Tässä avoin työhakemuksieni sekä CV:ni. Minuun voi tutustua myös LinkedIn:issä osoitteessa
http://fi.linkedin.com/in/sarakangasniemi sekä About.me -sivullani: https://aboutme/skangasniemi .
Tässä avoin työhakemuksieni sekä CV:ni. Minuun voi tutustua myös LinkedIn:issä osoitteessa
http://fi.linkedin.com/in/sarakangasniemi sekä About.me -sivullani: https://aboutme/skangasniemi .
Onnistunut kampanja: Vinkkejä kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseenHeidi Korva
Tämä on Communikén Heidi Korvan ja Radical Soulin Salla Saarisen materiaali kampanjakoulutuksesta, jonka pidimme Helsingissä 2.12.2015. Koulutusmateriaalissa annetaan vinkkejä siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon kampanjaa suunnitellessa ja toteuttamisessa, jotta syntyy tehokas ja erottuva kampanja. Käsittelemme myös sitä, miten mediaviestinnällä tuetaan kampanjan näkyvyyttä, kuinka kampanja jalkautetaan järjestössä, mitä kannattaa ottaa huomioon sosiaalisessa mediassa kampanjoidessa ja miten onnistumista voi mitata.
Esityksessä käydään läpi konkreettisia esimerkkejä, muun muassa Vaatevallankumous-kampanja, jota Heidi Korva vetää Suomessa.
Koulutus oli tarkoitettu järjestöille, mutta materiaali sopii kaikenlaisten kampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
La comunicazione non verbale nelle relazioni interpersonaliClaudio Settembrini
Parte del seminario svolto in Right Management. Saper leggere i messaggi del corpo serve a comprendere gli altri in maniera più efficiente, a capire le reali intenzioni del tuo interlocutore e a migliorare le relazioni interpersonali.
Neuvonnan ja asiakasohjauksen toimintayksikkökysely toteutettiin THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteistyönä ja osana Ikäihmisten koti- ja omaishoidon kärkihanketta (I&O)
Lisätietoa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/toimivat-vanhuspalvelut/keskitetty-neuvonta-ja-asiakasohjaus
Ang presentasyong ito ay naglalaman ng mga aralin tungkol sa layunin ng komunikasyon. Itinatampok dito ang mga dapat tandaan sa paggamit ng mga salita, hakbangin at tunguhin upang matamo ang mabisang pakikipagkomunikasyon sa kapwa.
Corso di comunicazione (1/5) - Introduzione alla comunicazionePaolo Savoldi
Prima lezione del corso di comunicazione tenuto nel novembre del 2010 a Brescia per Atena, società di formazione e sviluppo delle risorse umane a Brescia. Introduzione alla comunicazione.
Onnistunut kampanja: Vinkkejä kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseenHeidi Korva
Tämä on Communikén Heidi Korvan ja Radical Soulin Salla Saarisen materiaali kampanjakoulutuksesta, jonka pidimme Helsingissä 2.12.2015. Koulutusmateriaalissa annetaan vinkkejä siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon kampanjaa suunnitellessa ja toteuttamisessa, jotta syntyy tehokas ja erottuva kampanja. Käsittelemme myös sitä, miten mediaviestinnällä tuetaan kampanjan näkyvyyttä, kuinka kampanja jalkautetaan järjestössä, mitä kannattaa ottaa huomioon sosiaalisessa mediassa kampanjoidessa ja miten onnistumista voi mitata.
Esityksessä käydään läpi konkreettisia esimerkkejä, muun muassa Vaatevallankumous-kampanja, jota Heidi Korva vetää Suomessa.
Koulutus oli tarkoitettu järjestöille, mutta materiaali sopii kaikenlaisten kampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
La comunicazione non verbale nelle relazioni interpersonaliClaudio Settembrini
Parte del seminario svolto in Right Management. Saper leggere i messaggi del corpo serve a comprendere gli altri in maniera più efficiente, a capire le reali intenzioni del tuo interlocutore e a migliorare le relazioni interpersonali.
