toimintamalleja
tehdään vakiomuotoisina.
Tulokset tulisi vahvistaa
menetelmällisesti vahvojen
tutkimusten avulla.
Mielenterveyden häiriöissä
työterveyshuollon tuki ei ollut
riittävä.
Mielenterveyden tukea
tulee vahvistaa.
Depression hoito
työterveyshuollossa –
hoitosuositus.
Työterveyshuollon henkilöstön
aktiivisuutta
mielenterveysongelmista kärsivien
työntekijöiden tukemisessa tulisi
tutkia enemmän.

Päälöydös Seuraus Rajoitteet
Tulevaisuuden
tutkimustarpeet
Työterveyshuollon prosessit
Työterveyshuollon henkilöstön
halu edistää valmiuksia laadun
parantamiseen liittyi pysyvien
työkyvyttömyyseläkkeiden
laskuun.
Laatuvastaavakoulutus
vahvistamaan laadun parantamisen
perusedellytyksiä
työterveyshuollon yksiköissä.
Terveydenhuoltopainotteinen
opintosuunnitelma koulutusta
varten.
Tutkimuksia, millainen tietotaito
on tärkeää työterveyshuollon,
työpaikkojen ja työntekijöiden
jaettujen päämäärien
saavuttamiseksi.
Henkilökohtaisia terveyden
edistämissuunnitelmia tehtiin
aktiivisemmin pysyvästi
osatyökykyisille ja 60 päivää
sairauslomalla olleille
työntekijöille.
Työhyvinvointisuunnitelmia tulisi
edistää pitempiin sairauslomiin
liittyvillä työkykykäynneillä
(interventioterveystarkastus).
Työterveyshuoltoyksiköt
päättävät mitä toimintamalleja
tehdään vakiomuotoisina.
Tarvitaan lisää tutkimuksia miten
työhyvinvointisuunnitelmien
avulla voidaan edistää työkykyä ja
estää työkyvyttömyyseläkkeitä.

Päälöydös Seuraus Rajoitteet Tulevaisuuden
tutkimustarpeet
Työterveyshuollon verkostoituminen
Pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät ja
työkyvyn tuki lisääntyi.
Työterveyshuollon
laatuverkostoon kuuluminen
saattaa olla hyödyllistä.
Yhteiset
päämäärät ja
vapaaehtoinen
osallistuminen.
Lisätutkimuksia
tarvitaan siitä, mitä
laatuverkoston
toimintoja tulisi
painottaa.
Laadun mittaaminen, työkykyriskien
tilastomittaukset sekä alkoholin liikakäyttöön
puuttuminen yksiköissä oli yhteydessä eläkkeiden
vähenemiseen.
Työterveyshuollon
parannuskohteina tulisivat
olla viat, sairaudet ja
vammat jotka aiheuttavat
työkyvyttömyyseläkkeitä.
Systemaattinen
numeraalinen
vertailu.
Indikaattorit ja
helpot mittaustavat
tarvitsevat
jatkotutkimusta.

Päälöydös Seuraus Rajoitteet Tulevaisuuden tutkimustarpeet
Työterveyshuollon ohjeet ja käytännöt
Työntekijät olivat aktiivisia kun
heillä oli varhaisen tuen tarve.
Tulisi edistää
lainsäädännöllä ja
hoitosuosituksilla.
Varhainen työkyvyn
tuki näyttää olevan
vaikuttavaa.
Tutkimuksia varhaisesta tuesta ja
työterveysyhteistyöstä
työterveyshuollon, esimiesten ja
työntekijöiden välillä. Näyttöä
monialaisista interventioista ja
uusista tehokkaammista työterveys-
yhteistyömuodoista.
Yli 60 päivän sairausloma lisää
paitsi kuntoutussuosituksen
mutta myös
työkyvyttömyyseläkkeen
suositusten mahdollisuutta.
Kuntoutusta tulisi edistää
työkyvyttömyyseläkkeen
sijaan.
Lakimuutos. Lisää tieteellistä tutkimusta poluista
ja muutossykleistä, jotka voivat
mahdollisesti johtaa
työkyvyttömyys-eläkkeelle.

TAKE HOME MESSAGE
• systemaattinen laadun parantaminen saattaa edistää pysyvien
työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä ja täyden
työkyvyttömyyseläkkeen korvaamista osatyökyvyttömyyseläkkeellä (1,2).
• liittymisellä työterveyslaatuverkoston toimintaan oli oma riippumaton
myönteinen vaikutuksensa (1).
• alkoholin liikakäyttöön puuttumisella, työkykyriskien tilastomittareiden
seurannalla ja laatuvastaavien kouluttamisella oli suurempi vaikutus
tuloksiin kuin esimerkiksi yksittäisen sairauden hoidon tehostamisella (2).
• väitöskirja osoitti, että työterveyshuollon laatuverkostotyö saattaa auttaa
saavuttamaan asetettuja päämääriä pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden
vähentämiseksi (1,2,3,4).

Kirjallisuus
Kuronen J, Winell K, Riekki S, Hartsenko J, Räsänen K. Networking of occupational health care units promotes reduction of permanent disability
pensions among workers they care: A register‐based study controlled by benchmarking with a 5‐year follow‐up.Journal of Occupational
Health. 2020; 1:e12087. doi: 10.1002/1348–9585.12087.
IF 3,0
Kuronen J, Winell K, Kopra J, Räsänen K. Quality improvement activity in occupational healthcare associated with reduced needfor disability
retirement: A Bayesian mixed effects modelling study in Finland. Scand J Work Environ Health. 2020; 6:630–638. doi:10.5271/sjweh.390
IF 6,3
Kuronen JO, Winell K, Riekki S, Hartsenko J, Räsänen KP. Occupational health care personnel tackling alcohol overuse - an observational study
of work processes and patient characteristics. BMC Public Health. 2022; 1:67. doi: 10.1186/s12889-021-12473-2.
IF 4,5
Kuronen J, Winell K, Kopra J, Räsänen K. Health check-ups as interventions for work disability management – Supervisors and occupational
healthcare follow the recommendations to a great extent. Occupational and Environmental Medicine. 2023; 3:170–176. doi: 10.1136/oemed-
2022-108613.
IF 4,9
Jarmo Kuronen. Possibilities to prevent permanent work disability retirement in collaboration through disability management and quality
networking in occupational healthcare. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences No760. Kuopio,
PunaMusta, 2023. ISBN: 978-952-61-4903-5.
Abstrakti ja posteri
Kuronen J, Winell K, Riekki S, Räsänen K. Prevention of disability pension in occupational health care – a five year follow-up of improvement in
the quality network. Occupational and Environmental Medicine Apr 2018, 75 (Suppl 2) A557; DOI: 10.1136/oemed-2018-ICOHabstracts.1577
IF 4,9

KIITOS

Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa työkyvyn johtamisen, yhteistyön ja työterveyshuollon laatuverkoston avulla

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa työkyvyn johtamisen, yhteistyön ja työterveyshuollon laatuverkoston avulla

Similar to Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa työkyvyn johtamisen, yhteistyön ja työterveyshuollon laatuverkoston avulla (20)

More from Työterveyslaitos

More from Työterveyslaitos (20)

Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa työkyvyn johtamisen, yhteistyön ja työterveyshuollon laatuverkoston avulla