Neuvonnan ja asiakasohjauksen toimintayksikkökysely toteutettiin THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteistyönä ja osana Ikäihmisten koti- ja omaishoidon kärkihanketta (I&O)
Lisätietoa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/toimivat-vanhuspalvelut/keskitetty-neuvonta-ja-asiakasohjaus
Ang presentasyong ito ay naglalaman ng mga aralin tungkol sa layunin ng komunikasyon. Itinatampok dito ang mga dapat tandaan sa paggamit ng mga salita, hakbangin at tunguhin upang matamo ang mabisang pakikipagkomunikasyon sa kapwa.
Corso di comunicazione (1/5) - Introduzione alla comunicazionePaolo Savoldi
Prima lezione del corso di comunicazione tenuto nel novembre del 2010 a Brescia per Atena, società di formazione e sviluppo delle risorse umane a Brescia. Introduzione alla comunicazione.
Varmas placeringar avkastade 4,7 (4,2) % år 2016, dvs. 2,0 miljarder euro. Placeringarnas värde steg till en rekordhög nivå på 42,9 (41,3) miljarder euro. Solvensen stärktes med 243 miljoner euro och uppgick vid årets slut till cirka 10,2 (10,0) miljarder euro.
Tuloksellisen työkykyjohtamisen toimenpiteet ja mittarit 10.10.2017Aino Health
Tuloksellinen työkykyjohtaminen tarvitsee toimiakseen oikeat toimenpiteet ja mittarit. Webinaarissa käydään läpi työkykyjohtamisen pahimmat sudenkuopat, tuloksellinen johtaminen, käytännön toimenpiteitä sekä asiakaskokemuksia.
Of Varma’s investments, US equities performed best in the first half of the year. In the summer, inflation took a downward turn and interest rates reached their peak. Varma received international recognition by being ranked third in a comparison reviewing the transparency of responsible investing.
The return on Varma’s investments in January–June was 2.6 (-4.3) per cent. The value of Varma’s investments was EUR 57.4 (56.2 on 1 Jan) billion.
I början av året gav de amerikanska noterade aktierna bäst avkastning bland Varmas placeringar. Inflationen började sjunka under sommaren och räntorna toppade. Varma fick internationellt erkännande genom att knipa en tredje plats i en jämförelse om transparens i ansvarsfullt placerande.
I januari–juni avkastade Varmas placeringar 2,6 (-4,3) procent. Placeringarnas värde uppgick till 57,4 (56,2 vid årets början) miljarder euro.
Varman sijoituksista yhdysvaltalaiset osakkeet tuottivat parhaiten alkuvuonna. Kesällä inflaatio kääntyi laskuun ja korot saavuttivat huippua. Varma sai kansainvälistä tunnustusta sijoittumalla kolmanneksi vastuullisen sijoittamisen läpinäkyvyyttä arvioivassa vertailussa.
Varman sijoitukset tuottivat tammi–kesäkuussa 2,6 (-4,3) prosenttia. Varman sijoitusten arvo oli 57,4 (56,2 vuoden alussa) miljardia euroa.
This document provides a summary of Varma's interim report for the period of January 1 to September 30, 2022. Some key points:
- The return on Varma's investments was -4.9% and the value of investments was €56.4 billion. Solvency capital remained strong at €14.2 billion.
- New disability pension applications for mental health reasons increased among young women but decreased among young men. Rehabilitation applications overall declined 11% compared to the same period in 2021.
- Varma joined the Science Based Targets initiative to set emissions reduction targets and was ranked first in a study on responsible investment transparency.
Den snabba inflationen och räntehöjningarna under perioden januari–september reflekterades även i Varmas placeringars utveckling. Trots kraftiga kursreaktioner fick Varma fortfarande positiv avkastning på nästan hälften av bolagets placeringar.
Under perioden januari–september var avkastningen på Varmas placeringar -4,9 (13,5) procent. Placeringarnas värde uppgick till 56,4 miljarder euro (59,0 vid årets början).
Kiihtynyt inflaatio ja korkojen nousu heijastuivat tammi–syyskuussa Varman sijoitusten kehitykseen. Voimakkaista kurssireaktioista huolimatta edelleen lähes puolet Varman kaikista sijoituksista tuotti positiivisesti.
Sijoitusten tuotto oli tammi–syyskuussa -4,9 (13,5) prosenttia. Varman sijoitusten arvo oli 56,4 (59,0 vuoden alussa) miljardia euroa.
The return on Varma’s investments in January–June was -4.3 (10.4) per cent. The value of investments was EUR 56.7 (59.0 on 1 Jan) billion at the end of June.
Avkastningen på Varmas placeringar under perioden januari–juni var -4,3 (10,4) procent. Vid utgången av juni uppgick placeringarnas värde till 56,7 miljarder euro (59,0 vid årets början).
Varman sijoitusten tuotto oli tammi-kesäkuussa -4,3 (10,4) prosenttia. Sijoitusten arvo oli kesäkuun lopussa 56,7 (59,0 vuoden alussa) miljardia euroa.
Arbetspensionsbolaget Varmas solvens låg kvar på en stark nivå under årets första kvartal. Varmas onoterade placeringar bidrog med positiv avkastning men totalavkastningen blev negativ till följd av kursnedgången i början av året.
Työeläkeyhtiö Varman vakavaraisuus säilyi vahvana vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Positiivista tuottoa toivat listaamattomat sijoitukset kokonaistuoton jäädessä miinukselle alkuvuoden kurssilaskun seurauksena.
3. Lähestyminen työhyvinvoinnin mittaamiseen
avainasiat
3
Työhyvinvoinnin tilaa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan mitata
eurot euromääräisesti
– On tärkeää tietää kustannukset ja säästöt konkreettisesti euroina – strategiset päätökset
tehdään yleensä aina numeroiden perusteella
Toimenpiteet täytyy pystyä kohdistamaan vaikuttavimpiin alueisiin
Toimen-
piteet
Työhyvinvoinnissa on merkittävä säästöpotentiaali
Vaikutta- – Ihmiset voivat paremmin ja estetään ennenaikainen eläköityminen tai sairauspoissaolot
vuus – Tunnistetaan mikä on seurausta toimenpiteistä ja mikä on luontaista muutosta
4. 4
Mitä on työhyvinvoinnin mittaaminen
Keskeisten mittareiden valinta
Tavoitetasojen määrittely
Työhyvinvoinnin keskeiset tunnusluvut
Työhyvinvoinnin johtaminen osana yrityksen strategista johtamista
Työhyvinvoinnin tuloskortti
Case
5. Työhyvinvoinnin mittaaminen
5
Tämänhetkiset mittarit mittaavat
työhyvinvoinnin selittäviä tekijöitä
Henkilöstö- esimerkiksi tyytyväisyyttä
Sairauspoi kyselyt
ssaolot
Toimivien mittareiden täytyy antaa
Tyky vastauksia mihin kannattaa keskittyä ja
toiminnan mitä pitää korjata
määrärahat
Mittarit tulee priorisoida ja linkittää
Strategiset päätökset tehdään aina
Kuinka sitoutunutta ja hyvinvoivaa numeroiden perusteella
henkilöstö on?
Mihin työhyvinvoinnissa tulisi
panostaa ja miten se vaikuttaa?
6. Säästöpotentiaali ja laatu työhyvinvoinnissa
Kustannuksiin voidaan vaikuttaa
6
Sairauspoissaolon kustannus EK:n Ennaltaehkäisemällä
arvion mukaan kolminkertainen työkyvyttömyyseläkkeitä saadaan
pelkään sairauspoissaolon merkittäviä säästöjä
palkkakustannukseen verrattuna – TYEL-eläkemaksut seuraavat
toteutuneita työkyvyttömyyseläkkeitä
– Jos huomioidaan sairauspoissaolojen
kahden vuoden viiveellä
muitakin kustannuksia esim. sijaisten
palkkaaminen, hallinnolliset lisätyöt,
töiden viivästyminen jne.
Yrityksen sisällä on usein eroja, jos Työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisy
saadaan koko yrityksen kustannustaso – Ei ole yhtä yksittäistä keinoa, vaan se
tehokkaimpien alueiden tasolle syntyy on tulosta kokonaisvaltaisesta
merkittäviä säästöjä ja laatu paranee strategisen hyvinvoinnin johtamisesta
(Aura et al. 2010)
– Esimiestyöskentely ja HR:n funktiot ja
resurssit vaikuttavat
työkyvyttömyyseläkkeisiin (Aura et al.
2010) laskevasti
7. Mistä kustannukset muodostuvat
7
Sairauksista johtuvat suorat ja
Ennaltaehkäisevän työn kustannukset Sairaanhoidon suorat kustannukset epäsuorat kustannukset
Työhyvinvoinnin kustannukset voidaan euromääräistää kolmesta elementistä:
– Ennaltaehkäisevä työ
– Sairaanhoito
– Sairauksista johtuvat suorat kustannukset
8. Työhyvinvoinnin mittaaminen – laatu ja toiminta
8
Työhyvinvointi on pinnalla, mutta miten aihetta on tähän asti
lähestytty?
– Työssä viihtyminen - henkilöstökyselyt
– Fyysinen hyvinvointi – Liikuntasetelit
– Henkinen hyvinvointi – kulttuurisetelit
Paraneeko hyvinvointi näillä keinoilla?
– Ei ole juurikaan pureuduttu parantavatko keinot todella työhyvinvointia
ja mitkä ovat niiden kustannusvaikutukset
9. Mittareiden valinta
9
Tieto on irrallista – HR-raportit eivät integroidu osaksi
nykytila raportointia
Kvalitatiivinen data kuvailee, mutta ei tue päätöksentekoa
päätöksenteko Päätökset tehdään euroihin perustuen
Tarvitaan euromääräistä tietoa joka on yhdistettävissä
mahdollisuudet
laadullisiin mittareihin
HR:n vahvistaminen osaksi strategista johtamista numeroiden
avulla
10. Kustannusten osa-alueet: teoreettinen jaottelu
10
Työhyvinvointi
Ennaltaehkäisevän työn kustannukset Sairaanhoidon kustannukset Sairauksista johtuvat suorat ja epäsuorat
kustannukset
Ennaltaehkäi- Muut hyvinvointi- Muu Työtapatur- Sairauksien Kuntoutus Työkyvyttö Vakuutukset Sairauslomat
sevä työterveys- palvelut ja hyvinvointityö mien hoito hoito myyseläke
huolto ja kuntoutus toiminta ja johtaminen
Mittaamisella pitää pystyä pureutumaan kustannusten kaikkiin osa-alueisiin
Voidaan laskea säästöpotentiaali eri osa-alueille ja keskittää toimenpiteet
vaikuttavimpiin alueisiin
*Eivät ole mukana tarkastelussa
11. Mittarien valinta
Tärkeimmät periaatteet
11
Mittaamisen yleiset periaatteet
– Reliabiliteetti ja validiteetti
– Mitä mitataan ja miksi mitataan
reliabiliteetti
– Miten tietoa käytetään
Mittareiden täytyy mitata asioita useammasta
Validiteetto
eri näkökulmasta
Yrityksen eri tasoilla tarkastellaan eri
Mittaaminen
mittareita, mutta ne tulee johtaa samasta
tietopohjasta
Mittariston tulee sulautua yrityksen muuhun
strategiseen mittaristoon
12. Mittarien valinta
Millä tekijöillä eroja muodostuu
12
Toimialakohtaiset
– Toimialakohtaiset riskit: työtapaturmat, aikainen eläköityminen
– Miten toimenpiteet puree – miten pärjätään suhteessa kilpailijoihin
Yrityskohtaiset
– Henkilöstö: työntekijät verrattuna toimihenkilöihin – erilaiset ongelmat
– Alueelliset erot
Yksikkö ja osastokohtainen seuranta
– Työkulttuuri
– Työssä jaksaminen
– Motivaatio
– Esimies tuntee alaisensa paremmin kuin työterveyshuolto
interventiot ja huolehtiminen
13. Työhyvinvoinnin mittareiden tavoitetason määrittely
13
Tavoitetaso voidaan määritellä Alueellisten erojen tasoittaminen –
tavoitetasoksi parhaat alueet
esim.
– Sairauspoissaolot
1. Kansallinen vertailupohja – Työtapaturmat
– sairaudenhoitokulut
2. Oma historia (jokainen yksikkö)
3. Sisäinen benchmark
14. Työhyvinvoinnin keskeiset tunnusluvut - pehmeistä arvoista koviin
mittareihin
14
Mittaamisen mallin täytyy kattaa myös laadulliset tekijät vaikka ne eivät olisi
suoraan esitettävissä numeroina tai euroina
– Laadulliset tekijät selittävät muutoksia numeerisissa mittareissa
Työterveyshuollosta tulee vaatia selkeämpiä ja tarkempia raportteja
Työterveyshuollosta saatua tietoa tulee tarkentaa yrityksen omilla tiedoilla
Rakentamalla hyvä malli voidaan jatkuvasti seurata euromääräisesti miten
työhyvinvointiin vaikuttavat toimenpiteet näkyvät säästöinä
15. Työhyvinvoinnin johtaminen
15
Työhyvinvointia voidaan johtaa
– Asioiden vastuuttaminen
– Eri portaiden roolit ja vastuu selväksi
Suurimmat säästöt syntyvät siitä, että ihmiset
voivat nykyistä paremmin
– Kustannuksia ei siis kannata pelkästään
karsia
Työterveyshuollon rooli on merkittävä
– Ihmiset täytyisi pitää terveenä eikä vain
hoitaa sairauksia
– Kannustinmallit
16. Työhyvinvoinnin balanced score card
16
Seurantamalli
Johtoryhmän tehtävä osallistua strategisten
tavoitteiden laatimiseen
Johto- – Määritellään mittarit mittaamaan
ryhmä tavoitteiden saavuttamista
HR-osasto osallistuu strategisten
tavoitteiden laatimiseen ja johtaa niistä
kriittiset menestystekijät
– HR-osaston tehtävänä on valita mittarit ja
HR-osasto seurata niitä
– Tiedettävä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet
muutoksiin
Yksikköjen johdon tulisi olla tietoisia
strategisista tavoitteista ja kriittisistä
Yksiköiden menestystekijöistä
johtajat
Vastuiden ja työnjaon määrittäminen
17. Työhyvinvoinnin balanced scorecard
17
Työhyvinvoinnin Score Card
Strategiset
tavoitteet Ennaltaehkäisevä toiminta Sairaanhoito Epäsuorat kustannukset
Riskiryhmien tunnistaminen ja Sisällön Sairauspoissaolopäivien
Kriittiset tekijät panosten kohdistaminen
yhdenmukaistaminen,
hallinnan parantaminen vähentäminen
Henkisen Fyysisen Toimintatapoj Sairastuneen
Sopimusten en Sairauspoi
jaksamisen jaksamisen uudistamine ssa-olojen henkilöstön
Mittaristo riskiryhmät riskiryhmät n
yhdenmukaist
a-minen hallinta nopea
töihinpaluu
Ennaltae Muut Muu Työtap Sairau Kuntout Eläkke Vakuu- Sairau
Kustannukset hkäi hyvin- hyvin- aturmi ksien us et tukset s-
sevä vointip vointity en hoito lomat
työterve al-velut ö ja hoito
ys- ja - johtami
huolto ja toimint -nen
Laatu kuntoutus a
Prosessit
18. Tuloskortin hyödyntäminen johtamisessa
Yrityksen eri tasoille tarvitaan erilaiset mittarit
18
Johtoryhmälle muutama
kokonaisuutta kuvaava
avainluku
HR – laajempi katsaus kaikkiin
osa-alueisiin
Yksikkötasolla yksityiskohtaisimmat mittarit joista
nähdään omien tavoitteiden saavuttaminen
19. Case Työhyvinvoinnin ja kustannusvaikuttavuuden kehittäminen
19
Toteutetaan nykytila analyysi
– Mistä kustannukset muodostuu
– Missä on suurin säätöpotentiaali
Luodaan toimenpideohjelma
– Mitä käytännössä tehdään, jotta päästää asetettuun tavoitetasoon – tiekartta
Konkreettiset toimenpiteet työterveyshuollon kehittämisessä
– Esim. kilpailutus
– Kannustemallin luominen
Kytketään työterveyshuollon kannustemalliin
20. Esitetty malli - miten työhyvinvoinnin mittarointi ja johtaminen on
toteutettu tuloksellisesti
20
21. € esimerkki: nykytila-analyysi
21
Toimihenkilöt Kustannukset Case
1200 • Kvantitatiivinen
kustannus per työvuosi
analyysi nykytilasta
Menetetyn työajan
700 Pohjois- • Toimenpide-
Pks, Sisä-Suomi
TR/AR Suomi ehdotukset
Lounais- Itä-Suomi
200 • Implementoinnin tuki
Suomi
-300 0 500 1000
Työterveyshuollon kustannus per työvuosi
Työntekijät Eläkevuosien vähennys maksuluokan alentamiseksi
1500
kustannus per työvuosi
Menetetyn työajan
1000 Pks, Sisä-
Lounais-
TR/AR Pohjois-
Suomi
Itä-Suomi Suomi
Suomi
500
0
0 500 1000
Työterveyshuollon kustannus per työvuosi
Alueellisia eroja on runsaasti
Jos kukin alue toimisi toimintatapoja levittämällä yhteiskustannuksiltaan tehokkaimman alueen tasolla voidaan
saavuttaa runsaasti säästöjä
22. Case Työhyvinvoinnin ja kustannusvaikuttavuuden kehittäminen
22
Ei tiedetty työhyvinvoinnin kokonaiskustannuksia eikä mikä kustannuserä on
lähtötilanne merkittävin
Ei tietoa minkälaisia eroja löytyy yrityksen sisältä
Työterveyshuollon raportointi hyvin niukkaa
Työturvallisuus oli integroitu osaksi johtamisjärjestelmää
Nykytila-analyysi
toimenpiteet Luotiin työhyvinvoinnin BSC ja tiekartta toimenpiteistä
Toimenpidesuunnitelma työterveyshuollon kehittämiseen
Havaittiin mihin kannatta panostaa suurimman kustannusvaikuttavuuden
lopputulos saavuttamiseksi koko yritykse tasolla
Yrityksen sisällä isoja alueellisia eroja työterveyshuollon sairaudenhoidon
kustannuksissa, ennaltaehkäisevän työn kustannuksissa ja sairauspoissaoloissa
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet pystyttiin kohdistamaan riskiryhmiin
Työterveyshuollon toimintaa yhdenmukaistettiin, sitoutettiin yrityksen
tavoitteisiin ja raportointivelvollisuutta laajennettiin
Sairauspoissaolojen systemaattinen seuranta yksikkötasolla . varhainen
puuttuminen
Rakennettiin systemaattinen kustannustenseurantamalli ja toimenpideohjelma